1 Talous 1 Kaupunkikonsernin talous on kestävästi tasapainossa. Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-strategia) 1.1. Kaupungin toimintakate ei heikkene vuoden 2009 tasosta. 1.2. Kaupunkikonsernin toiminnan kustannustehokkuus ja tuottavuus paranee vuosittain 2,5 % ja yksikköhinnat alenevat vastaavasti. 1.5. Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta. Oma valtuustokauden tavoite Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite / tavoite 31.7. 1.1.1Toimintakate Toimintakate, Toimintakate on vähintään pysyy vuoden 2009 alkuperäisen talousarvion tarkistetun talousarvion mukainen. tasolla. Tavoite ei toteudu. 1.2.1 Sosiaali- ja Vertailukelpoiset Keskeisten palvelujen terveystoimen yksikkökustannukset tuotanto-/ kustannustehokkuus ja yksikkökustannukset tuottavuus paranee alenevat ja niiden seuranta vuosittain 2,5 % ja on kunnossa. yksikköhinnat alenevat vastaavasti. 1.5.1 Toimialan toiminnan ja talouden ohjaus ja hallinta on tehokasta. Toteutuneet toimenpiteet PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen kanssa on sovittu tuottavuustavoitteista. Muutosprosentti 2012/2013. Indeksikorjatut yksikkö- ja asukaskohtaiset kustannukset Ostopalvelut on kilpailutettu ja/tai sopimustarkistukset tehty niin, että tuottavuustavoitteet saavutetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tuottavuus kasvaa ja asukaskohtaiset kustannukset laskevat. Toimintakate alkuperäisessä - 629 640 000 euroa. Ennuste 31.12.2013 on - 647 776 000 euroa. Yleinen hintakehitys välittyy kaupungin tuottamien ja ostopalveluna hankkimien palvelujen kustannuksiin. Kustannuskehitystä on pystytty rajoittamaan. Palvelujen määrällisen ja reaalihintakehityksen arvioimiseksi tehdään syksyn tilanteesta selvitys. HUS:n tuottavuuden yleinen kasvutavoite on puolitoista (1½) prosenttia. Kaupungin HUS:lle asettaman tuottavuustavoitteen mukaan asukaskohtaiset kustannukset alenevat. Tuottavusstavoitteesta on neuvoteltu HUS:n kanssa. Tavoitesisältö poikkeaa. Ostopalvelujen muutokset päivitetään syksyn tilanteesta. Husin esh-palvelutuotannon kustannukset Espoolle ilman kalliin hoidon tasausta tammi-kesäkuu 2013: 114670 t tammi-kesäkuu 2012: 105418 t keskiväkiluku uusi ennuste 2013: 258812 keskiväkiluku 2012 toteutunut lopullinen:254631
2 /asukas 2013: 443,06 /asukas 2012: 414,00 Asukaskohtainen kustannus on noussut 7% edellisvuodesta. Julkisten menojen hintaindeksi noussut 1,4% edellisvuodesta. Husissa on tammi-kesäkuussa hoidettu 2079 espoolaista enemmän kuin edeltävän vuoden alkupuoliskolla (+4,1%). /asiakas 2013: 2191 /asiakas 2012: 2097 nousu 4,5% Hoitopäivätuote on keskimäärin kallistunut 4,9% DRg-tuote kallistunut 3,5% Käyntituote kallistunut 5,8% Avohoitoa on tavoitteen mukaisesti lisätty ja se näkyy hoitopäivätuotteiden vähentymisenä (-9,5%) ja käyntituotteiden määrän(+16%) ja Drg-tuotteiden määrän kasvuna (+8,7%). Painotettu keskimääräinen tuotehinnan muutos on 2,6%. Kaiken kaikkiaan esh-palveluiden kysyntä espoolaisilla on kasvanut. Tavoite ei toteudu, tuskin toteutuu vuositasollakaan. Henkilöstö 2. Kaupungilla on osaava, kehittämiseen osallistuva ja uudistumiskykyinen henkilöstö, joka parantaa työn tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-strategia) 2.1. Johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä tasolla. Oma valtuustokauden tavoite 2.1.1 Johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä tasolla. Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite / tavoite 31.7. Malli on määritetty ja kehittämisohjelman toteuttaminen etenee tavoitteen mukaisesti. Espoolainen johtamismalli on määritetty ja kehittäminen käynnistetty. Vuoden 2012 Kunta 10:n Sosiaali- ja terveystoimi on mukana espoolaisen johtamismallin määrittelyssä ja kehittämisessä. Kunta 10:n tulokset käsitellään kaikissa työyhteisöissä. Lokakuussa pidetään henkilöstötoimikunnan ja laajennetun johtoryhmän Kunta
3 2.2. Henkilöstö- ja osaamisrakenne tukee palvelujen järjestämisen kehittämistä ja palvelujen tehokasta tuottamista. 2.3. Jatkuvan parantamisen toimintamalli on käytössä. 2.4. Henkilöstön työhyvinvointi on hyvä ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. 2.2.1Henkilöstön kokonaismäärä ei kasva. 2.3.1 Jatkuvanparantamisen.t oimintamalli on käytössä. (PDCA tai vastaava) 2.4.1 Sosiaali ja terveystoimen henkilöstön työhyvinvointi on hyvä ja sairauspoissaolot eivät kasva vuoden 2010 tasosta. Tehdyt toimenpiteet (sovitaan 2012) Laadittujen suunnitelmien ja osaamisriskikartoitusten kattavuus 100 % tulosyksikkötasolla Tulosyksiköissä dokumentoitujen oman työn kehittämistoimenpiteiden määrä Sairauspaoissaolot Ylityötunnit ja ylityökorvukset tulosten käsittely ja kehittämistyö tulosten pohjalta. Osaamisperustainen henkilöstösuunnittelun malli on käytössä kaikissa tulosyksiköissä ja suunnitelma tukee palvelujen järjestämistä. Jatkuvan parantamisen toimintatapa on käytössä. Sairauspoissaolojen määrä laskee vuoden 2012 tasosta. Ylityötuntien ja ylityökorvausten määrä ei nouse vuoden 2012 tasosta. 10-seminaari Osaamisperusteiset henkilöstösuunnitelmat laaditaan tulosyksiköittäin talousarviovalmistelun yhteydessä. Jatkuvan parantamisen malli on käytössä kaikissa tulosyksiköissä. Lyhyet, 1-3 päivän, sairauspoissaolot tammi-maaliskuussa 2012:1,50 % 2013:1,44 % Terveysperusteiset poissaolot tammi-maaliskuussa 2012:5,47 % 2013:5,32 % Ylityötunnit tammi-kesäkuussa 2012: 10472 2013: 11265 Maksetut ylityökorvaukset tammi-kesäkuussa 2012: 254365 2013: 278202 Tapaturmataajuus ja työmatkatapaturmataaju us Tapaturmataajuus ja työmatkatapaturmataajuus pienenee. Sairauspoissaolojen määrä on laskenut. Maksettujen ylityötuntien ja ylityökorvausten määrä on kasvanut. Tavoite toteutuu osittain. Seurantatiedot saadaan tilanteesta 31.12.2013 alkuvuodesta 2014.
4 2.5. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. 2.6. Kaupungilla on korkeakoulu- ja toisen asteen tasoisia harjoittelu- ja työmahdollisuuksia. 2.5.1 Maahanmuuttajataustai sten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestö n osuutta espoolaisista. 2.6.1 Sosiaali- ja terveystoimella on korkeakoulu- ja toisen asteen tasoisia harjoittelu- ja työmahdollisuuksia. Maahanmuuttajataustais ten henkilöiden osuus henkilöstöstä, % Harjoittelijoiden lukumäärä Saatu palaute Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Harjoittelupaikkojen määrää lisätään ja suunnitelmallisuutta parannetaan Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus 31.7.2012: 7,7 % 31.12.2012: 7.7% 31.7.2013: 8,0 % Harjoittelijoiden lukumäärätiedot ajalta tammi-kesäkuu saadaan rekstytointiyksiköstä elokuun lopussa. Sosiaali- ja terveystoimessa on otettu v. 2013 käyttöön opiskeluohjauksen laatukysely CLES+T, jonka avulla kerätään palautetta harjoittelijoilta. Palvelujen järjestäminen 3.Palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa on kehitetty tavoitetila 2020 -konseptin mukaisesti. Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-strategia) 3.1.Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, kuntalaisen omatoimisuutta tukevien sekä asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Oma valtuustokauden tavoite 3.1.1Painopiste laitoshoidosta avohoitoon Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite / tavoite 31.7. Perhehoitoon sijoitettujen lasten osuus kaikista sijoitetuista Palvelurakenteen poikkileikkaus % 2012/2013 avohoito/ympärivuoroka utinen hoito Perhehoidon osuus lastensuojelun sijoituksissa kasvaa Avohoidon osuus ikäihmisten (+75v) palveluissa kasvaa. Sijaishuollon asiakkaita yhteensä (joista perhehoitoon sijoitettuja): 1.1. 30.6.2012: 637 sijoitettua lasta/nuorta (joista perhehoidossa 185 kpl = 29 %) 1.1. 30.6.2013: 657 sijoitettua lasta/nuorta (joista perhehoidossa 208 kpl = 31,7 %) Tulostavoite toteutuu Vapa 15.6.2013 75 vuotta täyttäneistä, palvelujen piirissä olevista asiakkaista avopalveluissa 87,7 prosenttia (ei sis. OHT ja SHL tukea)
5 Ympärivuorkautisessa laitoshoidossa oli 2,3 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asukkaista, yhteensä 271 henkilöä. 31.3.2012 75 vuotta täyttäneistä palvelujen piirissä olevista asiakkaista avopalveluissa 85,9 prosenttia (ei sis. OHT ja SHL tukea) 3.3. Palvelutuotantoa ja prosesseja kehitetään innovatiivisesti itsepalvelua ja sähköistä asiointia laajentaen. 3.3.1Sähköinen asiointi ja vuorovaikutus on kasvanut ja asiointi ja neuvontapalvelut ovat kattavasti ja helppokäyttöisesti saatavilla sähköisesti. Käyttöönotetut palvelut / suunnitellut (%) Uudistetaan palveluprosesseja ja toteutetaan sähköiset palvelut vuoden 2013 kehittämissuunnitelman mukaisesti. Ympärivuorkautisessa laitoshoidossa oli 2,6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asukkaista, yhteensä 308 henkilöä. Peso: Terveydenhoito: Opiskelijan sähköisen terveyskyselyn pilotti on päättynyt ja kysely otetaan käyttöön syksyllä 2013 kaikissa lukioissa ja ammattiopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ensimmäisen vuoden opiskelijoilla. Kohderyhmä n. 4800 opiskelijaa + 800 aikuisopiskelijaa. Sähköisestä terveyskyselystä kehitetään syksyllä 2013 esteetön versio, jota pilotoidaan Arla-instituutin näkövammaisilla opiskelijoilla. Koulutulokkaan sähköistä ajanvarausta, joka otettiin käyttöön keväällä 2012, on vahvistettu kevään 2013 aikana. Samanaikaisesti laajennettiin sähköinen ajanvaraus koskemaan myös kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksia. Neuvolassa sähköistä ajanvarausta on pilotoitu Leppävaaran alueen neuvoloissa sekä Kalajärven neuvolassa 3-, 5- ja 6-vuotiaiden määräaikaistarkastuksissa joulukuusta 2012 alkaen. Pilotti jatkuu edelleen ja toiminta otetaan laajemmin käyttöön heti kun tekninen valmius tähän on olemassa. Varatuista vastaanottoajoista asiakkaille lähteviä tekstiviestimuistutuksia on kehitetty edelleen opiskelijaterveydenhuollossa ja neuvolatoiminnassa; neuvolassa toiminta on mm. laajentunut osittain ryhmätoimintaan. Syksyllä 2013 neuvolan keskitetyssä ajanvarauksessa ja neuvonnassa alkaa omahoidon/verkkoneuvonnan pilotti uuden palvelukonseptin mukaisesti. Aikuisten sosiaalipalvelut:
6 3.4. Palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kaupungin tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, alueellisiin palveluihin, kaupunkitasoisiin ja seudullisiin palveluihin huomioiden eri kieliryhmien tarpeet. Päätöksenteon pohjaksi arvioidaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset. 3.5. Epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastovaikutukset huomioiden. Toteutuneet toimenpiteet Uusittu toimitilaprosessi on vakiintunut käyttöön. Esteettömyyssuunnitelman toteutuminen Palvelut ovat saavutettavissa esteettömästi. Verkkoneuvonta kilpailutetaan 2013 ja pilotoidaan keväällä 2014. Toimeentulotuen sähköinen jatkohakemus ja asiakkaan omatil otetaan käyttöön 2013 2014 aikana. Vammaisten palvelut: Sähköisen kuljetuspalveluhakemuksen esteettömyyteen liittyvät tekniset ratkaisut ovat toimittajalla valmisteilla. Sähköisen hakemuslomakkeen nykyisen version käyttöönotto valmistellaan syksyn aikana. Terveyspalvelut: Sähköistä ajanvarausta ja tekstiviestimuistutusten käyttöä on laajennettu suunnitelmien mukaisesti. Sähköisen itseilmoittautumisen pilotointi käynnistyi kesän alussa Espoonlahden hammashoitolassa. Sähköiset esitietolomakkeet on otettu käyttöön ja matkailijan sähköinen rokotushakemus on viimeistelyssä. Sähköinen terveystarkastus on otettu käyttöön. Omahoitopalvelua on päivitetty ja sen käytön laajentamista suunnitellaan. Sähköinen resepti on otettu käyttöön. Toimialalla on tarkennettu tilainvestointien käyttökustannusvaikutusten arviointia. Käytöstä poistuvien tilojen kustannusvaikutukset otetaan aikaisempaa kattavammin huomioon tarveselvityksestä lähtien. Tulostavoite toteutuu Toimiala toteuttaa osaltaan esteettömyysohjelmaa. Tulostavoite toteutuu
7 3.7. Palveluja tuotetaan yli kuntarajojen. Palveluseteliasiakkaat (KUM) lkm 2012/2013 toimialalla yhteensä Palvelusetelitoiminta laajenee. Peso: Lapsiperheiden perhetyön palveluseteliasiakkaiden ja -käyntien määrä 1.1. 31.5.2013: 60 asiakasta, 321 käyntiä (Efficaan kirjautuneet, huomaa tilastointiviive) 1.1. 31.7.2012: 80 asiakasta, 445 käyntiä (arvio) Vammaisten palvelut: Henkilökohtaisessa avussa on palveluseteliä käytetty seuraavasti: 1.1. 31.5.2012: 60 asiakasta (140 000 ) 1.1. 31.5.2013: 90 asiakasta (247 000 ) Asiakasmäärä on edellisvuodesta kasvanut 50 % ja toimintakulut ovat kasvaneet 76 %. Palvelusetelin käytön arvioidaan olevan talousarviossa suunniteltua laajempaa. Palveluseteliä käytetään mm. työnantajamallissa henkilökohtaisen avustajan sijaisuuksissa tai pienissä tuntimäärissä pääasiallisena henkilökohtaisen avun järjestämistapana. Sähköisen palvelusetelin valmistelu 6-7 kunnan yhteistyössä jatkuu. Palvelusetelialustan hankinnan kilpailutusta valmistellaan. Espoon suun terveydenhuolto pyrkii pilotoimaan suun terveydenhuollon osiota. Vanhusten palvelut Palveluseteliasiakkaiden lkm KUM 30.6.2013 asiakkaita 168 30.6.2012 asiakkaita 158 3.11. Palveluiden arviointiin on laatu-, asiakastyytyväisyys- sekä taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit. 3.11.1. Palveluiden arviointiin on laatu-, asiakastyytyväisyys- sek ä taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit. Keskeisille palveluille laadittujen mittarien käyttö Yhtenäiset mittaustavat toimivat johtamisen työkaluna. Tavoite toteutuu Espoo osallistuu Kuntaliitossa toteuttamaan kuudenkymmenen suurimman kaupungin kanssa sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailuun ja yhdentoista suurimman kunnan terveydenhuollon kustannusten vertailuun. Espoo osallistuu kuuden suurimman kunnan kanssa keskeisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hinta- ja laatuvertailuun. Johtamisessa käytetään toiminta- ja taloustilastoja karkealla tasolla. Talousarvioon sisältyy suunnitelma tehtäväalueittain palvelujen määrällisestä kehityksestä. Määrä ja
8 Suunnitelma laadittu, kyllä/ ei Mittaamisen mallin käyttöönotto Toimialalla on laadittu potilasturvallisuussuunnitelma. Mallinnetaan kustannusvaikuttavuuden mittaamista 1-2 potilasryhmän hoidossa Merkittävimpien palvelujen seurannasta raportoidaan neljännesvuosittain hintakehitystä seurataan osavuosikatsauksissa. Toimiala on mukana henkilökunnan hyvinvointia mittaavassa Kunta 10 tutkimuksessa ja laajassa asukastyytyväisyystutkimuksessa ja järjestää tehtäväkohtaisia asiakastyytyväisyysmittauksia. Potllasturvallisuuden järjestelmällisestä seurannasta saadaan tietoa johtamisen tueksi. Potilasturvallisuussuunnitelma on laadittu ja sen maastoutus käynnissä. Mallintamista jatketaan syksyllä. Merkittäviä palveluja seurataan jatkuvasti. Asiakas ja kaupunkilainen 4 Espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-strategia) 4.3. Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia on parannettu. Oma valtuustokauden tavoite 4.3.1 Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia on parannettu. Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite / tavoite 31.7. 1. Kotihoidon + 75 asiakkaiden vuosikäyntien suhteellinen osuus vastaavanikäisestä asiakaskunnasta - hoitajan käynnit Ikäihmisten kunnon kehitystä ennakoidaan, ehkäistään sen heikkenemistä ja toteutetaan omahoitoa niin, että pitkäaikaisten, ympärivuorokautisten palvelujen piiriin siirtymisen 1. Kotihoidon 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden vuosikäyntien suhteellinen osuus vastaavanikäisestä asiakaskunnasta Hoitajan käynnit 30.6.2013 Säännöllisen kotihoidon 75 vuotta täyttäneitä asiakkaita vuoden 2013 alusta 1286 Hoitajat tehneet vuosikäyntejä 12 prosentille asiakkaista (154
9 - lääkärin käynnit 2. Asiakkaiden keski ikä, joilla SAP päätös; palvelutarve pitkäaikaishoito (poikkileikkaus 31.7 ja 31.12) keski-ikä nousee. Kotihoidon piirissä olevien +75-v asiakkaiden vuosikäyntien kattavuus kasvaa asiakasta) Hoitajan käynnit 30.6.2012 Säännöllisen kotihoidon 75 vuotta täyttäneitä asiakkaita vuoden 2012 alusta 1230 Hoitajat tehneet vuosikäyntejä 5,9 prosentille asiakkaista (79 asiakasta) 4.4. Maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti ja asuinalueita eheyttävästi ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kasvanut. 4.6. Espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin. 4.4.1 Maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti ja asuinalueita eheyttävästi ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kasvanut. 4.6.1Asiakastyytyväisyys pysyy hyvällä tasolla. Ryhmät, työpajat ja osallistujamäärät Laaja asuinkuntaindeksi (asteikko 1-5) Terveysasemilla kolmas vapaa aika lääkärille (T3) nopeutuu vuoden 2012 tasosta. Hoitoonpääsy vrk sisällä 2012/2013 tot.hammaslääkärille, suuhygienistille. Kotoutumista edistäviin ryhmiin ja työpajoihin osallistuvien maahanmuuttajien määrä lisääntyy. Asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Kiireettömään hoitoon pääsy terveyspalveluissa nopeutuu edellisestä vuodesta. Lääkärin käynnit Peso: Maahanmuuttajien osuus kaikista asiakkaista on lisääntynyt. Maahanmuuttajapalveluissa ryhmien määrä sama kuin ennen. Kipinäryhmiä pidetty erityisesti maahanmuuttajataustaisille isille. Kysely toteutetaan syksyllä. Terveysasemilla jonoja on purettu lisäämällä vuokratyövoimaa ja käyttämällä harkitusti ostopalveluja ja lääkäreiden rekrytointiin on lisätty resurssia. Hoitoonpääsyä odottavien jono on saatu purettua kaikilla asemilla eikä listoja enää oteta käyttöön. 6.5.2013 aloitti toimintansa yksityinen ostopalveluterveysasema Suvela-Tuomarilan väestölle, sen toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Syksyllä tuodaan lautakunnalle ja valtuustolle suunnitelma terveysasemien kehittämisestä monituottajamallilla. Keskimääräiset kiireettömän hoidon odotusajat ovat edellisvuoden luokkaa, mutta kaikille tarvitsijoille järjestetään nyt palvelu. Suun terveydenhuollossa tavoite toteutuu osittain. Odotusajat hammaslääkärille ovat hieman pidentyneet alkuvuodesta, odotusajat suuhygienistille ovat lyhentyneet. Terveysasemien T3-aikojen mediaani ( kolmas vapaa aika lääkärille) tammi- kesäkuu 2013 T3: 36-37-39-33-36-36 vrk
10 tammi- kesäkuu 2012: T3: 35-35-35-33-34 vrk Odotusaika hammaslääkärin tarkastukseen: tammi-kesäkuu 2013: 54-47-47-53-55-57 vrk tammi-kesäkuu 2012: 50-45-43-48-53-51vrk Odotusaika suuhygienistille: tammi-maaliskuu 2013: 27-23-27-32-35-32 vrk tammi-maaliskuu 2012: 35-29-31-37-38-36 vrk Ennustetaan tilanteen hieman paranevan terveysasemilla loppuvuodesta, suun terveydenhuollossa tilanne pysyy ennallaan kevääseen nähden. Kokonaisuutena tavoite ei toteudu vuositasolla. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki: 5. Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-strategia) 5.9. Palveluverkko rakentuu junaradan, tulevan metron ja muiden keskeisten joukkoliikenneyhteyksien varteen suurten asiakasvirtojen läheisyyteen. 5.10. Kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Oma valtuustokauden tavoite Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite / tavoite 31.7. Toteutuneet toimenpiteet Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmat on laadittu. Toteutetut toimenpiteet Sosiaali- ja terveystoimi toteuttaa kaupungin yhteisiä ilmastostrategian mukaisia tavoitteita. Omenatorin suunnitelma on valmisteilla. Toimialalla on nimetty palvelukokonaisuuksiin ympäristövastaavat ja toteutettu teemapäiviä kuten paperiton toimisto.