Kiertotalouden mahdollisuudet infrarakentamisessa. INFRA ry Juha Laurila

Transkriptio

1 Kiertotalouden mahdollisuudet infrarakentamisessa INFRA ry Juha Laurila

2 Tuotanto suhteutettuna asukasmäärään 18 National Production Tonnes per Capita, Norway Finland Austria Estonia Sweden Iceland Denmark Luxembourg Belgium Israel Ireland Germany Poland Turkey Cyprus Switzerland Hungary Czech Rep France Latvia Slovakia Slovenia Netherlands Bulgaria Malta Russia Romania Lithuania Greece Croatia UK Bosnia-Herz Montenegro Albania Portugal Serbia Italy Spain Macedonia For EU+EFTA, the 2016 average was 5.2t/c versus 7.2t/c in 2007 Data for Portugal, Italy and Spain points to future infrastructural deficits

3 Arvio tulevaisuudesta INFRA ry EU+EFTA Production in billions tonnes Juha Laurila

4 Juha Laurila

5 Kierrätyskiviainekset 25% 20% 15% 10% 5% 0% Netherlands Malta INFRA ry Juha Laurila Recycled + Re-Used as % National Tonnage, 2016 UK Belgium Germany Switzerland France Denmark Bulgaria Poland Cyprus Austria Slovakia Italy Finland Spain Estonia Hungary Israel Ireland Norway Greece Romania Luxembourg Portugal Sweden

6 Työmaan materiaalivirrat INFRA ry Juha Laurila

7 Kiviainesten kokonaiskäyttö INFRA ry Juha Laurila

8 INFRA ry Juha Laurila

9 Purkutyöt, ohjeita teettäjille ja tekijöille INFRA ry Juha Laurila

10 Päivitettävänä Purkuprosessiin ei varata riittävästi aikaa ja resursseja (hankesuunnittelu, asbesti- yms. kartoitukset, lupaprosessit, purkutyövaiheet, valvonta, raportointi) Purettavien rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäyttöä ei selvitetä Betoni- ja tiilijätteen murskaus työmaalla, soveltuvan lupaprosessin puute Betoni- ja tiilimurskeen sekä muiden purkumateriaalien hyödyntämisen BAT Purkujätteiden todelliset määrät ja tilastoinnin oikeellisuus epävarmaa Asbestin ja muiden haitta-aineiden selvittämistä ei aina tehdä riittävän laadukkaasti Asbestin ja muiden haitallisten aineiden poistaminen kierrosta varmemmin ja läpinäkyvämmin INFRA ry Juha Laurila

11 Projekti purkutyön kehittämiseksi Tavoitteena on parantaa rakennusten ja rakenteiden purkuprosessin hallintaa ja laatua. Paremmin hallittu ja läpinäkyvä purkuprosessi saa varmemmin haitalliset aineet pois kierrosta, vähentää purkamisesta aiheutuvaa ympäristöhaittaa ja vaaraa terveydelle sekä tehostaa jätehierarkian tavoitteiden toteuttamista sekä rakennus- ja purkujätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä. Osatavoitteita Selvittää purkuprojektin eri vaiheiden toteutus ja toimivuus tällä hetkellä. Selvitystyö kattaa koko purkuprosessin purkuhankkeen valmistelusta sen suunnitteluun, esiselvityksiin ja toteutukseen sekä projektin jätehuollon Nostaa esille prosessista ne kohdat, joiden hallintaa ja toteutusta pitäisi kehittää, jotta koko prosessin toimivuus ja laatu paranee Tehdä kartoitus purkamiseen liittyvästä lainsäädännöstä ja sen vaikuttavuudesta tällä hetkellä Tarkastella toimenpiteitä, joilla purkuprosessin laatua voitaisiin parantaa. Yhtenä keinona etenkin pre-demolition audit menettelyn (purkukatselmus) suunnittelu ja käyttöönotto Suomessa Päivittää Infra ry:n Purkuopas ja julkaista se ympäristöministeriön julkaisusarjassa INFRA ry Juha Laurila

12 Purkukatselmus Purkukatselmus (pre-demolition audit) Ennen purkutöiden aloitusta suoritettava katselmusmenettely, jolla varmistetaan, että purettavasta kohteesta on olemassa riittävät tiedot, jotta purkutyö voidaan suunnitella ja tehdä tavoitteiden mukaisesti ja turvallisesti EU:n toimesta on tehty selvityksiä eri maiden käytännöistä sekä laadittu yleisiä ohjeita siitä, mitä purkukatselmukseen pitäisi sisällyttää Katselmuksen sisältö, suoritustapa, katselmoijan pätevyys, katselmusmenettelyn velvoittavuus ovat asioita, joihin pyritään löytämään kansallisesti soveltuva menettely Tavoitteena yhtenäinen, ohjeistettu menettely, joka otetaan käyttöön lähtökohtaisesti kaikissa hankkeissa, joissa rakennus tai rakenteita puretaan kokonaan tai osittain INFRA ry Juha Laurila

13 INFRA ry Juha Laurila

14 Päästölaskenta Esimerkki, katu-urakka Vertailtiin jo toteutunutta ja mahdollisia säästötoimenpiteitä INFRA ry Juha Laurila

15 Taloudellisuus esimerkki I Infra -hankkeen toteutus betonimurskeella Kiviaines Määrä, t a b c d kiviaines kiviaines kiviaines kiviaines kiviaines kiviaines kiviaines kiviaines kiviaines kiviaines Betonimurske Betonimurske kiviaines Betonimurske Betonimurske Betonimurske kiviaines Betonimurske Betonimurske Betonimurske Routimaton täyttö 5300 kiviaines Betonimurske Betonimurske Betonimurske Salaojasora 2000 kiviaines kiviaines kiviaines kiviaines kustannus, Betonimurskeilla saatu hyöty 10 % 42 % 58 % a) Hanke toteutetaan perinteisesti kiviaineksilla b) Kohteessa jakavan + täytöt korvataan betonimurskeilla c) Kantavan, jakavan materiaalit + täytöt korvataan betonimurskeilla d) Kantavan, jakavan materiaalit + täytöt korvataan betonimurskeilla, lisäksi parempi kantavuus huomioiden materiaalikerroksia voidaan ohentaa noin 20 % INFRA ry

16 Taloudellisuus esimerkki II OKT -hankkeen toteutus betonimurskeella Määrä, t a b c d 250 KaM BetonimurskBetonimurskBetonimurske 50 KaM KaM BetonimurskBetonimurske 50 KaM KaM BetonimurskBetonimurske 50 KaM KaM KaM KaM 20 KaM KaM KaM KaM % 43 % 45 % a) Perinteisesti kalliomurskeella b) Jakavan materiaalit korvataan Betonimurskeella C) Jakavan + kantavan materiaalit korvataan Betonimurskeella aalit korvataan Betonimurskeilla ja huomioidaan parempi kantavuus INFRA ry

17 Esimerkki, betonimurskeen ohjeistus 17

18 Siirrytään piloteista tavaksi toimia Luonnon kiviaineksille on löydyttävä vaihtoehtoisia ratkaisuja Isot materiaalivirrat paremmin käyttöön Asenne Rakennushankkeeseen ryhtyvä Tunnistaa materiaalivirrat Tahtotila uusiomateriaalien käyttöön Urakoitsija Jätteet nähtävä hyödynnettävänä materiaalina, jotka hyödynnetään mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteina Ohjeistus Tietämys uusiomateriaalien riskeistä ja laatukelpoisuudesta Muut reunaehdot sääolosuhteet jne. Käytettävät materiaalit laajemmin tietoisuuteen Aluetason ohjaus ja maankäytön suunnittelu isossa roolissa Kiviaineshuollon huomiointi Kierrätysalueiden huomiointi Massatasapainon huomiointi Hyvä hankintaosaaminen takaa resurssiviisaat ratkaisut Yleisistä periaatteista käytäntöön Toiminnanharjoittajien on tuotettava ensiluokkaisia ja tasalaatuisia kierrätysmateriaaleja Koko rakentamisen ketjulla on osaamista tunnistaa hanketasolta lähtien eri materiaalien potentiaalit Ohjeistus yms. Mikäli kierrätysmateriaali täyttää käyttötarkoituksen laatuvaatimukset, niin teknisten kuin ympäristökelpoisuuksien osalta, sen käyttöä ei saisi kieltää. INFRA ry Juha Laurila