Kaupunginhallitus 322 15.08.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö ehdotuksesta hallituksen esitykseksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b muuttamisesta 722/00.04.00/2016 KH 322 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kasvatus- ja opetustoimen ja konsernihallinnon lausunto 14.7.2016: Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt 8.7.2016 saapuneella kirjeellä mm. Lappeenrannan kaupungin lausuntoa. Lausunnon määräaika on 12.8.2016. Ministeriö on pyytänyt tiivistämään lausunnon päätteeksi keskeisimmän sisällön enintään 1 sivun mittaiseksi. Kasvatus- ja opetustoimi ja konsernihallinto esittävät lausuntonaan seuraavaa (kursiivilla): Ehdotus sisältää esityksen muuttaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia mm. seuraavilla tavoilla: Ammatilliseen peruskoulutukseen kohdennetaan 190 miljoonan euron määrärahan pysyvä säästö. Säästö toteutettaisiin määräämällä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen enimmäismäärän perusteena oleva opiskelijamäärä 12,5 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Menettely jättää koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden toteuttaa talouden tasapainotus joko toimintaa tehostamalla, opiskelijamäärää vähentämällä tai näiden yhdistelmällä. Säästö on tarkoitus kohdentaa kokonaisuudessaan ammatillisen peruskoulutuksen kuntarahoitusosuuteen valtion ja kuntien välistä rahoitussuhdetta eli valtionosuusprosenttia muuttamalla. Tämä tarkoittaisi, että valtion rahoitusosuus ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannuksista kasvaisi, mutta euromääräisesti pysyisi lähellä nykyistä tasoaan. Kuntien rahoitusosuus ammatillisesta peruskoulutuksesta on tosiasiallisesti vuodesta 2015 lähtien laissa säädetyn 58,11 prosentin sijasta ollut 70 prosenttia. Kunnan omarahoitusosuus toisen asteen koulutuksesta oli vuonna 2016 asukasta kohden 238,46 euroa, josta ammatillisen koulutuksen osuus 176,26 euroa ja lukiokoulutuksen osuus 65,21 euroa.
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on käynnissä koko koulutukseen reformi. Reformiin liittyvä uusi rahoitusjärjestelmä on tarkoitus uudistaa vuoden 2018 alusta lukien. Ammatilliseen peruskoulutukseen kohdistuu suuri säästö, joka heikentää koulutuksen järjestäjien taloudellista asemaa sekä mahdollisuutta koulutuksen tarjontaan. Lakiehdotukseen valittu säästön toteutustapa antaa kuitenkin koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden toteuttaa talouden tasapainotus sopivaksi katsomallaan tavalla. Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitusta on tarkoitus muuttaa siten, että rahoitus kytketään vuosittaisten laskentapäivien sijaista läsnäolokuukausiin. Ehdotuksessa läsnäolokuukaudella tarkoitetaan 30 kalenteripäivän pituista ajanjaksoa, jona oppilas on ollut perusopetuksen järjestäjän oppilaana. Muutoksen tarkoituksena on kohdentaa rahoitus nykyistä tarkemmin opetuksen järjestäjille sen mukaisesti, paljonko opetusta järjestetään. Muutosehdotus on lähtökohdiltaan oikea, sillä rahoitus ei perustu enää tilastopäivänä olevien oppilaiden määrään, vaan vuoden aikana tapahtuvat oppilasmäärämuutokset otetaan huomioon. Tällä hetkellä suurin osa perusopetukseen valmistavan opetuksen uusista oppilaista on turvapaikanhakijoita tai turvapaikan saaneita. Kun perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmäärä kasvaa, voi koulutuksen järjestäjä lisätä tarpeen mukaan opetuksen määrää ja saada opetukseen valtionrahoitusta. Kun valmistava opetus organisoidaan lukuvuosirytmin mukaisesti eteneväksi, rekrytoidaan myös opettajat lukuvuoden loppuun saakka. Rahoituspulmia syntyy kunnalle, jos oppilasmäärä vähenee lukuvuoden aikana, mutta opetusjärjestelyt, opettajat ja tilat on jouduttu hankkimaan lukuvuoden loppuun saakka. Lappeenrannassa sijaitseva vastaanottokeskus on luonteeltaan transit-keskus, jossa turvapaikanhakijat ovat vain puhuttelun ajan. Myös tänä aikana olisi tärkeää, että peruskouluikäiset voisivat osallistua valmistavaan opetukseen. Mikäli oppilaan oleskelujakso transit-keskuksessa jää alle 30 päivän mittaiseksi, jäävät opetuksen kustannukset kokonaan kunnan maksettavaksi. Näin tapahtuu vaikka oppilasmäärä säilyisi koko ajan samana, mutta kunkin oppilaan oleskelujakso on lyhyempi kuin 30 päivää. Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitusmuutosehdotus on lähtökohdiltaan oikea ja ottaa hyvin huomioon tilanteen, jossa perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmäärä kasvaa esimerkiksi maahanmuuton vuoksi voimakkaasti. Sen sijaan ehdotus ei toimi niissä tilanteissa, joissa oppilasmäärä vähenee voimakkaasti
kesken lukuvuoden. Ehdotus ei myöskään ota huomioon ns. transit-vastaanottokeskuspaikkakuntien tilanteita, joissa valmistavan opetuksen oppilasmäärä säilyy korkeana, mutta oppilaat voivat vaihtua alle 30 päivän aikavälein. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden oppilaiden perusopetuksen rahoitusperustetta muutetaan vastaamaan toteutuneita kursseja. Oppivelvollisuusiän ylittäneet perusopetuksen oppilaat ovat nykyään lähes kokonaan turvapaikan saaneita henkilöitä, jotka eivät ole saavuttaneet perusopetuksen päättötodistusta vastaavaa osaamista. Samanaikaisesti ministeriössä on valmistelussa oppivelvollisuusiän ylittäneille tarkoitetun perusopetuksen sisällön ja rakenteen uudistaminen vastaamaan paremmin nykyistä tarvetta. Uuteen oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetukseen on tarkoitus yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi luku- ja kirjoitustaidon opetus, perusopetuksen valmistavan vaiheen opetus ja muiden kuin oppivelvollisten perusopetus. Koulutukseen tulisi yksi rahoitus, joka perustuisi toteutuneen opetuksen määrään. Opetuksen määrä sovitettaisiin opiskelijan tarpeen mukaan, mutta kullekin henkilölle tarjottava enimmäiskurssimäärä on kuitenkin määritelty. Uudistuksella pyritään nopeuttamaan opintoja sekä välttämään erillisistä koulutuksista johtuva päällekkäinen opetus. Rahoituksen esitetään jatkossa olevan kokonaan valtionrahoitusta. Yksittäisten oppiaineiden suorittajilta voisi periä kohtuullisia maksuja, kuten nykyisinkin. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen rahoitusperusteiden muutos on kannatettava uudistus. Esitykseen sisältyy merkittävä perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen pienentäminen; vuonna 2016 oppilaskohtainen rahoitus on 16 184 53 euroa oppilasta kohti. Jatkossa vastaava rahoitus olisi vain 10 854,68 euroa. Rahoituksen pienentämistä perustellaan sillä, että turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut. Yksikköhinnan alentamisen katsotaan vastaavan nykyistä rahoitustasoa, kun oppilaita on keskimäärin 12 ryhmässään. Nykyinen rahoitus on kattanut opetuksen kustannukset. Pääkaupunkiseudulla ja tiheästi asutuissa kunnissa opetusryhmät voidaan muodostaa 12 oppilaan ryhmiksi, mutta jos valmistavan opetuksen oppilaat asuvat hajallaan tai oppilaita on ikäluokassaan vain muutama, on todennäköistä, että uusi rahoitus ei kata kustannuksia. Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaskohtaisen yksikköhinnan alentaminen vaikeuttaa opetuksen järjestämistä, erityisesti jos oppilasmäärä vaihtelee lukuvuoden aikana tai oppilaiden kyvyt opiskella poikkeavat suuresti toisistaan tai oppilaita on vähemmän kuin 12 ryhmässään.
Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) valtionavustusrahoitusta on tarkoitus jatkaa kahdella vuodella. Osaamisohjelma on tavoittanut hyvin kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kuluttamattomia nuoria ja osaamisohjelman avulla lisäresursseja on voitu suunnata henkilökohtaiseen ohjaukseen. Etelä-Karjalassa toteuttajana on ollut Sampo. Nuorten aikuisten osaamisohjelman voimassaolon jatkaminen on hyvä asia, sillä ohjelma on tavoittanut hyvin kohderyhmäänsä. Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen paikkoja lisätään väliaikaisesti valtion rahoituksella. Valtionavustuksella on tarkoitus rahoittaa ammatillisia perustutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta, ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta, erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta, tutkintotilaisuuksia sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalvelujen järjestämistä. Tarkoituksena on hyödyntää NAO-ohjelmassa syntyneitä toimintamalleja. Koulutushankkeissa voidaan painottaa mm. henkilökohtaistamisen lisäksi kielitaidon vahvistamisen integroimista ammatillisen koulutukseen. Sampolla on Etelä-Karjalassa jo toimivia malleja. Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen paikkojen lisääminen on maahanmuuttajien kotouttamisen mahdollistamiseksi erittäin tarpeellista. Ehdotettu toimintamalli mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön sekä maahanmuuttajien olemassa olevan osaamisen hyödyntämisen. Lukiokoulutuksen yksikköhinnat ehdotetaan muutettavaksi aikuisten koulutukseen tarkoitetun opetussuunnitelman mukaisesti opiskeleville yhteneväksi riippumatta opintojen aloitusiästä. Aikuisten koulutukseen tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelma sisältää nuorille tarkoitettua opetussuunnitelmaa vähemmän opetusta. Aikuisille tarkoitettu koulutus on tarkoitettu yli 18-vuotiaille ja vain erityisestä syystä alle 18-vuotiaita on voitu ottaa koulutukseen. Eräät koulutuksen järjestäjät ovat kuitenkin ottaneet merkittävästi alle 18-vuotiaita opiskelijoita. Järjestelmän yksinkertaistamiseksi, ja myös kuntien tehtävien vähentämiseksi esitetään yhtä yksikköhintaa aikuisille tarkoitetun opetussuunnitelman mukaan opiskeleville. Kokonaisrahoitusta pienennetään, mutta uuden jakotavan mukaan yli 18-vuotiaana aloittaneiden rahoitus nousee. Lappeenrannan kaupungin ylläpitämällä lukion aikuislinjalla on ollut erittäin vähän, jos lainkaan alle 18-vuotiaana aloittaneita, joten muutos ei vähennä Lappeenrannan valtiolta saamaa rahoitusta. Lukiotutkintoa
suorittavia aikuisopiskelijoita on vähän (42), joten muutoksella ei ole suurta merkitystä taloudellisesti. Lukiokoulutuksen yksikköhintamuutos aikuisten koulutukseen tarkoitetun opetussuunnitelman mukaisesti opiskeleville on tarkoituksenmukainen. Ehdotukseen sisältyy esitys rahoitusjärjestelmään sisältyvän rahoituksen tarkistamisvaiheesta luopuminen lukiokoulutuksen ja oppivelvollisuusikäisten perusopetuksen rahoitusjärjestelmän toimivuuden tehostamiseksi sekä kuntien hallintotehtävien vähentämiseksi. Lisäksi esitykseen sisältyy hallitusohjelmassa olevat opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen indeksijäädytykset. Indeksijäädytykset koskevat perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista peruskoulutusta sekä taiteen perusopetusta. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhintoihin on tarkoitus tehdä pysyvä säästö. Indeksikorotusten jäädyttäminen on hallitusohjelman mukainen toimenpide julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nykyisen alhaisen inflaation aikana taloudellinen merkitys on rajallinen, mutta joka tapauksessa kuntataloutta heikentävä. Rahoituksen tarkistusvaiheesta luopumisella ei ole pidemmällä aikavälillä taloudellista merkitystä, koska rahoitus edelleenkin perustuu toteutuneisiin suoritemääriin. Kunnan oman hallinnon työtä muutos ei juuri vähennä, mutta on kuitenkin rahoituksen ennakoitavuutta parantava ja sen vuoksi kannatettava muutos. Kulttuurilaitosten valtionosuuden lisäleikkaus indeksijäädytyksen lisäksi heikentää väistämättä niiden toimintamahdollisuuksia. Lausuntopyyntö on nähtävänä asiakirjoissa. Lausunnon antamiselle on saatu jatkoaikaa 16.8.2016 asti. (AK) Kj Kh Kaupunginhallitus päättää antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle edellä olevan lausunnon ehdotuksesta hallituksen esitykseksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b muuttamisesta. Hyväksyttiin.