Materiaali METKAn johtopäätökset MYLLYn idea MYLLY esimerkkejä MYLLYn rakentaminen ja käyttö
METKAn johtopäätökset Miten METKA mallit on tehty?
Nykytilanne 2005 1,9 miljoonaa asukasta HÄMEENLINNA LAHTI FORSSA KOUVOLA SALO KOTKA RAASEPORI
Vanhaan malliin 2050 2,7 miljoonaa asukasta. Yhdyskuntarakenteen hajautumista ohjataan nykyisin keinoin. Kaupunkiseudut verkottuvat omien strategioidensa mukaan kaikkiin suuntiin. Pendelöinti lisääntyy, liikenteen investoinnit ongelmalähtöisiä. Ylläpito korostuu kustannuksissa, HÄMEENLINNA ei varaa tehdä uusia raideinvestointeja. LAHTI FORSSA KOUVOLA SALO KOTKA RAASEPORI
Vahva verkko 2050 2,7 miljoonaa asukasta Kasvu tieverkon kehityskäytäviin ja solmukohtiin Asukkaat joukkoliikennealueille Työpaikat tieverkon solmuihin Pääkaupunkiseutua ja ympäryskuntia HÄMEENLINNApainotetaan LAHTI FORSSA KOUVOLA SALO KOTKA RAASEPORI
Ykkösketju 2050 Itsenäiset, toisiinsa verkottuvat metropolialueen keskukset. Monikeskuksinen, eheytyvä ja tiivistyvä rakenne. Viisi itsenäistä keskusvetoista aluetta. HÄMEENLINNA LAHTI FORSSA KOUVOLA SALO KOTKA RAASEPORI
Topparoikka 2050 Verkottuva monikeskuksinen aluerakenne. Hyvän joukkoliikenteen tarjonta ulottuu raiteita pitkin pääkaupunkiseudulta kehityskäytäviin ja alueen muihin kaupunkeihin. HÄMEENLINNA LAHTI FORSSA KOUVOLA SALO KOTKA RAASEPORI
ALUERAKENTEEN KESTÄVYYDEN INDIKAATTORIT Aluerakenteen kestävyyttä on arvioitu indikaattoreilla, jotka mittaavat kehityksen ekologista, sosiokulttuurista ja taloudellista kestävyyttä. Väestö, asuminen ja palvelut Asumisväljyys (m²/as) Rakentaminen eri taajamarajauksissa Asumisen todellinen hinta Huoltosuhde Palveluiden saavutettavuus Vesistöalueiden saavutettavuus Liikenne Taloudet, joissa on kaksi tai useampi auto Autoliikenteen suoritteet Edullisten joukkoliikennealueiden määrä Kestävien kulkumuotojen osuus matkoista Liikennesuorite asukasta kohti Työmatkojen pituus Ympäristö Hiilidioksidipäästöt Energian, betonin ja veden kulutus Rakennetun maa-alan laajeneminen Alueiden pirstoutuminen ja kuluminen Ekologisesti tärkeiden alueiden riskialueet Talous, elinkeino ja työvoima Elinkeinorakenne Kasautuminen (agglomeraatio) Työllisyys Työpaikkaomavaraisuus Asukas- ja työpaikkasaavutettavuus
VERTAILU OHJAA TUKEUTUMAAN RAIDELIIKENTEESEEN Vaihtoehtoisten aluerakennemallien vertailu asumisen, liikenteen, ympäristön ja talouden suhteen osoittaa, että raideliikennettä painottava malli Topparoikka on kestävin. Aluerakenteella on merkittävä vaikutus ympäristön kuormitukseen. Aluerakennemallien erot ekotehokkuudessa vaihtelivat tulosten mukaan -13 % ja +29 % välillä.
KOHTI KESTÄVÄÄ ALUERAKENNETTA METKA-mallissa varaudutaan voimakkaaseen kasvuun tehokkaiden ratakäytävien avulla tasaamalla kasvua alueen keskuksiin METKA-malli on: realistisuuteen pyrkivä, tavoitteellinen johtopäätös vaihtoehdoista kehityksen kestävää suuntaa kuvaava kehityspolku
TIIVISTÄ TÄYDENNÄ PITÄYDY - VALITSE Hyödynnetään nykyistä rakennetta. Rakenteen tiivistäminen kohdistuu etenkin suurimpiin kaupunkikeskuksiin Palvelut ja joukkoliikenne ovat valmiina Kasvun haitalliset vaikutukset voidaan minimoida.
TIIVISTÄ TÄYDENNÄ PITÄYDY - VALITSE Rakennetaan nykyisiä taajamia palvelevat radat. Mitä lähemmäksi nykyrakennetta toimintoja sijoitetaan, sen kestävämmäksi aluerakenne muodostuu Uudet radat antavat mahdollisuuden kehittää nykyisen taajaman tuntumaan täydentävää tiivistä maankäyttöä. Ratkaisu edellyttää investointien riittävää ennakointia ja määrätietoista maapolitiikkaa.
TIIVISTÄ TÄYDENNÄ PITÄYDY - VALITSE Pitäydytään nykyisissä ratakäytävissä kun laajennetaan. Aluerakenne vahvistuu suurimpien kaupunkikeskusten välillä. Säteittäiset kauko- ja lähiliikenteen raide- ja tieliikennekäytävät lisäävät saavutettavuutta. Raideliikennekäytävien ulkopuolelle jäävät alueet kytketään tehokkaasti raiteisiin liityntäliikenteen avulla.
TIIVISTÄ TÄYDENNÄ PITÄYDY - VALITSE Valitaan ensin yksi uusi ratakäytävä. Kun kasvu vaatii uuden ratakäytävän avaamista, valitaan kestävin ja tehokkain vaihtoehto. Uuden ratakäytävän avaaminen edellyttää riittävää asukaspohjaa. Toteutuksen tehokkuus ja kustannukset riippuvat hyvin monista yksityiskohdista.
MAANKÄYTTÖ JA LIIKENNE ON SUUNNITELTAVA YHDESSÄ Metropolialueen maankäyttö ja liikenne tulee suunnitella samanaikaisesti ja laajassa yhteistyössä. Suunnittelun tulee perustua kunta- ja maakuntarajoista riippumattomaan kokonaisnäkemykseen. Toimivan joukkoliikenteen ja kävelykeskustojen täytyy toteutua myös pienemmissä kaupungeissa. Kehittämisen resurssit tulee suunnata tasapainoisen, moneen keskukseen verkottuvan osaamis- ja aluerakenteen toteuttamiseen, ei metropolin kuntien väliseen asukaskilpailuun.
ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ VAATII EKOTEHOKASTA ALUERAKENNETTA Vanhan mallin ja METKA-mallin välinen vertailun perusteella arvioidaan, että rakentamisen ja infrastruktuurin aiheuttamat kokonaispäästöt vähenevät vuosittain noin 163 tuhatta tonnia. Ekotehokkaassa aluerakenteessa aluetehokkuus ja asukastiheys ovat nykyistä korkeammat. Infrastruktuuri on tehokkaammassa käytössä ja sen ylläpidon kustannukset pienemmät. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja hyvä elinympäristö voivat olla toisiaan tukevia tavoitteita.
METKA-MALLI SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ Aluerakenteen kestävyyttä havainnollistaa uuden rakentamisen aiheuttama paine yhtenäisten luontoalueiden pirstoutumiselle. Ekologisesti herkät alueet (vihreä väri) ovat vaarassa jäädä taajamien (harmaa) alle. Ristiriita-alueet näkyvät sinisellä värillä. Vanhaan malliin METKA-malli
ALUERAKENNE EI YKSIN RIITÄ Aluerakenteen vaikutus yhdyskuntien kokonaiskestävyyteen jää riittämättömäksi ellei myös muita keinoja oteta käyttöön. Aluerakenne on kuitenkin edellytys muille kestäville valinnoille. Olisi tunnistettava tehokkaat keinot kestävän alueidenkäytön toteuttamiseksi ja pohdittava aluerakenteen suhdetta niihin.
MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN KESTÄVYYTTÄ TULISI EDISTÄÄ AINAKIN SEURAAVASTI: Harjoittamalla kestävää maa- ja asuntopolitiikkaa Eheyttämällä yhdyskuntia Ohjaamalla liikennettä aiheuttavien toimintojen sijoittumista Vaikuttamalla liikkumistottumuksiin Lisäämällä joukkoliikenteen tarjontaa ja laatua Lisäämällä tutkimusta ja koulutusta Seurannalla ja tiedon jakamisella Kehittämällä ja hyödyntämällä uutta teknologiaa Kehittämällä verotusta ja maksuja
YHTEENVETO Kestävä aluerakenne on menestyvän metropolin edellytys Kasvavan metropolialueen rakenne muodostuu sitä kestävämmäksi, mitä paremmin hyödynnetään nykyistä rakennetta ja mitä lähemmäksi raideliikenteen asemia kasvu ohjataan. Yhdyskuntarakenteesta johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä ei voida vähentää riittävästi pelkästään aluerakennetta kehittämällä. Kestävän aluerakenteen saavuttaminen edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta yli kunta- ja maakuntarajojen.
MYLLYn idea Miten METKA mallit on tehty?
MYLLY (Menetelmä Yhdyskuntarakenteen, Liikennejärjestelmän ja Luonnonympäristön Yhteisvaikutusten analysointiin) 1. YTV; MALIVU Maakäytön ja liikenteen vuorovaikutus: kirjallisuusselvitys, jossa käytiin läpi liikennejärjestelmän kannalta hyvän maankäytön periaatteita 2. YTV; MALITA (Maankäytön ja liikenteen tarkastelut): Tarkasteltiin maankäytön kehittymisen vaikutuksia käytännössä pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan liikenteeseen ja liikennejärjestelmään mallien avulla 3. Maakuntaliitot; METKA (Metropolialueen kestävän kehityksen aluerakenne) 4. YM, LVM, TEM, VM; YKEVAKA: Yhdyskuntarakenteen kehittämisen vaikutukset kasvihuonekaasupäästötavoitteiden saavuttamiseen. Yhteistyössä SYKE:n ja VTT:n kanssa. 1.10.2009 ESITELMÄ Esitelmöitsijä 1.10.2006
METKA-mylly laskeee aluerakennevaihtoehtoja (asukkaiden ja työpaikkojen sijoittuminen) neliökilometrin ruutuihin Vanhaan malliin Vahva verkko Topparoikka Ykkösketju
Saavutettavuus Kohteen merkitys Saavutettavuus + + + Kohteen koko Etäisyys saavutettavaan kohteeseen Saavutettavuus = Kohde* e parametri* etäisyys
Saavutettavuuden vaikutus uuden aluerakenteen muodostumisessa Uuden aluerakenteen määrä Tiivis rakenne Hajautuva rakenne Liikenteellinen saavutettavuus nykyisessä rakenteessa
Kokotekijän kontrollointi Kasvu, agglomeraatio ja taloudellisen toimintaympäristön muutokset heijastetaan keskusten (yms.) vetovoimatekijän (esim. minimi tai katto) painotuksina Kasautuva Monikeskuksinen
Saavutettavuus perustuu liikenneverkon nopeuksiin
Saavutettavuuspinta
Saavutettavuuspinta
1: Nykyrakenne 1 työpaikat 25000 1 asukkaat 12500
2: Liikenneverkon nopeudet 1 työpaikat 25000 1 asukkaat 12500
3: Tehdään saavutettavuuspinta
4: Määritetään saavutettavuuspinnan avulla vapaa rakenne 1 työpaikat 25000 1 asukkaat 12500
5: Rajataan ulos virkistys- ym alueilta 1 asukkaat 12500 1 työpaikat 25000
MAAKUNTAKAAVA-AINEISTOISTA YLEISTETTY YHDISTELMÄ FORSSA HÄMEENLINNA LAHTI KOUVOLA SALO KOTKA RAASEPORI
Asukasrajoitteet taajamissa 1350, 12750, 0.25
Työpaikkarajoitteet taajamissa 25000, 2500, 0.5
Rajoitteet/km2 Uudet asukkaat Min asukkaat Uudet työpaikat Min Työpaikat Taajamat < 12 750 75 % nykyisistä < 25 000 50 % nykyisistä + Suojelualue < 700 75 % nykyisistä < 100 0 % nykyisistä + Virkistysalue < 2500 75 % nykyisistä < 300 0 % nykyisistä Teollisuusalueet 0 75 % nykyisistä < 600 50 % nykyisistä Suojelualueet 0 25 % nykyisistä 0 0 % nykyisistä Virkistysalueet 0 75 % nykyisistä 0 0 % nykyisistä Erityisalueet 0 75 % nykyisistä 0 0 % nykyisistä Muut tärkeät (eitaajama) Ei taajamaa tai kaavamerkintää < 100 25 % nykyisistä 0 0 % nykyisistä < 200 0 % nykyisistä < 100 0 % nykyisistä
MYLLY esimerkkejä
MARSU: Itämeri ESITELMÄ Esitelmöitsijä 1.10.2006
YKEVAKA: Koko Suomi / 34 kaupunkiseutua ESITELMÄ Esitelmöitsijä 1.10.2006
YKEVAKA-Perusuran rakenne 2050 Tampere Lahti 10 000 tp/km2 200 tp/km2 YKEVAKA-ohjausryhmä 24.8.2009 Helsinki 200 as/km 2 Paavo Moilanen 5 000 as/km2 Taajamat, joissa alle 200 as/km2 merkitty vihreä
Vertailuvuoden 2005 rakenne Tampere Lahti 10 000 tp/km2 200 tp/km2 YKEVAKA-ohjausryhmä 24.8.2009 Helsinki 200 as/km 2 Paavo Moilanen 5 000 as/km2 Taajamat, joissa alle 200 as/km2 merkitty vihreä
HHT-väestön saavutettavuus ESITELMÄ Esitelmöitsijä 1.10.2006
Työpaikkojen saavutettavuus ESITELMÄ Esitelmöitsijä 1.10.2006
Kävelykaupungin ulottuvuus ESITELMÄ Esitelmöitsijä 1.10.2006
Palveluiden (10 tp) saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kävellen ESITELMÄ Esitelmöitsijä 1.10.2006
Uudenmaan MALITA-tarkasteluiden hajautumistyypit 1.10.2009
Pääkaupunkiseudun MALITA-tarkasteluvaihtoehdot Tiivistyvä Raidekäytävät Rakentamisalueet Tavoitteellinen 1.10.2009
Alustavia MARA-strategioita (vrt. METKA-periaatteet) 1) Tiivistä 3) Täydennä 2) Tiivistä/täydennä 5a) Valitse 5b) Valitse 4) Pitäydy
Hypoteettinen esimerkki pienestä mittakaavasta: Nordenskjöldin aukio ASEMIEN POTENTIAALI ALUEIDEN KEHITTÄMISESSÄ Paavo Moilanen 25.9.2009
Hypoteettinen esimerkki pienestä mittakaavasta: Nordenskjöldin aukio Kävelyetäisyydet nykyisten liikennejärjestelyiden puitteissa Kävelyetäisyydet jos aukio pyhitetään jalankululle (ja raideliikenteelle) ASEMIEN POTENTIAALI ALUEIDEN KEHITTÄMISESSÄ Paavo Moilanen 25.9.2009
Maankäytön ja liikenteen yhteisvaikutusta voidaan laskea Maankäyttö nyt Saavutettavuudet nyt ASEMIEN POTENTIAALI ALUEIDEN KEHITTÄMISESSÄ Paavo Moilanen 25.9.2009
Maankäytön ja liikenteen yhteisvaikutus saavutettavuudelle (ja siis houkuttelevuudelle) Maankäyttöä kehitetty, aukio pyhitetty raideliikenteelle ja kävelylle Saavutettavuudet tässä tilanteessa ASEMIEN POTENTIAALI ALUEIDEN KEHITTÄMISESSÄ Paavo Moilanen 25.9.2009
Kanta Hämeen rakennemalleista Vrt. Päijät Hämeen rakennemallikuvat
Nykymalliin/hajautuva Hiljalleen hajautuva rakenne, eheyttävät hankkeet ja ponnistelu tiiviin rakenteen puolesta eivät toteudu Hajauttavan kaavoituksen käsite: alati laajenevat kaavoitetut pientalovoittoiset alueet taajamien reunoilla: hallittua mutta siis hajauttavaa
Helsingin ulkokehä verkostorakenne, jossa silmukkakoko on n. 1h matka Helsingistä Verkon solmukohdiksi valikoituvat esim. Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Forssa ja ehkä Salo. Täsmällistä maantieteellistä sijaintia tärkeämmäksi nousee matka aika Helsingistä. Proaktiivinen verkostoajattelu (sekä rakenteellinen että toiminnallinen), myös Hämeen liiton tuore avaus HOC (Häme Open Campus) Maakunnan kaupungeista Hämeenlinna ja Forssa vahvistuvat suhteellisesti eniten ja Forssan osalta draivereina toimivat sekä seudulla jo valittu vihreä strategia (ekoteknologialla nousuun) että onnistuneet rata ja väyläinvestoinnit (kakkostie sekä Hki Forssa Pori rata)
HHT raju ratavaihtoehto Helsiki HML Tampere välillä, todellinen nauhakaupunki lähes kaikki kasvu kohdistuu tälle nauhakaupungin vyöhykkeelle. Yritykset lähtevät valumaan Helsingistä asukkaiden perässä pohjoiseen. Riihimäki kiinnostava tässä mielessä. Pendelöinti vahvistuu entisestään sekä lyhyillä että pitkillä matkoilla. Päärataa kehitetään ja sen kapasiteetti kasvaa erityisesti lähiliikenteessä mikä mahdollistaa varsinkin lyhyiden matkojen pendelöinnin.