Ilmanlaadun huomioiminen kaupunkisuunnittelussa - suojaetäisyydet ja leviämismallit Ilmansuojelupäivät 21.-22.8.2012 Lappeenranta Ympäristötarkastaja Katja Ohtonen (09) 8162 4849, katja.ohtonen(at)espoo.fi Espoon kaupungin ympäristökeskus Tiivis vai väljä kaupunkirakenne? Kaupunkirakennetta tulisi tiivistää mm. joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi henkilöautoliikenteen vähentämiseksi ilmanlaatuun ja ilmastonsuojeluun liittyvistä syistä palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi. Väljää kaupunkirakennetta pitäisi suosia, koska tiivis kaupunkirakenne mahdollisine katukuiluineen saattaa heikentää ilmansaasteiden laimenemista. enemmistö suomalaisista haluaa asua väljästi rakennetulla alueella pientaloissa. Kuinka lähelle väyliä asumista voidaan kaavoittaa aiheuttamatta terveyshaittaa tuleville asukkaille? 2 1
Liikenteen päästöjen aiheuttamat terveyshaitat Kohtuullisen matalatkin ilmansaastepitoisuudet voivat vaikuttaa vakavasti terveyteen. Tutkimuksissa on havaittu asumisen vilkkaan tien (yli 10000 ajoneuvoa/vrk) lähellä (<100m) olevan yhteydessä mm. kohonneeseen astman riskiin, lasten keuhkojen hidastuneeseen kehitykseen, nivelreumaan, neuropsykologisiin vaurioihin ja hieman lyhentyneeseen elinikään. Suurimmat terveyshaitat länsimaissa aiheutuvat hiukkasmaisille epäpuhtauksille altistumisesta. Hiukkaset heikentävät hengityselimistön, sydämen ja verenkiertoelimistön terveyttä. Pitkäaikaisen, vuosia kestävän altistumisen tiedetään olevan erityisen haitallista. Kokonaisaltistumisen kannalta ratkaisevaa on kodin sijainti suhteessa liikennealueisiin. Hiukkaspitoisuudet laskevat nopeasti ensimmäisten kymmenien metrien matkalla tiestä. (Timo Lanki, THL: Liikenneväylät ja terveys, 10.1.2011) Näin ollen jokainen metri väylän ja altistuvan kohteen välissä on tärkeä. 3 Turvallinen ja terveellinen ympäristö Maankäyttö- ja rakennuslaki 5, kohta 1: Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Kun mietitään ilmanlaadun huomioimista kaupunkisuunnittelussa, yllä oleva pykälä tiivistyy muotoon: Kaavoituksen tavoitteena on edistää turvallisen ja terveellisen elinympäristön luomista. 4 2
Teollisuus- ja työpaikkatontit suojaavat asutusta? Asemakaava vuodelta 1990 Ilmakuva vuodelta 2011 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen (T) kaava ei ole toteutunut. 5 Teollisuus- ja työpaikkatontit suojaavat asutusta? Väylän ja asutuksen väliin suojaksi tarkoitettujen teollisuus- ja toimistorakennustonttien kaavat eivät aina toteudu, sillä etenkin toimistotilan tarjonta pääkaupunkiseudulla ylittää kysynnän. Muutoshakemuksia: Jo kaavoitettuja toimisto-, varasto- ja teollisuuskorttelialueita halutaan muuttaa asumiselle. Uusia asuinalueita väylän varteen: Haluttaisiin kaavoittaa suoraan väylän varteen asutusta. Asumiselle osoitettu maapinta-ala on arvokasta, ja paine maanomistajien suunnalta asumisen kaavoittamiselle on kova. Perustelut asumiskorttelialueiden sijoittamisetäisyydelle väylään nähden tulee olla hyvät ja samanlaiset jokaiselle maanomistajalle. 6 3
Kaupunkisuunnittelukeskus ja asemakaavoitus Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa on noin 130 työntekijää. Henkilöstä koostuu yleiskaavoituksen, asemakaavoituksen ja liikennesuunnittelun asiantuntijoista. Asemakaavayksikkö on kaupunkisuunnittelukeskuksen suurin yksikkö. Vuosina 2009-2011 Espoossa hyväksyttiin yhteensä 122 asemakaavaa tai asemakaavan muutosta, joista 72 sisälsi asumiseen kaavoitettua kerrosalaa. Yhteensä kaavoissa oli uutta asuinkerrosalaa 917 300 kem 2. 7 Kaavoituksen ilmansuojeluryhmän laatima ohje Espoossa Kaavoittajat esittävät ilmanlaadun huomioimista kaavoituksessa koskevia kysymyksiä ympäristökeskuksen asiantuntijoille ja kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnittelijoille. Annettavien vastausten yhdenmukaistamiseksi ja vastaamisen helpottamiseksi liikennesuunnittelijat, aluearkkitehti ja ympäristökeskuksen asiantuntijat tekivät ohjeen, johon on kirjattu lausunnoissa ja vastauksissa noudatettavat linjaukset. Kaavoitusta ei aina viedä loppuun ohjeen mukaisesti, sillä kaavoittajat, virkamiesjohto tai lautakunta voivat tehdä muutoksensa kaavaan. Viime kädessä kaavan pitävyys punnitaan oikeusasteissa. Laaditussa ohjeessa on alkulinjaus: mitä liikennesuunnittelijat ja ympäristökeskuksen asiantuntijat vastaavat, kun heiltä ilmanlaadun huomioimisesta kaavoituksessa kysytään. Alla on esitelty ohjeluonnoksen linjauksia. 8 4
Kaksi lähestymistapaa Minimi- ja suositusetäisyydet Liikennemäärästä riippuvat minimi- ja suositusetäisyydet perustuvat HSY:n luonnoksiin keväältä 2012 ja THL:n artikkeliin Liikenneväylät ja terveys 10.1.2011 Pitoisuustarkastelut Mallinnukset ja mittaustulosten hyödyntäminen Vertailu ohje- ja rajaarvoihin Leppävaara Ilmanlaadun mittausasema 9 Minimi- ja suositusetäisyydet (m) (Espoon ilmansuojeluryhmän laatima luonnos) Ajoneuvoa/vrk asuinrakennus herkkä kohde minimietäisyys suositusetäisyys minimietäisyys suositusetäisyys 5 000 10 10 20 10 000 7 20 20 40 20 000 14 40 40 80 30 000 21 60 60 120 40 000 28 80 80 160 50 000 35 100 100 200 60 000 42 120 120 200 70 000 49 140 140 200 80 000 56 150 150 200 90 000 63 150 150 200 100 000 70 150 150 200 10 5
Minimi- ja suositusetäisyyksien käyttöohjeita Liikennemääränä käytetään tarpeen mukaan nykyliikennettä tai 2020 (tai 2030) liikenne-ennustetta. Jos kyseessä on väylä ja sen viereiset rampit, kaikkien liikennemäärät lasketaan yhteen ja sijoitetaan reunimmaisen rampin ulkoreunaan. Herkkiä kohteita ovat päiväkodit, asukaspuistot, koulut, sairaalat sekä vanhusten asuin- ja palvelutalot. Uutta asuinaluetta kaavoitettaessa tulisi pyrkiä asuinrakennus, suositusetäisyys arvoihin. Minimietäisyyttä lähemmäs väylää ei tule kaavoittaa täydennysrakentamistakaan. Uutta herkkää kohdetta kaavoitettaessa tulisi pyrkiä herkkä kohde, suositusetäisyys arvoihin. Minimietäisyyttä lähemmäs väylää ei tule kaavoittaa täydennysrakentamistakaan. 11 Minimi- ja suositusetäisyydet Minimi- ja suositusetäisyyksien käytön hyviä puolia Nopea ja helppo: tarvitaan vain liikennemäärä. Samanarvoinen ja helposti kohteesta toiseen toistettavissa oleva kohtelu hankkeille. Saadaan huomioitua myös hiukkasten aiheuttamat terveyshaitat. Minimi- ja suositusetäisyyksien käytön heikkouksia Korkeusasemaa ei huomioida -> vaikutus ilmanlaatuun saattaa olla merkittävä. Alueen ilmanlaatuun vaikuttavat muutkin tiet kuin se tie, josta tarkasteltavan paikan minimi- ja suositusetäisyyksiä mitataan. Soveltuu heikosti esim. risteysalueille tai jo tiivisti rakennetuille kaupunkikeskustoille. 12 6
Minimi- ja suositusetäisyyksien käyttö, esimerkki Päiväkoti ja koulu lähellä Länsiväylää alueella, jossa ei ole asemakaavaa. Nykyisen meluvallin kohdalle tulee uusia Länsiväylän ramppeja. Voidaanko päiväkoti ja koulu kaavoittaa jatkamaan nykyisellä paikalla? meluvalli 13 Minimi- ja suositusetäisyyksien käyttö, esimerkki Kuvassa on liittymän ja ramppien suunnitelma. Rampit tuovat liikennevirran lähemmäs koulua ja päiväkotia. päiväkoti koulu 14 7
Minimi- ja suositusetäisyyksien käyttö, esimerkki Länsiväylällä 2011 liikenne 66000 ajoneuvoa/vrk. Etäisyys väylän nykyisestä reunasta päiväkotiin 120 m ja kouluun 140 m. Minimietäisyys (herkät kohteet) on 130 m ja suositus 200 m eli tilanne on juuri ja juuri hyväksyttävä. Uusien ramppien tulo ja liikenneennusteiden käyttö (liikennemäärät kasvavat) muuttavat asiaa huonompaan suuntaan. Päiväkoti ja koulu kuitenkin jo ovat paikalla, ja niiden toimintaa haluttaisiin jatkaa. päiväkoti koulu 15 Pitoisuustarkastelut Mittaustulosten hyödyntäminen HSY huolehtii ilmanlaadun mittauksesta pääkaupunkiseudulla. Kaavoittajia varten sivulla www.hsy.fi on Ilmanlaadun arviointi tietopaketti. Siellä on mm. google maps- karttapohjalla yksityiskohtaiset tiedot aiemmista mittauksista. Mallinnukset Mallittaminen vaatii asiantuntemusta ja osaamista. Suomessa on hyviä mallittajia, mutta markkinoille yrittää myös vähemmän asiantuntevia yrityksiä. Mallinnukseen kootaan lähtötiedot liikenteestä, päästökertoimista, meteorologiasta ja useimmiten myös maastonmuodoista. Laskenta, tulosten käsittely ja tulkinta vaativat asiantuntemusta. Mallinnustuloksia tulisi aina verrata mittaustuloksiin. Mallinnuksen teettäminen sekä saatujen mallinnustulosten hyödyntäminen vaativat asiantuntemusta myös tilaajapuolella. 16 8
Mallinnukset Mallinnuksen tuloksena saadaan mm. karttapohjalla esitettyinä pitoisuudet aluejakaumakuvina. Mallinnustuloksia verrataan ohje- ja raja-arvoihin. Tässä on menetelmän heikoin kohta kaavoituksessa hyödynnettävyyden kannalta: Ohjearvot ovat vuodelta 1996 (Vna 480/1996), eivätkä ne vastaa nykytietämystä ilmansaasteiden terveysvaikutuksista. PM 2,5 :lle ei edes ole ohjearvoa, ja raja-arvo on terveyshaittoihin nähden liian korkea. Raja-arvoilla ei ole ohjaavaa vaikutusta, koska ne ovat niin korkeita. Käytännössä raja-arvot ylittyvät Espoossa vain keskellä väyliä. Ainoa ohjearvo, joka jollakin lailla ohjaa kaavoitusta (eli arvo on riittävän matala), on typpidioksidin vuorokausiohjearvo. 17 Mallinnukset, esimerkki Typpidioksidin vuosiraja-arvoon verrannolliset pitoisuudet: vuosiraja-arvo ylittyy vain yksittäisissä paikoissa Länsiväylällä ja Kehä II:lla. 18 9
Mallinnukset, esimerkki Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet: ohjearvo ylittyy vain Kehä II:lla, Länsiväylällä ja keskellä Merituulentietä. Eli tämä perusteella asumista voisi kaavoittaa aivan Merituulentien varteen. 19 Mallinnukset Tuloksiksi mallinnuksilla usein saadaan, että niiden perusteella yllättävän lähellekin väylää saa rakentaa. Mallinnukset sopivat parhaiten erityiskohteisiin kuten esimerkiksi tunnelin ilmanlaatuvaikutusten arviointiin tai huomattavasti tien tasoa ylemmäs tai alemmas sijoittuvan asuinrakennuksen tai herkän kohteen sijoittumisedellytyksien arviointiin. Ohje- ja raja-arvojen alittuminen ei takaa MRL 5 :n mukaista terveellistä ympäristöä. 20 10
Mallinnusten kehittäminen Paremmat vertailuarvot parantaisivat ilmanlaatumallinnusten käytettävyyttä. Mallinnusten on oltava laadukkaita. Huonosti tehty mallinnus hankaloittaa kaavoituksen hoitamista. Raportin yli käveleminen on vaikeampaa kuin tilanne, jossa mallinnusta ei olisi tehty lainkaan. On ollut tapauksia, että vierekkäisille tonteille on eri mallittajien toimesta saatu toisistaan poikkeavat mallinnustulokset. Tilanteen tulkinta on kaavoittajalle hankalaa. 21 Yhteenveto ja johtopäätökset Ilmanlaadun huomioiminen kaavoituksessa onnistuu paremmin hyödyntämällä vertailua minimi- ja suositusetäisyyksiin kuin käyttämällä mallinnuksia. Pääasialliset syyt tähän ovat: Samanarvoisempi ja helpommin kohteesta toiseen toistettavissa oleva kohtelu hankkeille. Nopea ja helppo menetelmä. Ilmanlaadun ohjearvot ovat liian korkeita, ettei niihin vertaaminen ohjaa asumista ja herkkiä kohteita riittävän etäälle väylistä. Jotta mallinnuksia voisi paremmin hyödyntää kaavoituksessa, tulisi ohjearvot päivittää vastaamaan nykytietoa etenkin hiukkasten terveysvaikutuksista tai muulla tavoin kehittää sitä, mihin mallinnustuloksia verrataan. muistaa, että kaavoittajaa kiinnostavat metrit väylän reunasta, eivät pitoisuudet. Miten mallinnustuloksena saadut pitoisuuskartat muutetaan terveysvaikutukset huomioon ottaen metreiksi väylän reunasta? 22 11
Ohjausta odotetaan EU:sta ja WHO:lta odotetaan lähivuosina päivityksiä raja- ja ohjearvoihin. HSY:ltä yhteistyössä THL:n kanssa on tulossa ohjeistusta ilmanlaadun huomioimisesta kaavoituksessa. THL tuottaa uutta tietoa (mm. Escape) ilmansaasteiden terveysvaikutuksista. Mallintaminen ja mallinnusten ohjeistaminen kehittyy. Niitä odotellessamme ohjeistamme Espoon kaupungin kaavoittajia yllä esiteltyjen linjausten mukaisesti. Kiitos huomiostanne! 23 12