VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1
Esityksen sisältö Strategian lähtökohdat: IPCC:n päästövähennystavoitteet SLL:n kommentit Ilmasto- ja energiastrategiaan Yhteenveto 2
IPCC:n neljäs arviointiraportti Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve on jopa 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä! 3
Päästövähennystavoitteet vaatimattomia: Tarvitaan ilmastolaki Strategia lähtee siitä olettamuksesta, että kansainvälistä sopimusta ei synny (20 % päästövähennystavoite taustalla). Suomen päästöjä vähennetään noin 5-10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista viiden prosentin päästövähennyksistä. Vähennykset riittäisivät ilmastotieteen kanssa yhteensopiviin päästövähennyksiin (-38% 2020 ja -87 2050) Strategian yhteydessä tulee selvittää, miten ilmastolaki käytännössä toimeenpannaan Suomessa. 4
Sähkönkulutus kasvaa? EU:n tavoite parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä Kansallinen strategia: Sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä: Perusskenaario: 103 TWh Politiikkaskenaario: 98 TWh Tällä hetkellä sähkönkulutus 86,9 TWh Todellisuus: Koko maan sähkön kulutus putosi 2008 3,8 prosenttia. Teollisuuden sähköntarve väheni 7,1 prosenttia Metsäteollisuuden osalta laskua 10,9 prosenttia 5
Edullinen sähkönsäästöpotentiaali Hallituksen tavoite 5 TWh (103 TWh > 98 TWh vuoteen 2020 mennessä) Matalaenergiarakentaminen uusio- ja korjausrakentamisessa: 4 TWh (VTT 2008: Teknologiapolut 2050) Lämpöpumput: 3 TWh (VTT Helynen) Rakennusten pumput, valaistus ja sähkölaitteet: 2 TWh (WWF Virtaa Tulevaisuuteen 2007) Teollisuuden sähkökäytöt: 5 TWh (VTT 2008: Teknologiapolut 2050) Sähkönkulutuksen reaaliaikamittaus: 2 TWh (Gaia Consulting 2008) Potentiaali vähintään 16 TWh! 6
Uusiutuvien tavoitteet maltillisia Energialähde (TWh) Strategian tavoite (TWh) VTT:n arvio (1) (TWh) Vesivoima Kierrätyspolttoaineet ja biokaasut Metsähake Puun pienkäyttö, pelletit ja peltobiomassat, hake kiinteistöissä, maatalouden jätteet, energiakasvit Lämpöpumput Tuulivoima Aurinkolämpö Yhteensä 2,7 1,6 13,8 2,3 2,6 5,9 0 28,9 (TWh) 1-2 4 11-19 6-14 2-5 10 0,5 34,5-54,5 (TWh) (1) VTT:n Satu Helynen ilmasto- ja energiastrategian ministerityöryhmä 24.4.2008 (strategia, s.119) 7
Lisää ydinvoimaa..? Strategian mukaan nykyisen hallituksen aikana tarvitaan periaatepäätös lisäydinvoiman rakentamisesta Strategiassa olevat epärealistisen korkeat sähkönkulutusennusteet ja uusiutuvien energialähteiden aliarvioiminen luovat keinotekoisen tarpeen ydinvoiman lisärakentamiselle. Suomeen ei tule rakentaa ydinvoimaa sähkön vientiä varten ja sähkökapasiteetin tarvetta tulee tarkastella energiatehokkuustoimet sekä teollisuuden rakennemuutos huomioiden. 8
Tuulivoiman lisärakentaminen Tuulivoiman lisäystavoite (2000 MW / 6TWh) on vain puolet siitä, mihin tuulivoimateollisuus uskoo pystyvänsä. VTT on arvioinut tuulivoimapotentiaaliksi 10 TWh vuoteen 2020 mennessä Sisämaa 1 TWh Rannikkoseudut 2 TWh Lappi 2 TWh Merituulivoima 6 TWh Tuulivoiman hankelistalla tällä hetkellä noin 4500 MW 9
Turpeen tukemiselle loppu Strategian mukaan turpeen syöttötariffi ja varastointituki jatkuu Lisäksi turpeelta poistettiin edellisen hallituskauden aikana valmistevero Suomen IPCC-ryhmän seminaarissa vahvistettiin, että turpeen päästökerrointa ei ole tarvetta muuttaa Jos turpeenpoltto korvattaisiin uusiutuvilla energiamuodoilla, Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin 20 prosenttia 10
Syöttötariffi tuulivoimalle ja biokaasulle Takuuhintajärjestelmä ainakin tuulivoimalle ja biokaasulle Tarvitaan myös puulle, auringolle ja muille uusiutuville Turpeen syöttötariffi tulee poistaa 11
Windfall-maksu jätetään auki Valtioneuvosto arvio erikseen windfallvoittojen tasaamismahdollisuudet ja tarpeet Suomen neljä ydinvoimalaa keräävät vuosittain päästökaupan kautta tukiaisia 500 miljoonaa euroa. Päästökaupan hintatukea nauttii koko sähköntuotanto. Sähköyhtiöt saavat lähes kahden miljardin euron verran tukea nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla. Lähde: HS 23.6.2008 12
Päästökaupan ulkopuoliset sektorit Rakentamisessa, asumisessa ja liikenteessä mahdollista päästä voimakkaampiin päästövähennyksiin. Maataloudessa useita päästöjen vähennysmahdollisuuksia. 13
Henkilökohtaiset päästökiintiöt? Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta jokaisella pitäisi olla yhtäläinen oikeus käyttää resursseja ja tuottaa päästöjä. Jokaisella suomalaisella voisi olla päästökiintiö, jonka kokoa voi säädellä oikeuksia myymällä/ostamalla. Iso-Britaniassa tehtyjen selvitysten mukaan ylitsepääsemättömiä teknisiä esteitä henkilökohtaisten päästökiintiöiden käyttöönottamiseksi ei ole. 14
Yhteenveto: Vinkit edelläkävijyyteen Energiatehokkuuden parantaminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä Tuulivoimaa voidaan lisätä 4000 MW vuoteen 2020 mennessä Syöttötariffi myös puulle ja auringolle Windfall-maksun käyttöönotto Ilmastolaki vuosittaisista 5 prosentin päästövähennyksistä Selvitys henkilökohtaisista päästökiintiöistä Suomessa 15
KIITOS! Ota yhteyttä: Leo Stranius leo.stranius@sll.fi puh. 040-754 7371 Lisätietoja: http://www.sll.fi/ilmasto 16