Ulkoasiainministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirja 2012

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirja 2012 Maaliskuu 2012

SISÄLTÖ Toimintaympäristö ja strategiset prioriteetit... 3 Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus... 7 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka... 8 Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet... 10 Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö... 11 Kansalaispalvelut... 12 EU- ja kansainvälisoikeudelliset asiat... 13 Valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustautuminen Suomessa... 13 Ulkoasiainhallinnon muut kansainväliset tehtävät... 14 Johtaminen, hallinto- ja muut tukitehtävät... 15 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 16 Edustustojen toimintaprofiilit... 18 Määrärahat... 19 Toimintamenomäärärahat... 20 Muut määrärahat... 25 Määrärahojen jako vuonna 2012... 28 LIITTEET: 1. Edustustojen toimintaprofiilit 2. Edustustojen määrärahajako vuonna 2012 3. Momentin 24.90.66 määrärahajako vuonna 2012 4. Sisäisen suunnitelman lomake edustustolle 2

Toimintaympäristö ja strategiset prioriteetit Ulkoministeriön toiminnan keskiössä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä ulkopoliittisesti merkittävät asiat. Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen, köyhyyden vähentäminen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen. Toiminta perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan unionissa (EU) ja tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön osana kansainvälistä yhteisöä. Ministeriö edistää Suomen kaupallistaloudellisia etuja ja vastaa kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä vaikuttaa globalisaation hallintaan, kehittää kansainvälistä ja EU-oikeutta sekä huolehtii julkisuusdiplomatiasta. Ministeriön edustustoverkko palvelee suomalaisia ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Edustustoverkon merkitys ja kattavuus korostuvat kansainvälisessä vaikuttamisessa. Suomen perinteinen viiteryhmä ovat Pohjoismaat. Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava, jonka kehittäminen vahvistaa Suomen vakautta, vaurautta ja turvallisuutta. Suomi toimii aktiivisesti YK:n vahvistamiseksi. Suomi tekee yhteistyötä Naton kanssa ja toimii aktiivisesti Etyjiä ja Euroopan neuvostoa vahvistaen. Suomi ottaa huomioon kasvavien suurten talouksien nousun sekä pyrkii vastaamaan tehokkaasti ja joustavasti kansainvälisen tilanteen muutoksiin ja yllättäviin tilanteisiin. Ulkoministeriön arvot ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Periaatteena on tasaarvon toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. EU:n yhteisen ulkopolitiikan vahvistaminen Maailman talous- ja valtarakenteiden muutos jatkuu ja keskeiset maat rakentava kumppanuuksiaan uudelleen. Suomi kehittää ulkopolitiikkansa avulla parhaat mahdollisuudet menestyä jatkossakin. Suomen etujen mukaista on, että EU pystyy käyttämään muutostilanteessa vaikutusvaltaansa ja että Lissabonin sopimuksella luotu ulkopoliittinen koneisto saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Suomi tukee EU:n ulkoisen toiminnan vahvistamista unionin laajaa keinovalikoimaan ja uutta ulkosuhdepalvelua hyödyntäen. Linjaukset: Edistetään EU:n yhteisen strategisen näkemyksen muodostumista ja ulkopolitiikan yhtenäisyyttä. Edistetään EU:n yhteistä edustautumista kansainvälisillä foorumeilla. Vahvistetaan Suomen kykyä vaikuttaa EU:n ulkopolitiikkaan ja uuteen ulkosuhdehallintoon. Turvallisuuspoliittisen yhteistyön tiivistäminen Euroopassa Euroopan turvallisuusrakenteita sopeutetaan vastaamaan turvallisuusuhkien muutokseen. EU vahvistaa sekä kovan että pehmeän turvallisuuden rakenteitaan. Nato ja Etyj jatkavat uudistumistaan. Yksittäisten maiden välinen turvallisuus- ja 3

puolustuspoliittinen yhteistyö syvenee. Suomelle on tärkeää osallistua ja vaikuttaa yhteistyön muotoutumiseen. Turvallisuushaasteet kuten ilmastonmuutos, hallitsemattomat muuttoliikkeet, hauraat valtiot, köyhyys ja eriarvoisuus, epidemiat, kansainvälinen rikollisuus, joukkotuhoaseiden leviäminen, terrorismi ja tietoverkkoihin kohdistuvat hyökkäykset edellyttävät laajan turvallisuuskäsitteen mukaista varautumista. Linjaukset: Edistetään Suomen omia turvallisuusetuja vaikuttamalla niitä koskevaan päätöksentekoon eri instituutioissa mahdollisimman tehokkaasti. Vahvistetaan EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP) ja pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Toimitaan aktiivisesti ydinaseriisuntaa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevien kansainvälisten prosessien edistämiseksi. Suomen roolin vahvistaminen konfliktien ehkäisemisessä ja ratkaisussa Sahelista Kashmiriin ulottuvalla epävakauden vyöhykkeellä tilanne jatkuu vaikeana. Arabimaailman yhteiskunnallinen murros antaa mahdollisuuden demokratian vahvistamiseen alueella, mutta rauhanomaisen muutoksen hallinta on vaikeaa. Hauraat valtiot, ääriliikkeiden toiminta ja Lähi-idän konfliktin kärjistyminen muodostavat merkittävän, myös Suomen turvallisuuteen vaikuttavan riskin. Linjaukset: Vahvistetaan ja kehitetään Suomen roolia rauhanvälitystoiminnassa ja varmistetaan siihen resurssit. Rauhanrakentamisen tukea jatketaan myös kehitysyhteistyön keinoin. Vahvistetaan yhteistyötä Naiset, rauha ja kehitys YKTN 1325-päätöslauselman tavoitteiden toteuttamiseksi. Edistetään konfliktien ratkaisua monenkeskisen yhteistyön kautta. YK:n toimintaa konfliktien ennaltaehkäisyssä ja kriisien hallinnassa pyritään vahvistamaan. Suomi tavoittelee YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaa jäsenyyttä kaudelle 2013 2014 ja valmistautuu siihen. Jatketaan panostuksia sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan kansainvälistä vastuuntuntoa osoittavalla tasolla. Edistetään kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriisinhallintaan. Osallistutaan aktiivisesti globaalien muutosten arviointiin ja tehdään aloitteita muutosten suuntaan vaikuttamiseksi ml. Helsinki Prosessi ja Tax Justice Network. Suomen kaupallistaloudellisten etujen edistäminen Kehittyvien markkinoiden painoarvo jatkaa kasvuaan maailmantaloudessa ja tuotannon ja kulutuksen painopiste siirtyy transatlanttiselta akselilta kohti Aasiaa. Kilpailun kiristyessä talouteen liittyvän ulkopolitiikan merkitys kasvaa. Suomen tavoitteiden edistäminen ja etujen puolustaminen edellyttää aktiivista otetta talous- ja kauppapolitiikassa sekä maakuvan vahvistamista. Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman toteuttaminen kuuluu ulkoasiainhallinnon keskeisiin tehtäviin. Linjaukset: 4

Edistetään WTO:n monenkeskisiä ja EU:n kahdenvälisiä ja sektorikohtaisia kauppaneuvotteluja sekä varmistetaan Suomen taloudellisten intressien huomioonottaminen niissä. Parannetaan suomalaisyritysten vienti- ja toimintaedellytyksiä ja vahvistetaan Suomen maakuvaa erityisesti EU:n ulkopuolisilla, nopeasti kasvavilla markkinoilla tehokkaan VKE-työn ja julkisuusdiplomatian kautta. Hyödynnetään Suomitalo/Team Finland -toimintakonseptia hallitusohjelman mukaisesti. Edistetään vapaakauppaa ja kehittyvien maiden yhdentymistä kansainväliseen talouteen. Varmistetaan tuotantopanosten mahdollisimman vapaa ja markkinaehtoinen saatavuus Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin. Suhteiden vahvistaminen Venäjän sekä EU:n itäisten kumppanimaiden ja Keski-Aasian maiden kanssa Venäjän merkitys Suomelle on suuri. Suomen kannalta on tärkeää, että naapurimme on avoin, kansanvaltainen, taloudellisesti vauras ja modernisoituva maa, joka sitoutuu yhteistyöhön EU:n kanssa. Myös EU:n itäisten kumppanimaiden ja Keski- Aasian painoarvon odotetaan kasvavan sekä talouden että turvallisuuspolitiikan näkökulmasta. Linjaukset: Jatketaan tiivistä ja monipuolista yhteistyötä Venäjän kanssa kahdenvälisesti, EU:n puitteissa ja monenkeskisesti vaikuttaen näin Venäjän myönteiseen kehitykseen. Lähialueyhteistyö uudistuu. Suomi toimii aktiivisesti EU:n Venäjä-politiikan kehittämisessä. Tuetaan EU:n tavoitetta viisumivapauden edistämisestä Venäjän kanssa sovittujen ehtojen pohjalta. Tiivistetään yhteistyötä EU:n itäisten kumppanimaiden ja Keski-Aasian maiden kanssa sekä tuetaan demokratian, vakauden ja vaurauden kehittymistä alueella. Transatlanttisen kumppanuuden syventäminen Yhdysvallat ja Kanada säilyvät Suomelle keskeisinä kumppaneina. Kahdenvälisten ja taloudellisten intressien rinnalla tärkeää on EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kumppanuuden syventäminen. EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyö on jo tällä hetkellä kattavuudeltaan laajaa, mutta syvempi, strateginen yhteistyö on tärkeää globaalien ongelmien ratkaisemiselle. Moninapaistuvassa maailmassa liberaaliin demokratiaan pohjautuvan transatlanttisen arvoyhteisön vahvistaminen on välttämätöntä. Linjaukset: Vahvistetaan EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyötä merkittävissä maailmanpolitiikan kysymyksissä, ml. poliittiset konfliktit ja kriisit, terrorismin vastainen toiminta, maailmantalouden ongelmat, kaupan vapauttaminen, ilmastonmuutos, energiaturvallisuus, köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen. Tuetaan Yhdysvaltojen sitoutumista Euroopan turvallisuuteen Naton, Etyjin ja EUyhteistyön kautta. Tiivistetään suomalaistoimijoiden yhteyksiä Pohjois-Amerikkaan laaja-alaisesti talouden, politiikan ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan aloilla. 5

Monenkeskisten yhteistyörakenteiden kehittäminen Monenkeskisten yhteistyörakenteiden muutos, moninapaistuminen sekä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan roolin kasvu haastavat perinteiset monenkeskisen yhteistyön mekanismit ja lisäävät painetta kansainvälisten järjestöjen uudistamiseen. Suomi pyrkii aktiivisesti vahvistamaan ja uudistamaan monenkeskistä järjestelmää, joka sitouttaa kaikki keskeiset toimijat yhteisten tavoitteiden ja ratkaisujen taakse. Linjaukset: Vauhditetaan monenkeskisten kansainvälisten järjestöjen uudistumista sekä vastuun jakamista järjestöissä entistä enemmän myös uusille toimijoille. Toimitaan aloitteellisesti YK-politiikassa, tuetaan YK:n legitimiteetin ja toimintakyvyn vahvistamista sekä YK- järjestelmän ja järjestöjen sisäistä uudistamista ja toiminnan tehostamista ja tuloksellisuutta. Vahvistetaan Suomen kykyä seurata uusia kansainvälisen yhteistyön mekanismeja ja vaikuttaa niihin. Edistetään monenkeskisen yhteistyön arvopohjana olevia universaaleja ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa ja kansainvälistä oikeutta. Edistetään eri foorumeilla kansainvälisten ympäristöä, yhteiskuntavastuuta ja työelämää koskevien normien toteutumista. Kehitetään pohjoismaiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä Baltian maiden kanssa. Edistetään arktisten maiden välistä yhteistyötä ja pyritään vahvistamaan EU:n arktista politiikkaa. Kehityspolitiikan sopeuttaminen uuteen toimintaympäristöön Muuttuva globaali toimintaympäristö sekä kansainvälisen talouskriisin ja ilmastonmuutoksen kaltaiset globaalit ongelmat luovat tarvetta kehityspoliittisen agendan uudelleenarviointiin. Kehityspolitiikan on pystyttävä entistä paremmin ottamaan huomioon kehityksen ympäristölliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Paineet kehitysrahoituksen lisäämiseen ja rahoituspohjan laajentamiseen kasvavat. Linjaukset: Edistetään laajaa, kestävään kehitykseen ja köyhyyden vähentämiseen pohjautuvaa agendaa kehityspolitiikassa. Edistetään nousevien talouksien mukaantuloa kehityspolitiikkaan ja rahoitukseen. Käynnistetään uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman toimeenpano. Edistetään toiminnan johdonmukaisuutta kehityspolitiikan ja muiden politiikkalohkojen välillä sekä parannetaan edelleen kehityspolitiikan laatua, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Varmistetaan kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu kohti 0,7 %:n BKTL-tavoitetta ja varaudutaan pitkän aikavälin ilmastorahoitukseen myös julkisista lähteistä. Valmistaudutaan päästöoikeuksien huutokauppatuloina saatujen varojen kanavointiin kehitysyhteistyöhön. 6

Suomen roolin vahvistaminen kansainvälisessä ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikassa Luonnonvaroihin ja energiaan liittyvien kysymysten merkitys kasvaa edelleen, ja energiaturvallisuus sekä resurssipolitiikka vahvistavat asemiaan maailmanpolitiikan agendalla. Tärkeitä kysymyksiä ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen liittyvien riskien hallinta, muut globaalit ympäristöongelmat sekä kilpajuoksu puhtaan teknologian kehittämisessä. Suomella on edellytyksiä rakentaa itselleen vahva kansainvälinen profiili näissä asioissa. Linjaukset: Vahvistetaan Suomen kykyä vaikuttaa kansainväliseen ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikkaan valikoiduilla aloilla. Tuetaan kestävää kehitystä YK-järjestelmän puitteissa. Edistetään kansainvälistä ympäristöalan yhteistyötä Itämerellä, Suomen lähialueilla ja arktisella alueella. Edistetään suomalaisyritysten mahdollisuuksia puhtaan teknologian tuotannossa ja kaupassa sekä pyritään luomaan sille mahdollisimman avoin ja ennakoitava kansainvälinen säädösympäristö. Ulkoministeriön ja edustustoverkon toimintatapojen ja palvelujen kehittäminen Suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi riippuvat lähivuosina entistä enemmän siitä, mitä muualla maailmassa tapahtuu. Vaikuttaminen maan rajojen ulkopuolella on yhä tärkeämpää. Ulkoasiainhallinnon tehtävät kasvavat ja monipuolistuvat. Menestyäkseen ja turvatakseen oman hyvinvointinsa Suomen on oltava jatkossakin vuorovaikutukselle avoin yhteiskunta, joka ajaa aktiivisesti etujaan kansainvälisissä suhteissa ja toimii tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä keskeisillä sektoreilla. Toimintaa rajoittavat julkisen talouden supistuvat resurssit. Resursseja on ohjattava entistä painokkaammin Suomen kannalta tärkeimpiin vaikuttamistavoitteisiin sekä hyödynnettävä edustustoverkkoa mahdollisimman tehokkaasti. Linjaukset: Parannetaan Suomen ulkomaanverkoston vaikuttavuutta hallitusohjelman edellyttämän Suomi-talo/Team Finland -konseptin ja toiminnan entistä tarkemman kohdentamisen kautta sekä edustustojen toimintaprofiilien tarkentamalla. Voimavaroja kohdennetaan erityisesti maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Edustustoverkon kehittämisessä otetaan huomioon yhteistyön tiivistäminen erityisesti Pohjoismaiden kesken. Verkotutaan sekä edustustoissa että Helsingissä entistä monipuolisemmin koko yhteiskuntaan, ml. ei-valtiolliset toimijat, resurssien ja tietotaidon saamiseksi käyttöön. Kehitetään kansalaispalveluja vastaamaan muuttuvaa kysyntää. Kevennetään ministeriön prosesseja ja käytäntöjä uuden tulosohjausjärjestelmän linjoilla. Kehitetään henkilöstöpolitiikkaa henkilöstöstrategian (Hestra) mukaan. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 7

Hallitusohjelman ja edellä esitettyjen strategisten prioriteettien pohjalta ministeriö on asettanut vuoden 2012 tulostavoitteet vaikuttavuudelle ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle. Tavoitteet esitetään ulkoasiainministeriön toiminnoittain jaoteltuina taulukkomuodossa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alle kuuluvat ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmistelu, kriisinhallinta, monenkeskinen asevalvonta ja aseidenriisunta, kansainväliset ihmisoikeudet sekä EU-politiikka ja EU-suhteet siltä osin kuin kyse on EU:n laajentumisesta, institutionaalisesta kehittämisestä, rahoituskehyksistä tai EU:n perussopimusmuutoksista. Tässä osiossa käsitellään myös Pohjoismainen yhteistyö, lähialueyhteistyö ja alueellinen yhteistyö ja vastaavat ellei toiminta selkeästi liity johonkin muuhun toimintoon. Tulostavoitteet vuodelle 2012 Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelu. Suomen tavoitteiden edistäminen EU:n toiminnassa; YUTP:n ja YTPP:n kehittäminen ja vahvistaminen ml. EU:n siviili- ja sotilasvoimavarojen kehittäminen. Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan ja riittävän osallistumistason ylläpitäminen. Kokonaisvaltaisuuden edistäminen kriisinhallinnassa. Aktiivinen Nato-yhteistyö. Asevalvontaan liittyvien teemojen edistäminen, ml. Lähi-idän joukkotuhoaseetonta vyöhykettä koskevan konferenssin valmistelu ja isännöinti. Ihmisoikeuskysymysten huomioiminen Suomen ulkopolitiikassa sekä niiden edistäminen monenkeskisillä forumeilla. Pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön syventäminen ja Baltian maiden mukaantulon edistäminen. Suomen rauhanvälitysroolin vahvistaminen. Kampanjointi vaihtuvaksi jäseneksi YK:n turvallisuusneuvostoon 2013 2014. Politiikka- ja resurssisuunnittelun jatkaminen mahdollista turvallisuusneuvostojäsenyyttä varten. YK:n kokonaisvaltaisen reformityön edistäminen sekä monenkeskisten instituutioiden työn tehostaminen. Suomen roolin ja vaikutusvallan vahvistaminen uusissa kansainvälisen yhteistyön mekanismeissa ml. G20. Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön ja nykyaikaisen naapuruussuhteen vahvistaminen. Venäjä-toimintaohjelman päivitys. Suomen Venäjä-politiikan koordinaation parantaminen ja valtionhallinnon yhtenäisen Venäjä-toiminnon vahvistaminen. Venäjän integroituminen kansainvälisiin sopimusjärjestelyihin. EU-Venäjä uuden perussopimuksen neuvottelujen eteneminen ja EU-Venäjä yhteistyön 8

suunnitelmallinen vahvistaminen. Liikkuvuuden edistäminen Venäjän sekä Ukrainan ja muiden itäisten kumppanimaiden kanssa. Tavoitteena hallittu ja vastavuoroinen siirtyminen kohti viisumivapautta. EU:n Itämeren alueen strategian uudistaminen sekä valmistautuminen Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) puheenjohtajuuteen ja osallistuminen pj-troikkaan. Arktisen strategian toimeenpano. Työskentely EU:n arktisen politiikan vahvistamiseksi, valmistelutyö EU:n arktisen tiedotuskeskuksen perustamiseksi Rovaniemelle. Suomen ja Venäjän välisen arktisen kumppanuuden edistäminen. Barentsin euro-arktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajuuteen valmistautuminen. Pohjoisen ulottuvuuden (PU) ja kumppanuuksien syventäminen. Perinteisen kahdenvälisen lähialueyhteistyön päättäminen ja valmistautuminen uuteen yhteistyöhön. Euroopan naapuruuspolitiikan ja sen itäisen kumppanuuden vahvistaminen. Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maissa politiikkalinjauksen (IKTO) välitarkastelu. Transatlanttisten suhteiden vahvistaminen; Suomen Yhdysvallat- ja Kanada toimintaohjelmien/atlanttisen strategian toimeenpano. Suomen Aasia-suhteiden vahvistaminen. Aasian maiden, erityisesti Kiinan, Intian ja muiden nousevien talouksien sitouttaminen kansainvälisen yhteisön toimintaan kv. ongelmien ratkaisemiseksi. Suomen Kiina-toimintaohjelman toimeenpano. Yhteistyön lisääminen Latinalaisen Amerikan nousevien talouksien kanssa. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän yhteiskunnallisen muutosprosessin tukeminen vakaan kehityksen turvaamiseksi. Afrikan vakaan poliittisen ja taloudellisen kehityksen tukeminen Afrikka Suomen ulkopolitiikassa -linjauksen toimeenpanolla. EU:n ulkoisen toiminnan vahvistaminen, ml. yhteinen edustautuminen kv. foorumeilla. Euroopan ulkosuhdehallinnon täysimääräinen hyödyntäminen Suomen tavoitteiden ajamisessa. EUH-rekrytointien edistäminen tavoitteena merkittävä määrä suomalaisia ulkosuhdehallinnon keskeisissä tehtävissä. EU:n rahoituskehysneuvottelujen käyminen turvaten erityisesti ulkosuhdeinstrumenttien toimivuus ja mitoitus. Rahoituskehykseen sisällytetään Suomen tavoitteet liittyen EU-Venäjä - rahoitukseen, EU:n ulkorajayhteistyöohjelmiin ja EU-kehitysrahoituksen tasoon. EU:n laajentumisprosessin edistäminen yhteisesti sovittujen periaatteiden pohjalta ja varmistaen Suomen etujen toteutuminen. Laajentumista tukevien rahoitusvälineiden koordinoitu käyttö tavoitteena Suomen sektoriviranomaisten aktiivinen osallistuminen ja hyvän hallinnon vienti. Vuoden 2012 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. 9

Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet Toimintoon kuuluvat kaupallistaloudelliset suhteet ja kauppapoliittinen vaikuttaminen, ml. EU:n yhteiseen kauppapolitiikkaan ja sen yhteensovittamiseen liittyvät asiat, sekä viennin ja kansainvälistymisen edistäminen. Tulostavoitteet vuodelle 2012 Taloudellisten ulkosuhteiden ohjelman laatiminen ja toimeenpano. Monenkeskisen kauppajärjestelmän (WTO) toimintakyvyn kehittäminen ja varmistaminen. Suomen tavoitteiden edistäminen EU:n kautta G8- ja G20-ryhmien kauppapolitiikkaa koskevassa toiminnassa. OECD:n kauppaa, investointeja ja globaalihallintaa koskevaan sisältötyöhön vaikuttaminen ja työn tulosten hyödyntäminen. Köyhimpien kehitysmaiden kestävän taloudellisen kehityksen edistäminen tukemalla niiden pyrkimyksiä integroitua kansainväliseen kauppajärjestelmään. Venäjän WTO-jäsenyysvelvoitteiden toimeenpanon valvonta ja edistäminen suomalaisen elinkeinoelämän etujen mukaisesti erityisesti teknisissä kaupanesteissä ja tullimenettelyissä sekä vienti- ja tuontitulleihin liittyvissä kysymyksissä. EU:n ja Venäjän kahdenvälisten kaupallistaloudellisten sopimusjärjestelyjen edistäminen. Kansallisten VKE-toimijoiden yhteistyön kehittäminen Suomi-talo/Team Finland periaatteen hengessä ml. Finnode-yhteistyö. Kehitetään edustustoverkon valmiutta toimia kansainvälisen markkinakehityksen ymmärtäjänä ja laaja-alaisena verkottajana, ovien avaajana ja kumppanuuksien etsijänä suomalaisille yrityksille. Ennakointityön jatkaminen ja hallittu laajentaminen edustustoverkossa. Suomalaisyritysten kohtaaminen kaupan ja investointien esteiden kartoittamien ja poistaminen osana VKE-työtä ja kauppapoliittista valmistelua. Suomalaisen elinkeinoelämän tavoitteiden edistäminen tuonnin kauppapolitiikassa ja erityisesti raaka-aineiden ja komponenttien saatavuutta koskevissa kysymyksissä puuttumalla kauppakumppaneiden vienninrajoittamistoimiin ja tavoittelemalla EU:n tuontijärjestelmän liberalisointia Suomelle keskeisillä sektoreilla. Vakiinnutetaan toimintatavat sille, että suomalaisyrityksillä on riittävät tiedot ja arvovaltapalvelut hyödyntää kehityspankkien ja yksityissektorin kehitysyhteistyöinstrumenttien mahdollisuuksia. Tehokas kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan viranomaistoiminta. Yhteydenpito, tiedottaminen ja dialogi suomalaisen teollisuuden ja vientiyritysten kanssa kaksikäyttötuotteiden kehityksestä ja muutostarpeista, erityisesti EU:n vientivalvontajärjestelmän puitteissa. Vuoden 2012 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. 10

Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Toiminto käsittää yleisen kehityspolitiikan ja toiminnan kehittämisen, monenvälisen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön, EU:n kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja humanitaarisen miinatoiminnan, kahdenvälisen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön, kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyön, yhteistyön yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa sekä kansainväliset ympäristökysymykset. Tulostavoitteet vuodelle 2012 Uusi äärimmäisen köyhyyden poistamista, ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa, kestävää kehitystä ja korostava kehityspoliittinen ohjelma valmistuu ja sen toimeenpano aloitetaan tehokkaasti. Määrärahojen tasaisen kasvun varmistaminen kohti 0,7 prosentin ODA/BKTL-tavoitetta. Kehitysyhteistyörahoituksen avoimuuden ja tietojärjestelmien käyttäjäystävllisyyden lisääminen ja pyrkiminen siihen, että Suomi voi parantaa tuloksiaan tähän liittyvissä kv. vertailuissa. Vahvistetaan kehitysyhteistyön vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Kehitysavun pirstaleisuutta vähennetään. Tulosperustaisuutta vahvistetaan sisäistä hallintoa ja mekanismeja kehittämällä, Viestintää vahvistetaan vastaavasti.. Monenvälisen kehitysyhteistyön vahvistaminen hallitusohjelman mukaisesti ja monenvälisiä järjestöjä koskevan arviointityön pohjalta. Suomen vaikuttamisen tehostaminen. EU:n kehityspolitiikan uudistamisprosessin lopputuloksessa ja toiminnallistamisessa heijastuvat Suomen painopisteet. EU:n kehitysrahoituksen riittävän tason takaaminen osana unionille sovittavia rahoituskehyksiä. Kahdenvälisessä yhteistyössä tehokas ja laadukas suunnittelu ja toimeenpano keskittyen suurempiin kokonaisuuksiin ml. ohjelmien ja hankkeiden keskikoon kasvattaminen ja määrän vähentäminen. Annettujen sitoumusten mukaisesti kohdennetaan Afrikkaan 50 prosenttia kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta. Yksityissektorin instrumenttien kehittäminen ja hallinto siten, että ne tuottavat mahdollisimman suuren kehitysvaikutuksen. Durbanin ilmastokokouksen tulosten edistäminen siten, että vuoden lopussa saadaan sovittua uuden kansainvälisen ilmastosopimusjärjestelmän puitteista. Kehitysmaiden ilmastoosaamisen, valmiuksien ja osallistumismahdollisuuksien tukeminen. Lyhyen aikavälin ilmastorahoituksen velvoitteiden loppuun saattaminen. Vaikuttaminen päästöoikeuksien huutokauppatulojen kanavoimiseksi ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön.vastaaminen joustomekanismeja koskevista velvoitteista ja työn kehittämisestä. Monialainen kanssakäyminen kansalaisyhteiskunnan kanssa kehityspolitiikan saralla, ml. vahvempi painottaminen kehitysyhteistyörahoituksessa ja kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen toimeenpano. Luonnononnettomuuksiin ja -riskeihin ennakolta varautumisen (ns. DRR) ja jatkumoajattelun 11

huomioonottaminen kehitysyhteistyössä. Suomen roolin vahvistaminen kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa. Vuoden 2012 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. Kansalaispalvelut Kansalaispalvelut koostuvat konsuli- ja maahantulopalveluista. Tulostavoitteet vuodelle 2012 Kansalaispalvelustrategian toimeenpano, ml. mahdollinen konsulipalvelulain uudistaminen. Konsuli- ja maahantuloasiakkaidenpalvelu nopeasti ja tehokkaasti. Tasokkaiden, kohdennettujen matkustusturvallisuuspalveluiden tarjoaminen. Sosiaalisen median käyttöönotto kansalaispalveluissa. UM:n operaatiokeskusta koskevan selvityksen laatiminen. Aktiivinen vaikuttaminen siihen, että EUH:lla voisi olla täydentävä rooli myös konsuliasioiden, erityisesti kriisien, hoidossa. Pohjoismaisen konsuliyhteistyön tehostaminen. Laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjuntaa tehostetaan mm. LAMA-toimenpideohjelman suositusten mukaisesti. Vuoden 2012 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. Hädänalaisten avustaminen ml. sairas- ja kuolemantapausten hoitaminen sekä perheoikeudelliset tapaukset: Tapausten hoitaminen aloitettu 24 h kuluessa sen tiedoksi saamisesta. Kriisipäivystyksen tai tehostetun tilanneseurannan käynnistäminen 1 h kuluessa tilanteen tiedoksi saamisesta. Matkustustiedotteiden sisällön päivittäminen joka toinen kuukausi ja 4-10 h kuluessa siitä, kun toimialueen turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutos. Konsulikomennuskuntien lähtövalmius / vastaanottaminen 4-6 tunnin kuluessa lähettämispäätöksestä. 12

EU- ja kansainvälisoikeudelliset asiat Toimintoon kuuluvat kansainvälisten sopimusten valmistelu, voimaansaattaminen ja yhteensovittamisessa avustaminen, Suomen edustaminen Euroopan unionin tuomioistuimissa ja Suomea EU:n jäsenenä koskevissa rikkomusmenettelyissä sekä kansainvälinen oikeus, ihmisoikeudet ja kansainväliset lainkäyttö- ja tutkintaelimet. Tulostavoitteet vuodelle 2012 Aloitteellinen vaikuttaminen YK:n ja EU:n oikeudelliseen työhön tukien myös Suomen TNkampanjaa. EU- ja valtiosopimusoikeudellisen asiantuntemuksen tuottaminen kansainvälisiin suhteisiin. EU:n liittymisen Euroopan ihmisoikeussopimukseen edistäminen. Ihmisoikeuksien kehittäminen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen kansainvälisessä yhteistyössä. Ihmisoikeuksien kehittäminen valtionasiamiehenä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja muissa kansainvälisissä lainkäyttö- ja tutkintaelimissä. Toimiminen Suomen etujen mukaisesti valtionasiamiehenä EU-tuomioistuimessa ja komission rikkomusmenettelyissä. Laaja-alaisen turvallisuuden edistäminen vaikuttamalla kansainväliseen terrorismin vastaiseen toimintaan ihmisoikeudet huomioiden, sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamisen edistämiseen. ICC:n ja muiden kansainvälisten rikostuomioistuinten sekä muiden rankaisemattomuutta vähentävien hankkeiden tukeminen, huomioiden mm. kansainvälisten rikosten uhrien asema. YK:n ja EU:n pakotejärjestelmän kehittäminen ihmisoikeudet huomioon ottaen. Vuoden 2012 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. Valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustautuminen Suomessa Valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustautuminen Suomessa käsittää mm. valtiovierailujen sekä pääministeri- ja ulkoasiainministerivierailujen valmistelut sekä valtiollisten juhlatilaisuuksien järjestelyt ja toimeenpanon. Tulostavoitteet vuodelle 2012 Kahdenvälisten suhteiden tukeminen yhteydenpidolla edustustoihin sekä laadukkailla ja toimivilla korkean tason vierailujärjestelyillä. 13

Wienin yleissopimuksen mukaisten diplomaattisiin erioikeuksiin ja vapauksiin liittyvien palvelujen tuottaminen nykyaikaisia työmenetelmiä käyttäen resurssien kannalta tehokkaasti. Yhteistyö eri viranomaisten kanssa edustustojen toimintaedellytysten ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Vuoden 2012 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. Ulkoasiainhallinnon muut kansainväliset tehtävät Tämän toiminnon alla esitetään edustustojen EU-työ muille hallinnonaloille kuten esim. valtioneuvoston kanslialle, valtiovarainministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle tehtävä EU-työ. Toimintoon kuuluu myös julkisuusdiplomatian (JD) puitteissa tehtävä pitkäjänteinen vaikuttaminen ei-valtiollisiin toimijoihin Suomen taloudellisten, poliittisten ja muiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomen vaikutusvallan ja vetovoiman lisäämiseksi sekä tämän työn valmistelu ja Suomi-talo/Team Finland toiminta. Lisäksi tässä osiossa esitetään Tasavallan Presidentin ja valtioneuvoston jäsenten ulkomaan vierailuihin liittyvät tehtävät. Tulostavoitteet vuodelle 2012 Valtioneuvoston EU- tavoitteiden edistäminen johdonmukaisen vaikuttamisen ja analyyttisen raportoinnin kautta. Erityistä panostusta vaativat mm. talouskriisin hoito, talouspoliittisen koordinaation ja unionin kilpailukyvyn parantaminen, Suomen etujen puolustaminen rahoituskehysneuvotteluissa, Schengen alueen hallittu kehittäminen sekä unionin ulkoisen yhtenäisyyden parantaminen. Vierailuvaihdon tehokkuuden ja tuloksellisuuden lisääminen. Julkisuusdiplomatian keinoin tuetaan ministeriön tavoitteita vaikuttamalla ulkomaisiin eivaltiollisiin kohderyhmiin, mm. YK:n turvallisuusneuvostojäsenyyden ja EU-tavoitteiden edistämiseksi. Maakuvaviestinnän ja promootion tiivistäminen yli hallinnonalojen hyödyntäen Suomitalo/Team Finland -konseptia. JD-maaohjelmien kehittäminen Suomi-talo/Team Finland konseptin avulla. Maakuvatyökalujen kehittäminen ja soveltaminen kaikkeen julkisuusdiplomatiaan, tavoitteena yhdenmukaisempi kansainvälinen Suomi-viestintä. World Design Capital (WDC) 2012 hankkeen keskeisten viestin vahvistaminen ja hyödyntäminen kansainvälisen promootion keinoin maakuvan vahvistamiseksi. Pohjoismaiden yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen. Aktiivinen vaikuttaminen Pohjoismaiden ministerineuvostossa pohjoismaisen mallin vahvuuksien turvaamiseksi ja 14

Suomen etujen edistämiseksi. Rajaesteyhteistyön jatkaminen. Entistä tehokkaampi kunniakonsuliverkon tukeminen ja hyödyntäminen, myös tärkeänä osana Suomen VKE-toimia ja julkisuusdiplomatiaa. Vuoden 2012 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. Johtaminen, hallinto- ja muut tukitehtävät Tässä osiossa esitetään hallinnonalan johtamista, tarkastustoimintaa, taloushallintoa, tietohallintoa ja palveluita, viestintää ja muita tukipalveluja, ml. kiinteistöhallinto ja turvallisuus, koskevat tavoitteet suunnittelukaudelle. Henkilöstöhallintoa koskevat tavoitteet esitetään luvussa Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. Tulostavoitteet vuodelle 2012 Uuden suunnittelujärjestelmän lopullinen käyttöönotto ml. toimintolaskenta. Edustustoverkon muutosten läpivieminen ja muutosten jatkuva arviointi: Edustustot alkavat suunnitella toimintaansa uuden suunnittelujärjestelmän mukaisesti pohjautuen kunkin edustuston toimintaprofiiliin. Vuonna 2012 suljetaan Suomen suurlähetystöt Manilassa Filippiineillä ja Islamabadissa Pakistanissa sekä pääkonsulaatti Kantonissa Kiinassa ja konsulaatti Las Palmasissa Espanjassa. Suomen läsnäolo Yhdysvaltain länsirannikolle uudistetaan Suomi talo/team Finland toimintaperiaatteen pohjalta. Toimintaa keskittämällä parannetaan yhteistyötä ja luodaan edellytyksiä verkottumiselle ja paremmalle koordinaatiolle. Edustustojen ja muiden ulkomailla toimivien julkista rahoitusta saavien toimijoiden yhteistyön kehittäminen Suomi-talo/Team Finland konseptin mukaisesti. Ulkoasiainhallinnon turvallisuustason ylläpitäminen ja parantaminen. Turvallisuustoiminnan kehittäminen systemaattisemmaksi luomalla edustustoverkon uhka-arvio ja luokittelu sekä turvallisuusratkaisuja mallintamalla. Turvallisuussuunnitelmien järjestelmällinen läpikäynti ja päivitys. Painopisteenä korkeauhkaiset edustustot. Hallitusohjelman tehokas viestinnällinen toimeenpano painopisteinä erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjaukset, kehityspoliittinen ohjelma ja taloudellisten ulkosuhteiden ohjelma. Suomen turvallisuusneuvostokampanjan tukiviestinnän tehokas toteuttaminen. Kohderyhmäkohtainen ja monipuolinen kehitysviestintä, jotta suomalaisten tietoisuus kehitysyhteistyöstä jatkuu ja vahvistuu. Sosiaalisen median käyttö vakiinnutetaan osaksi organisaatioviestintää. Valmistellaan ja toteutetaan Eurooppatiedotuksen uudistaminen niin, että toiminta vastaa 15

entistä paremmin kansalaisten kysyntää ja viestintäkentän muutoksia keskittymällä verkkoviestintään ja sosiaaliseen mediaan sekä keskittämällä toiminta pääosin ministeriöön vuoden 2013 alkuun mennessä. Säädösvalmistelun laadun kehittäminen. Hallinto- ja tukitehtävien tehostaminen ja vähentäminen ministeriössä ja edustustoissa mm. sähköisiä toimintatapoja käyttöönottamalla (esim. Kieku, AHA, taloussuunnittelujärjestelmä). Tietohallinnon kehittäminen ulkoasiainhallinnon tarpeiden pohjalta; asiakirjallisen tiedon hallinnan parantaminen; tietoteknisen infrastruktuurin uudistaminen, tietoturvallisuuden kehittäminen. Rakenteisten maatiedostojen käyttöönotto 95 %. Etäyhteyksien käytön laajentaminen, yhteyksien määrä 2 000. Kiinteistöhallinnon kehittäminen; kiinteistöstrategian päivitys huomioon ottaen valtion kiinteistöstrategia ja sen säästötavoitteet; pohjoismaisen kansliayhteistyön mahdollisuuksien huomioon ottaminen. Hankintatoimen kehittäminen osana ministeriön suunnittelu- ja johtamisprosesseja; Hankintapalveluiden organisoituminen ja toiminnan käynnistäminen. Vuoden 2012 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Ilman osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä paraskin ulkopoliittinen strategia jää sekä syntymättä että toteuttamatta. Suomen ikärakenteen muutos ja tästä julkiselle sektorille syntyvät sopeutumistarpeet ml. vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman tavoitteet sekä julkisen talouden säästöpaineet ovat haaste myös ulkoasiainhallinnolle. Henkilöstön ikääntyminen ja toisaalta keskimääräisen eläkeiän nousu edellyttävät henkilöstön parempaa motivointia ja jatkuvaa sitouttamista. Kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee ja ministeriön on kehitettävä kilpailukykyään työnantajana kokonaisvaltaisesti. Vain hyvänä työnantajana ulkoministeriö voi houkutella korkeatasoista työvoimaa palvelukseensa ja säilyttää asemansa kansainvälisten suhteiden johtavana osaajana. Ministeriön henkilöstöstrategia 2010 2015 linjaa suuntaviivat ulkoasiainhallinnon henkilöstöpolitiikalle. Strategian tavoitteena on tuloksellisuuden, osaamisen ja työhvvinvoinnin varmistaminen. Henkilöstöstrategian painopistealueet ovat: johtaminen henkilöstöresurssien kohdentaminen tehtäväkiertoon soveltuva palkkausjärjestelmä urajärjestelmien analysointi ja johtopäätösten tekeminen osaamisen turvaaminen muutostilanteessa. 16

Näille painopistealueille on määritelty lähivuosien tärkeimmät kehittämistarpeet ja niistä nousevat tavoitteet, joiden toimeenpano on aikataulutettu usealle vuodelle. Tulostavoitteet vuodelle 2012 Ulkoasiainhallinnon johtajapolitiikan toimeenpano. Kokonaisvaltaisen resurssisuunnittelun vakiinnuttaminen. Työhyvinvoinnin valtavirtaistaminen. Ulkomaanedustuksen terveydenhuoltolain uudistamisen aloittaminen. Palkkausjärjestelmän uudistaminen ja tehtäväkiertoon soveltuvien soveltamiskäytänteiden luominen ml. edustustonpäälliköiden palkkausjärjestelmän tarkastelu. Ura-alueiden selkiyttäminen ja urapolkuvaihtoehtojen kuvaaminen. Joustavien työaikajärjestelyjen (työaikapankki, pidennetty työaika) käyttöönoton jatkaminen. Vuoden 2012 tulostavoitteiden arviointi Vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan hallinnonalan omalla tekstimuotoisella arviolla sekä siihen liitetyllä arviointimittarilla: A: toteutunut täysin / B: toteutunut osittain / C: ei ole toteutunut. Työtyytyväisyysbarometrin vastausprosentti: ministeriö 75 %, edustustot 55 %. Johtajuusindeksi: 3,5. Osaamisen johtamisindeksi: 3,6. Työhyvinvointi-indeksi: 3,7. Varhaisen tuen kirjeet esimiehille: 0. Työajan saldoleikkaukset: alle 3 000 tuntia. Työaikapankin käyttöönottoaste: 25% ministeriön henkilöstöstä. Hallinnonalan henkilöstökehykset 2012 HTV 2012 UE lähetetty henkilöstö 573 UE paikalta palkatut 1 150 UE yhteensä 1 721 Ministeriö 913 17

UH yhteensä 2 636 Osastojen/palvelujen henkilötyövuosiarviot vuodelle 2012 ALI ASA EUR ITÄ POL KPO KEO KPA OIK VKO PRO HAL JOHTO MUUT YHT. 51 52 44 49 70 44 118 53 37 69 15 215 79 17 913 Edustustojen vahvuudet vuonna 2012 HTV Dipura Halura Erityisasiantuntijat Erityisvirat Työsopimussuhteiset Virastomestarit Paikalta palkatut EUR 110 2 53 0 38 5 329 537 ITÄ 24 2 34 7 9 7 268 351 ASA 62 1 54 0 16 3 311 445 ALI 36 1 30 0 19 1 194 281 Multiedustustot 43 0 7 0 8 1 49 108 Yhteensä 275 6 178 7 90 17 1 150 1 723 Edustustojen vahvuuksissa on otettu huomioon seuraavat muutokset henkilöstön määrässä ja rakenteessa: Diplomaattiura Vahvistukset: Addis Abeba, Lima, Ramallah, Tunis, Astana, New York YKE (4), Peking, Moskova Hallintoura Vahvistukset: Petroskoi, Bangkok, New Delhi, Abuja, Addis Abeba, Teheran, Ankara, Lissabon Vähennykset: Vilna, Moskova, Washington, Pariisi OEC Virastomestarit Vähennykset: Tallinna Erityisasiantuntijat Vahvistukset: Kabul /Massar-e-Sharif, Peking, Ramallah Vähennykset: Addis Abeba Paikalta palkatut Maahantuloasioiden vahvistukset: Ankara (2), Pristina, Mexico, Abuja, Alger (2), Dar es Salaam, Teheran Muut vahvistukset: Abuja, Alger, Rabat, Tunis, Pariisi OEC, New York YKE (3), Bryssel Vähennykset: Bryssel NAE, Ramallah, Varsova YHT. Edustustojen toimintaprofiilit Tässä asiakirjassa vahvistetaan ensi kerran edustustojen toimintaprofiilit edustustojen TTS-asiakirjoissaan tekemien esitysten pohjalta. Esitykset on käyty läpi 18

Määrärahat ministeriön osastoilla ja virkamiesjohdossa. Näissä käsittelyissä profiilit on pyritty yhdenmukaistamaan niin ao. alueen kuin koko edustustoverkonkin sisällä. Profiilit ovat edelleen ohjeellisia eikä niistä lasketa yhteispisteitä mahdollisten edustustoverkkomuutosten pohjaksi. Edustuston tulee kuitenkin käyttää vahvistettu profiilia toimintansa ja resurssiensa ohjaamiseen. Vahvistetut toimintaprofiilit löytyvät liitteestä 1. Valtion talousarvio vuodelle 2012 hyväksyttiin eduskunnassa 21.12.2011. Ministeriön pääluokan (24.) määrärahat ovat yhteensä 1 276 270 000 euroa. Luvuittain määrärahat jakautuvat seuraavasti: 24.01. Ulkoasiainhallinto 222 105 000 euroa, 24.10. Kriisinhallinta 67 334 000 euroa, 24.20. Lähialueyhteistyö 6 000 000 euroa, 24.30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 893 684 000 euroa ja 24.90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 87 147 000 euroa. Ulkoasiainministeri vahvisti ulkoasiainministeriön hallinnonalan tilijaottelun 16.1.2012 (HEL7498-76). Vuodelta 2011 siirtyi määrärahoja vuodelle 2012 momentilta 24.01.01 Ulkoasiainhallinnon toimintamenot yhteensä 36 170 114,24 euroa, momentilta 24.01.21 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha 222 104,02 euroa ja momentilta 24.90.66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 30 459 847,01 euroa. Tässä määrärahojen jakopäätöksessä määritelty määrärahataso on osastoja, palveluja ja edustustoja sitova. Vuonna 2012 talousyksikön resurssisuunnittelu tarkastaa määrärahat keskitetysti kesällä ja syksyllä painottaen erityisesti siirtojen ja valuuttakurssien vaikutusta käytössä oleviin määrärahoihin. Niiden osastojen ja yksiköiden, jotka ovat saaneet käyttöönsä määrärahaa myös siirretyn määrärahan tileiltä (4.11.24.01.01, 4.11.24.01.21 ja 4.11.24.90.66) tulee käyttää tämä määräraha ensin. Osastojen ja palvelujen toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosille 2012-2016 Ministeriö antoi suunnittelukauden 2012-2016 toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinnasta toimeksiannon syyskuussa 2011 (HEL7499-11/8.9.2011). Ministeriön OTTO-sivuilta löytyi yksityiskohtaiset laadintaohjeet (Toiminnan ja talouden suunnittelun käsikirja sekä tarvittavat liitteet) osastojen ja palvelujen toiminta- ja taloussuunnitelmien laadintaa varten. Ministeriön osastojen ja palvelujen suunnitelmien määräaika oli 7.10.2011 ja edustustojen 14.10.2011. Hallintopalvelujen toimialavastaavat yksiköt käsittelivät suunnitelmia osana hallintopalvelujen toimintaja taloussuunnitelmaa. Alueosastot ja resurssisuunnittelu kävivät läpi edustustojen tulossopimusehdotukset ja määrärahatarpeet erillisissä aluekohtaisissa neuvotteluissa marras-joulukuussa 2011. Näiden käsittelyjen pohjalta edustustoille annettiin 22.12.2011 (HEL7498-75) alustavat määrärahat vuodelle 2012. Edustustojen tuli tämän toimeksiannon pohjalta sopeuttaa vuoden 2012 tulostavoitteensa annettuihin resursseihin 31.1.2012 mennessä. Osastojen/palveluiden määrärahat on käyty läpi niiden toiminta- ja taloussuunnitelmien johtoryhmäkäsittelyjen yhteydessä joulukuussa 2011. marraskuussa 2010 tammikuussa 2011. Talousyksikön resurssisuunnittelun laatimaa ehdotusta hallinnonalan jakopäätökseksi on käsitelty osastojen kommentointikierroksella viikoilla 5 ja 9 sekä ministeriön johtoryhmässä 28.2.2012. 19

Toimintamenomäärärahat 24.01.01 Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (nettob) (S 2 v) Vuoden 2011 aikana hallinnonalan talous jatkoi kehitystään myönteiseen suuntaan Venäjällä toimivien Suomen edustustojen viisumitulojen kasvaessa edelleen merkittävästi. Huomattava kuitenkin on, että tulojen kasvaessa 9,0 miljoonalla eurolla myös bruttomenot kasvoivat 5,7 miljoonalla eurolla. Vuoden 2012 bruttomenojen kasvu jatkuu edustustoverkon rakenteellisista muutoksista huolimatta. Lisähaasteita ulkoasiainhallinnon taloudelle tuo samaan aikaan valtionhallinnossa vaikuttavat säästöpaineet. Määrärahajaossa on noudatettu suunnitteluohjeen muutoksen (HEL7499-11) mukaisesti vuoden 2011 jakopäätöksen tasoa bruttomenojen tasoa vähennettynä edustustoissa noin 3 prosentilla ja ministeriössä noin 5 prosentilla. Määrärahajaossa on otettu huomion vuoden 2011 aikana tapahtuneet pysyvät muutokset toiminnassa ja niiden edellyttämät määrärahat. Suunnitteluohjeen muutoksen tasoa ei ole noudatettu hallintopalvelujen toimialavastaavien määrärahojen tasoa määriteltäessä vaan määrärahat on määritelty toimialan tarpeiden ja käytössä olevan määrärahan pohjalta. Hallinnonalalla tulee edelleen noudattaa tiukkaa menokuria. Sellaista toimintaa, joka ei suoraan liity hallinnonalan tulostavoitteiden saavuttamiseen ja edustustoissa edustuston toimintaprofiiliin, tulee rajoittaa. Ministeriön johto jatkaa määrärahojen käytön seurantaa, tarvittaessa myös yksikkö- ja edustustotasolla. Tässä talousarvion toimenpanoasiakirjassa määritelty määrärahataso on osastoja, palveluiden alueita, erillisyksiköitä ja edustustoja sitova. Vuoden 2012 aikana jatketaan käytäntöä, jossa talousyksikön resurssisuunnittelu tarkistaa määrärahat keskitetysti. Määrärahatarkistuksissa painotetaan erityisesti henkilöstösiirroista ja valuuttakurssien vaihteluista aiheutuvia lisätarpeita edustustojen määrärahoihin sekä vastataan toimintayksikköjen ennakoimattomiin ja välttämättömiin menoihin. Toimintamenot vuodelle 2012 ovat yhteensä 236 234 114,24 euroa, josta vuoden 2012 talousarviossa momentin määräraha on 200 064 000 euroa ja vuodelta 2012 siirtyvä osuus on 36 170 114,24 euroa. Momentin mitoituksessa on talousarviossa otettu lisäyksenä huomioon 1 660 000 euroa palkkausten tarkistuksiin (VES/TES), 1 000 000 euroa kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseen, 158 000 euroa Palkeethinnoittelun yhtenäistämiseen, 104 000 euroa siirtona momentilta 26.40.01 (UMAjärjestelmä) ja 140 000 euroa siirtona momentilta 28.20.26 (IT-palvelukeskussiirron palautus). Mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 5 017 000 euroa vähennyksenä hallitusohjelman toimintamenosäästöjen johdosta ja 361 000 euroa hallitusohjelman mukaisesta yhteishankintojen lisäämisestä. Tuottavuustoimenpiteiden ja muiden laskentaperusteissa tapahtuneiden muutosten johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 943 000 euron lisäys. Toimintamenomomentin kehys vuodelle 2012 annettiin edustustoille, ministeriön osastoille ja erillisille yksiköille sekä hallintopalvelujen toimialavastaaville yksiköille kokonaiskehyksenä. Kehyslaskennan pohjana oli ministeriössä noin 5 % ja edustustoissa noin 3 % bruttomenojen vähennys verrattuna vuoden 2011 jakopäätökseen. Ministeriön kokonaiskehys oli 171 126 000 euroa ja edustustojen kokonaiskehys 34 089 000 euroa. Hallintopalvelujen toimialavastaavien toimintamenomäärärahojen kehykset laskettiin pääosin ministeriön vuoden 2012 talousarvioesityksessä olleiden lukujen pohjalta. 20

Toimintamenomäärärahasta esitetään jaettavaksi osastoille 12 982 300 euroa, hallintopalvelujen toimialavastaaville yksiköille ja talousyksikölle yhteensä 162 618 114,24 euroa ja edustustoille 35 479 100 euroa; yhteensä 211 079 514,24 euroa. Jaettava määräraha ylittää 11 015 514,24 eurolla vuoden 2012 talousarviossa hallinnonalalle osoitetun 200 064 000 euron määrärahan. Talousyksikköön jää jakamatonta määrärahaa 25 154 600 euroa, johon sisältyy kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseen varatun määrärahan tässä jakopäätöksessä jakamatta jätetty 1 419 500 euroa. Kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseen varatun kohdentamattoman määrärahan käytöstä päätetään vuoden kuluessa. Talousyksikköön jätetyllä jakamattomalla määrärahalla varaudutaan lisäksi edustustoverkon rakenteessa (edustustojen sulkemiset), valuuttakursseissa ja maksullisen toiminnan tuloissa tapahtuvien muutosten menoihin sekä siirtojen ja toimintaympäristössä tapahtuvien yllättävien muutosten menoihin. Kehitysyhteistyöhallinnon vahvistaminen Vuoden 2012 talousarviossa osoitettiin 1 000 000 euroa kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseksi. Lisäksi vuodelta 2011 siirtyi 1 815 500 euroa määrärahaa. Yhteensä määrärahaa kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseen on vuonna 2012 käytössä 2 815 500 euroa. Tässä jakopäätöksessä siitä kohdennetaan edustustojen ja ministeriön kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseksi tehtäviin toimenpiteisiin yhteensä 1 396 000 euroa. Määrärahat kohdentuvat tässä jakopäätöksessä seuraavasti: Kohde Kustannukset 2012 (vuositason kustannukset) Erityisasiantuntija/Pohjois-Afganistan/Masar-e-Sharifiin KAB 155 000 2012-2015 Paikalta palkatun erityisasiantuntijan palauttaminen RAM 6 000 lähetetyn erityisasiantuntijan tehtäväksi Paikalta palkattu kyt-avustaja Laosin BAN 34 000 kunniakonsulaattiin PYM-hankevirkamies TUN 42 000 Kustannusten kasvun ODA-osuus 2010-2011 Tietoliikenneyhteyksien kustannusten kasvu Panssaroidut ajoneuvot Sijoituspaikka Kyt-erityisasiantuntijoiden UE-korvausten perusarvojen Kytedustustot 116 000 korotus vuoden 2011 alusta IDB/IIC, teknologian siirto- ja innovaatio-ohjelmat WAS 180 000 Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla (31.8.2012 asti) Edustuston II-virkamiesvahvistus; 75 % kustannuksista AST 128 000 Kytedustustot Kytedustustot RAM, KAB NAI-MAP 309 000 74 000 352 000 21

-kuljetus Yhteensä 1 396 000 Virkistysmääräraha Toimintayksiköiden, joiden käyttöön osoitetaan tai on edellisinä vuosina osoitettu kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseen ns. kyt 5% määrärahaa, tulee näitä menoja kirjatessaan ehdottomasti käyttää projektikoodia 90772 Kehitysyhteistyön vahvistaminen. Yksiköiden ja edustustojen virkistyspäivää varten käytettävissä oleva virkistysmääräraha on 50 euroa/osallistuva työntekijä vuonna 2012. Virkistyspäivään osallistuminen on vapaaehtoista ja siihen voivat osallistua kaikki työyhteisön jäsenet riippumatta siitä, minkälaiseen palvelussuhteeseen kukin on palkattu; siis myös paikalta palkattu henkilöstö ja korkeakouluharjoittelijat. Erillisten tilaisuuksien järjestäminen toimintayksikön työntekijöille tai työntekijäryhmille ei ole virkistysmäärärahalla tuettavaa toimintaa, eikä tätä rahaa voida käyttää yksittäisen työntekijän virkistäytymiseen itsekseen. Vakuutuksista jokaisen osallistujan on huolehdittava itse. Tarkempaa tietoa virkistysmäärärahasta on luettavissa ministeriön OTTO-sivuilta. 24.01.01.0 Edustustojen toimintamenot Edustustojen nettomäärärahaesitykset olivat yhteensä 35 376 500 euroa. Edustustojen esityksistä on tehty menojen vähennyksiä yhteensä 393 600 euroa. Valuuttakurssimuutosten vaikutuksen johdosta välillä lokakuu 2011 - tammikuu 2012 on lisätty 1 095 100 euroa edustustojen määrärahoihin. Tulotavoitetta on lisätty 551 300 euroa edustustojen esityksistä. Nettomääräinen vähennys on 701 500 euroa, ml. valuuttakurssimuutoksen vaikutus. Edustustoille esitetään jaettavaksi yhteensä 35 479 100 euroa. Edustustojen määrärahataso on määritetty syyskuussa 2011 annetun suunnitteluohjeen perusteella seuraavasti: vuoden 2011 jakopäätöksen bruttomenotasosta on vähennetty vuodelle 2011 kohdentuvat kertaluonteiset menot (esim. remontit, autohankinnat), minkä jälkeen on laskettu 3 prosentin säästövelvoite. Tämän jälkeen on lisätty vuoden 2011 jakopäätöksen jälkeen tehdyt pysyvät menolisäykset ja valuuttakurssien vaikutus. Näin saatua budjetointitasoa on verrattu edustuston esitykseen. Esityksen ollessa budjetointitasoa korkeampi, edustuston antamat perustelut on käyty läpi ja siltä osin kuin ne ovat olleet alueosaston ja/tai ao. toimialavastaavan hyväksyttävissä ne on sisällytetty määrärahajakoon. Perustelemattomien tai hyväksymättömien menojen osuus on vähennetty määrärahatasosta säästövelvoitteena. Edustustojen esittämien asemaalaisten palkankorotusten osalta on noudatettu linjaa, jossa ko. määrärahat on myönnetty edustustolle ainoastaan HAL-10:n puollon perusteella. Edustustoilta on tätä tarkoitusta varten pyydetty erikseen palkkavertailuja. Ne edustustot, joiden osalta palkankorotusten käsittely on vielä kesken, voivat esittää ko. määrärahoja budjettiinsa määrärahatarkistuksen yhteydessä saatuaan ym. puollon HAL-10:stä. 22