Kunnan perusolemus ja tehtävät Kunnallisalan kehittämissäätiö Kuntakoulutus toimittajille Arto Haveri
Sisältöä Kuntien rooli ja tehtävät Itsehallinnon merkitys ja nykytila Miten idea kunnasta on muuttunut ja muuttumassa? Miltä Suomen kunnat näyttävät kansainvälisessä vertailussa? 2
Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (Kuntalaki 1 ) Kuntien tehtävät jaetaan kuntalaissa edelleen laissa säädettyihin ja vapaaehtoisiin tehtäviin Kunta voi lain asettamissa rajoissa ottaa hoitaakseen monia erilaisia asioita, mikä korostaa kuntien luonnetta itsehallintoyhteisöinä 3
Roolien moninaisuus Perinteisiä julkishallinnon instituutiota on hallinnonuudistuksin järjestelty uudelleen ja nimetty uusilla nimillä ELY -logiikalla kunnan uusi nimi olisi: Paikallinen ja seudullinen hyvinvointipalvelu-, elinkeino-, ympäristö-, kulttuuri-, maankäyttö-, liikenne-, ja vapaa-ajan keskus 4 4
Kaksi perusnäkemystä kunnasta Kunnan tehtävä on järjestää kansalaisille hyvinvointi- ja muita palveluita sen mukaan kun Eduskunta päättää (kunta palvelukoneena) Kunta on väline jonka avulla kansalaiset voivat päättää lähellä olevista asioista, kokea osallisuutta, toteuttaa omaehtoisia kehityspyrkimyksiä (kunta demokratiaalustana ja elinvoiman ylläpitäjänä) 5
Paikallinen itsehallinto kunnan olemuksen ytimessä tarkoittaa sitä että tietyllä alueella ihmiset hoitavat itse omia asioitaan Itsehallinnon näkökulmasta kunnan toiminnan tärkein arviointikriteeri on se, miten kunta pystyy toteuttamaan asukkaidensa ohjaukseen perustuvia paikallisia valintoja Perustuslain 121 :n mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon 6
Kuntien itsehallinnon normatiivisen perustan ja todellisuuden välillä on kuitenkin nykyhetken Suomessa suuri jännite 2000 luvulla kuntien itsehallinto heikentynyt mm. lisääntyneen sääntelyn, tiukan talouden ja hallinnon pirstoutumisen takia, lisäksi kunnat olleet haluttomia tukemaan asukkaiden osallistumismahdollisuuksia Myös itsehallinnon julkisuuskuva ollut huono, nähty usein pikemminkin ongelmana kuin vastauksena 7
Kunnallinen itsehallinto parhaimmillaan Antaa vaikuttamiskanavan lähellä oleviin asioihin ja mahdollistaa paikalliset valinnat Rohkaisee osallistumaan ja toimimaan ja kouluttaa laajempiin tehtäviin Tuo esiin yhteiskunnan moniarvoisuuden ja on vastavoima keskittämispyrkimyksille Mahdollistaa asioiden kuten sektoripolitiikkojen paikallisen koordinaation ja paikallisten erityispiirteiden huomioimisen yhteiskuntapolitiikassa Vähentää riskejä kun kokeiluissa ja hankkeissa koetut epäonnistumiset eivät kohdistu koko yhteiskuntaan Tekee kuntalaiset vastuullisiksi omasta elinvoimastaan Mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivan verojen ja palveluiden yhdistelmän Luo ja testaa jatkuvasti uusia erilaisia käytäntöjä ja malleja 8 8
Kuntalaisen roolit: asiakas, asukas, omistaja, äänestäjä vai veronmaksaja? Itsehallinnon näkökulmasta asiakasroolia tärkeämpiä ovat asukkaan ja kuntalaisen roolit. Jos halutaan lisätä kuntalaisten omaehtoisuutta; vastuuta muista ja itsestä, on välttämätöntä tukea heidän osallistumistaan kunnan asioihin Valtuutetun asiantuntemukseksi riittää asumisen tuottama asiantuntemus 9
Elinvoimatehtävä Kuinka idea kunnasta on Suomessa muuttunut 1. Itsehallinnon ihanteiden aika - kunnat kansalaisyhteiskuntana ja vastavoimana (1865 kunnallisasetuksesta 1930 -luvulle) 2. Hyvinvointikunnan aika kunnat valtionhallinnon jatkeena hyvinvoinnin rakentajina (alku jo 30-luvulla, tiivis jakso 1960 luvun alusta 1980 luvun loppupuolelle) 3. Murroksen aika suuri kertomus hukassa, roolin etsintä (1990 luvun vaihteesta ) 10
Suomen kunnat kansainvälisessä vertailussa
EU Member States Administrative Territorial Structure 1st level 2nd level 3rd level Federal States Austria 2357 Gemeinden 9 Länder Belgium 589 communes 10 provinces 6 communautes and regions Germany 11500 Gemeinden 300 Kreise 16 Länder Unitary States Bulgaria 265 obshtina Cyprus 523 (39 munic, 484 communit.) Czech Republic 6250 obec 14 kraje Denmark 98 kommuner 5 regions Estonia 226 (193 valladi/33 linnad) Finland 336 kunta France 36682 communes 102 département 26 régions Greece 325 municipalities (dimos) 13 regions (peripheria) Hungary 3175 municipalities 19 counties Ireland 85 (5 boroughs, 80 towns) 34 (5 cities 29 counties) Italy 8094 comuni 101 province 20 regioni Latvia 119 (110 novads, 9 Pilseta) Lithuania 60 municipalities (savivaldybe) Luxembourg 106 communes Malta 68 local councils Netherlands 418 municipalities (gemeenten) 12 provincies Poland 2479 municipalities (gminy) 379 counties (powiaty) 16 regions (voivodship) Portugal 4259 parish 308 municipalities 2 regions Romania 2861 municipalities, 217 41 counties towns, 103 cities Slovakia 2792 municipalities 138 cities 8 regions Slovenia 211 municipalities (obcin) Spain 8117 municipalities 50 provincias 17 communities 2 cities Sweden 290 kommuner 17 landsting 4 regioner United Kingdom 466 local authorities 4 nations and regions Source: Council of Europe 2012. Local and Regional Government in Europe 12
Kunnallishallinto Euroopassa/ karkeita peruseroja Tehtävät Pohjoisessa suuret etelässä pienet Poliittisten johtajien rooli Pohjois-Euroopassa kriteereitä hallintokoneistolle, priorisointia ja strategioita etelässä ihmisten mobilisointi joka perustuu paikalliseen identiteettiin, perinteet ja tuen järjestäminen Pormestari katolilaisissa maissa protestanttisissa kollektiivinen johtajuus 13
Kunnallishallinto Euroopassa/ peruseroja 2 Koko Pohjois-Euroopassa, Britanniassa ja Irlannissa suuret kunnat Ranskassa, Etelä- ja Itä-Euroopassa pienet Tasot Yksitasoinen järjestelmä pienimmissä maissa (yksi taso keskushallinnon alapuolella), kaksitasoinen pohjoismaissa ja Hollannissa kolmitaso Napoleonilaisessa järjestelmässä Tulot Veroperusteinen (Romania, Belgia, Ruotsi) valtionosuusperusteinen (Irlanti, Hollanti, Iso-Britannia) 14
Suomalaisen kuntajärjestelmän erityisyys eurooppalaisessa vertailussa: Suomessa laajin hyvin erilaisia kuntia yhtenäisesti koskeva tehtäväkenttä 15