Väestölaskennat Suomessa ja maailmalla

Transkriptio

1 Väestölaskennat Suomessa ja maailmalla Tilastokeskuspäivä Jari Tarkoma

2 Väestölaskentojen historiaa Suomessa (1) 1800-luvun jälkipuolella yhteiskunnan tietotarve lisääntyi mm. kaupungistumisen myötä (asuminen, ruokakunnat) Ehdotettiin myös välittömän väestölaskennan tekemistä; tällaisista oli hyviä kokemuksia monista Euroopan maista ehdotus toteutui osittain: suurimmissa kaupungeissa toteutettiin lomakelaskentoja vuosina kerättäviä tietoja olivat mm. siviilisääty, äidinkieli, sivistystaso (lukutaito), uskontokunta, ammatti, elinkeino tietoja myös sokeista, kuuroista ja mielisairaista

3 Väestölaskentojen historiaa Suomessa (2) Väestölaskentalaki vuodelta 1938 (154/38): koko maata käsittävä väestölaskenta ja siihen liittyvä asunto- ja kiinteistölaskenta toimeenpantava säännöllisesti joka kymmenes vuosi. Ensimmäinen välitön, koko maata koskeva laskenta oli tarkoitus toteuttaa vuonna 1940 Väestölaskenta toteutui vasta vuonna 1950 Sen jälkeen laskenta on tehty vuosina 1960, 1970, 1975, 1980, 1985, 1990,

4 Helsingin Sanomat vuotta sitten Suomen kansa lasketaan sähköaivoilla Tukholmassa Väestölaskennan ensivaiheet käynnissä. Yleisen Väestölaskennan mylly on alkanut jauhaa niin pääkaupungissa kuin maalaiskunnissa kautta maan. Tällä hetkellä on käynnissä väestölaskentalomakkeiden vastaanotto henkikirjoituksen yhteydessä, seuraavana vaiheena on niiden tarkastus ja puutosten täyttäminen, sitten tapahtuu lomakkeiden koodaus, reikäkortitus ja siirto magneettinauhoille. Kun tämä kaikki on suoritettu, lähtee koko Suomen kansa nauhoille merkittynä Tukholmaan

5 Kohti rekisteripohjaista väestölaskentaa 100 % Ques tionnaire data Regis ter data

6 Väestölaskentojen rooli (1) Väestölaskentojen ensisijaisena tarkoituksena on kuvata laskenta-ajankohdalla tietyn alueen (valtion): väestön määrää, rakennetta sekä alueellista jakaumaa Usein kerätään myös muita tietoja, mm. perheistä ja asuntokunnista koulutusrakenteesta ammatti- ja elinkeinorakenteesta kielioloista asunnoista, rakennuksista, kiinteistöistä

7 Väestölaskentojen rooli (2) EU:n tilastoasetus vuoden 2010/11 väestö- ja asuntolaskennasta (763/2008) Säännölliset tilastotiedot väestöstä sekä keskeisistä perheeseen, sosiaalisiin ja taloudellisiin seikkoihin sekä asumiseen liittyvistä henkilöiden ominaisuuksista ovat tarpeen, Keskeinen rooli väestöä ja asumista kuvaavien tietojen tuottamisessa niin koko maan tasolla kuin myös pienemmiltä maantieteellisiltä alueilta

8 Väestölaskennat maailmalla (1) Ensimmäisiä nykyaikaisia väestölaskennat: Quebéc, Nova Scotia: 16 laskentaa v Islanti 1703 Ruotsi(-Suomi): 1749 (ns. välillinen laskenta) Tanska-Norja 1769 Italian alueilla (Napoli-Sisilia) 1600-luvulla Virginia v Yhdysvallat 1790 Batavia (Alankomaat) 1795 Englanti-Wales sekä Ranska

9 Väestölaskennat maailmalla (2) YK suosittelee väestölaskentojen tekemistä vähintään 10 vuoden välein nollaan päättyvinä vuosina. Väestölaskennat voidaan yleensä tehdä säännöllisesti ja tiheään vain vauraissa teollisuusmaissa, mutta kehitysmaissa yksin jo resurssisyistä väestölaskentoja tehdään epäsäännöllisesti. Väestölaskenta on kuitenkin toteutettu kaikilla alueilla ainakin kerran 1950-luvun jälkeen UNECE-alueella väestölaskenta tehty vuonna 1995 tai sen jälkeen 87 % (48 maata 55:stä) Ei tehty: Andorra, Bosnia ja Herzegovina, Saksa, Islanti, San Marino, Ruotsi ja Uzbekistan

10 Väestölaskentakello maata tehnyt väestölaskennan (2010/2011 kierroksella) 57% maailman väestöstä laskettu Lähde: UN 2010 World Population and Housing Programme

11 Väestölaskenta maailman maissa (2010 census round)

12 Väestölaskentamenetelmät (1) 1) Perinteinen laskenta - haastattelijat lomakkeella, haastattelijat keräävät tiedon raskas, kallis prosessi suurin osa maista käyttää tätä menetelmää 2) Perinteinen laskenta - postikysely lomakkeet lähetetään ja palautetaan postin välityksellä voi olla myös alueorganisaatio (Suomessa 1980 väestölaskenta) 3) Rolling Census perinteinen laskenta kaikkia alueita ei lasketa samanaikaisesti eikä kokonaan alueet rotaatiossa, isot kaupungit otoksena (esim. Ranska)

13 Väestölaskentamenetelmät (2) 4) Rekistereiden ja lomaketietojen yhdistelmä osa tiedoista rekistereistä, puuttuvat tiedot kerätään lomakkeella esim. Latvia, Slovenia, Espanja, Sveitsi 5) Rekistereiden ja otostilaston yhdistelmä rekistereistä puuttuvat tiedot estimoidaan otostutkimusten perusteella (esim. Hollanti) 6) Internet-tiedonkeruu 7) Rekisteripohjainen väestölaskenta tiedot kerätään olemassa olevista hallinnollisista rekistereistä yhtenäiset tunnisteet eri rekistereissä Tanska, Suomi (vuonna 2010 myös Ruotsi ja Norja)

14 Väestölaskentamenetelmä 2010/11 väestölaskennassa

15 Väestölaskennan kustannukset Väestölaskennat ovat laajin ja siten myös kallein tilastotuotantoprosessi tilastoinnin kohteena koko väestö laskentamenetelmä useimmissa maissa perinteinen, vaatii paljon henkilötyövuosia: laskijat, tallennus materiaali (lomakkeet, postitus) kustannukset vaihtelevat asukasta kohden laskettuna 0,2 USD (Suomi, Hollanti) - 0,6 USD (Turkki) - 23 USD (USA) vuoden 2000 laskennassa keskiarvo UNECE-alueella 6,7 USD

16 Finland Netherlands Turkey Azerbaijan Belarus Kazakhstan Bulgaria Belgium Georgia Norway Kyrgyzstan France Russian Federation Armenia Romania Latvia Cyprus Albania Malta Spain Greece Italy Slovenia UK (England and Wales) Lithuania Serbia and Montenegro Portugal Austria Slovakia Croatia Poland Australia Hungary Luxembourg Israel Canada Switzerland Ireland Estonia Czech Republic United States Väestölaskenta 2000, kustannukset asukasta kohti 25,0 Census cost per capita (ppp USDs) 20,0 15,0 10,0 5,0 0,

17 Uhat ja vaikeudet Yleinen ilmapiiri vastaan (kato: tietyt ryhmät, alueet) Korkeat kustannukset Uudet yhteiskunnat: puute ammattitaitoisesta henkilökunnasta Väliaikaisen henkilöstön saanti Uusi teknologia Hallinnollisten aineistojen saanti, hyödyntämisen osaaminen, metodologiset kysymykset Poliittiset ongelmat, viime hetken muutokset menetelmiin 2000 laskennassa mainittu suu- ja sorkkatauti-epidemia, jonka vuoksi Irlannin laskentaa jouduttiin siirtämään

18 Kansainväliset asetukset ja suositukset EU:n tilastoasetus väestö- ja asuntolaskennoista (763/2008) ohjaa väestö- ja asuntolaskennan suorittamista EU:n alueella EU:n väestölaskentasuositukset pohjautuvat YK:n suosituksiin (Principles and Recommendations for Population and Housing Censuses, Revision 2, United Nations, 2008): milloin, kuinka usein menetelmät kattavuus, tietosisältö käsitteet, määritelmät luokitukset julkisuus, avoimuus

19 Väestö- ja asuntolaskenta 2010 Suomessa Laskenta-ajankohta Rekisterilaskenta Väestölaskentatilastot: väestörakenne, asuntokunnat, perheet, asuinolot, asunnot ja rakennukset, työssäkäynti, väestön koulutusrakenne Tuotetaan kansalliseen käyttöön aluetilastoja myös kuntaa pienemmillä aluejaoilla (esim. osa-alueet, karttaruudut) Tuotetaan EU:lle tilastoasetuksessa tarkoitettu laaja taulukkopaketti

20 Kansainvälinen konsultointi ym. Väestölaskentoja sekä rekisterien ja hallinnollisten aineistojen käyttöä koskeva kansainvälinen konsultointityö. Julkaisuja: Register-based statistics in the Nordic countries, United Nations (2007) Use of Registers and Administrative Data Sources for Statistical Purposes, Statistics Finland (2004) Väestölaskentoihin liittyviin kansainvälisiin tarkkailuoperaatioihin osallistuminen: Makedonia 2000 ja Kosovo 2011 (sovittu alustavasti)