Maakuntahallinto ja sotepalveluiden siirtyminen Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Transkriptio

1 Maakuntahallinto ja sotepalveluiden siirtyminen Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Vuorovaikutus MAAKUNNAT Roolit Yhdyspintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus, johtaminen jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Roolit

2 Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan asiakaskeskeisiksi kokonaisuuksiksi Julkiset, yksityiset ja järjestötuottajat Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen 2029 Valinnanvapaus Asiakas valitsee hyväksytyistä palvelun tarjoajista Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan Maakuntauudistus Uudet monialaiset maakunnat, tarkoituksenmukainen työnjako valtion aluehallinnon, maakuntien ja kuntien välille Lähde: STM Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi Lähde: VM

3 Lainsäädäntö Valmisteltava lainsäädäntö Keväällä 2016 valmistellut lakiluonnokset: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) maakuntajakolaki maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain, tietohallintolain yms. hallintooikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita, virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää koskevat muutokset (henkilöstö) Myöhemmin 2017 valmistellaan:» maakuntauudistukseen liittyvä muu lainsäädäntö» valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö Lähde: STM

4 Lausuntopalaute lakiluonnoksista 12/2016 Hyväksynnän saa 1. Maakuntalaki yleislakina 2. Maakunnan tehtävät mm. 1. Ymp.toimen tehtävien sopimuksellinen siirto kunnista maakuntiin mahdollistetaan, 2. Maakunta voi soten ulkopuolisten tehtävien osalta, laissa säädetysti, sopia tehtävänsä järjestämisvastuun siirtämisestä yhdelle tai useammalle kunnalle, jolla maakunnan arvion mukaan on riittävät voimavarat näiden tehtävien hoitamiseen, 3. koulujen psykologit ja kuraattorit jäävät kuntiin. 3. Asukkaiden osallistumisoikeudet 4. Henkilöstö- ja eläkeratkaisut 5. Palveluiden tarvetekijät 6. Rahoituksen siirtymäaika 7. Maakuntajaon muuttaminen Kuhmoinen siirtyy Pirkanmaahan Maakuntien arviointimenettelyä kriisitilanteissa lievennetään: Harkinnanvarainen avustus ei automaattisesti johda arviointimenettelyyn ennen vuotta 2024 Muutospaineita on ainakin 1. Verokatto poistui 2. Palvelulaitokset muuttui liikelaitokseksi 3. Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen 4. Palvelukeskukset yhteishankinnoista luovutaan, Hanselin käyttömahdollisuus 5. Valtion sote-ohjaus, ml. Rahoitusmalli lisätään kriteerinä kaksikielisyys 0,3%, asukastiheyskriteeriä korotetaan 1,5 %yksikköön, vieraskielisyys 1,4% ja saaristoisuus 0,1% osuudella. 6. Maakunta-kunta -sopimusmahdollisuus 7. Omaisuusjärjestelyt vahvistettiin kunnan ja maakunnan välistä sopimusvapautta. 8. Kuntien mahdollisuus omistaa sote-yhtiöitä 9. Asiakaslähtöisen integraation toteutuminen 10. Yhtiöittämisen siirtymäaika 7 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Valtion voimistuva ohjaus Kunnan muuttuva rooli Järjestämisvastuuseen kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä sopimusohjaus Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Maakunnan liikelaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous- ja henkilöstöhallinto, ICT) Hankinta Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Maakunnan omat tukipalveluyhtiöt Maakunnan oma tuotanto Laajan valinnanvapauden raja Valinnanvapaustuottajat X osakeyhtiö Z osuuskunta Y-yhdistys Palvelujen käyttö Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Maakunnan liikelaitoksen sote-yhtiöt - Ei julkisen vallan käyttöä 8 Asiakkaat Lähde: mukaillen STM

5 Maakuntakonserni sote-tehtävissä Maakuntavaltuusto Valtuuston koko porrastettu asukasluvun mukaan vähimmäismäärä (59-99) Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Maakunnan sotelautakunta? Sote-järjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Järjestäjän ohjaus ja valvonta Konserniohjaus Valtuusto päättää: tavoitteet, hallintosääntö, investointisuunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Maakunnan liikelaitos - Hallitus ja johtaja Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja ostopalveluhankintojen linjaukset) soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset maakuntastrategia Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja palvelulaitos) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Soten järjestämisestä vastaava toimielin: Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sote - tuotanto) Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Liikelaitoksen hallitus ja johtaja: oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa rajoissa maakunnan omaan tuotantoon ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja Lähde: mukaillen STM Maakuntien valtionrahoitus Valtio rahoittaa maakuntien toimintaa. Lisäksi maakunnat saavat asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sotepalvelutarpeiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vuosina valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen, jolloin rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein. Tarve-perusteinen rahoitus 90 % Ikärakenne ja tarve 87 % Vieraskielisyys 1 % Asukastiheys 1 % Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1 % Kapitaatio-rahoitus 10% Sote 7,5 % Pelastustoimi 2,5 %

6 Aikataulu Soteuudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016, esitys eduskunnalle 11/2016 Maakuntauudistuksen lakiluonnokset lausunnolle 11/2016, HE keväällä 2017 Valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset lausunnolle 11/2016 ja esitys eduskunnalle 2/2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä kesällä 2017 Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille Lähde: STM Valinnanvapaus

7 Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin Suoran valinnan palveluissa voit valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön palvelut. Palveluntuottajan pitää olla rekisteröitynyt, täyttää maakunnan vaatimukset ja tehdä sopimus maakunnan kanssa. Sosiaali- ja terveyskeskuksesta saat perustason terveyspalveluita ja sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Jatkossa palvelut laajenevat. Lisäksi voit valita suunhoidon yksikön. Sote-keskus ja suunhoidon yksikkö vastaavat kaikista niille osoitetuista palveluista. Ne voivat myöntää maksusetelin yksittäisten palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta. Palvelutarjontaa tukevat maakunnan liikelaitoksen tuottamat palvelut, kuten monet sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoidon palvelut. Tarvittaessa maakunnan liikelaitos tekee hoito- ja palvelutarpeen arvioinnin, jonka perusteella voit saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin asiakassuunnitelman toteuttamiseksi. Voit valita palveluntuottajan koko maan alueelta. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. Saat tukea valintoihin verkkopalvelusta, neuvontapuhelimesta ja palveluohjaajilta. Jos et halua itse valita, maakunta osoittaa sinulle sopivan palvelun Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta Lähde: STM Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin Asiakas valitsee suoraan sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön ja sitoutuu valintoihin vuodeksi. Sote-keskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli -Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta -Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut - Jatkossa myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja -Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta -Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta Maakunnan omat palvelut - Muut valinnanvapauden piirissä olevat palvelut, joita sote-keskus ei tarjoa, kuten sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito - Asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta -Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa maakunnan liikelaitoksen palveluista. Asiakasseteli -Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen -Maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta -Maakunta vastaa kustannuksista ja asiakas maksaa asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama Henkilökohtainen budjetti -Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan -Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalvelut Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta Lähde: STM

8 Vaiheittaiset valinnat eri elämätilanteissa Maakunnalla on kokonaisvastuu palveluista. Sote-keskuksella ja suunhoidon yksiköillä on vastaava vastuu suoran valinnan palvelujen toteutumisesta. 1. Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön valinta 2. Sote-keskuksen tai suunhoidon yksikön myöntämä maksuseteli 3. Maakunnan liikelaitoksen valinta 4. Maakunnan liikelaitoksen myöntämä asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän tuottajan ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa, raha seuraa asiakasta. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan maksusetelillä hankkimista muista palveluista ja niiden kustannuksista. Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa. Asiakas voi valita asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla hankittavat palvelut kaikkialta Suomessa. Asiakas valitsee ja sitoutuu vuodeksi Hoito- ja palvelutarpeen arviointi Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta Lähde: STM Maakunnan tehtävät

9 Tehtäväsiirtojen iso kuva ja siirtojen vaikutus viranomaisrakenteeseen Maakunnille siirretään tehtäviä ELY-keskuksilta, TE-toimistoilta, aluehallintovirastoilta, maakuntien liitoilta ja kunnilta Monitoimialaisuus, Lakisääteiset tehtävät. Voi ottaa hoitaakseen myös tehtäväalaansa kuuluvia kunnan tehtäviä alueen kaikkien kuntien yhtäpitävällä päätöksellä ja kuntien osoittamalla rahoituksella ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkaavat lukien ELY-keskusten tehtävät siirtyvät pääosin maakunnille ja jäävät osin valtiolle. Valtiolle jäävät tehtävät organisoidaan uudelleen. TE-palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. TE-palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Kunnat voivat lakkauttaa maakuntien liitot lukien Maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan maakunnille. Aluehallintovirastoista muodostetaan yksi valtakunnallisen toimivallan omaava viranomainen. Osa AVI:n tehtävistä siirtyy maakunnille. Ympäristövalvonta- ja luonnonsuojelutehtävät siirtyvät ELY-keskuksilta valtakunnalliselle aluehallintovirastolle. Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet Lähde: STM

10 Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtakunnallinen aluehallintovirasto Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus Yhteinen ICT, muut yhteiset tukipalvelut Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö Sote-yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Palveluntuottajat Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat 18 maakuntaa - järjestämisvastuu - rahoitusvastuu - päättää palvelutasosta ja yhteistyösopimuksesta 5 sote-yhteistyöaluetta 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa) Kunnat Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala Lähde: STM Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen maakunta- ja sote-uudistuksen johdosta Kulttuuri ja kirjastot Liikunta ja nuoriso Tukipalvelut ml. hankinnat Koulutus- ja varhaiskasvatus Maahan muutto ja kotouttaminen Ympäristö ja ympäristöterveydenhuolto Pelastustoimi Työllisyys Sosiaalija terveystoimi Elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja asuminen Joukkoliikenne ja kuljetukset Hyvinvointi ja terveys Lapset ja nuoret Osallisuus Elinvoima Lapset ja nuoret Työikäiset Seniorit Suuri muutos Kohtalainen muutos Ei suurta muutosta 20 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

11 Maakunnan tehtävät ja yhteys kuntiin Lausuntokierroksella oleva lakiluonnos Erittäin merkittävä Merkittävä Vähemmän merkittävä Kriittisiä tehtäviä soten lisäksi yhteensovittamisen kannalta 1. Kasvupalvelut (työllisyys, elinkeinojen kehittäminen) Järjestäjä-tuottaja rakenteen soveltuvuus? 2. Alueiden käytön suunnittelu Maakuntakaavoituksen (sisällön ja prosessin) kehittäminen ja suhde kuntakaavoitukseen MAL-sopimusten jatkaminen 3. Ympäristö- ja luonnonsuojelutehtävät Kunnat, maakunta ja uusi Avi 4. Ympäristöterveydenhuolto Maakunta sekä riittävän osaamisen ja resurssit omaava kunta voisivat sopia, että kunta hoitaa näitä tehtäviä myös jatkossa 5. Liikennetehtävät ml. alueellinen tienpito Siirtyvät pääosin maakunnille, LIVE-yhtiön vaikutus? Joukkoliikennetehtävät eivät siirry kunnallisten viranomaisten toimialueella maakunnalle 6. Pelastustoimi, ensihoito ja varautuminen 5/18 linjaus käytännössä? 7. Tukipalvelut (toimitilat, ICT, TaHe) Perusteilla valtakunnalliset maakuntien yhdessä omistamat palvelukeskus-yhtiöt Tarve ja rooli avoimia Suhde kuntien olemassa oleviin toimijoihin Skaalaetuja ei saisi menettää, kuntien ja maakuntien yhteiset yhtiöt tulisi aidosti mahdollistaa 22 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

12 Maakunta visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto Asukkaat vaikuttavat ja valitsevat Monipuolinen palvelurakenne ja ammattitaitoinen henkilöstö asukkaan hyvinvoinnin tukena Palvelut tarjotaan fiksusti ja rahat riittävät - Lähde: Tuomas Pöysti Tulevaisuuden kunta

13 Euroopan Unionin jäsenvaltioiden kunta- ja aluehallinto 1st level 2nd level 3rd level Federal States Austria 2354 Gemeinden 9 Länder Belgium 589 communes 10 provinces 6 communautes and regions Germany Gemeinden 295 Kreise 16 Länder Unitary States Bulgaria 264 obshtina Cyprus 523 (39 munic, 484 communit.) Czech Republic 6253 obec 14 kraje Denmark 98 kommuner 5 regions Estonia 226 (193 valladi/33 linnad) Finland 320 kunta France communes 101 département 26 régions Greece 325 municipalities (dimos) 13 regions (peripheria) Hungary 3175 municipalities 19 counties Ireland 85 (5 boroughs, 80 towns) 34 (5 cities 29 counties) Italy 8092 comuni 101 province 20 regioni Latvia 119 (110 novads, 9 Pilseta) Lithuania 60 municipalities (savivaldybe) Luxembourg 106 communes Malta 68 local councils 5 Netherlands 408 municipalities (gemeenten) 12 provincies Poland 2479 municipalities (gminy) 379 counties (powiaty) 16 regions (voivodship) Portugal 4259 parish 308 municipalities 2 regions Romania 2861 municipalities, counties towns, 103 cities Slovakia 2792 municipalities 138 cities 8 regions Slovenia 211 municipalities (obcin) Spain 8117 municipalities 50 provincias 17 communities 2 cities Sweden 290 kommuner 17 landsting 4 regioner United Kingdom 433 local authorities 4 nations and regions Source: Council of Europe CEMR Toimivan monitasohallinnon edellytyksiä Selkeät tehtävät ja oikea työnjako: Kunta-maakunta-valtio (edellytykset olemassa) Tasojen kansanvaltaisuus ja itsehallinnollisuus/vapaus (ongelmallinen) Koordinaatio ja hallintasuhteet, raja/yhdyspinnat hallussa (vaatii työtä) Legitimiteetti (vaatii työtä) 26 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma Lähde: Haveri

14 Mitä maakuntauudistus merkitsee kunnille? Kuntien palveluroolin merkitys pienenee, huomio elinvoimaisuuteen Organisaatioihin ja johtamiseen muutospaineita Kunnat erilaistuvat voimakkaammin Osallisuudesta olennainen voimavara Maakuntien ja kuntien välinen hallintasuhde tärkeäksi 27 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma Mitä kunta tekee tulevaisuudessa? Osaamisen ja kulttuurin edistäminen Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Taide- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Elinympäristön kehittäminen Maapolitiikka Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Liikenne, joukkoliikenne, Tieverkkojen rakentaminen ja ylläpito Vesihuolto Jätehuolto Energiantuotanto ja -jakelu Rakennusvalvonta Asuntotoimi Ympäristönsuojelu ja terveellisen elinympäristön turvaaminen Turvallisuudesta ja varautumisesta huolehtiminen Kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen Kunnan elinvoiman edistäminen Paikkakunnan vetovoimaisuus Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö, kotouttaminen Elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data Resurssiviisaat toimintatavat Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Monipuoliset osallistumismahdollisuudet Paikallinen yhteisöllisyys Viestintä ja vuorovaikutus Vaalit ja edustuksellinen demokratia Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet Asukkaiden omaehtoinen toiminta

15 Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Arvio vuodelle 2016: Hahmotelma vuodesta 2019: (mukana maakuntauudistus, perustoimeentulotuen siirto Kelalle, kikysopimus) Palkat 16 mrd. 36 % Muut henk.- menot 11 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 9 mrd. 21 % Avustukset 6 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 10 % Muut menot 3 % Sosiaali- ja terveystoimi 21 mrd. 47 %, (toimintamenot + investoinnit) Opetus- ja kulttuuritoimi 14 mrd. 31 %, (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 7 mrd. 16 %, Rahoitus ym.6 % Verotulot 22 mrd. 50 % Siitä: Kunnallisvero 42% Yhteisövero 4 % Kiinteistövero 4 % Valtionosuudet 9 mrd. 20 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 44 mrd Palkat 8 mrd. 34 % Muut henk.menot 8% Materiaalin ostot 8% Palvelujen ostot 4 mrd., 17 % Opetus- ja kulttuuritoimi 14 mrd. 57 %, (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 11 mrd., 43 % Siitä: Kunnallisvero 30 % Yhteisövero 5 % Kiinteistövero 8 % Valtionosuudet 3 mrd., 11 % Toimintatulot Toimintatulot 9 mrd. Avustukset 5% Muut tehtävät 7 mrd. 21 % 7 mrd. Lainanhoito 11% 29 % 30 %, Lainanotto 6 % Investoinnit 16 % Lainanotto 10 % Muut tulot 3 % Rahoitus ym.13 % Muut tulot 6 % Muut menot 1 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 24 mrd. Lähde: Kuntaliitto Kuntatalous 2019 eteenpäin Lähtökohtatilanteessa kuntien vastuulle jäävien palveluiden rahoitus säilyy laskennallisesti uudistusta edeltäneen tilanteen mukaisena Vuosien 2017 ja 2018 aikana kuntien kannattaa vielä parantaa lähtökohtatilannettaan Siirrolla kuitenkin erilainen vaikutus pienelle vs. suurelle kunnalle ja tulorahoituksella vs. velalla investoineelle kunnalle Kuntatalouden menoista poistuu nopeasti kasvanut ja vaikeasti ennakoitava kustannuserä Helpottaa veronkorotuspaineita? Kasvavat kaupungit? Kunnallisvero säilyy kuntien merkittävimpänä tuloeränä Kunnan veroprosentin tuotto lisääntyy, kun verovähennyksiä siirtyy valtiolle Kiinteistöveron suhteellinen merkitys kasvaa Kuntien tulojen rakenne (verotulot vrs. valtionosuudet) muuttuu Kuntatalouteen vaikuttavat edelleen yleinen taloustilanne, työllisyyskehitys, valtion kuntatalouteen kohdistuvat muut ratkaisut, kunnan oma taloudenpito jne. 30 Lähde: Sanna Lehtonen

16 Yhdyspinnat kunnan ja maakunnan uudessa toimintaympäristössä 1. Valtionohjaus on vahva 2. Maakuntien toimintamalli palveluiden järjestäjinä on vielä epäselvä 3. Kunnan asema riippuu suhteesta maakuntaan, tuottajiin ja asukkaisiin 4. Maakunta joutuu erottamaan järjestämisen ja tuottamisen 5. Asiakkaiden ja tuottajien välisestä suhteesta voi tulla merkittävä 6. Asiakkaiden valinnanvapaus mahdollistuu erityisesti siellä, missä on toimivat markkinat Yhdyspintojen johtamisessa korostuu 6. Haastava muutosjohtaminen, ml. erilaisten toimintakulttuurien kohtaaminen 1. Kokonaiskuvan hahmottaminen ja yhteiset tavoitteet 2. Luottamuksen, avoimuuden ja yhteistyön vahvistaminen 5. Ketterät kokeilut, uudet toimintatavat ja kehittämisen mallit 3. Tiedolla johtaminen ja kokemuksista oppiminen 4. Verkostojohtaminen ja toimivallan/ päätösvallan delegointi

17 RAJAPINNOILTA YHDYSPINTOIHIN Kehittämisaloite kunnan ja maakunnan yhteistyöstä 1. Johdanto 2. Kunnan ja maakunnan yhteistyön tarve eri näkökulmista 3. Kunnan ja maakunnan yhdyspinnat ja niiden määrittely 3.1. Mitä ovat yhdyspinnat? 3.2. Yhdyspinnat maakunta- ja sote-uudistuksessa 4. Esimerkkejä keskeisistä rajapintatoiminnoista 4.1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 4.2. Liikunta, nuoriso- ja kulttuurityö 4.3. Työllisyyden hoito ja elinkeinopolitiikka 4.4. Opiskeluhuolto 4.5. Asumispalvelut 4.6. Kaavoitus, maankäyttö ja palveluverkot 4.7. Tukipalvelut 4.8. Maahanmuuttajien kotouttaminen 4.9. Joukkoliikenne ja kuljetukset Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin 5. Kunnan ja maakunnan yhteistyö 5.1. Maakuntalaki yhteistyön mahdollistajana 5.2. Uusi tilanne haastaa kuntien johtamisen ja asiantuntijatyön 6. Katse tulevaisuuteen - yhteistyön uudet mahdollisuudet Kehittämisaloitteessa vuorottelevat tilannetta avaavat tekstit sekä kuntaedustajien kokemuspuheenvuorot! 33 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

18 8. Kysymys on elinvoimaa nakertavien tekijöiden minimoinnista 1. Kysymys on perustehtävän uudelleenmäärittelystä ja orientoitumisesta sen mukaan 2. Kysymys on strategisista valinnoista 7. Kysymys on viestinnästä Tulevaisuuden kunnassa 3. Kysymys on enemmän rakentamisesta kuin ennakoinnista 6. Kysymys on toimintakulttuurista ja innovaatioista 5. Kysymys on osallisuudesta ja toimijuuden vahvistamisesta 4. Kysymys on hallintasuhteista, joissa korostuu kunta/maakunta yhdyspinta Lähde: Haveri Kiitos mielenkiinnosta! Seuraa uudistuksia: Antti Kuopila , Antti Kuopila