Lastensuojelun edunvalvonnan kehitys kansallisesti ja maakunnallisesti

Transkriptio

1 Lastensuojelun edunvalvonnan kehitys kansallisesti ja maakunnallisesti Edunvalvonta lastensuojelussa -koulutus Tampere Suunnittelija Minna Niemi, Pikassos

2 Kansallinen kehittämistyö Vuonna 2013 päättyvä Pelastakaa lapset ry:n hanke on edistänyt vuosia lastensuojelun edunvalvontaa Suomessa. PeLassa on luotu valtakunnalliset lastensuojelun edunvalvonnan standardit. Palmenia ja PeLa ovat kouluttaneet lastensuojelun edunvalvojia yhteistyönä. Palmenia järjestää koulutuksia tulevaisuudessa. THL jatkaa kehittämistyön valtakunnallista koordinointia, yhteyshenkilönä erityisasiantuntija Jaana Tervo. Sosiaaliportissa on oma sivusto lastensuojelun edunvalvontaan liittyen: PeLa on julkaissut edunvalvonnasta käsikirjan, joka löytyy sosiaaliportista:

3 Lastensuojelun edunvalvonnan kehitys Pelastakaa lapset ry on tehnyt vuosina kartoitukset lastensuojelun edunvalvojan käytöstä kunnassa. Otteita vuoden 2013 raportista: Kun vuonna 2008 vain 15% kyselyyn vastanneista kunnista oli haettu edunvalvojaa lastensuojeluprosessiin, oli vuonna 23% kunnassa haettu lastensuojelun edunvalvojaa. Rikosprosessiin oli vuonna 2008 haettu edunvalvojaa 10% kyselyyn vastanneissa kunnissa. Vuonna 2012 osuus oli 29%. Edunvalvoja edustaa lasta useimmin huostaanotossa, sijaishuoltoon sijoittamisessa tai asiakassuunnitelman toteuttamisessa. Epäily huoltajan lapseen kohdistamasta pahoinpitely- tai hyväksikäyttörikoksesta on yleisin tilanne, joissa on arvioitu, että huoltaja on estynyt valvomaan puolueettomasti lapsen etua. Myös huoltajien keskinäiset ristiriidat ovat olleet syinä edunvalvojan määräämiselle. Kyselyyn vastanneista kunnista yli puolet ei ole kyselyn toteuttamisvuosina hakenut kertaakaan edunvalvojaa lapselle lastensuojelu- eikä rikosprosessiin. Kunnissa, joissa edunvalvojaa haetaan, ovat hakemusmäärät kasvaneet. Joillain alueilla on käytäntönä, että sosiaalitoimi tekee hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi lapselle rikosasiassa. Toisilla alueilla yleisin käytäntö on, että poliisi ilmoittaa maistraatille edunvalvojan tarpeessa olevasta lapsesta, eikä tieto edunvalvojan hakemisesta tai määräämisestä rikosasiaan välttämättä kulje lainkaan sosiaalitoimeen. Kyselyyn vastanneiden kuntien määrät vuosittain: vuonna kuntaa; vuonna kuntaa; vuonna kuntaa ja vuonna kuntaa.

4 Lastensuojelun edunvalvonta Pirkanmaalla Pirkanmaa yhtenä aktiivisena lastensuojelun edunvalvonnan kehittämisalueena viime vuosina. On valmisteltu mm. maakunnallista lastensuojelun edunvalvonnan koordinaatiorakennetta. PeLan vuonna 2013 julkaisemia kartoitustuloksia Pirkanmaalta: Vuonna 2012 Pirkanmaalla 14 vastaajakuntaa (kuntia Pirkanmaalla yhteensä 21): Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Kihniö, Orivesi, Punkalaidun, Pälkäne, Tampere, Urjala, Vesilahti, Virrat, Ruovesi, Mänttä-Vilppula ja Ylöjärvi Kuudessa em. kunnista oli tehty hakemus/hakemuksia edunvalvojan määräämiseksi lapselle vuonna Kuudessa ei oltu tehty lainkaan hakemuksia. Kuudessa on haettu lapselle edunvalvojaa rikosasiassa, viidessä valvomaan lapsen etua lastensuojeluprosessissa ja kolmessa molempiin prosesseihin. Perusteet edunvalvojan hakemiselle: lapsen pahoinpitelyepäily (5 mainintaa), lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily (3 mainintaa), huoltajien keskinäiset ristiriidat (2 mainintaa), huoltaja ei terveydellisistä syistä kykene edustamaan lasta (2 mainintaa), huolto- ja tapaamisoikeuskiistasta aiheutunut lastensuojelun tarve (2 mainintaa ), huoltajaan ei saada yhteyttä tai huoltaja on passiivinen lapsensa suhteen (1 maininta), muu lapseen kohdistunut rikosepäily (1 maininta)

5 Edunvalvojaa hakeneet kunnat Pirkanmaalla (PeLa 2013)

6 Haettujen edunvalvontojen lukumäärät Pirkanmaalla (PeLa 2013)