YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos 2.2.2012 Satu Sundberg Luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS ERÄISTÄ VALTION OMISTAMILLE ALUEILLE PE- RUSTETUISTA SOIDENSUOJELUALUEISTA ANNETUN ASETUKSEN (933/1981) MUUTTAMISESTA 1 Tausta Hyvinkään kaupungin alueella sijaitseva Järvisuon - Ritassaarensuon soidensuojelualue ja Pomarkun kunnan alueella sijaitseva Isonevan soidensuojelualue on perustettu vuonna 1981 ja ne ovat merkittäviä kohteita Etelä-Suomen soidensuojelualueverkostossa. Suojelualueet koostuvat valtaosin erilaisista, avoimista keidassuotyypeistä. Järvisuon - Ritassaarensuon soidensuojelualueen pinta-ala on 396 ha. Alue sisältyy Suomen Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin 92/43/ETY mukaisena yhteisön tärkeänä pitämänä alueena Järvisuo - Ridasjärvi (FI0100052) ja lintudirektiivin 2009/147/EY mukaisena erityissuojelualueena. Isonevan soidensuojelualueen pintaala on 670 ha ja se sisältyy Suomen Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin mukaisena yhteisön tärkeänä pitämänä alueena Isoneva (FI0200101). Järvisuon - Ritassaarensuon soidensuojelualueen läpi kulkee vuonna 1960 rakennettu 400 kv voimajohtolinja ja vuonna 1952 rakennettu 220 kv voimajohtolinja. Fingrid Oyj:n tarkoitus on korvata nykyinen 220 kv voimajohto uudella 400 kv voimajohdolla. Uusi voimajohto sijoittuisi soidensuojelualueella nykyisen 400 kv voimajohdon rinnalle. Uusi johto on osa uutta Hyvinkää-Hikiä 400 kv voimajohtoa, jota on tarpeen vahvistaa valtakunnallisen sähköverkon toimivuuden varmistamiseksi. Valtioneuvosto on yleisistunnossa 30.6.2011 myöntänyt Fingrid Oyj:lle lunastusluvan perustaa käyttöoikeus Hyvinkää - Hikiä 400 kv voimajohtohankkeen tarvitsemaa johtokatua varten. Isonevan soidensuojelualueen läpi kulkee rinnakkain vuonna 1952 rakennettu 220 kv ja 110 kv voimajohtolinja. Fingrid Oyj:n tarkoitus on korvata nykyinen 220 kv:n voimajohto uudella 400+110 kv yhteispylväsrakenteisella voimajohdolla ja purkaa nykyinen 110 kv:n voimajohto. Uusi johtolinja on osa suunniteltua 400 kv voimajohtoa Kristinestad - Ulvila, joka liittyy Länsirannikon kantaverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmaan. Suunnitelman mukaisesti alueen 220 kv jännitteinen, teknisesti ikääntynyt voimansiirtoverkko korvataan 400 kv siirtoverkolla. Hanke liittyy myös varautumiseen Olkiluoto 4 ydinvoimalaitoksen ja muun perusvoimatuotantokapasiteetin toteutumiseen Länsi-Suomen alueella. Kristinestad - Ulvila voimajohtohanketta koskeva lunastuslupahakemus on vireillä työ- ja elinkeinoministeriössä. Fingrid Oyj on pyytänyt ympäristöministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin Järvisuon - Ritassaarensuon ja Isonevan soidensuojelualueita koskevan säädöksen muuttamiseksi voimajohtohankkeiden mahdollistamiseksi. 2 Asetuksenantovaltuus Järvisuon - Ritassaarensuon ja Isonevan soidensuojelualueet on perustettu lailla eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi (676/1981, jatkossa soidensuojelulaki). Soidensuojelulain 2 :n 1 momentin mukaan asetuksella
2 säädetään tarkemmin, missä suhteessa alueet on rauhoitettu. Lain 5 :n mukaan tarkemmat säännökset lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Silloisen luonnonsuojelulain (71/1923) sekä soidensuojelulain 2 :n 1 momentin ja 5 :n nojalla annettiin soidensuojeluasetus (933/1981), jossa säädetään kielletyistä ja sallituista toimenpiteistä soidensuojelulailla perustetuilla suojelualueilla. Asetuksen mukaan uusien voimajohtojen rakentaminen suojelualueelle ei ole sallittua. Sittemmin uusitun luonnonsuojelulain (1096/1996) 17 :n mukaan valtion maalle voidaan perustaa soidensuojelualueita vastaavia muita luonnonsuojelualueita valtioneuvoston asetuksella. Lain 76 :n siirtymäsäännöksen mukaan ennen lain voimaantuloa perustettujen luonnonsuojelualueiden perustamissäädökset ja niiden nojalla annetut rauhoitussäännökset ja -määräykset jäivät luonnonsuojelulain uudistuksessa voimaan, sikäli kun niitä ei erikseen muuteta tai kumota. Kyseinen soidensuojelulaki ja - asetus ovat edelleen voimassa. Luonnonsuojelulakiin on lainmuutoksella (58/2011) tehty uudesta perustuslaista johtuvia muutoksia. Voimassa olevan lain 17 a :n 5 momentin mukaan muiden luonnonsuojelualueiden osalta on mahdollista säätää tien, johdon tai kaapelin rakentamisen sallimisesta aluetta koskevassa perustamisasetuksessa, jos toimenpiteet eivät vaaranna alueen perustamistarkoitusta. Poikkeamisvaltuus näiden toimenpiteiden osalta on valtioneuvostolla. Vuodelta 1981 peräisin olevan soidensuojelulain 2 :n 1 momentin täysin avoin asetuksenantovaltuus ei täytä perustuslain 80 :ssä asetuksen antovaltuudelle asetettuja täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimuksia. Tämän vuoksi soidensuojelulain asetuksenantovaltuuden nojalla ei voida antaa valtioneuvoston asetusta soidensuojeluasetuksen muuttamiseksi siten, että Fingrid Oyj:n voimajohtohanke olisi mahdollista toteuttaa. Ympäristöministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä ja oikeuskanslerinvirastolta lausuntoa siitä, onko hakemuksen mukainen poikkeus mahdollista toteuttaa soidensuojeluasetuksen muutoksella ottaen huomioon suojelualueita koskeva säädöskokonaisuus. Oikeusministeriön lausunnon 5.5.2011 mukaan on jossain määrin tulkinnanvaraista, onko nyt käsillä olevassa tilanteessa mahdollista nojautua voimassaolevan luonnonsuojelulain 17 a :n 5 momenttiin sisältyvään asetuksenantovaltuuteen, jonka perusteella voimajohtohankkeen mahdollistava asetusmuutos olisi mahdollinen. Koska soidensuojeluasetus on aikanaan annettu sekä vuoden 1923 luonnonsuojelulain että soidensuojelulain nojalla, oikeusministeriö pitää mahdollisena tulkintaa, jonka mukaan lainsäätäjän voidaan katsoa tarkoittaneen kyseisten lakien tulevan tulkittavaksi rinnakkaisina ja toisiaan täydentäen. Näin ollen ehdotettava soidensuojeluasetuksen muutos voitaisiin antaa luonnonsuojelulain 17 a :n 5 momentin asetuksenantovaltuuden perusteella, mikäli voimajohtohanke muuten täyttää laissa mainitut edellytykset. Oikeuskanslerinviraston lausunnossa 16.6.2011 on todettu, ettei soidensuojeluasetuksen muuttamiseen ilman soidensuojelulain asetuksenantovaltuuden muuttamista ole ehdottomia oikeudellisia esteitä. Lausunnoissa on esitetty soidensuojelulain ja - asetuksen tarkistamista yhdenmukaisiksi perustuslain ja luonnonsuojelulain kanssa. Ympäristöministeriön on tarkoitus lähivuosina toteuttaa nämä tarkistukset.
3 3 Ehdotuksen sisältö Soidensuojeluasetuksen 1 ja 2 :ssä määritellään ne toimet, jotka ovat kiellettyjä soidensuojelualueilla. Suojelualueilla on 1 :n mukaan kielletty muun muassa ojitus, maa-ainesten ottaminen sekä maa- ja kallioperän vahingoittaminen, rakennusten, teiden ja rakennelmien rakentaminen, turvemailla olevan puuston hakkaaminen sekä muut toimenpiteet, jotka saattavat muuttaa suoalueen luonnonmukaista vesitasapainoa. Kielloista säädetään poikkeuksia soidensuojeluasetuksen 3 :ssä. Sallittuja ovat muun muassa pykälän 7) kohdan mukaan toimenpiteet alueella olevien teiden, rakennelmien, sekä sähkö- ja puhelinlinjojen kunnossapitämiseksi. Soidensuojeluasetus ei salli uusien voimajohtolinjojen rakentamista suojelualueille. Olemassa olevan voimajohdon korvaamista uudella ei myöskään voida pitää pykälässä tarkoitettuna sähkölinjan kunnossapitona. Uusien voimajohtojen rakentaminen alueille edellyttää näin ollen soidensuojeluasetuksen muuttamista Järvisuon - Ritassaarensuon ja Isonevan soidensuojelualueiden osalta. Luonnonsuojelulain 17 a :n 5 momentin mukaan perustamissäädöksellä voidaan säätää mm. johdon ja kaapelin rakentamisesta tai muun vastaavan toimenpiteen sallimisesta muulla luonnonsuojelualueella, jos toimenpiteet eivät vaaranna alueen perustamistarkoitusta. Soidensuojelulain mukaisten suojelualueiden perustamistarkoitus on suojella alueen suoluontotyyppiä estämällä suoalueen luonnonmukaisen vesitasapainon ja kasvillisuuden muuttuminen sekä eläinlajien häiriintyminen. Ehdotuksen mukaan soidensuojeluasetuksen 3 :ään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka mukaan Hyvinkään kaupungissa sijaitsevan Järvisuon - Ritassaarensuon soidensuojelualueen läpi kulkeva nykyinen 220 kv voimajohto voitaisiin korvata uudella 400 kv voimajohdolla. Vastaavasti Pomarkun kunnassa sijaitsevan Isonevan soidensuojelualueella voitaisiin korvata nykyinen 220 kv:n voimajohto uudella 400+110 kv yhteispylväsrakenteisella voimajohdolla ja purkaa nykyinen 110 kv:n voimajohto. Rakentamis- ja purkutöiden sekä ylläpidon yhteydessä olisi mahdollisimman hyvin turvattava soidensuojelualueiden luontainen vesitalous ja kasvillisuus. Ehdotuksen mukaiset voimajohtojen rakentamis- ja purkutyöt tulee toteuttaa niin, että niiden aiheuttamat vaikutukset alueen puustoon jäävät mahdollisimman vähäiseksi. Esimerkiksi matalakasvuinen, voimajohtoja ja niiden kunnossapitoa haittaamaton suopuusto tulee jättää ennalleen. Voimajohtojen toteuttamisen yhteydessä tulee huolehtia siitä, että alueilla esiintyvä arvokas suoluonto, maisemalliset tekijät ja alueiden linnuston suojelu otetaan mahdollisimman tarkasti huomioon siten kuin hankkeesta annetut viranomaislausunnot ja Metsähallitus alueen haltijana edellyttävät. 4 Ehdotuksen vaikutukset 4.1 Järvisuon - Ritassaarensuon soidensuojelualue Hankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus vuonna 2008. Hankkeesta on lisäksi laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi hankkeen vaikutuksista Järvisuo-Ridasjärvi Natura 2000 alueen luonnonarvoille ja lisäselvitys eri vaihtoehtojen linnustovaikutuksista. Uudenmaan ympäristökeskus (1.1.2010 luki-
4 en Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) on antanut hankkeesta luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen lausunnon, jonka mukaan hanke ei heikennä merkittävästi Natura 2000 -alueen valintaperusteena olevia luontotyyppejä ja lajeja. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat nykyisen Hyvinkää-Kangasala 400 kv johtoalueelle ja sen rinnalle laajenevalle johtoalueelle, jolle uusi voimajohto ja rakentamisaikainen liikkuminen sijoittuvat. Nykyinen yhteensä noin 60 metriä leveä ja 2 kilometriä pitkä johtoalue levenisi noin 30 metriä. Soidensuojelualueelle sijoittuisi suunnitelman mukaan yhteensä neljä uutta pylväspaikkaa. Hankkeen myötä uutta voimajohtoaluetta syntyy soidensuojelualueelle noin 4,2 hehtaaria. Samassa yhteydessä alueella nykyään kulkeva 220 kv voimajohto puretaan, jonka johdosta yhteensä noin 8 hehtaarin laajuinen nykyinen johtoalue voi purkamistöiden jälkeen ennallistua luonnontilaan. Metsähallituksen inventointitietojen mukaan Järvisuo-Ridasjärven Natura-alueella tavataan seuraavia luontodirektiivin luontotyyppejä: keidassuot (54 %), puustoiset suot (12 %), vaihettumis- ja rantasuot 1,6 % sekä boreaaliset lehdot 1 %. Soidensuojelualueelle kohdistuvat merkittävimmät vaikutukset syntyvät voimajohdon rakentamistöistä. Rakentamisen yhteydessä rikkoutuvan alueen kasvillisuus palautuu hitaasti takaisin luonnontilaan. Pysyviä vaikutuksia aiheutuu puuston poistosta, jolloin johtoalueen suotyypin ominaispiirteet muuttuvat. Soidensuojelualueella esiintyvistä luontotyypeistä keidassoista noin 3,4 ha ja puustoisista soista noin 0,8 ha jää uuden johtoalueen sisään. Hankkeen johdosta Järvisuon - Ritassaarensuon soidensuojelualueen luonnontilaisen alueen pieneneminen on kuitenkin vähäistä suhteessa suojelualueen kokonaispinta-alaan. Voimajohtorakenteen muuttuminen ja johtimien lisääntyminen alueella voi kasvattaa hieman lintujen törmäysriskiä mutta riskin lisääntymisen voidaan katsoa olevan vähäisen ottaen huomioon, että uusi voimajohto sijoittuu samaan käytävään alueella jo olevien johtojen kanssa. Vuonna 2008 alueella tehdyn linnustoselvityksen mukaan lintujen törmäysriski voimajohtoihin on yleisesti ottaen pieni. Nykyisen 220 kv voimajohdon aiheuttama törmäysriski poistuu. Suurimmat vaikutukset soidensuojelualueelle aiheutuvat johtojen purku- ja rakennustöistä mekaanisena häiriönä pylväspaikoilla ja liikkumisena työkoneilla johtoaukealla. Muutokset ovat suurimmillaan heti rakentamisen jälkeen, mutta rikkoutunut kasvillisuus palautuu kuitenkin ajan mittaan luonnontilaiseksi. Pysyviä vaikutuksia syntyy pylväspaikoilla ja niiden osalta muutosvaikutus kohdistuu kaikkiaan vain noin hehtaarin alueelle. Hankkeen mukainen voimajohtolinja on merkitty vahvistettuihin Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakuntakaavoihin. Hankkeen vaikutukset on etukäteen arvioitu kattavasti, eikä niitä voida pitää merkittävinä. Hankkeen ei näin ollen voi katsoa vaarantavan Järvisuon - Ritassaarensuon soidensuojelualueen perustamistarkoitusta. 4.2 Isonevan soidensuojelualue Hankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus vuonna 2009. Hankkeesta on lisäksi laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi hankkeen vaikutuksista Isonevan Natura 2000 alueen luonnonarvoille. Varsinais-Suomen
5 ELY-keskus on antanut hankkeesta luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen lausunnon, jonka mukaan hanke ei heikennä merkittävästi Natura 2000 -alueen valintaperusteena olevia luontotyyppejä ja lajeja. Voimajohtohankkeen mukaan nykyinen johtoalue kapenisi 73 metristä 56 metriin ja raivattavan johtoaukean leveys 53 metristä 36 metriin. Samassa yhteydessä vanha 110 kv voimajohto puretaan, jonka johdosta noin 3,5 ha laajuinen nykyinen johtoalue voi purkamistöiden jälkeen ennallistua luonnontilaan. Alueella ei ole voimajohtohankkeen vuoksi tarpeen kaataa puustoa eikä suoympäristössä tapahdu muutoksia nykyisen johtoalueen ulkopuolella. Suojelualueelle sijoittuisi hankkeen mukaan viisi pylväspaikkaa nykyisten 14 pylvään sijaan. Metsähallituksen inventointitietojen mukaan Isonevan Natura-alueella tavataan seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: keidassuot (95 %), ja humuspitoiset järvet ja lammet (1 %). Hanketta koskevassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa, Natura-arvioinnissa ja linnustoselvityksessä on arvioitu, että rakentamisesta suoalueen kasvillisuuteen ja linnustoon kohdistuva vaikutus on kokonaisuutena vähäinen. Suurimmat vaikutukset soidensuojelualueelle aiheutuvat johtojen purku- ja rakennustöistä mekaanisena häiriönä pylväspaikoilla ja liikkumisena työkoneilla johtoaukealla. Muutokset ovat suurimmillaan heti rakentamisen jälkeen, mutta rikkoutunut kasvillisuus palautuu kuitenkin ajan mittaan luonnontilaiseksi. Hankkeen mukainen voimajohto on merkitty vahvistettuun Satakunnan maakuntakaavaan. Hankkeen vaikutukset on etukäteen arvioitu kattavasti, eikä niitä voida pitää merkittävinä. Koska hankkeen toteuttamisen jälkeen voimajohtojen määrä ja niiden vaatima pinta-ala Isonevan soidensuojelualueella vähenee, hankkeen ei voi katsoa vaarantavan soidensuojelualueen perustamistarkoitusta. 5 Kuuleminen Hankkeista on järjestetty laaja kuuleminen niitä koskevien ympäristövaikutusten arviointimenettelyiden ja maakuntakaavoituksen yhteydessä. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Hyvinkää - Hikiä voimajohdon lunastuslupahakemuksen yhteydessä keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien lausunnot. Asetusmuutoksesta on pyydetty lausunnot työ- ja elinkeinoministeriöltä, Uudenmaan liitolta, Satakuntaliitolta, Hyvinkään kaupungilta, Pomarkun kunnalta, Uudenmaansekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Metsähallitukselta, Suomen luonnonsuojeluliitto ry:ltä ja Fingrid Oyj:ltä. 6 Voimaantulo Valtioneuvoston asetuksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.