TTK:n toimintaa 2008
Sisällys Hallinnon ja johdon katsaus menneeseen ja tulevaan...3 Hallituksen puheenjohtaja Lauri Lyly: Uutta kohti...3 Toimitusjohtaja Jorma Löhman: Talouselämän heikentymisellä ei vielä vaikututusta toimintaan...4 Projektit ja ohjelmayhteistyö...5 Työturvallisuuskortin täydennyskoulutus käynnistyi...5 Turvallisuusverkostoissa aktiivisena toimijana...5 Toimialaryhmät...6 Teollisuusryhmä ja työalatoimikunnat: Yhteistyöllä hyvät käytännöt hyödyksi...6 Kuljetus- ja logistiikkaryhmä ja työalatoimikunnat: Toiminta selkeytyi...7 Palveluryhmä: Koulutuksessa ennätysluvut...8 Kuntaryhmä: Yhteistoiminta tunnetuksi kentällä...9 Tuottavuus-, tuloksellisuus- ja laatuasiantuntijat: Selvitys tuottavuus- ja työhyvinvointikoulutuksen kehittämiseksi...10 Työelämän päihdeasiantuntijat: Huumeiden käsittely koulutukseen laajemmin...11 Toiminnot...12 Koulutus: Avointen työsuojelukurssien osanottajamäärät kaksinkertaistuivat...12 Viestintä: Telma oikealla tiellä, hyvä vastaanotto...15 Julkaisutuotanto: Uusia julkaisuja parikymmentä...17 Työsuojeluhenkilörekisteri: Rekisterissä lähes 12 000 työpaikkaa ja yli 57 000 työsuojeluhenkilöä...18 Sisäinen yhteistyö...19 Henkilöstöraportti: Välittämisen malli käyttöön...19 Työsuojelutoimikunta: Vaarojen arvioinnin päivitys...19 Muu yhteistyö: Tasa-arvosuunnitelman tarkastelua ja henkilöstön virkistystä...19 Talous...20 Historiallisesti erinomainen tulos...20 2 Työturvallisuuskeskus
Hallinnon ja johdon katsaus: Uutta kohti Kari Rissa TTK:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Lyly (SAK) Työturvallisuuskeskuksen (TTK) toimintavuoden täyttivät tutut työsuojelukoulutukseen ja tietojen jakamiseen liittyvät tehtävät, jotka keskus toteutti ammattitaitoisesti ja toimintavuodelle laaditun suunnitelman mukaisesti. Eri sektoreiden ja työalatoimikuntien yhteistoimintaa tiivistettiin toimintavuonna. Uusi Telmalehti saavutti erinomaisen sisällön myötä hyvän suosion ja erittäin laajan levikin. Työturvallisuuskortin suosio kasvoi edelleen. Työturvallisuuskortin taloudellinen tulos antaa myös pienimuotoista puskuria TTK:lle tulevina vuosina. Sen avulla voidaan TTK:n palvelutarjontaa laskusuhdanteesta riippumatta ylläpitää ja kehittää korttia myös lähivuosina. Erityisen tärkeäksi tämä tuli, kun Työsuojelurahaston (TSR) tuki pieneni vuodelle 2009. TTK:n hyvä toiminnallinen vuosi antoi tärkeää tukea työpaikkojen työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kohottamistyöhön. Tulos saavutettiin TTK:n ammattitaitoisen henkilöstön toimesta. Hallituksen puolesta haluan kiittää motivoitunutta henkilöstöä, johtoa ja hallitusta hyvin tehdystä työstä ja eteenpäin katsovasta asenteesta. Työturvallisuuskeskus 3
Hallinnon ja johdon katsaus: Talouselämän heikentymisellä ei vielä vaikutusta TTK:n toimintaa toteutimme uusitun strategian mukaisesti, ja myös hallitus arvioi sen toteutuneen hyvin. Toimintavuosi oli taloudellisesti hyvin tyydyttävä ja pystyimme toteuttamaan toimintasuunnitelmassa päätetyt tavoitteet. Maailmantalouden raju heikkeneminen vuodenlopulla ei vielä aiheuttanut merkittäviä muutoksia koulutuksemme kysynnässä tai muussakaan toiminnassamme. Vuoden 2009 budjettiimme nopeasti tapahtuneella taloustilanteen heikkenemisellä oli kuitenkin merkitystä TSR:n pienentäessä budjettiesitystämme 250 000 eurolla, mikä perustui tapaturmavakuutusmaksujen ennakoidun kertymän pienentymiseen. Haasteellinen toiminnan kehityksen vuosi Vuosi oli haasteellinen toimintamme kehityksen kannalta, ja se vaati henkilöstöltämme uusien asioiden omaksumista. Haastavaa oli muun muassa uusien tietokoneohjelmien käyttöönotto, mikä edellytti laajaa henkilöstön koulutusta. Toimintamme suunnittelun ja budjetoinnin tarkkuutta paransimme. Budjetointimme hallitsemiseksi otimme käyttöön TTK Netin, jota hyödynnämme kokonaisvaltaisemminkin toimintamme toteutuksessa vuonna 2009. Toimintamme suunnitteluun ja budjetointiin on koko henkilöstö voinut osallistua. Johtoryhmän roolia kokonaisuuden hallitsemiseksi ja toiminnan päällekkäisyyksien poistamiseksi vahvistettiin. TTK ja TSR aloittivat yhteisen Telma-lehden julkaisemisen. Yhteistyö sekä TSR:n että Alma Media Lehdentekijöiden kanssa onnistui hyvin. Lehden tekemiseen tarvittavia omia resursseja pystyimme vähentämään loppuvuoteen mennessä. Lukijakun- Sami Kulju Toimitusjohtaja Jorma Löhman, TTK ta laajeni merkittävästi TTK:n uudistetun strategian mukaisesti esimiehiin ja luottamushenkilöstöön työmarkkinajärjestöjen antaessa luottamushenkilörekisterinsä käyttöömme. Työturvallisuuskortti vakiinnutti asemansa osana TTK:n toimintaa. Työturvallisuuskortin hallinnointi sujui kevyellä organisoinnilla. Omia voimavaroja suuntasimme kehitystyöhön ja laadunvarmennukseen. Työturvallisuuskeskuksen, Työsuojelurahaston, Koulutusrahaston ja Työttömyysvakuutusrahaston yhteistä historiikkia valmisteltiin yhteisessä toimikunnassa, ja työ jatkuu vuonna 2009. Koko henkilöstö mukana kehittämisessä Kehityskeskustelut käytiin kaikkien kanssa kaksi kertaa vuoden aikana. Koko henkilöstömme osallistui edellisvuonna tehdyn voimavarakyselyn purku- ja jatkotöiden toteutukseen. Henkilöstön kanssa sovittiin Välittämisen malli - huolehtivaa puheeksi ottoa ja johtamista -asiakirjasta. Henkilöstön palautepäivän pidimme 3.3.2008. Henkilöstöpäivillä 26.-27.8.2008 Kisakalliossa käsittelimme muun muassa Voimavarakyselyssämme ajankohtaiseksi noussutta asiakasteemaa. Asiantuntijoiden koulutuspäivillä 17.-18.12.2008 Helsingissä päätimme toteuttaa peruskoulutuksen kehittämisprojektin ja valmistella yhteiset opetusmateriaalit. Henkilöstöllemme sovittiin paikallinen palkkaratkaisu ajanjaksolle 1.10.2008-28.2.2010. Tulospalkkiojärjestelmää päätettiin jatkaa vuonna 2009. Verkostoissa toimimista Pohjoismainen koordinaatioryhmä kokoontui 21.4.2008 Kööpenhaminassa. Tapaamisen sisältö oli maakohtaista raportointia ja keskustelua. Konkreettisia yhteisiä tavoitteita ei ollut. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston ja TTK:n välinen yhteistyö oli kiinteää ja säännöllistä. Yhteinen tapaaminen järjestettiin Helsingissä 5.6.2008. Elämäntapaliiton kanssa sovimme yhteistyön jatkamisesta ja muodoista työelämän alkoholiohjelma Huugon yhteydessä. Tuottavuustyö-verkkosivuston toteuttamisen työnjako sovittiin työmarkkinajärjestöjen kanssa. Osallistuimme Tuottavuuden pyöreä pöytä -yhteistyöhön. Akavan edustus työalatoimikuntiin AKAVAn kuusi jäsenliittoa nimettiin työalatoimikuntiin. Hallitus hyväksyi ryhmien ja työalatoimikuntien työjärjestykset 4.3.2008. Yhdistyksen varsinainen kokous pidettiin 18.3.2008. Hallitus kokoontui viisi kertaa toimintavuoden aikana. Asiantuntija Seppo Alanärä jäi eläkkeelle 1.8.2008 alkaen. Asiantuntija Jaana Aho irtisanoutui 16.9.2008 alkaen. Asiantuntija Mira Seppänen palasi vanhempainvapaalta 6.10.2008. Joulukuussa aloitti kaksi uutta asiantuntijaa: Petri Pakkanen ja Lasse Kammonen. 4 Työturvallisuuskeskus
Projektit ja ohjelmayhteistyö: Työturvallisuuskortin täydennyskoulutus käynnistyi Turvallisuusverkostoissa aktiivisena toimijana Melkein puoli miljoonaaa työturvallisuuskorttia Työturvallisuuskorttien määrä kasvoi tasaisesti koko vuoden ajan. Suurin osa Työturvallisuuskorttikoulutuksesta oli vielä peruskoulutusta, mutta täydennyskoulutuksen määrä lisääntyi loppuvuotta kohden. Vuodenlopussa täydennyskoulutuksen oli suorittanut noin 13 000 kortinhaltijaa. Kouluttajakoulutuksien määrä väheni jonkin verran. Työturvallisuuskortinhaltijoita oli vuoden 2008 lopussa vajaa 470 000 ja kouluttajia 2 500. Keskeisimpänä hankkeena jatkui Työturvallisuuskorttikoulutuksen laadunvarmistus, jonka toteutuksessa olivat aktiivisesti mukana kouluttajakoulutuslaitokset. Työturvallisuuskorttitoimikunta teki päätöksen ulkopuolisten laadunarvioijien käytöstä ja auditointien määrästä seuraavalle vuodelle. Kehittämishankkeena käynnistettiin Työturvallisuuskorttikoulutusaineiston uudistaminen. Tavoitteena on laatia aineisto, joka mahdollistaa paremmin vuorovaikutteisen opetuksen. Työturvallisuuskortin soveltuvuudesta Pohjoismaissa käytiin neuvotteluja eri tahojen kanssa. Ruotsalaisen Entre-kortin ja Työturvallisuuskortin koulutusaineistojen yhteisestä kehittämisestä sovittiin työturvallisuuskorttitoimikunnassa. TTK:lla oli edustaja valtakunnallisessa Tapaturmayhteistyöryhmässä ja sen viestintäryhmässä, joka toteutti Perjantai 13 -kampanjan teemana turvavälineet. Kampanja näkyi televisio-, internet- ja lehtimainonnassa. Lisäksi laadittiin työpaikoille tarkoitettu opasvihko ja juliste. Työpaikkojen kokonaisturvallisuustyötä tukevalla verkkosivustolla käsiteltiin ajankohtaisia turvallisuusuutisia sekä kuukausittain vaihtuvia turvallisuusteemoja. Uutena, tilattavana aineistona lisättiin sivustolle turvavälineopas. Kokonaisturvallisuuden portaali oli osa TTK:n verkkopalvelua. TTK toimi koordinaattorina kansainvälisessä työterveysja turvallisuusammattilaisten verkostossa ENSHPO. Verkosto lanseerasi EurOSHM -pätevyystandardin. Suomen foorumin toiminta aktivoitiin uudelleen toimintaan. Työturvallisuuskeskus 5
Toimialaryhmät / Teollisuusryhmä ja työalatoimikunnat: Yhteistyöllä hyvät käytännöt hyödyksi Teollisuusryhmä toimi teollisuuden työalatoimikuntien yhteistyöelimenä, joka koordinoi teollisuuden alojen työalatoimikuntien hankkeita ja koulutusta. Teollisuusryhmä keskittyi toiminnoissaan teollisuuden aloille yhteisiin asioihin ja työalatoimikunnat eri teollisuuden alojen alakohtaisiin kysymyksiin. Teollisuusryhmä pyrki edistämään hyvien käytäntöjen laajempaa hyödyntämistä kiinteällä yhteistyöllä työalatoimikuntien kanssa. Useita työalatoimikuntien hankkeista voitiin hyödyntää joko sellaisenaan tai vähäisin muutoksin muillakin teollisuuden aloilla. Teollisuusryhmä julkaisi eurooppalaisen kvartsipölysopimuksen soveltamista ja kvartsipölyn torjuntaa käsittelevän oppaan. Riskienarvioinnin apuvälineeksi tarkoitettua RiskiArvi-ohjelmaa kehitettiin edelleen. Turvallisuusjohtamismalleja käyttöön Yhteiset työpaikat ovat haaste turvallisuusjohtamiselle. Teollisuusryhmä pyrki yhdessä kemianteollisuuden työalatoimikunnan kanssa edistämään turvallisuusjohtamismallien käyttöönottoa muun muassa järjestämällä turvallisuusjohtamisen hyvistä käytännöistä seminaareja ja koulutustilaisuuksia. Teollisuusryhmä osallistui myös Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden osaston hankkeeseen, jossa kehitettiin turvallisuusjohtamismalli teollisuuden palveluja tarjoaville yrityksille. Yhteistyö mallin tunnetuksi tekemiseksi jatkuu vuonna 2009. Työturvallisuuskorttitoimikunnan kanssa kehitettiin esimiehille tarkoitettua koulutusta. Kari Rissa Teollisuusryhmän julkaiseman Hiekkapöly poissa keuhkoista -oppaan tavoitteena on ohjata työpaikkoja arvioimaan kvartsipölyn aiheuttamia ammattitautiriskejä ja etsimään niihin tehokkaita torjuntakeinoja. Rengasturvallisuuskortti lähes puolella alalla työskentelevistä Autonrengasalalle suunnattua rengasturvallisuuskorttikoulutusta jatkettiin kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan toimesta. Koulutuksen oli vuodenlopussa suorittanut lähes puolet autonrengasalalla työskentelevistä. Työsuojeluhenkilöstön valmiuksia kehitetään kaksivuotisessa ohjelmassa Elintarvikealojen työalatoimikunta käynnisti kaksivuotisen valmennusohjelman, jonka tarkoituksena on lisätä työsuojeluhenkilöstön valmiuksia työsuojelutoiminnan laaja-alaiseen kehittämiseen. Kokemusten perusteella ohjelmaa mahdollisesti muokataan jatkossa yleiseksi teollisuuden alojen koulutus- ja valmennusohjelmaksi. Työpaikkojen tarpeisiin Työalatoimikuntien toiminnan lähtökohtana oli käytännönläheinen ja työpaikkojen tarpeista lähtevä toteutustapa. Tällä periaatteella toteutettiin runsaasti alakohtaisia oppaita ja hankkeita. Yritysten ja eri alojen tarpeiden kartoittamiseksi työalatoimikunnat tekivät myös yrityskäyntejä ja työpaikkakierroksia. 6 Työturvallisuuskeskus
Toimialaryhmät / Kuljetus- logistiikkaryhmä ja työalatoimikunnat: Toiminta selkeytyi Kuljetus- ja logistiikkaryhmä alan työalatoimikuntien yhteistyöelimenä edisti työturvallisuutta, työsuojeluyhteistyötä ja työelämän kehittämistyötä alan työpaikoilla. Ryhmä keskittyi alaa laajasti koskeviin asioihin, kun taas alakohtaiset asiat käsiteltiin alan työalatoimikunnissa tai sovitussa työryhmässä. Kuljetus- ja logistiikkaryhmässä oli ahtausalan, autoliikenteen, merenkulkualan, viestinvälitys- ja logistiikka-alan työalatoimikunnat sekä ilmailualan työryhmä. Ryhmä suunnitteli toimintaansa, kuten koulutusta, hankkeita ja muita toimintoja, kolmen vuoden tähtäimellä. Kuljetus- ja logistiikka-alan työsuojelun peruskurssien kokeilujen pohjalta peruskoulutus vakiinnutettiin. Lisäksi toteutettiin kunkin ryhmään kuuluvan toimialan erikoiskursseja. Ryhmä teki myös tutustumiskäyntejä kuljetus- ja logistiikka-alan työpaikoille. Kari Rissa Kuljetus- ja logistiikkaryhmä teki tutustumiskäyntejä alan työpaikoille. Työturvallisuuskeskus 7
Toimialaryhmät / Palveluryhmä: Koulutuksessa ennätysluvut Yksityisen palvelusektorin työpaikoilta osallistuttiin edelleen aktiivisesti työsuojelun peruskoulutukseen ja saavutettiin määrällisesti uudet ennätysluvut. Työsuojelun perusteet -kursseja järjestettiin 19, joihin osallistui 515 ihmistä. Heistä oli noin 40 prosenttia sosiaali- ja terveyspalvelualalta, kolmannes perinteisiltä kaupan, rahoitus-, hotelli- ja ravintola-aloilta ja joka kymmenes liike-elämää palvelevilta työpaikoilta. Myös kahdeksalla viiden päivän työsuojelun peruskurssilla oli kolmannes 209 kurssilaisesta palvelualoilta. Palveluryhmä järjesti lisäksi kolme työsuojelun täydennyskurssia, joissa oli 61 osanottajaa, sekä kuntaryhmän kanssa kaksi tietoiskua henkilöturvallisuudesta. Palvelualojen henkilöstöä osallistui myös kahdelle kolmipäiväiselle Työhyvinvoinnin portaat -kurssille ja viiteen Työstressi hallintaan -seminaariin eri puolilla Suomea. Yrityskohtaisia koulutustilaisuuksia oli kymmenittäin. Jari Härkönen Palvelualojen työsuojelukoulutuksella oli kysyntää. Myös useampia julkaisuja tuotettiin. Tämän mahdollisti asiantuntijaresurssien lisääntyminen palvelualoilla. hallinnasta Koulutuspainotteisen toimintavuoden aikana julkaisuja tehtiin resurssien mukaisesti, kuitenkin useampia: Voi hyvin puhelinpalvelutyössä! ja Konfliktien kohtaaminen ja rauhoittaminen -julkaisut, Kiinteistöpalvelun työsuojelu -julkaisun tiivistelmät viitenä eri kieliversiona, Myymälätyön ergonomia ja työvälineet -dvd täydentämään painettua julkaisua sekä ApteekkiTyky-aineiston päivitys ja muuttaminen pdf-muotoon verkkoon. Lisäksi palveluryhmä osallistui aktiivisesti Hyvät kokouskäytännöt työpaikan arjessa ja Väkivalta pois palvelutyöstä -yhteisjulkaisujen laadintaan. Toimintavuoden aikana vakiintuivat palveluryhmän uuden työjärjestyksen mukainen toimintatapa ja kahden pelkästään palvelualojen ja kahden jaetun asiantuntijan henkilöresurssit. 8 Työturvallisuuskeskus
Toimialaryhmät / Kuntaryhmä: Yhteistoiminta tunnetuksi kentällä Kuntaryhmän jäsenet toteuttivat työsuojelun yhteistoiminnasta kenttäkierroksen, jossa esiteltiin uutta kunta-alan työsuojelusopimusta, yhteistoiminnan säädösja sopimusaineistoa, työpaikan yhteistoimintaesimerkkejä sekä työpaikkojen toiminnan tueksi valmistettuja ohjelmia ja aineistoja. Kuntaryhmä toi esiin myös rooliaan ja toimintatapojaan kunta-alan yhteistoimintaelimenä esimerkkinä työpaikkatason yhteistoiminnalliselle työturvallisuustoiminnalle. Kymmenessä tilaisuudessa tavoitettiin noin 130 kunnan ja kymmenen seurakunnan nelisensataa osallistujaa. Kuntaryhmä valmisti toiminnastaan esitteen tunnettuisuuden lisäämiseksi ja sitä jaettiin eri tapahtumissa julkisen sektorin asiakkaille ja yhteistoimintakumppaneille. Kuntaryhmä osallistui yhdessä TSR:n kanssa toista kertaa Kuntamarkkinoille näyttelyosastolla ja tietoiskuilla. Tapahtumaan liittyi myös lehtimainontaa. Yhteistyöfoorumeilla aktiivisena toimijana Vuorovaikutus työelämässä - meneekö viesti perille? 11. Kuntaalan tyky-2000 -symposium järjestettiin 12. 13.2.2008 Kuopiossa yhteistyössä Kuopion yliopiston ja kaupungin sekä Kunnallisten työsuojelupäälliköiden kanssa. Siellä esiteltiin TTK:n ajankohtaisia kunta-alan koulutus- ja tiedotusaineistoja, kuten myös kunta-alan henkilöstöhallinnon vaikuttajien ns. Lappeenrantaseminaarissa 14. 15.8.2008. Hannu Tamminen Kuntaryhmän kenttäkierrokseen osallistui nelisensataa kunta-alan ja seurakuntien työsuojeluyhteistoiminnasta kiinnostunutta ihmistä. Kunta- ja palveluryhmät toimivat keskeisessä roolissa valtakunnallisen terveydenhuoltoalan potilassiirtoergonomian asiantuntija- ja tiedonvälitysverkoston toiminnan organisoinnissa. Verkoston noin 80 asiantuntijalle järjestettiin yhteistyökumppaneiden kanssa työseminaari 5. 6.6.2008 Lappeenrannassa. Kuntaryhmä osallistui 2. valtakunnallisen Käsityönopetuksen työturvallisuus -asiantuntijaseminaarin järjestämiseen sekä Kuntaalan tapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 -tutkimusraportin valmistamiseen ja julkistamiseen yhdessä valtakunnallisten yhteistyötahojen kanssa. Kuntaryhmä osallistui lisäksi 15. pohjoismaiseen kuntaalan työympäristöfoorumiin 3. 5.9.2008 Gävlessä Ruotsissa. Tutkimustietoa ja julkaisuja käytännön tueksi Kuntaryhmä osallistui Henkilöstövoimavarat kuntaliitoksissa -tutkimushankkeen toteutukseen yhteistyössä Lapin yliopiston, Kuntaliiton ja TSR:n kanssa sekä valmisti tulosten pohjalta Rakennamme yhdessä -oppaan ja -opetuspaketin kuntaliitoskuntien lähiesimiehille yhteistyössä Kuntaliiton ja TSR:n kanssa Kuntaryhmän, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Tilastokeskuksen yhteistyönä tehdyn 14. kunta-alan työolobarometrin 2007 mukaan kunta-alan työolot olivat kehittymässä sekä myönteiseen että kielteiseen suuntaan. Työssä koettu eriarvoinen kohtelu ja määräaikaisiin työntekijöihin kohdistuva syrjintä olivat kunta-alalla yleisiä, samoin väkivallan tai sen uhkan kokeminen erityisesti terveys- ja sosiaalialojen töissä. Toisaalta kunta-alan työpaikoilla panostettiin yleisesti työn ja työyhteisön kehittämistoimintaan ja henkilöstön koulutukseen. Työolobarometria ja sen tuloksia esiteltiin myös ISSA:n maailmankongressissa 29.6. 2.7.2008 Soulissa. Kunta- ja palveluryhmät valmistivat sosiaali- ja terveysministeriön kanssa Väkivalta pois palvelutyöstä -oppaan. Työpaikan yhteistoiminnan aktivoinnin tueksi tuotettiin Osallistu, kuuntele, vaikuta -opas, joka soveltuu seurakunnan esimerkeistä huolimatta kaikille toimialoille. Asiakkaan kotona tehtävää hoivaja hoitotyötä varten valmistui Turvallisesti hoito- ja hoivatyössä - Työskentely asiakkaan kotona -opas. Työturvallisuuskeskus 9
Toimialaryhmät / Tuottavuus-, tuloksellisuus- ja laatuasiantuntijat: Selvitys koulutuksen kehittämiseksi Tuottavuus-, tuloksellisuus- ja työelämän laatuasiantuntijaryhmä (Tutulla) teetti selvityksen TTK:n tuottavuus-, tuloksellisuus- ja työhyvinvointikoulutuksen kehittämiseksi. Sillä haluttiin selvittää asiakkaiden odotuksia ja toiveita tuottavuuden ja työhyvinvoinnin samanaikaiseen kehittämiseen liittyvästä koulutuksesta. Tuloksista ilmeni, että vaikka tuottavuus ei herätä myönteisiä mielikuvia, asiakkaat ovat kiinnostuneet tuottavuuden osaalueita käsittelevistä aiheista, kuten yhteistoiminnassa tapahtuvasta tuottavuuden kehittämisestä. Selvityksestä valmistui raportti syksyllä 2008. Sen pohjalta muokattiin koulutuksia ja suunnitellaan myös uusia koulutuksia. Selvityksen toteutti Tampereen teknillisen yliopiston Mittaritiimitutkimusryhmä. Siinä haastateltiin 46 satunnaisesti valittua asiakasta. Jari Härkönen Tuottavuuden kehittäminen yhteistoiminnassa kiinnosti ryhmän teettämän selvityksen mukaan. Koulutus kiinnosti Tutullalta valmistui Henkilöstön edustaja kehittäjänä -julkaisu, jolla halutaan edistää henkilöstön edustajien mahdollisuuksia ja keinoja toimia työpaikoillaan kehittäjinä. Sitä hyödynnettiin Henkilöstön edustaja muutosvoimana -koulutuskokeilussa, jossa sekä julkaisu että koulutus todettiin toimiviksi. Kiinnostus lisääntyi Esimiehet ja alaiset tuottavuuden ja työhyvinvoinnin tekijöinä -koulutukseen: koulutuksien määriä lisättiin ja tarjotut neljä kurssia täyttyivät. Murros työhyvinvoinnin mahdollisuutena -seminaari toteutettiin kysynnästä johtuen kaksi kertaa. Kiinnostus työstressiä kohtaan ilmeni työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyössä toteutetulla seminaarikiertueella, jonka viidessä seminaarissa tavoitettiin yli 500 ihmistä. Verkkopalveluja kehitettiin Tuottavuustyo.fi ja Tessu.net -verkkopalveluja kehitettiin toimintavuoden aikana. Tessu.net -sivustossa todettiin tarvetta tietojen ja ulkoasun päivittämiseen. Tuottavuustyö.fi -verkkopalvelua kehitettiin edelleen tuottamalla sivustolle uutta sisältöä. 10 Työturvallisuuskeskus
Toimialaryhmät / Työelämän päihdeasiantuntijat: Huumeiden käsittely koulutukseen laajemmin Päihdealan avoimilla kursseilla huumeiden käsittelyä laajennettiin tuntuvasti. Apuna käytettiin Elämä on parasta huumetta -yhdistyksen osaamista ja pikaäänestysjärjestelmää, jonka avulla voitiin reaaliajassa mitata kuulijoiden käsityksiä huumeasioista. Yhteistyö työelämän alkoholiohjelma Huugon kanssa jatkui kehittämishankkeen saatua vuoden jatkoaikaa. Toiminta keskittyi alueellisten koulutusten järjestämiseen, joilla tavoitettiin aiempaa enemmän pk-sektorin edustajia. Ryhmä tuotti Vanteet vinossa -dvd-elokuvan, joka käsittelee päihdeongelmaa miesvaltaisen alan näkökulmasta. Ryhmä vietti 30-vuotisjuhlaa työn merkeissä järjestämällä seminaarin vuodenlopulla. Historiakatsaus osoitti, että työelämän päihdetyön perusteet on tunnettu lähes samanlaisena jo 1970-luvulta lähtien, mutta vasta nyt työpaikat alkavat toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä sanan varsinaisessa merkityksessä. Katri Lehtola Työelämän alkoholiohjelma Huugon kanssa tehtiin yhteistyötä alueellisissa koulutustilaisuuksissa, myös messuilla ja näyttelyissä. Työturvallisuuskeskus 11
Toiminnot / Koulutus: Avointen työsuojelukurssien osanottajamäärät kaksinkert Avointen työsuojelukurssien osanottajamäärät yli kaksinkertaistuivat. Osallistuminen erikoiskursseille ja ajankohtaispäiville lisääntyi suhteellisesti eniten. Myös tilauskoulutuksen osanottajamäärät nousivat hieman. Tärkein syy osanottajamäärän kasvuun oli edellisvuoden lopussa työpaikoilla järjestetyt työsuojeluhenkilöiden vaalit. Koulutustilaisuuksia oli yhteensä 260, kurssilaisia lähes 9 000 ja henkilökurssipäiviä yli 13 000 vuonna 2008. Peruskoulutusta oli reilu puolet koko avoimen koulutuksen määrästä. Myös työpaikoilla toteutettu tilauskoulutus oli suurimmaksi osaksi peruskoulutusta. Peruskoulutuksessa tuettiin työpaikkojen työsuojeluyhteistyötä. Työsuojelun peruskurssin käyneille järjestettiin jatkokoulutuksena kymmenen täydentävää kurssia, joiden suunnittelussa otettiin huomioon peruskurssien palaute, ajankohtaisasiat ja alan ominaispiirteet. Työsuojelun erikoiskurssien aiheina olivat työkykyä ylläpitävä toiminta, työturvallisuus, työelämän kehittäminen sekä laatu ja tuottavuus. Työnopastuksesta järjestettiin lisäksi kaksi tilaisuutta AELn kanssa. Työsuojelun ajankohtaispäivien määrä lähes kaksinkertaistui kunta-alan aktiivisuuden vuoksi. Ajankohtaispäivät järjestettiin alakohtaisina ja aiheet määräytyivät alan tarpeiden ja työsuojelun painopisteiden mukaan. Lisäksi järjestettiin kaksi alakohtaista työsuojelun tietoiskua. Kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietettiin 28.4.2008 Suomessa viidettä kertaa. TTK järjesti päivän työ- ja vapaa-ajan turvallisuudesta Helsingissä yhdessä muiden suomalaisten turvallisuustoimijoiden - Kohti turvallista Suomea -yhteistyöryhmän ja Tapaturmayhteistyöryhmän 12 Työturvallisuuskeskus
aistuivat kanssa. Työpaikoilta tilaisuuteen osallistui yli 500 ihmistä. Työturvallisuuspäivän viettoa koordinoi maailmanlaajuisesti Kansainvälinen työjärjestö ILO. Tilauskoulutuksen pituus, aiheet, kohderyhmät ja työskentelytavat riippuivat työpaikan tarpeista. Koulutus vaihteli tunnin tietoiskuista laajempiin koulutustilaisuuksiin. Lähtökohtana olivat työpaikan työsuojelutyön konkreettiset kehittämistarpeet. Jatko- ja erikoiskoulutuksen palaute parani merkittävästi Lähes kaikki kurssilaiset antoivat palautetta välittömästi kurssin jälkeen koulutuksen kehittämiseksi. Kurssin kokonaisuutta arvioitiin kouluarvosanalla 4-10. Jatko- ja erikoiskoulutuksen palaute parani merkittävästi, erityisesti arviot kurssien sisällöstä ja hyödystä. Myös laatukeskiarvo ja koulutuksen kouluarvosana nousivat hieman. Peruskoulutuksen palautteen arviot parantuivat edellisvuodesta jonkin verran työsuojelutoimintaan aktivoitumisessa ja odotusten toteutumisessa. Myös laatukeskiarvo nousi, mutta kokonaisuuden kouluarvosanan keskiarvo laski hieman. Palautteen avoimilla kysymyksillä ohjattiin kurssien kehittämistarpeiden arviointiin oman työsuojelutehtävän kannalta. Osanottajat pitivät peruskoulutuksen sisältöjä ja painotuksia sopivina. Kurssilta odotettiin työsuojelutehtävän selkiyttämistä, käytännön työkaluja toimintaan työpaikalla sekä opetuksen kehittämistä konkreettisemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi. Lisäksi haluttiin kuulla muiden kurssilaisten kokemuksista. Täydennys- ja syventävän koulutuksen aiheeksi toivottiin erityisesti henkistä hyvinvointia. Samat asiat painottuivat myös edellisvuoden palautteissa. Jari Härkönen Koulutuskysyntää kasvatti pääosin edellisvuonna järjestetyt työsuojeluhenkilöiden vaalit. Työturvallisuuskeskus 13
Työntekijäasemassa olevien koulutus lisääntyi Työntekijäasemassa olevien osuus kurssilaisista nousi viisi prosenttia vajaaseen puoleen ja esimiesten osuus laski seitsemän prosenttia neljännekseen. Toimihenkilö-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä toimivien osuus säilyi lähes kolmanneksena kurssilaisista. Työsuojeluvaltuutettuja ja -varavaltuutettuja oli koulutukseen osallistuneista puolet, peruskoulutuksessa jopa 67 prosenttia, lähes viidennes edellisvuotta enemmän. Sen sijaan työsuojelupäälliköiden osuus säilyi melkein ennallaan vajaassa viidenneksessä. Muissa työsuojelun tai työterveyshuollon tehtävissä toimivien osuus laski yli kymmenen prosenttia, peruskoulutuksessa jopa yli kaksikymmentä prosenttia. Ei työsuojelutehtävissä toimivien osuus nousi kaikessa koulutuksessa vajaa kymmenen prosenttia. Peruskoulutuksessa vajaa puolet osanottajista oli yksityisten ja kymmenesosa julkisten alojen työpaikoilta. Muussa koulutuksessa tilanne oli päinvastainen: vajaa puolet julkisilta aloilta ja lähes neljännes yksityisiltä palvelualoilta. Kolmannes kaikista kurssilaisista edusti teollisuuden aloja. Pieniltä työpaikoilta tulevien osallistumista tuettiin myöntämällä alennusta kurssimaksusta toisesta osanottajasta alkaen. Alle 50 palkansaajan työpaikkojen osuus koulutuksessa laski vajaa kymmenen prosenttia viidennekseen ja yli 100 palkansaajan työpaikkojen osuus nousi kymmenen prosenttia 67 prosenttiin. Peruskursseilla tilanne säilyi lähes ennallaan: hiukan yli kolmannes edusti alle 50 ja lähes puolet yli 100 palkansaajan työpaikkoja. Esimiehiltä ja työtovereilta tieto kursseista Palautteen perusteella tieto kurssista saatiin edelleen useimmiten esimieheltä tai työtoverilta. TTK:n verkkosivut kehittyivät tehokkaaksi koulutuksen tietolähteeksi, josta vajaa kolmannes peruskurssilaisista ja vajaa viidennes muista kurssilaisista sai kurssitiedon. Muita tietolähteitä olivat edelleen TTK:n koulutusohjelma, muut kurssit ja kurssikohtaiset esitteet. Koulutus 2008 Julkaisut -esite lähetettiin työpaikoille vuoden 2007 lopussa Työyhteisöviesti Arbetsplatsinfo -lehden liitteenä. Ajankohtaiset koulutustilaisuudet esiteltiin neljä kertaa vuodessa ilmestyvässä Telma-lehdessä. Verkkosivuilla ylläpidettiin ajantasaista koulutusohjelmaa kurssikohtaisine ohjelmineen. Kurssikutsuja lähetettiin tarvittaessa valitulle kohdejoukolle, useimmiten sähköpostilla. Koulutuksen markkinoinnissa hyödynnettiin työsuojeluhenkilörekisteriä ja aikaisempien kurssien osanottajatietoja. 14 Työturvallisuuskeskus
Toiminnot / Viestintä: Telma oikealla tiellä, hyvä vastaanotto Mervi Ahlroth TTK:n ja TSR:n yhteistyössä julkaisema uusi työelämän kehittämisen erikoislehti Telma ansioitui jo ensimmäisenä ilmestymisvuotenaan. Lukijoilta ja viestinnän ammattilaisilta saatu palaute antaa hyvän mahdollisuuden jatkaa lehden kehitystä vuonna 2009. Lehden käytännön toteutus oli ulkoistettu Alma Media Lehdentekijöille. Lukijat arvioivat Tietoykkönen Oy:n tekemässä lukijatutkimuksessa Telman asiantuntevaksi, uskottavaksi ja monipuoliseksi työelämälehdeksi, joka palvelee heitä hyvin tarjoamalla esimerkkejä ja hyödyllisiä tietolähteitä työelämän kehittämiseen. Lehden kuvien ja ulkoasun laatua erityisesti kiiteltiin. TTK:n ja TSR:n aikaisempiin omiin erillisiin lehtiin verrattuna lukijat kokivat hyväksi, että tieto oli nyt kattavasti yhdessä paikassa. Myös viestinnän ammattilaiset antoivat Telmalle kiitettävän arvosanan ProComin Lehtikatsaus 2008 -arvioinnissa. Lehteä kiiteltiin selkeästä konseptista, rohkeasta kuvankäytöstä, juttutyyppien runsaudesta, hyvästä asiajournalismista ja erinomaisesta editoinnin tasosta. Tuomariston Mervi Ahlroth TTK ja TSR julkistivat yhteisen uuden työelämän kehittämisen erikoislehti Telman 6.3.2008 juhlavasti Helsingissä. Telman toimitusneuvoston puheenjohtajana toimi TTK:n toimitusjohtaja Jorma Löhman ja päätoimittajana TSR:n toimitusjohtaja Peter Rehnström. Toimitusneuvostossa olivat lisäksi TTK:n viestinnän asiantuntija Eija Åback ja TSR:n viestintäpäällikkö Marja-Leena Jylhä. Käytännön toteutus oli ulkoistettu Alma Media Lehdentekijöille. mielestä Telma on oikean aikakauslehden oloinen lehti. Myös lapset tykkäsivät Telmasta Tiilikankaan peruskoulun 2. luokan aikakauslehtipäivän arvioinneissaan Hollolassa. Vertailukohteena oli muun muassa Suomen Kuvalehti. Telma tavoitti Suomen työelämän keskeiset toimijat ja vaikuttajat. Uutena lehtenä se lanseerattiin noin 250 kutsuvieraan julkistamistilaisuudessa 6.3.2008 Helsingissä. Tunnettuisuutta lisättiin laajalla ilmoituskampanjalla sekä osallistumalla tietoiskuilla ja infopisteellä Turvallisuus 2008 -messuille ja Kuntamarkkinoille. Lehteä markkinoitiin myös omissa tilaisuuksissa ja kaikessa viestinnässä. Lukijoita lehdellä oli lukijatutkimuksen mukaan noin 300 000. Lehden painosmäärä oli 110 000 kappaletta. Se jaettiin 52 eri osoiterekisterin kautta. Yhteistyötä jakelussa tehtiin työnantajaja palkansaajajärjestöjen kanssa. Telma lähetettiin maksutta muun muassa työsuojelu-, työterveys- ja luottamushenkilöstölle, esimiehille, henkilöstöhallinnon asiantuntijoille, työelämätutkijoille ja viestinnän ammattilaisille. Työturvallisuuskeskus 15
Telma ilmestyi painettuna ja digilehtenä neljä kertaa vuonna 2008. Siinä esiteltiin käytännönläheisesti työelämätutkimuksen tuloksia, hyviä esimerkkejä, malleja ja tukimuotoja. Osa jutuista käännettiin ruotsiksi ja englanniksi lehden verkkosivuille www.telma-lehti.fi. Näkövammaisille toteutettiin oma elektroninen Telma-lehti. Verkkosivuilla oli myös tilaajapalvelu, kommentointi- ja ideointimahdollisuus. Eniten lukijat kävivät lukijatutkimuksen mukaan tutustumassa verkkosivuilla olevaan näköislehteen ja tiedotteisiin. Google Analyysin mukaan verkkosivuilla oli yli 4500 käyntiä syys-joulukuun aikana. Verkkosivujen teknisestä toteutuksesta vastasi Poutapilvi. Verkkopalvelujen kokonaisuudistus käynnistyi TTK:n verkkopalvelujen kokonaisvaltainen kehittämisprojekti käynnistettiin, ja se jatkuu vuoden 2009 loppuun. Tavoitteena on luoda TTK:n sisäisestä ja ulkoisesta verkosta yhtenäinen informaatiokokonaisuus. Osana verkkopalvelun uudistusta otettiin käyttöön TTK Net -intraympäristö HumapTool -työalustalla. Se tarjoaa henkilöstölle yhteisen toimintaympäristön, hankeprojektien työryhmille työtiloja ja koulutukseen verkkoympäristöjä. Kehittämisprojektin osana käynnistettiin ttk.fi -verkkosivujen siirto uuteen julkaisujärjestelmään, missä yhteydessä ttk.fi:n alasivuina toteutetut tuottavuustyo.fi ja nolla.fi erotetaan itsenäisiksi sivustoiksi. Uudet tuottavuustyo.fi -sivut julkistettiin loppuvuodesta 2008. Myös ttktessu.net -sivuston ulkoasu uudistettiin ja sivuille toimitettiin henkilöstöraportointia käsittelevä osio. TTK:n hallinnoimia domaineja ovat ttk.fi, nolla.fi, tyoturvallisuskortti.fi, tuottavuustyo.fi ja ttktessu.net. Verkkopalvelun uudistuksen osana laadittiin lisäksi verkkoviestinnän kehittämiseksi konsepti jatkuvasti päivittyvälle, vuorovaikutteiselle TTK Uutiset -verkkolehdelle, joka toteutetaan vuonna 2009 verkkosivuston uudistuksen myötä. Verkkosivuilla lähes 50 000 kävijää kuukausittain TTK:n verkkosivuhistoriassa vuodesta 1996 sivujen vuosikävijämäärä laski ensimmäisen kerran edellisvuodesta. Keskimääräinen kuukausittainen kävijämäärä oli vuonna 2008 runsaat 48 500 vierailua, hieman yli 10 000 käyntiä edellisvuotta vähemmän. Siihen vaikutti suurelta osin oman lehden lopetus ja uuden Telmalehden oma verkkosivusto. TTK:n verkkosivujen suosio on kuitenkin merkittävä huomioon ottaen sivujen selkeän kohdentamisen ensisijaisesti työsuojeluhenkilöstölle. Mediajulkisuuden yhteislevikki yli 5 miljoonaa kappaletta Mediassa julkaistiin 334 TTK:n toimintaa koskevaa juttua/ohjelmaa. Median yhteislevikki oli yli viisi miljoonaa kappaletta. Verkkolehtien osuus nousi jo noin kolmannekseen mediaseurannassa. Medialle lähetettiin 15 tiedotetta ja kutsuttiin kuuteen tilaisuuteen. Verkkosivuilla julkaistiin lisäksi 78 uutista omista ja muiden työsuojeluyhteisöjen ajankohtaisaiheista. TTK osallistui seminaareilla, tietoiskuilla ja näyttelyosastolla Turvallisuus 2008 -messuille syyyskuun alussa Tampereella. TTK:n viestintä oli mukana myös messujen näyttelytoimikunnassa. TTK:n viestintä koordinoi uuden visuaalisen ilmeen toteutumista käytännössä julkaisutuotannossa. TTK:n verkkosivuille ja koulutuskäyttöön tuotettiin TTK:n uuden strategian mukainen, toiminnan tavoitteita kuvaava Fiksuimmin kuin eilen -dvd-elokuva yhteistyössä Smile Audiovisual Oy:n kanssa. 16 Työturvallisuuskeskus
Toiminnot / Julkaisutuotanto: Uusia julkaisuja parikymmentä Toimintavuonna julkaisimme 20 uutta tuotetta, joista eniten kysyttiin Puusilmä ei suojausta kaipaa -julistetta, Työstressi hallintaan -esitettä ja Kumiteollisuuden työturvallisuusopasta. Uusista julkaisuista kaksi oli toimialakohtaisia työsuojeluoppaita. Neljä julkaisua käsitteli hyvinvointia ja turvallisuutta asiakaspalvelutehtävissä sekä kaksi yhteistoiminnallista kehittämistä. Rakentamisen keskeiset työturvallisuusasiat sisältyivät TyöturvallisuusPAKKA - Rakennustyömaan säännöt -tuotteeseen, joka julkaistiin yhteistyössä Skanskan kanssa. Myynti- ja jakelulistan kymmenen kärjessä vuonna 2008 (julkaisuvuosi): Työturvallisuuskortti - Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla, myös viron, venäjän ja englannin kielisinä (2003 2005) Työturvallisuuskortti - Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla - Työturvallisuuskortin täydennysaineisto (2007) Työsuojelutoiminta työpaikalla (2006) Läheltä piti - tilanteet, vaarat ja poikkeamat (2007) Perehdyttämisen tarkistuslista (2006) Turvallisesti trukilla - ohjeita kuljettajalle (2004) Turvallisesti raksalla (2002) Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely (2006) Puusilmä ei suojausta kaipaa (juliste) (2008) Työhön perehdyttäminen ja opastus (2006) TTK:n verkkosivujen pdf-tiedostoista eniten ladattiin Työsuojelutoiminta työpaikalla -tietolehteä ja Toimi ennalta, ehkäise väkivaltaa -julkaisua sekä TTK:n ja Kunnallisen eläkevakuutuksen yhteisjulkaisua Hyvä esimiestyö. Työturvallisuuskeskus 17
Toiminnot / Työsuojeluhenkilörekisteri: Rekisteröity 12 000 työpaikkaa ja 57 000 henkilöä Työsuojeluhenkilörekisterissä oli vuoden 2008 lopussa tiedot 11 883 yhteistoimintatyöpaikasta, ja yhteistoimintatehtäviä oli rekisteröity oli 73 750. Koska työsuojelupäälliköistä, -valtuutetuista ja -varavaltuutetuista osa toimii myös työsuojelutoimikunnan jäseninä, henkilöitä työsuojeluhenkilörekisterissä oli runsaat 57 000. Työsuojeluperuskoulutettuja 30 40 prosenttia Työsuojelupäälliköistä työsuojelun peruskoulutuksen oli rekisteritietojen mukaan käynyt 34 prosenttia ja työsuojeluvaltuutetuista 42 prosenttia. Työsuojelutehtävät työsuojeluhenkilörekisterissä 31.12.2007 31.12.2008 Työpaikat 11 158 11 883 Työsuojelutehtävät Työsuojelupäällikkö 11 003 11 719 Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu 9 000 8 934 Työntekijöiden työsuojeluvaravaltuutetut 13 027 12 783 Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetut 3 819 3 528 Toimihenkilöiden työsuojeluvaravaltuutetut 5 397 4 838 Työsuojelutoimikunnan jäsen, työnantaja 6 841 6 093 Työsuojelutoimikunnan jäsen, työntekijä 10 600 9 398 Työsuojelutoimikunnan jäsen, toimihenkilö 4 878 4 125 Työsuojelutoimikunnan sihteeri 294 385 Työsuojeluasiamies 8 140 7 274 Työsuojelupari 1 361 1 869 Työsuojeluasiantuntija 570 685 Työterveyslääkäri 649 617 Työterveyshoitaja 1 241 1 251 Muut työterveyshuollon asiantuntijat 232 251 Yhteensä työsuojelutehtäviä 77 052 73 750 Rekisteritietoja ajankohtaistiedon jakeluun Rekisteristä tulostettiin 811 630 osoitetta, jonkin verran edellisvuotta enemmän. Runsas puolet osoitteista käytettiin TTT-lehden jakeluun, kolmannes Telma-lehden jakeluun ja vajaa kymmenen prosenttia TTK:n koulutuksen markkinointiin. Muita osoitteiden käyttäjiä olivat ammattiliitot ja työsuojelukoulutuksen järjestäjätahot. Työsuojelukoulutuksen markkinoinnissa sähköpostiosoitteiden käyttö lisääntyi merkittävästi. Sähköpostiosoitteen rekisteriin oli ilmoittanut työsuojelupäälliköistä 76 prosenttia ja työsuojeluvaltuutetuista 48 prosenttia. Rekisteritietojen perusteella jaettiin toimialakohtaisesti myös Tapaturmavakuutuslaitosten liiton TOT-raportteja neljä kertaa vuoden aikana, yhteensä runsaat 20 000 kappaletta. 18 Työturvallisuuskeskus
Sisäinen yhteistyö / Henkilöstöraportti: Välittämisen malli käyttöön Vuonna 2007 toteutetun Voimavarakartoituksen perusteella tehty kehittämistyö saatettiin loppuun keväällä. Työaikapankin käyttö vakiintui vuonna 2008. Työsuojelun toimintaohjelmaan liitettiin tasa-arvo-osio. Lisäksi otettiin käyttöön Välittämisen malli, jonka tavoitteena on puuttua henkilön työkykyä uhkaaviin riskeihin hyvissä ajoin. Henkilöstön kehittymistä ja työssä jaksamista tuettiin järjestelmällisesti. Kehittämiskulujen osuus palkkakustannuksista oli 3,8 prosenttia vuonna 2008. Koulutustukea annettiin työhön liittyvään täydennyskoulutukseen, muun muassa ammatillisen kehittämisen ohjelmiin ja kielikoulutukseen. Yksilön toimintakyvyn ylläpitoa edistettiin muun muassa kustantamalla osittain omaehtoisen kuntoilun kuluja sekä järjestämällä henkilöstölle talviliikuntapäivä. Lisäksi henkilöstölle tarjottiin yhdessä henkilökuntayhdistyksen kanssa teatteri-, elokuva ja museokäyntejä. TTK:n palveluksessa oli vuoden 2008 lopussa 35 ihmistä. Henkilöstö jakautui johtoon, asiantuntijoihin ja toimistohenkilöstöön. Henkilöstöstä oli 60 prosenttia naisia, asiantuntijoista ja johdosta 62 prosenttia miehiä ja toimistohenkilöstöstä yli 90 % naisia. Henkilöstön keski-ikä on 51 vuotta ja keskimääräinen palveluksessaoloaika 14 vuotta. Työsuojelutoimikunta: Vaarojen arvioinnin päivitys Työsuojelutoimikunnassa seurattiin ja arvioitiin Voimavarakyselyn jatkotyötä. Alkuvuodesta käytiin työterveyshuollon edustajien kanssa läpi sekä henkilöstöettä työterveyshuollon raportit. Toimikunta teki ehdotuksen yhteistoimintaelimelle tasa-arvosuunnitelmasta ja Välittämisen mallista. Toteutettiin myös vaarojen arvioinnin päivityskierros. Henkilöstölle esitettiin Askeleet-kampanjaan osallistumista, ja kymmenhenkinen ryhmä liikkui aktiivisesti kuukauden ajan. Työsuojelutoimikunnan kokoonpano Tiina-Mari Monni, työsuojelupäällikkö Hannu Tamminen, työsuojeluvaltuutettu Tarja Jämsén, 1. työsuojeluvaravaltuutettu Jukka Mäkeläinen, 2. työsuojeluvaravaltuutettu Jorma Löhman, jäsen Päivi Nevasalmi, jäsen Muu yhteistyö: Tasa-arvosuunnitelman tarkastelua ja henkilöstön virkistystä TTK:n yhteistoimintaneuvotteluryhmään kuuluivat työnantajan edustajina toimitusjohtaja Jorma Löhman ja toimistopäällikkö Päivi Nevasalmi sekä henkilöstöryhmien edustajina luottamusmiehet Jukka Mäntynen ja Liisa Kainulainen. Ryhmä käsitteli työsuojelutoimikunnassa valmisteltua muistiota tasa-arvoasioista TTK:ssa. Henkilöstön virkistystoimikuntaan kuuluivat Jaana Aho, Mariann Cousley ja Anssi Kaarnalehto. Ryhmä järjesti tammijuhlan, elokuvaillan ja tutustumisen Flamingon viihdekylpylään sekä kokkikoulun. Työturvallisuuskeskus 19
Talous: Historiallisesti erinomainen tulos Koulutuksen bruttotuotot olivat noin 920 000 euroa (764 000 euroa v. 2007) ja nettotuotot 354 000 euroa (323 000 euroa v. 2007), mikä on historiallisesti erinomainen tulos. Erityisen hyvin toteutuivat työsuojelun peruskurssit, mikä on luonnollista työsuojeluvaalien jälkeisenä vuotena. Työturvallisuuskortin myyntitulot olivat suurin piirtein edellisvuoden tasolla. Korttiaineistojen myynti kasvoi jonkin verran. Kasvu tuli lähinnä täydennyskoulutusaineistoista. Julkaisumyynnin tuotot pysyivät edellisvuoden tasolla. Aineistoja siirrettiin enenevässä määrin sähköiseen muotoon, mikä vähentää julkaisumyyntiä. Erilaisiin hankkeisiin, kuten julkaisut, kampanjat, seminaarit, käytettiin noin 550 000 euroa (520 000 v. 2007). Hallinto- ja henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta hieman ja olivat kaikkiaan noin 2 890 000 euroa (2 740 000 v. 2007). Tietokoneet ja käyttöjärjestelmä uusittiin loppuvuodesta ja toimistokalusteita joiltain osin ergonomisesti paremmiksi. TSR avusti TTK:ta 3 000 000 eurolla (2 750 000 v. 2007). Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli noin 2 882 086 euroa (2 594 000 v. 2007). Tulos muodostui noin 163 154 euroa ylijäämäiseksi (211 588 v. 2007). Taseen mukainen oma pääoma oli 1 243 533 euroa (1 080 380 v. 2007). 20 Työturvallisuuskeskus