Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa -hanke (LasSe)

Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa -hanke (LasSe) Kooste nykytilasta ja kehittämistarpeista hankekuntien yhteyshenkilöiden näkökulmasta Minna Niemi, Tytti Rantanen ja Kirsi Koponen..203

Sisällysluettelo JOHDANTO... 3.2 Kyselyaineisto... 3.2 Aineiston analysointi... 7 2 KEHITTÄMISTARPEET JA -TAVAT... 8 2. Kuntien painopistealueet hankkeessa... 8 2.2 Hankekuntien esittämät yhteistyötahot... 9 2.3 Kokemusasiantuntijoiden kutsuminen hanketyöskentelyyn... 9 3 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSIÄ KOSKEVA NYKYTILA... 0 3. Asiakaspalautejärjestelmä... 0 3.2 Läheisverkoston kartoitus selvitysvaiheessa... 0 3.3 Lastensuojelutarpeen selvityksen kirjallinen yhteenveto... 0 3.4 Lastensuojelutarpeen selvitysten tekeminen kolmen kuukauden määräajassa... 3.5 Vaikeat asiat ja hankalat tilanteet sekä niiden helpottaminen... 3.6 Lastensuojelun avohuollon tehtävärakenne... 3 3.7 Yhteistyö lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisessä... 3 3.8 Henkilöstön kouluttaminen, menetelmät ja konsultaatiokäytännöt... 4 4 KEHITTÄMISHANKKEEN ODOTETUT VAIKUTUKSET... 5 2

JOHDANTO Ajanjaksolla.4.203 30.0.205 toteutettavan LasSe-hankkeen (Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa) päämäärät on kirjattu hankesuunnitelmaan seuraavasti: A) Lasten kohtaaminen ja kuuleminen lastensuojelutarpeen selvitysprosessin yhteydessä on vahvistunut ja asiakasperheiden osallistumista lastensuojelutarpeen selvitysprosessiin on mahdollista arvioida ja verrata selkeän tiedontuotannon avulla. B) Sosiaalityön sisäiset menettelytavat lastensuojelutarpeen selvittämisessä ovat tutkitusti tarkentuneet sekä päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuden aloittamisesta ja palveluohjauksesta on selkiytynyt. On yksilöity tilanteita ja asioita, jotka lastensuojelun tarvetta selvitettäessä ovat osoittautuneet vaikeiksi ja etsitty niihin ratkaisuja. C) Ammatillisen verkoston roolit ja toimintatavat ennen lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistymistä, selvityksenteon aikana ja selvityksen jälkeen ovat kehittyneet ja kirkastuneet sekä edelleen kehittämistä vaativat ongelmat dokumentoitu jatkotoimia varten. Sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun muiden asiantuntijoiden vuoropuhelu on vahvistunut hankkeen aikana syntyneen tukirakenteen myötä. Jotta päämääriä koskevaa kehitystä on mahdollista arvioida ja hanketoimia tarkoituksenmukaisesti kohdentaa, hankkeessa toteutettiin sen alkukuukausina kyselyyn perustuva alkukartoitus. Kysely toistetaan valittujen teemojen osalta hankkeen loppuvaiheessa, jotta tapahtuneita muutoksia voidaan verrata lähtötilanteeseen. Tässä raportissa kuvataan hankekuntien lastensuojelutarpeen selvitysten nykytilaa ja kehittämistarpeita edellä mainitun kyselyn vastausten pohjalta..2 Kyselyaineisto Kaikkiin hankekuntiin lähettiin toukokuussa 203 sähköinen kysely (liite ), johon hankkeen yhteyshenkilöltä tai lastensuojelua kunnassa johtavalta viranhaltijalta toivottiin vastausta heinäkuun loppuun mennessä. Vastausaikaa pidennettiin lokakuun puoliväliin saakka, jotta aineistosta saatiin kattava. Hankkeeseen osallistuvasta 58:stä kunnasta 33 kuuluu yhteistoiminta-alueiseen, liikelaitokseen tai kuntayhtymään, joita Väli-Suomen alueella oli kartoitushetkellä yhteensä yhdeksän. Pääsääntöisesti yhteistoiminta-alueilta, liikelaitoksista ja kuntayhtymistä kyselyyn vastasi yksi viranhaltija. Yhden liikelaitoksen kunnista saatiin kuitenkin erilliset vastaukset (JIK). Lisäksi Rannikko- Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän hankekunnista lähettiin erilliset vastaukset lukuun ottamatta Kristiinankaupunkia. Kyselyyn vastasi yhteensä 36 viranhaltijaa. Näin ollen tietoa saatiin lähes kaikista hankekunnista kahta kuntaa koskevat alkukartoitustiedot puuttuvat. Taulukossa on esitelty jokainen hankekunta ja sen väkiluku, kyselyvastausten lukumäärä ja maakunta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään, yhteistoiminta-alueeseen tai liikelaitokseen kuuluvat hankekunnat on esitelty yhteisessä solussa. Kaikista kuntayhtymistä, liikelaitoksista ja yhteistoiminta-alueilta saatiin vastaukset määräaikaan mennessä. Kuntia, jotka tuottavat itsenäisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa, oli hankealueella kartoitusajankohtana 25. Näistä 23 vastasi kyselyyn. Kunta- ja palvelurakenneuudistukset ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan hankekuntien lukumäärään. Näin ollen hankkeen loppuvaiheessa toteuttava uusintakysely tulee koskemaan nykyisestä poikkeavaa toiminta-aluetta. Hankkeen käynnistyessä.4.203 osallistujakuntia oli yhteensä 58. Kyselylomake lähettiin näiden kuntien yhteyshenkilöille. Tammikuusta 204 alkaen Forssa, Tammela, Jokioinen, Ypäjä ja Humppila muodostavat Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän, minkä seurauksena Ypäjä tulee uutena kuntana mukaan LasSe-hankkeeseen. Näin ollen hankealueen kuntien määrä nousee 59:ään sekä yhteistoiminta-alueiden, liikelaitosten ja kuntayhtymien yhteenlaskettu määrä kymmeneen. 3

Kuntia yhteensä 58 ja sote-yhteenliittymiä yhteensä 9 Maakunta Väkiluku (9/202) Vastausmäärät Alavus (Töysä..203 alkaen Alavutta) Etelä-Pohjanmaa 2 366 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä: Ilmajoki Jalasjärvi Kurikka Etelä-Pohjanmaa 34470 974 8075 442 3 Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue: Alajärvi Soini Vimpeli Etelä-Pohjanmaa 582 0268 2344 3209 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen: Kauhava Evijärvi Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa 2332 7227 269 3394 Kuortane Etelä-Pohjanmaa 3870 Lapua Etelä-Pohjanmaa 462 Mustasaari Etelä-Pohjanmaa 8988 Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa 59326 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä: Kauhajoki Isojoki Karijoki Teuva Etelä-Pohjanmaa 23793 4204 2299 503 5787 Ähtäri Etelä-Pohjanmaa 6368 Forssa Kanta-Häme 7735 Humppila Kanta-Häme 2500 0 4

Jokioinen Kanta-Häme 5653 Riihimäki Kanta-Häme 2925 Tammela Kanta-Häme 6522 Akaa Pirkanmaa 768 Hämeenkyrö Pirkanmaa 0487 Kangasala Pirkanmaa 30045 Kihniö Pirkanmaa 249 Lempäälä Pirkanmaa 237 Nokia Pirkanmaa 32239 Pirkkala-Vesilahti yhteistoiminta-alue: Pirkkala Vesilahti Pirkanmaa 22479 8045 4434 Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alue: Tampere Orivesi Pirkanmaa 2226682 27090 9592 Valkeakoski Pirkanmaa 290 Virrat Pirkanmaa 7408 Isokyrö Pohjanmaa 489 Laihia Pohjanmaa 7976 Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä: Korsnäs Kristiinankaupunki (ei vastausta) Maalahti Närpiö Pohjanmaa 24292 2223 7077 56 938 3 5

Vaasa (Vähäkyrö..203 alkaen Vaasaa) Pohjanmaa 65643 Vöyri Pohjanmaa 6684 0 Heinola Päijät-Häme 20062 Lahti Päijät-Häme 02944 Peruspalvelukeskus Aava: Hartola Iitti Myrskylä Nastola Orimattila Pukkila Sysmä Päijät-Häme 49807 3229 6963 2000 5073 6289 2040 423 Peruspalvelukeskus Oiva: Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Päijät-Häme 40773 8482 22044 24 4798 3335 Yhteensä 988 787 36 Taulukko. Hankekunnat, maakunnat, väkiluvut ja vastausmäärät 6

.2 Aineiston analysointi Kyselyvastaukset analysointiin Webropol-ohjelmaa hyödyntäen. Tulokset esitellään pääosin prosenttilukuina. Joitakin yksittäisiä kyselyvastauksia on tarpeen käsitellä vastausmäärien avulla. Keskeiset, koko hankealuetta koskevat tulokset esitellään kuvion ja taulukoin. Lisäksi kartoitusteemoja tarkastellaan maakunnittain ja kuntakoon mukaisissa ryhmissä. Kuntakoon mukaiset ryhmät on esitelty taulukossa 2. Pienet kunnat alle 0 000 asukasta Keskisuuret kunnat ja sote-yhteenliittymät 0 000 35 000 asukasta Suuret kunnat ja sote-yhteenliittymät yli 35 000 asukasta Humppila Lempäälä Aava Isokyrö Mustasaari Lahti Jokioinen Nokia Oiva Kihniö Pirkkala-Vesilahti Seinäjoki Kuortane Rannikko-Pohjanmaa Tampere-Orivesi Laihia Riihimäki Vaasa Tammela Virrat Vöyri Ähtäri Suupohja Valkeakoski Akaa Alavus Forssa Heinola Hämeenkyrö JIK Järvi-Pohjanmaa Kaksineuvoinen Kangasala Lapua Taulukko 2. Kunnat/sote-yhteenliittymät kolmeen väkiluvun mukaiseen ryhmään jaettuna 7

2 KEHITTÄMISTARPEET JA -TAVAT 2. Kuntien painopistealueet hankkeessa Vastaajien määrä: 34 Kuvio. Kuntien painopistealueet LasSe-hankkeessa Valtaosa kuntatoimijoista on valinnut painopisteekseen moduulin C, joka koskee ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittämistä (5/34 vastaajasta). B-moduulia, sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämistä, painottaa 0 vastaajaa. Yksittäisiä kehittämistoimia moduuleista B ja C on valinnut 9 toimijaa. (Kuvio.) Painopisteet vaihtelevat hieman kunnan/sote-yhteenliittymän väkiluvun mukaan. Yli 35 000 asukkaan kunnista ja sote-yhteenliittymistä kolme kuudesta on valinnut painopisteekseen ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittämisen ja vain yksi sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämisen. Selvä enemmistö keskisuurista kunnista ja sote-yhteenliittymistä (0 000-35 000 asukasta) on valinnut painopisteekseen ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittämisen. Vähiten on painotettu sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämistä. Enemmistö alle 0 000 asukkaan kunnista painottaa (4/8 vastaajasta) sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämistä. Kolme pienistä kunnista on valinnut painopisteekseen ammatillisten roolien ja toimintatapojen kehittämisen. Maakunnittain määritellen painopistealueet ovat seuraavat: Etelä-Pohjanmaalla painopisteet jakautuvat. Neljä vastaajaa :stä painottaa kehittämismoduulia B (sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistäminen) ja neljä moduulia C (ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittäminen). Kanta-Hämeessä painotetaan ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittämistä. Yksikään kyselyyn vastanneista hankekunnista ei ole valinnut painopisteekseen pelkästään sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämistä. Pirkanmaalla valtaosa painottaa ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittämistä (40 %), mutta myös sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämiseen keskittyviä kuntia on maakunnassa (30 %). Pohjanmaalla enemmistö vastaajista (3/6) on valinnut painopisteekseen ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittämisen. Sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämisen ilmoittaa painopisteeksi kaksi vastaajaa kuudesta. Päijät-Hämeessä kaksi neljästä vastaajasta ilmoittaa painopisteeksi ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittämisen ja yksi sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämisen. 8

2.2 Hankekuntien esittämät yhteistyötahot Osallistujakunnat ovat tehneet hankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen tiivistä yhteistyötä Väli- Suomen alueen sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassoksen, SONet BOTNIAn ja Verson kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Terveyden ja hyvinvointilaitoksen kanssa. Alkukartoituksessa kuntien edustajilta kysyttiin, onko niiden alueella edellä mainittujen lisäksi järjestöä tai koulutus/tutkimus/kehittämisorganisaatiota, jonka kanssa he toivovat lastensuojelutarpeen selvitysten kehittämistä koskevaa yhteistyötä. Kolmestakymmenestä vastaajasta 23 vastasi kieltävästi (77 %). Kaksi vastaajaa nimesi alueellaan toimivan ammattikorkeakoulun ja kaksi järjestön tällaiseksi yhteistyötahoksi, mutta ei ilmoittanut organisaatioiden mahdollisia yhteyshenkilöitä. Kolme vastaajista toivoi yhteistyötä yliopistojen kanssa ja yksi nimesi myös mahdollisen yhteyshenkilön. Valtaosa vastaajista toivoi työryhmätyöskentelyn tapahtuvan ensisijaisesti seutukunnallisesti tai naapurikuntien välisenä yhteistyönä (67 %). Myös kuntakoon mukaan määrittyviä työryhmiä kannatettiin (9 %). Vähiten kannatusta saivat maakuntakohtaiset työryhmät (4 %). (Kuvio 2.) Vastaajien määrä: 36 Kuvio 2. Toiveet ensisijaisista työryhmistä Toiveet työryhmätyöskentelyn suhteen poikkeavat toisistaan kuntakoon mukaan. Yli 35 000 asukkaan kunnista ja sote-yhteenliittymistä enemmistä (50 %) kannattaa ensisijaisesti kuntakoon mukaan määrittyvää työryhmätyöskentelyä Väli-Suomen alueella. Sen sijaan keskisuuret kunnat ja sote-yhteenliittymät (8,82 %) sekä pienet kunnat (62,5 %) toivovat seutukunnallisia tai naapurikuntien yhteisiä työryhmiä (8,82 %). Maakunnallisesti tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä, Pohjanmaalla ja Päijät- Hämeessä toivotaan ensisijaisesti seutukunnallisia työryhmiä ja Pirkanmaalla sekä seutukunnallisia että kuntakoon mukaan määräytyviä ryhmiä. Hankealueen isoista kunnista Tampere-Orivesi, Vaasa ja Lahti toivovat ensisijaisesti kuntakoon mukaan määrittyvää työryhmätyöskentelyä. 2.3 Kokemusasiantuntijoiden kutsuminen hanketyöskentelyyn Alkukartoituksessa kysyttiin, toivotaanko LasSe-hankkeen edustajan ottavan yhteyttä kuntaan, kun kehittämisestä kiinnostuneita kokemusasiantuntijoita haetaan ja kutsutaan mukaan hanketyöskentelyyn. 56 prosenttia vastasi myöntävästi ja 44 prosenttia kieltävästi. Kyselyn yhteydessä ilmoitettiin 9 eri kunnan viranhaltijaa, joihin hankehenkilöstö voi ottaa asiassa yhteyttä. Valtaosa isoista kunnista/sote-yhteenliittymistä toivoi yhteydenottoja kokemusasiantuntijoita mukaan kutsuttaessa (83 %). Myös pienet kunnat esittivät yhteydenottotoiveita usein (75 %). Keskisuurten kuntien ja sote-yhteenliittymien luokkaan kuuluu valtaosa hankekunnista (22/36) ja niiden yhteyshenkilöistä selvästi alle puolet (40,9) toivoo, että hankehenkilöstö kutsuu kokemusasiantuntijoita kehittämistyöhön heidän edustamansa kunnan kautta. Prosentuaalisesti tarkastellen yleisimmin yhteydenottotoiveita asiassa esitettiin Kanta-Hämeessä (75 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (64 %) ja vähiten Pohjanmaalla (43 %). 9

3 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSIÄ KOSKEVA NYKYTILA 3. Asiakaspalautejärjestelmä Kyselyn perusteella 9 prosenttia hanketoimijoista ei kartoitushetkellä kerännyt lastensuojelusta järjestelmällistä asiakaspalautetta. Ainoastaan kolme vastaajaa 35:stä ilmoittaa, että alueella on tällä hetkellä käytössä lastensuojelua koskeva asiakaspalautejärjestelmä. Yhdessä näistä käytetään sosiaaliviraston yhteistä lomaketta, joka on jatkuvassa käytössä. Yksi vastaaja ilmoittaa käytössä olevan Pesäpuu ry:n kehittämän asiakaspalautelomakkeen. Yksi ilmoittaa, että kunnassa toteutetaan määräajoin asiakastyytyväisyyskyselyt lastensuojelun asiakkaille. 3.2 Läheisverkoston kartoitus selvitysvaiheessa Vastaajien määrä: 36 Kuvio 3. Läheisverkoston kartoitus selvitysvaiheessa Läheisverkoston kartoitus lastensuojelutarpeen selvitysvaiheessa on lastensuojelulaissa määritelty selvitysprosessiin kuuluvaksi tehtäväksi. Kyselyyn vastanneista prosenttia (4/36 vastaajasta) ilmoitti tekevänsä läheisverkoston kartoituksen aina, 56 prosenttia yleensä (20/36 vastaajasta) ja 33 prosenttia satunnaisesti (2/36 vastaajasta). (Kuvio 3.) Keskisuurten kuntien ja sote-yhteenliittymien vastaukset noudattelivat melko tarkasti edellä esitettyä yleistä kuvaa. Sen sijaan alle 0 000 asukkaan kunnissa ja yli 35 000 asukkaan kunnissa ja sote-yhteenliittymissä yleisintä oli kartoittaa läheisverkosto satunnaisesti (molemmissa 50 % vastauksista). 3.3 Lastensuojelutarpeen selvityksen kirjallinen yhteenveto prosenttia vastaajista ilmoittaa, että kunnassa ei tehdä lastensuojelutarpeen selvityksestä kirjallista yhteenvetoa (4/36 vastaajasta). Näin ollen lähes 90 prosenttia viestii, että yhteenvedot tehdään. Joissakin kyllä-vaihtoehtoa koskevissa avovastauksissa tarkennetaan, että yhteenveto tehdään tarpeen vaatiessa tai silloin, kun asiakkuus näyttää selvästi alkavan. Tästä voidaan päätellä, että osassa kunnista tehdään tapauskohtaista harkintaa siinä, milloin yhteenveto laaditaan. Näin ollen kaikista selvityksistä ei tehdä yhteenvetoa. Kunnat ovat kehittäneet yhteenvedon tekemistä varten omia lomakkeita ja hyödyntäneet tässä mm. Pesäpuu ry:n kehittämää asiakirjapohjaa. Osa kunnista käyttää tietojärjestelmätoimittajalta ostamaansa lomaketta. 0

3.4 Lastensuojelutarpeen selvitysten tekeminen kolmen kuukauden määräajassa 60 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että lastensuojelutarpeen selvitystä ei ole pystytty tekemään kolmen kuukauden määräajassa viimeisen vuoden aikana (2/35 vastaajasta) 40 prosentti ilmoittaa määräajassa selvittämisen onnistuneen (4/35 vastaajasta). Tärkeimmät syyt selvitysten määräaikojen ylittymiseen ovat vastaajien mukaan: puutteelliset työntekijäresurssit, liian suuret asiakasmäärät, prosessin selkiytymättömyys, sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus, toisilta asiantuntijoilta pyydettyjen selvitysten viipyminen, asiakkaiden perumat tapaamisajat ja haasteelliset perheet. Etelä-Pohjanmaalla mainitaan sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus, liian vähäinen työntekijämäärä, lisääntyneet lastensuojeluilmoitusten määrät, aikatauluongelmat, asiakkaasta johtuvat syyt (tapaamisten peruutukset ym.) ja muilta pyydettyjen lausuntojen viivästyminen. Jotta määräajoissa pysyttäisiin entistä paremmin, tulisi lastensuojelutarpeen selvitykseen käytettyä aikaa lyhentää ja lastensuojelun työskentely alkaa heti selvityksen jälkeen, jos asiakkuus on päätetty aloittaa. Kanta-Hämeessä viivästymisen syiksi mainitaan liian suuret asiakasmäärät, lastensuojelutarpeen selvitystä koskevan prosessin selkiytymättömyys, lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistymisen viivästyminen, asiakkaiden perumat ja muuttamat tapaamisajat, töiden ruuhkautuminen ja asiakkaiden vaikea tavoitettavuus. Pirkanmaan vastauksissa mainitaan liian pienet työntekijäresurssit suhteessa lastensuojeluilmoitusten määrään, työntekijöiden vaihtuvuus ja sijaisten kokemattomuus. Kiireelliset lastensuojelun sijoitukset ja huostaanoton valmistelut menevät aikataulussa lastensuojelutarpeen selvitysten edelle. Määräaikojen ylityksiä tulee myös, kun asiakas ei tule tapaamiseen tai kirjaaminen viivästyy. Resurssivaje vaikuttaa varsinkin loma-aikoina. Pohjanmaan vastaajien mukaan ongelmia aiheuttavat aikataulutukset, aikojen perumiset, lisätiedon hankinta muilta toimijoilta sekä työntekijävajaus ja vaihtuvuus. Päijät-Hämeen vastaajien mukaan määräaikojen ylitykset johtuvat liian suppeista resursseista suhteessa ilmoitusten määrään, työntekijöiden vaihtuvuudesta, tapaamisten peruuntumisista (asiakas peruu), yhteenvedon teon myöhästymisestä. Lisäksi määräajan ylityksiin saattaa johtaa tiedonsaantivaikeudet toisesta kunnasta, kun asiakkaan kotikunta vaihtuu kesken lastensuojelutarpeen selvityksen. 3.5 Vaikeat asiat ja hankalat tilanteet sekä niiden helpottaminen Suurimmat vaikeudet ja hankaluudet lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa liittyvät vastaajien mukaan resurssikysymyksiin (67 %), juridisiin kysymyksiin (53 %), toiminnallisiin käytäntöihin (47 %) ja asiakastietojen dokumentointiin (39 %). Vastaajilla oli mahdollisuus valita useita vastausvaihtoehtoja. (Kuvio 4.) Pienissä kunnissa eniten vaikeuksia aiheutui juridisista kysymyksistä (75 %) ja isoissa kunnissa ja sote-yhteenliittymissä resurssikysymyksistä (00 %). Keskisuurissa kunnissa hajontaa oli selvästi enemmän. Niissä yleisimmin vaikeuksia koettiin resurssikysymyksissä (68 %), toiminnallisissa käytännöissä (55 %) sekä juridisissa kysymyksissä ja asiakastietojen dokumentoinnissa (molemmat 45 %). Vastaajien määrä: 36

Kuvio 4. Vaikeaksi koetut asiat ja tilanteet Maakunnittain tarkastellen hankaliksi koetut tilanteet ja asiat sekä niiden ratkaisuehdotukset ovat seuraavat. Etelä-Pohjanmaa Resurssikysymykset: virkoja lisää, työn ja tekijöiden suhde kuntoon, työpari ja yksin tekemisen tilanteet sovittava, aikaa suunnittelulle ja työskentelylle Toiminnalliset käytännöt: menetelmäkoulutus, haastavien asiakkaiden kohtaamisen taidot, riittävät ehkäisevät palvelut, ei varmuuden vuoksi -lastensuojeluilmoituksia viranomaisilta, selvityksen tekemisen laajuus selkeytettävä, poliisin kanssa yhteistyö rikosasioissa Juridiset kysymykset: huoltajan osallisuusasiat, tiedonlisäys luo varmuutta, huoltoriidat ratkaistava muualla, oikeudellista tukea Dokumentointi: ohjelman ongelmat, valtion toiveet ja ohjelman toiminnallisuus Tilastointi: automaatiota asiakaskirjausten ja tilastoinnin välille, ajan löytyminen, ohjelman ongelmat Organisointi ja tuottaminen: ehkäisevien palvelujen kehittäminen Kanta-Häme Resurssikysymykset: vähäiset henkilöresurssit ja tarvittavien palveluiden puute Pirkanmaa Juridiset kysymykset: lakiasiantuntemus ja koulutus Resurssikysymykset: oikea koulutustaso, taloudelliset resurssit ja sijaisjärjestelyt Toiminnalliset kysymykset: varhaiseen puuttumiseen lisää aikaa, toimintamallit luotava Organisointi ja tuottaminen: yhteisten käytäntöjen luominen yhteistoiminta-alueilla, lastensuojelutarpeen selvitystiimi, työn sisäinen kehittäminen Dokumentointi: aikaa dokumentoinnille Pohjanmaa Juridiset kysymykset: muualla asuvien huoltajien osallisuuden selvitykset, työparityöskentelyn käytäntöjen selvittäminen, juridista asiantuntemusta liian vähän saatavilla Toiminnalliset käytännöt: menetelmien rajallisuus, menetelmäkoulutuksen lisääminen sekä tarkoituksenmukaisen työparin hyödyntäminen ja käyttö Asiakastietojen dokumentointi: mitä muita osapuolia koskevia tietoja voidaan kirjata lapsen asiakirjoihin (esim. vanhempia koskevat luottamukselliset tiedot) Päijät-Häme Resurssi: resurssien kohdentaminen alkuvaiheen työskentelyyn, kiiretilanteissa joustavat lisäresurssit, yhteistyökumppaneiden löytyminen, muiden tekemien kartoitusten hyödyntäminen 2

Toiminnalliset kysymykset: selkeä prosessi selvityksestä Dokumentointi: dokumentointi tukee selvitystyötä, kannettavat tietokoneet, tiiviit tekstit, oman työn organisointi Juridiset kysymykset: lakimiehen resurssit asiantuntijaryhmässä Tilastointi: tiedolla ohjaaminen tärkeää 3.6 Lastensuojelun avohuollon tehtävärakenne Kaikista vastaajista noin puolet (53 %) kokee, että lastensuojelun avohuollon tehtävärakenne on kunnassa toimiva ja noin puolet (47 %) ei katso sen toimivan. Näin ollen hankeaikana kehittämispanostusta on suunnattava niihin yksittäisiin kuntiin ja seutukuntiin, joissa tehtävärakenteen toimivuudessa nähdään puutteita. Pienissä kunnissa tehtävärakenne koetaan useammin toimivaksi (62,5 %) kuin isoissa ja keskisuurissa kunnissa ja sote-yhteenliittymissä (50 %). Tyytyväisimpiä tehtävänrakenteeseensa ovat eteläpohjalaiset (64 %) ja pohjalaiset (57 %). Eniten kehittämistarvetta asiassa nähdään Pirkanmaalla, sillä 60 prosenttia vastaajista ei pidä nykyistä tehtävärakennetta toimivana. Maakuntien edustajat esittivät seuraavia kehittämisehdotuksia: Etelä-Pohjanmaa ei rutiinia, pienessä kunnassa vähän tapauksia maantieteellisestä tehtävänjaosta elinkaarimalliin sosiaaliohjaaja sosiaalityöntekijän työpariksi resurssit kuntoon tiedotus käytännöistä Kanta-Häme sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan toimenkuvien selkiytys lisää sosiaalityöntekijöitä ja perhetyöntekijöitä Pirkanmaa perustason työntekijöitä lisää yhteistyötä lisää perhetyön ja sosiaalityön välillä yhteistyötahot mukaan oikea-aikaisuus asiakkaana myös muita sosiaalipalveluja tarvitsevia, ei vain lastensuojelun asiakkaat resurssit kuntoon Pohjanmaa selkeät tehtävänkuvat ja toiminnan koordinointi pääsy perhetyön piiriin tulisi turvata Päijät-Häme sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja työparityön kehittäminen lastensuojelun tehtävien eriyttämisen pohtiminen erillinen alkuarviointitiimi selkiyttäminen 3.7 Yhteistyö lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisessä Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on tehdä lastensuojelutarpeen selvitys. Vastaajien arvioiden perusteella yksinään lastensuojelutarpeen selvityksen tekeviä sosiaalityöntekijöitä hankealueella ei ole. 26 prosenttia vastaajista arvioi, ettei näin toimita heidän edustamassaan kunnassa koskaan ja 26 prosenttia katsoi tätä tapahtuvan silloin tällöin. Suurin osa vastaajista (38 %) ilmoitti, että näin tapahtuu, mutta hyvin harvoin. Yleisintä on, että sosiaalityöntekijä tekee selvityksen sosionomi amk:n tai toisen sosiaalityöntekijän kanssa. Monialaisen verkoston jäsenen 3

tai jäsenten kanssa lastensuojelutarpeen selvityksen tekeminen ei ole yleistä, mutta sitä tapahtuu silloin tällöin. Lastensuojelutarpeen selvitykseen osallistuu aktiivisesti lapsen, lapsen huoltajan tai vanhemman sekä sosiaaliviranomaisen lisäksi useimmiten koulun, päivähoidon, neuvolan perheneuvolan ja perusterveydenhuollon edustaja. Lisäksi lastensuojeluilmoituksen tekijä on toisinaan läsnä. Sukulaiset tai muut läheiset sekä poliisi ja erikoissairaanhoito mainitaan tässä yhteydessä aktiivisiksi toimijoiksi hyvin harvoin. Edellä mainitut arviot lastensuojelutarpeen selvitykseen osallistuvista tahoista on ilmoitettu kyselyn yhteydessä hyvin tarkasti (Liite. kysymykset 4 ja 7). Näitä tarkkoja lukuja tullaan vertaamaan yksityiskohtaisesti hankkeen loppuvaiheessa teetettävän uusintakyselyn vastauksiin, jotta hankkeen aikana tapahtunutta muutosta voidaan analysoida. 3.8 Henkilöstön kouluttaminen, menetelmät ja konsultaatiokäytännöt Kuvio 5. Henkilöstö koulutettu esimerkiksi Pesäpuu ry:n mallin mukaisesti 30 prosenttia vastaa, että suurin osa henkilöstöstä on koulutettu lastensuojelutarpeen selvittämiseen esimerkiksi Pesäpuu ry:n mallin mukaisesti. Lähes yhtä moni (28 %) kuitenkin ilmoittaa, ettei edustamassaan organisaatiossa ole saatu tällaista koulutusta lainkaan. 7 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että koko henkilöstö on saanut aihetta koskevaa koulutusta ja 25 prosenttia viestii, että pieni osa henkilöstöstä on koulutettu. (Kuvio 5.) Läheisneuvonpitoa lastensuojelutarpeen selvityksessä kertoo käytettävänsä vain 7 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kyselyssä ei tiedusteltu syytä siihen, miksi läheisneuvonpitoa ei käytetä, joten tämä selvitetään hanketyöskentelyn aikana. Kyselyvastausten perusteella konsultaation tarve määräytyy aina tilanteen ja siihen liittyvän asiakokonaisuuden mukaan. Kaikki vastaajat luettelevat useita käyttämiään konsultaatiotahoja. Mainintamäärien mukaan eniten on käytetty erikoissairaanhoidon konsultointia. Toiseksi eniten konsultoidaan lakiasiantuntijoita. Oman työyhteisön, kollegojen ja esimiesten konsultointia tapahtuu vastausten lukumäärän perusteella kolmanneksi eniten. Mainintamäärien perusteella eniten konsultaatiota tarvitaan juridisiin kysymyksiin. Toiseksi yleisimmin konsultaation syyksi mainitaan psykiatrisen hoidon tarpeen arviointi. Konsultoinnin syiksi mainitaan myös lasten seksuaali- ja pahoinpitelyepäilyjä koskevat kysymykset. Lisäksi monet vastaajat mainitsivat konsultaatioiden koskevan vaikeita huolto- ja tapaamiskiistoja, edunvalvontakysymyksiä, lapseen kohdistuvia rikoksia ja lapsen tutkimuspyyntöjä. 4

4 KEHITTÄMISHANKKEEN ODOTETUT VAIKUTUKSET Maakuntakohtaisesti koottujen vastausten mukaan kunnat pitävät LasSe-hankkeen hyvänä lopputuloksena seuraavia seikkoja: Etelä-Pohjanmaa on saatu uusia työmenetelmiä lastensuojelutarpeen selvitykseen yhteistyökäytäntöjä tiivistetään lastensuojelutarpeen selvityksessä on yhtenäiset toimivat käytännöt kriteerit asiakkuuden alkamiselle on määritelty on luotu/sovittu toimivat käytännöt yhtäaikaisten selvitysten tekemiseen työntekijöiden osaaminen haasteellisissa tilanteissa on vahvistunut asiakaspalautejärjestelmä toimii kaikilla on tietoa selvitystyön vaiheista ja toisten töistä työntekijöiden pätevyyden turvaaminen asiakasta kunnioittava palvelu ennaltaehkäisevien palveluiden tuottajat tietävät omat tehtävänsä suhteessa lastensuojeluun jokainen lastensuojelutyössä oleva hallitsee selvitysprosessin työparityöskentelynä yhteenvetoineen ja lähimmäisverkoston kartoituksineen lastensuojelun käytännöt ovat joltain osin yhtenevämmät verkostoneuvotteluja ja läheisneuvonpitoja käytetään alkuarvioinnissa rajoja selkiytetty selvityksen laajuuden suhteen lastensuojeluilmoituksen tehnyt taho on mukana selvityksessä prosessissa selvitetään vastuut, tukitoimet Kanta-Häme lastensuojelun tarpeen selvitys tapahtuu yhdenmukaisesti määräajoissa seutukunnassa selvitys tehdään lapsen tilanteen edellyttämällä tavalla määräajassa lasten kohtaamiseen ja siihen liittyviin haasteisiin kyetään vastaamaan ammattitaidolla lastensuojelutarpeen selvitys antaa varmuuden jatkuuko lastensuojeluasiakkuus vai ei asiakkaalle löytyy tarvittavat tukipalvelut ilman viivästystä käytännöt yhtenäistyvät ja ammattitaito syvenee Pirkanmaa työntekijäresurssit kohdennetaan oikein työn sujuvuus on edistynyt on luotu varhaisen puuttumisen yhteistyömalleja huostaanotot vähenevät selvitykset tehdään määräajassa prosessi nopeutuu lastensuojelun asiantuntijaryhmä toimii kunnassamme on luotu yhdenmukaiset käytännöt lastensuojelutarpeen selvityksessä ammatillisuus ja varmuus ovat lisääntyneet tiedetään miten arvioidaan hyvät ja huonot puolet ja mitä painotetaan koko kunta osallistuu selvitykseen monialaiset palvelut ja uudet toimintatavat on mietitty ja palvelut ovat käytössä selvitysprosessissa laadulliset selvitykset 00 % määräajassa sisäiset menettelytavat edistyvät lapsen kohtaaminen ja kuuleminen on vahvistunut lastensuojelutarpeen selvityksen prosessiin on luotu uusia toimintatapoja ja prosessi on selkeytynyt lastensuojelutarpeen selvityksen tarve oivalletaan, vaikkei lastensuojelun asiakkuus alakaan 5

toimiva lastensuojelutarpeen selvitysmalli on löytynyt, samoin kuin uusia menetelmiä ja uusia työparikokeiluja Pohjanmaa lastensuojelutarpeen selvityksiin saadaan lisää työmenetelmiä, mahdollisia yhteistyökäytäntöjä tiivistetään Eri tapoja/menetelmiä tehdä selvitys (ei vain Pesäpuun malli) selkeyttä siihen, kuinka laajasti selvitys tulee tehdä eri tapauksissa löytyy yleisiä, joustavia, yksinkertaisia ja suuntaa-antavia suosituksia lastensuojelutarpeen selvityksen pohjaksi lastensuojelutarpeen laatu paranee. Saadaan toimiva asiakaspalautejärjestelmä Työkäytännöt kehittyvät, pysytään määräajoissa Sosiaalityöntekijät saavat selkeitä työkaluja siihen, miten lastensuojelutilanteissa tulee toimia Päijät-Häme lastensuojelutarpeen selvityksen rooli ja tehtävä on selkeä kaikille vahva asiantuntemus tilanteen arvioinnissa osaamista muutostyöskentelyyn lastensuojelutarpeen selvityksen vahvistuminen mahdollisena muutostyönä ja tilanteen korjaamisena moniammatillinen yhteistyö lisääntyy ja verkoston hyödyntäminen tehostuu löydetään kokonaisvaltaisempia ratkaisuja lasten ja perheen tilanteen edistämiseksi asiakkaan osallisuus on selkeämpää, dokumentointi avointa ja ajantasaista selvitykset valmistuvat 3 kuukauden määräajassa työskentely on mielekästä asiakkaalla ei ole päällekkäisiä selvityksiä meneillään (tahoja) yhdenmukainen selvitysprosessi Kartoitusta koostettaessa havaittiin, että kyselylomake (liite ) sisälsi valitettavan vähän kysymyksiä lasten kohtaamiseen ja kuulemiseen liittyen. Näin ollen A-kehittämiskokonaisuutta koskevat alkutiedot ovat vähäisiä. Hanketoimissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että asiakkaat pääsevät halutessaan osallistumaan lastensuojelutarpeen selvitysten kehittämiseen ja heidän näkemyksiään kuullaan työskentelyssä monipuolisesti. Alueellinen hanketyöskentely käynnistyy konkreettisesti vuodenvaihteessa 203 204. Käsillä olevan koosteen lisäksi hankehenkilöstö hyödyntää hankekuntien yksittäisiä kyselyvastauksia, jotta kuntien yksilöllisiä tarpeita voidaan ottaa toiminnan suunnittelussa huomioon. Kooste antaa joitakin vastauksia, mutta ennen kaikkea se herättää lukuisia lisäkysymyksiä ja nostaa esiin kehittämistarpeita, joihin on tärkeä hankkeen aikana paneutua. 6