SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014
V Luento: Sosiaaliturvan muutoksenhakujärjestelmä ja muu jälkikäteinen oikeusturva
Ryhmätyötehtävä: Minkälainen on sosiaaliturvan muutoksenhakujärjestelmä?
Toimeentuloturvan muutoksenhakujärjestelmä Vakuutusoikeus KKO (tapaturma-asiat valitusluvalla) Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta Opintotuen muutoksenhakulautakunta Tapaturmaasioiden muutoksenhakulautakunta Kela Keva Kela Työttömyyskassat Kela Työeläkevakuutusyhtiöt Tapaturmavakuutuslaitokset Valtiokonttori
Sosiaalihuollon muutoksenhakujärjestelmä KHO Hallinto-oikeudet Edellyttää erityissäännöstä/valituslupaa Valitus Kunnalliset lautakunnat Kunnalliset viranhaltijat Oikaisuvaatimusmenettely (SHL 45 )
Sosiaalihuollon muutoksenhakujärjestelmä SHL 45 :n oikaisuvaatimus Päätökseen, jonka 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen alainen viranhaltija on tehnyt, ei saa valittamalla hakea muutosta. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen tyytymättömällä on oikeus asetuksessa tarkemmin säädettävällä tavalla saada päätös 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen käsiteltäväksi, jos hän 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii. Päätökseen on liitettävä ohjeet sen saattamisesta toimielimen käsiteltäväksi. SHL 46 :n valitus Muutosta 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Valitus voidaan antaa sanottuna aikana myös toimielimelle, jonka tulee oman lausuntonsa ohella toimittaa se hallinto-oikeudelle.
Sosiaalihuollon muutoksenhakujärjestelmä SHL 49 :n valituskielto ja valituslupa Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee sosiaalipalvelun antamista tai siitä määrätyn maksun suuruutta taikka sosiaalisen luoton myöntämistä tai määrää, ei saa hakea muutosta valittamalla. Hallinto-oikeuden päätöksestä, joka koskee toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitetun toimeentulotuen antamista tai määrää taikka kuntien välistä erimielisyyttä laitoshoidon antamisvelvollisuudesta tai laitoshuollon kustannusten korvaamisesta, saa valittaa, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituslupaa haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Lupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtäläisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi.
Sosiaalihuollon muutoksenhakujärjestelmä Erityislakien erityissäännöksiä: Vammaispalvelulain 19 : Hallinto-oikeuden tämän lain 8 :n 2 momentin mukaista palvelua tai 9 :n 2 momentin mukaista taloudellista tukitoimea koskevassa asiassa antamaan päätökseen saa hakea valittamalla muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valituskirja liitteineen voidaan antaa myös hallinto-oikeuteen korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitettavaksi. Lastensuojelulain 92 : Tämän lain 43 :ssä tarkoitetuista lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa, 47 :ssä tarkoitetusta huostassapidon lakkaamista, 63 :ssä tarkoitetusta yhteydenpidon rajoittamista, 28 :ssä tarkoitetusta lupaa lapsen tutkimiseen, 35 :ssä tarkoitetusta toimeentulon ja asumisen turvaamista, 75 ja 76 :ssä tarkoitetuista jälkihuoltoa, 81 :n 5 momentissa tarkoitettua kieltoa sekä 16, 16 a ja 16 b :ssä tarkoitetusta kuntien välistä järjestämis- ja kustannusvastuuta koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä saa hakea valittamalla muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Terveydenhuollon muutoksenhakujärjestelmä Koska terveydenhuollon päätökset hoitoon ottamisesta ja hoidosta ovat tosiasiallista hallintotoimintaa, niistä ei voi valittaa Sen sijaan muita oikeusturvakeinoja: muistutus, kantelu, hallintoriitamenettely
Hallintoriitamenettely Hallintolainkäyttölain 69 : Julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta tai muuta julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta aiheutuvaa velvollisuutta tai oikeutta koskevan riidan samoin kuin hallintosopimusta koskevan riidan, johon haetaan viranomaisen ratkaisua muuten kuin muutoksenhakuteitse (hallintoriita-asia), käsittelee hallinto-oikeus. Hakemus, jolla hallintoriita pannaan vireille, on toimitettava hallinto-oikeudelle. Hakemuskirjelmässä on mainittava toimenpide, jota vaaditaan, sekä vaatimuksen perusteet. Esim. KHO 2002:61 (oikeus peruukkiin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä)
Muu jälkikäteinen oikeusturva Muistutusmenettely Potilaslaki 10 : Terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Muistutukseen on annettava ratkaisu kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Muistutuksen tekeminen ei rajoita potilaan oikeutta kannella hoidostaan tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan terveyden- tai sairaanhoitoa valvoville viranomaisille. Asiakaslaki 23 : Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutukseen on vastattava kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Muistutuksesta annettuun vastaukseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muistutuksen tekeminen ei rajoita asiakkaan oikeutta hakea muutosta siten kuin siitä erikseen säädetään. Muistutuksen tekeminen ei myöskään vaikuta asiakkaan oikeuteen kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille.
Muu jälkikäteinen oikeusturva Hallintokantelu Ei selkeää oikeusperustaa lainsäädännössä Kuntalaki 8.2 : Aluehallintovirasto voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta toiminut voimassa olevien lakien mukaan. Laki eduskunnan oikeusasiamiehestä 2 Oikeusasiamiehelle voi tämän laillisuusvalvontaan kuuluvassa asiassa kannella jokainen, joka katsoo valvottavan tehtäväänsä hoitaessaan menetelleen lainvastaisesti tai jättäneen täyttämättä velvollisuutensa. Kannella voi hallinnonalan ylemmille viranomaisille ja valvontaviranomaisille Kunnallisen viranhaltijan toiminnasta lautakunnalle, aluehallintovirastolle, sosiaali- ja terveysministeriölle, Valviralle, eduskunnan oikeusasiamiehelle, oikeuskanslerille
Kansaneläkelaitos Toimeentuloturvan valvontaviranomaiset Laki Kansaneläkelaitoksesta 5 : Valtuutettujen tehtävänä on: 1) valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palvelujen laatu ja saatavuus Työeläkevakuutuslaitokset, eläkekassat ja säätiöt sekä työttömyyskassat Laki Finanssivalvonnasta 4 : Fiva
Sosiaalihuollon valvontaviranomaiset Sosiaalihuoltolaki 3 : Sosiaalihuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Aluehallintovirastolle kuuluu sosiaalihuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta toimialueellaan. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi sosiaalihuollon ohjauksessa ja valvonnassa. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa ja valvoo sosiaalihuoltoa erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat:1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat;2) usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat;3) asiat, jotka liittyvät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa käsiteltävään terveydenhuoltoa tai terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan; sekä4) asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 3 : valvontaviranomaisella sosiaalihuoltolain 6 :ssä tarkoitettua kunnan toimielintä tai sen määräämää viranhaltijaa, aluehallintovirastoa sekä Sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontavirastoa.
Terveydenhuollon valvontaviranomaiset Kansanterveyslaki 2 : Kansanterveystyön yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaalija terveysministeriölle. Aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo kansanterveystyötä toimialueellaan. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi kansanterveystyön ohjauksessa ja valvonnassa. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa ja valvoo kansanterveystyötä erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat:1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat;2) usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat;3) asiat, jotka liittyvät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa käsiteltävään terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvontaasiaan; sekä4) asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään. Laki yksityisestä terveydenhuollosta 13 : (vastaava säännös)
Ammattihenkilöstön kelpoisuusvaatimukset Toimeentuloturvan alueella ei ole erillistä lakia kelpoisuusvaatimuksista Esim. Kelassa työntekijöillä on kirjava tausta Useimmiten kelalainen on opiskellut kaupallista, yhteiskuntatieteellistä tai terveys- ja sosiaalialaa. Kahdella kolmasosalla on vähintään opistoasteen tutkinto. Joka kolmannella on korkeakoulututkinto.
Ammattihenkilöstön kelpoisuusvaatimukset Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) 1 : Tämän lain tarkoituksena on edistää sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun edellyttämällä, että sosiaalihuollon ammatillisella henkilöstöllä on tarvittava koulutus ja perehtyneisyys. 3 : Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.
Ammattihenkilöstön kelpoisuusvaatimukset Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 1 : Tämän lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua: 1) varmistamalla, että tässä laissa tarkoitetulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet; 4 : Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hakemuksesta henkilölle, joka on suorittanut lääkärin tai hammaslääkärin ammattiin johtavan peruskoulutuksen Suomessa, oikeuden harjoittaa lääkärin tai hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.