Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa
|
|
- Jari Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Janne Rauhamäki Pöyry Energy Oy 1
2 Tausta Julkinen energiakeskustelu EU:n energiapaketin julkistamisen jälkeen: hiilidioksidipäästöjen vähentäminen korvaamalla hiiltä metsähakkeella, esim. pääkaupunkiseutu tuulivoiman lisärakentaminen ydinvoima liikenteen biopolttoaineet Mistä on puhuttu vähemmän: tuotantokapasiteetin riittävyys uusiutuvan energian ja biopolttoainevarojen riittävyys uusiutuvien sitovien osuuksien asettaminen, kun primäärisenä tavoitteena on päästöjen vähentäminen maakaasun rooli/hyväksyttävyys päästöjen vähentäjänä 2
3 Sisältö 1. Maakaasun mahdollisuudet päästöjen vähentämisessä 2. Uusiutuvan energian tavoitteet 3
4 Skenaariotarkastelu Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaalin arvioimiseksi vuonna 2020 Tarkastelun pohjana KTM:n WAM-skenaario (with additional measures) yleisten reunaehtojen osalta (sähköntarve, tuontisähkö, ydin-, vesi- ja tuulivoima) sekä Pöyryn oma näkemys energian tuotantorakenteesta, joiden mukaan Suomen energianhankinta on mallinnettu sähkön ja lämmön osalta laitoskohtaisesti Työssä tarkastellaan Perusskenaarioon nähden päästöjen lisävähentämismahdollisuuksia sekä energiantuotannon rakennetta Maakaasuskenaariossa, jossa maksimoidaan maakaasupohjaista sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (CHP) Tuloksena saadaan Perusskenaariossa ja Maakaasuskenaariossa sähkönhankinnan rakenne polttoaineiden käyttö CO 2 -, NO x -, SO 2 - ja hiukkaspäästöt 4
5 Skenaarioiden lähtöoletuksia Kansantalouden kehitys tasaista (2 2,5 %/a) ja energian maailmanmarkkinahinnat vakaat Energiantuotannon rakenteelliset muutokset ei kuudetta ydinvoimayksikköä vuoteen 2020 mennessä ei merkittävää vesivoiman lisärakentamista maakaasuverkostoa laajennetaan Turun seudulle sähkön tuontikapasiteetissa ei merkittäviä muutoksia Politiikkatoimet EU:n päästökauppa (20 /tco 2 ) Kioton mekanismit käytössä julkinen edistämispanostus uuteen teknologiaan ja energiansäästöön kasvussa muutoksia energiaverotukseen ja uusiutuvan energian tukimekanismeihin VAIKUTUKSET Sähkön ja lämmön tuotannossa maakaasun, puupolttoaineiden, peltobiomassan ja kierrätyspolttoaineiden käyttö kasvaa Kivihiilen ja turpeen käyttö vähenee Energiatehokkuuden lisääminen ja energian hinnannousu johtavat kiinteistöjen lämmitysenergian tarpeen pienenemiseen Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvaa kiinteistöjen lämmityksessä lämpöpumput puupolttoaineet Liikenteen energiankulutus laskee ja dieselin osuus kasvaa 5
6 Perusskenaariossa maakaasun kulutus kasvaa maltillisesti Uusia maakaasukombivoimalaitoksia Verkostoa laajennetaan Turkuun Espoo KL 270/225 MW Turku/Naantali KL/Teoll. 115/150 MW KL/Teoll. 150/150 MW Vantaa KL 120/120 MW 6
7 Maakaasuskenaariossa kasvatetaan maakaasun käyttöä Maksimoidaan maakaasuun perustuva CHP-tuotanto korkean rakennusasteen ja alhaisempien päästöjen takia Maakaasuverkostoa laajennetaan Poriin Heinolaan Mänttään sekä yksittäisiin pienempiinkin kulutuskohteisiin nykyisen ja laajennetun maakaasuverkoston alueella Verkostoa laajennetaan: Poriin, Heinolaan ja Mänttään Maakaasukombeilla korvattavia laitoksia suuri osa hiililaitoksista osa turvetta pääpolttoaineena käyttävistä CHP-laitoksista lisäksi maakaasu vaihdetaan polttoaineeksi osaan öljyä käyttävistä lämpökeskuksista 7
8 laajentamalla verkostoa ja rakentamalla uusia laitoksia Uusia maakaasukombivoimalaitoksia perusskenaarion lisäksi Heinola KL 30/30 MW Espoo KL 120/120 MW Helsinki KL 350/350 MW Helsinki KL 450/450 MW Vantaa KL 60/60 MW Valkeakoski Teoll. 70/70 MW Tampere KL 120/120 MW Mänttä Teoll. 55/55 MW Pori KL 100/100 MW Lahti KL 140/140 MW Lisäkapasiteettia kaasulle lähes MW pa 8
9 Maakaasun kulutus kasvaa yli 30 TWh maakaasuskenaariossa Maakaasun kulutus v TWh TWh Maakaasun kulutus 90 Maakaasun kulutus Perusskenaariossa 2020 Energiantuotanto 42,8 TWh Prosessi- ja raaka-ainekäyttö 12,3 TWh Yhteensä 55,1 TWh Maakaasun kulutus Maakaasuskenaariossa 2020 Energiantuotanto 63,6 TWh Prosessi- ja raaka-ainekäyttö 13 TWh Yhteensä 76,6 TWh TWh WAM 2020 Perus 2020 Maakaasu 9
10 Yhteistuotannossa merkittävä kasvupotentiaali TWh e Sähkönhankinnan rakenne Toteutunut Perus Maakaasu Nettotuonti Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Lauhde CHP-teollisuus CHP-yhdyskunnat Maakaasu CHP:n tuotannon lisäys: Perusskenaariossa 3,0 TWh e nykyisestä vuoteen 2020 Maakaasuskenaariossa 8,2 TWh e verrattuna perusskenaarioon Sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) odotetaan kasvavan merkittävästi korvausinvestointien myötä Yhteistuotantosähkön kasvupotentiaali yhdyskunnissa yli puolet ja teollisuudessa kolmannes nykyiseen verrattuna Maakaasulla merkittävä rooli yhteistuotannon lisäämisessä kombilaitosten korkean rakennusasteen takia Yhteistuotannon ja ydinvoiman kasvu korvaa lauhdetta ja tuontia sekä kattaa sähköntarpeen kasvun Yhteensä yli 11 TWh e 10
11 Maakaasulla merkittävä rooli sähköntuotantokapasiteetin kasvussa MW e Sähköntuotantokapasiteetti Maakaasukombien myötä saatava lisäkapasiteetti Perus Maakaasu Maakaasukombien myötä saatava lisäkapasiteetti: Perusskenaariossa 330 MW e nykyisestä vuoteen 2020 Maakaasuskenaariossa 750 MW e verrattuna perusskenaarioon Sähkönhankintakapasiteetti kasvaa vuoteen 2020 viides ydinvoimayksikkö CHP-tuotannon korvausinvestoinnit vesivoiman koneistouusinnat jätteenpolttolaitokset tuulivoima Maakaasulla merkittävä rooli CHP-tuotantokapasiteetin kasvussa korkean rakennusasteen ansiosta: sähköntuotanto voidaan kaksinkertaistaa kombitekniikalla verrattaessa konventionaaliseen tekniikkaan Yhteensä lähes 1100 MW e 11
12 Maakaasulla voidaan korvata kivihiiltä ja turvetta Perusskenaariossa: kivihiilen (myös turpeen) kulutus laskee lauhdetuotannon pienenemisen myötä puu korvaa merkittävästi turvetta maakaasun kulutuksen kasvu on maltillista Tärkeimmät voimalaitospolttoaineet sähkön ja lämmön tuotannossa Kiinteä puu (sis. peltoenergia) Maakaasuskenaariossa: maakaasun käyttö kasvaa merkittävästi (yli 50 % nykyiseen verrattuna) korvaten kivihiiltä ja myös turvetta puun käyttö pysyy yhtä korkeana kuin Perusskenaariossa TWh Toteutunut Perus Maakaasu Turve Kivihiili Maakaasu 12
13 Maakaasun osuus Suomen energianhankinnassa kasvaa Maakaasuskenaariossa kaasun osuus Suomen sähkönhankinnasta kaksinkertaistuu nykyisestä yli viidenneksen osuuteen Osuus primäärienergian kulutuksessa kasvaa maakaasuskenaariossa 17 %:in % Maakaasu Suomen energianhankinnassa Maakaasun osuus sähkönhankinnasta Maakaasun osuus primäärienergiasta Maakaasu maailman energiahankinnassa Perus 2020 Maakaasu % Alankomaat Venäjä Italia Turkki Iso-Britania Unkari Portugali Belgia Tanska Japani Espanja Maakaasun osuus sähköntuotannossa, 2004 Maakaasun osuus primäärienergiankulutuksesta, 2006 Maakaasun osuus sähköntuotannossa maakaasuskenaariossa USA Itävalta Etelä-Korea Kreikka Suomi Saksa Intia Slovakia Tsekki Ranska Puola Sveitsi Ruotsi Kiina Norja Muihin maihin verrattuna maakaasun osuus energianhankinnasta on kuitenkin maltillinen myös maakaasuskenaariossa Useissa maissa maakaasun osuus sekä sähköntuotannosta että primäärienergiankulutuksesta on yli 20 % 13
14 Hiilidioksidipäästöjä mahdollista vähentää lähes puoleen nykyisestä Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt (CO 2, 1000 tonnia) Hiilidioksidipäästöt vähenevät merkittävästi jo Perusskenaariossa puupolttoaineen käytön kasvu turpeen ja hiilen käytön väheneminen 5. ydinvoimala maakaasu Turkuun (+ Suomenoja) päästövähenemä vuoteen 2004 nähden 13 miljoonaa tonnia 1000 tonnia Maakaasun käytön lisäämisellä saavutetut päästövähenemät maakaasuskenaariossa Päästöt maakaasuskenaariossa Maakaasun käytön lisäämisellä saavutetut päästövähenemät perusskenaariossa Päästöt perusskenaariossa Päästöt 2004 Lisäämällä kaasulla tuotetun sähkön ja lämmön tuotantoa on mahdollista päästä vielä 5,6 miljoonan tonnin päästövähenemään korvataan pääasiassa käytöstä poistuvia hiilivastapainelaitoksia mahdollistaa energiantuotannon päästöjen puolittamisen vuoteen 2004 nähden Maakaasun käytön lisäämisellä on mahdollista päästä jopa 8 milj. hiilidioksiditonnin päästövähenemään 0 Päästöt 2004 Perusskenaario Maakaasuskenaario Vuoden 2004 päästöt 40,3 Mtonnia Päästöt Perusskenaariossa 27,7 Mtonnia päästövähenemä 12,6 Mt maakaasun osuus 2,5 Mt Päästöt Maakaasuskenaariossa 22,1 Mtonnia päästövähenemä perusskenaariosta 5,6 Mt päästövähenemä vuodesta ,2 Mt 14
15 Rikkipäästöjen vähentämisessä maakaasulla suuri rooli Energiantuotannon rikkidioksidipäästöt (SO 2, tonnia) Rikkidioksidipäästöt on mahdollista puolittaa oikeilla polttoainevalinnoilla Merkittävimmät rikkipäästöjen lähteet energiantuotannossa ovat hiili, öljy ja turve Perusskenaariossa päästään jo merkittävään päästövähenemään, kun turpeen käytöstä syntyviä päästöjä voidaan vähentää puupolttoaineiden käyttöä lisäämällä kivihiilivastapainetuotantoa korvataan maakaasulla Espoossa, Turussa ja Vantaalla lauhdetuotanto (kivihiili) vähenee ydinvoiman ja maakaasun käytön vaikutuksesta Maakaasuskenaariossa maakaasun käytön lisäämisellä voidaan puolittaa vuoden 2004 rikkidioksidipäästöt suuri osa päästövähenemistä syntyy hiilivastapaineen korvaamisesta Maakaasun käytön lisäämisellä on mahdollista päästä jopa t rikkidioksidipäästövähenemään tonnia Päästöt 2004 Perusskenaario Maakaasuskenaario Vuoden 2004 päästöt tonnia Päästöt Perusskenaariossa tonnia päästövähenemä t maakaasun osuus t Päästöt Maakaasuskenaariossa tonnia Maakaasun käytön lisäämisellä saavutetut päästövähenemät maakaasuskenaariossa Päästöt maakaasuskenaariossa Maakaasun käytön lisäämisellä saavutetut päästövähenemät perusskenaariossa Päästöt perusskenaariossa Päästöt 2004 päästövähenemä Perusskenaariosta t päästövähenemä vuodesta t 15
16 Päästövähennyspotentiaali typenoksideissa merkittävä Energiantuotannon typpioksidipäästöt (NO x, tonnia) Perusskenaariossa maakaasun lisäämisellä on jo merkittävä vaikutus Lähes puolet saavutettavasta päästövähenemästä maakaasun lisäämisellä merkittävä osa kivihiilellä tuotetun lauhteen korvaamisesta ydinvoiman lisärakentaminen laskee myös osaltaan hiililauhdetuotannon päästöjä Puupolttoaineiden käytön kasvu turpeen kustannuksella ei vaikuta typenoksidipäästöihin merkittävästi Maakaasuskenaariossa onnistutaan leikkaamaan lähes kolmannes vuoden 2004 päästöistä suuri osa päästövähenemistä syntyy hiilivastapaineen korvaamisesta Maakaasun käytön lisäämisellä on mahdollista päästä jopa t typpioksidipäästövähenemään tonnia Päästöt 2004 Perusskenaario Maakaasuskenaario Vuoden 2004 päästöt tonnia Päästöt perusskenaariossa tonnia päästövähenemä t maakaasun osuus t Päästöt Maakaasuskenaariossa tonnia Maakaasun käytön lisäämisellä saavutetut päästövähenemät maakaasuskenaariossa Päästöt maakaasuskenaariossa Maakaasun käytön lisäämisellä saavutetut päästövähenemät perusskenaariossa Päästöt perusskenaariossa Päästöt 2004 päästövähenemä perusskenaariosta t Päästövähenemä vuodesta 2004: t 16
17 Maakaasulla lisäkapasiteettia sähköntuotantoon - vaikutukset energiantuotannon päästöihin merkittäviä Nykytilanne Maakaasun käyttö vuonna TWh, TWh Sähköntuotantokapasiteetti vuoden 2008 alussa oli MW e Sähkön kulutus vuonna TWh, josta nettotuontia oli hieman yli 12,5 TWh Energiantuotannon päästöt vuonna 2006 CO 2 : 40,3 milj. tonnia SO 2 : tonnia NO x : tonnia Maakaasuskenaario Maakaasun käyttö 76,6 TWh Maakaasun käytön kasvattaminen muuttaa energiantuotantorakennetta nykytilaan nähden lisää CHP-pohjaista sähköntuotantokapasiteettia MWe maakaasu CHP:n tuotannon lisäys 11,0 TWh e Maakaasulla saavutetaan merkittäviä päästövähenemiä CO 2 : 8 milj. tonnia SO 2 : tonnia NO x : tonnia Maakaasun käytön lisäys ei ole esteenä puupolttoaineille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa! 17
18 Maakaasuskenaarion toteutumisen edellytyksiä CHP-tuotannon maksimointi esitetyssä laajuudessa ja aikataulussa edellyttäisi todennäköisesti hallinnollisia toimia kivihiilen käytön kielto vaatimus kivihiililaitosten hiilidioksidipäästöjen talteenotosta Eräänä rajoitteena kivihiilen täydelliselle korvaamiselle maakaasulla etenkin lämmitysvoimalaitoksissa on pidetty huoltovarmuusnäkökohtia putkiyhteys Latvian kaasuvarastoihin (joihin LNG:n tuontimahdollisuus) ja sopimukset varastossa olevan kaasun käyttömahdollisuudesta pienentäisivät rajoitetta Edellytys maakaasun käytön laajamittaiselle lisäämiselle on sen kilpailukyky muihin tuotantomuotoihin ja sähkön hintaan nähden ilmastopolitiikan toteuttaminen ja muiden ympäristöpäästöjen vähentämistavoitteet parantavat maakaasun kilpailukykyä hyväksytäänkö maakaasu keinoksi vähentää hiilidioksidipäästöjä? Todennäköisin hallinnollinen tukitoimi ovat vihreät sertifikaatit ja/tai syöttötariffi, koska eivät edellytä valtion rahoitusta eikä EU:n hyväksyntää sovelletaan todennäköisimmin uusiutuvalle energialle, etenkin metsähake, tuulivoima, peltoenergia, biokaasu 18
19 Sisältö 1. Maakaasun mahdollisuudet päästöjen vähentämisessä 2. Uusiutuvan energian tavoitteet 19
20 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen haaste Suomelle EU:n tavoitteena on uusiutuvan energianlähteiden käytön osuuden kasvattaminen 20 %:iin nykyisestä 7 %:sta energian loppukulutuksesta. Energiankulutus Suomessa ja uusiutuvan tavoite Suomelle komission taakanjaossa tuli 9,5 %-yksikön lisäystavoite nykyisestä 28,5 % 38 % energian loppukulutuksesta uusiutuvaa vuonna 2020 Uusiutuvan energian osuuden kasvu katetaan pääasiassa puupolttoaineilla vuonna 2006 puun osuus kaikista uusiutuvista 84% koska metsäteollisuuden prosesseista syntyvien puupolttoaineiden määrän arvioidaan hieman laskevan nykytasosta, tulisi metsähakkeen ja peltoenergian käytön yli viisinkertaistua tavoitteiden saavuttamiseksi Tavoitteen toteuttamiseksi tarvittaneen rakenteellisia aikaa vieviä muutoksia PJ Uusiutuvat 38 % Pöyryn laskelmien perusteella uusiutuvien kokonaislisäys on laskentatavasta ja vuoden 2020 kokonaiskulutustilanteesta riippuen joka tapauksessa TWh vuoteen 2005 verrattuna! Sähkön nettotuonti Ydinvoima Fossiiliset polttoaineet Polttoturve Muut uusituvat energalähteet Biopolttoaineet 20
21 Uusiutuvien tavoite edellyttää kaikkien uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä Vuonna 2005 uusiutuvien osuus 94 TWh (2004: 101 TWh ja 2006: 99 TWh) lisäystarve noin TWh (lähes 50 % lisäys nykykäytöstä) Mistä lisää? Tuulivoiman lisäys maksimi vuodelle 2020: 6-8 TWh, n yksikköä Vesivoima: max. 1-2 TWh, sis. Kollaja, Vuotos ja kaikki tehonkorotukset Lämpöpumput: 2006: 2,4 TWh, UEO 2025: 4,4 TWh Muut: marginaalinen lisäys Pääpaino tulee olemaan bioenergiassa Yhteensä 10 TWh 21
22 mutta ennen kaikkea bioenergian voimakasta lisäystä! Bioenergian kasvutavoite TWh nykytilasta 10% uusiutuvien osuus liikennekäytössä korvaa öljyä noin 5 TWh Kevyen polttoöljyn käyttö rakennusten lämmityksessä 11 TWh pelletit, bioöljy, muut (pellettien soveltuvuus ~80 %) lämpöpumput korvaavat myös osan Biokaasu, peltoenergia, jätteenpoltto: potentiaali 6-7 TWh Metsäteollisuuden sivutuotteiden määrä laskusuunnassa ei apua tavoitteen saavuttamisessa Metsähakkeen merkitys korostuu Kaikkien uusiutuvien jälkeen lisäystavoitteesta uupuu vielä TWh 22
23 Päätelmiä uusiutuvien tavoitteista Tavoitteet äärimmäisen haastavia Uusiutuvan energian lisäämisessä bioenergialla merkittävin rooli suurin potentiaali metsähakkeessa metsäteollisuuden tulevaisuus avainasemassa Investointeja tarvitaan merkittävästi pääpaino perinteisessä teknologiassa uudet teknologiat tukevat Energian loppukulutus / energiansäästö merkittävin yksittäinen vaikuttaja Eri maiden tukipolitiikat vaihtelevat ja vääristävät markkinoita Bioenergian virtaus maan rajojen ulkopuolelle vältettävä Tavoitteisiin ei päästä nykytoimilla 23
24 Päätelmiä kasvihuonekaasujen vähentämisestä Ensisijainen tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. EU:n päästökauppajärjestelmän harmonisointi vuodesta 2013, ei kansallisia jakosuunnitelmia. Uusiutuvien tavoitteet sen sijaan kansallisia, samoin keinot ja tuet. Voi johtaa vääristymiin. Puhutaan vain 20 %:n päästövähennysvelvoitteesta, myös 30 %:n velvoite mahdollinen. Kaikkia päästöjen vähentämiskeinoja tarvitaan Uusiutuvat Energiansäästö Ydinvoima Myös maakaasu pidettävä hyväksyttävänä keinona 24
25 Kiitos! Pöyry Energy Oy Puh
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotKotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit
Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotIlmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotUusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki
Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008
ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotSähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti
Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008
1 (6) KOMISSION ILMASTO- JA ENERGIAPAKETTI MERKITTÄVIMMÄT PÄÄKOHDAT Ehdotus päästökaupan muutosdirektiiviksi vuosille 2013 2020 Päästöoikeuksien maakohtaisesta taakanjaosta ja kansallisista päästöoikeuksien
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotTerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä
TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotBIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN
BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotLiite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotUusiutuvan energian velvoitepaketti
Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission
LisätiedotEU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.
. EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotUusiutuvan energian vuosi 2015
Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotUusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development
Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotPuupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020
Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari Pekka Saijonmaa 1 Pöyry Finland Oy ja Pöyry Management Consulting Oy Urban
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari
Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
Lisätiedot