Purojen, järvien ja jokien kemiallisen, fysikaalisen ja biologisen tilan muutokset ja niiden merkitys Kari-Matti Vuori & Mika Visuri Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.9. 2006, Koli
SISÄLTÖ TILAA MITTAAVAT LAATUTEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS METSÄTALOUDEN VAIKUTUKSET VESIEN EKOLOGISEEN TILAAN Tapaustutkimusten tuloksia T&K-tarpeita
Vesien tilaa mittaavat laatutekijät Biologiset Fysikaalis-kemialliset Hydrologis-morfologiset
Vesien luokitus / pintavedet Pintavesien tila/ J ä r v e t Biologiset tekijät Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet Pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät Hydrologiset tekijät: virtauksen määrä ja dynamiikka viipymä yhteys pohjavesimuodostumaan Morfologiset tekijät: järven syvyyden/uoman syvyys/leveys- vaihtelu pohjasedimentin määrä, pohjan rakenne ja laatu rantavyöhykkeen rakenne Pintavedet ekologisen tilan luokittelu erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä Biologisia tekijöitä tukevat kemialliset ja fysikaalis-kemialliset tekijät Yleiset tekijät: Näkösyvyys Lämpöolot Happitilanne Suolaisuus Happamoitumistilanne Ravinneolot Erityiset pilaavat aineet: Prioriteettiaineiksi määriteltyjen aineiden vesimuodostumaan päästämisestä aiheutuva pilaantuminen Muiden aineiden merkittävästä vesimuodostumaan päästämisestä aiheutuva pilaantuminen huono Pintavedet kemiallisen tilan luokittelu hyvä hyvää tilaa ei ole saavutettu
Metsätalouden vesiekologiset vaikutukset liettyminen, happiolot rehevöityminen ph-minimi, metallikuormitus rantavyöhyke lämpö- ja valaistusolot eloperäisen aineksen määrä ja laatu vesien hydrologian ja fysikaalisen rakenteen muutokset
Biologisten laatutekijöiden herkkyys vaihtelee pienet latvavedet herkimpiä, erit. luontaisesti vähä-/keskihumuksiset limoittuminen sammalten taantuminen (virtavedet), ruovikoituminen, umpeenkasvu herkkien pohjaeläinten ja kasvien taantuminen lohikalojen taantuminen luontaisesti runsashumuksiset ja happamat vedet: vähemmän herkkä lajisto
Vaikutukset pienten virtavesien tilaan: esimerkkeinä mm. METVE-projektin 1990-95 + Mujejärven ja Kuohatin (PKA) tutkimukset Mujejärven ja Kuohattijärven alueiden metsäpurot -Kotanen 2005 Alueellisest ymp.julk. 392 -Lyytikäinen ym. 2003 Alueell. Ymp.julk. 315 Isojoen-Lapväärtinjoen metsäpurot -Vuori et al. -97, Aquat. Conserv. 8: 745-759 -Suomen ympäristö 2 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/06 Genimap Oy, Lupa L4659/02
Fosforipitoisuuksien vaihtelu v. 1998-2003 150 400 300 100 200 TOTP TOTP 100 50 0 0 Isojoki Kuohatti Kuohatti_I Mujejärvi ref Isojoki Kuohatti Mujejärvi ref PAIKKA PAIKKA
Liettyminen, hiekoittuminen Ongelma eroosioherkillä alueilla -vesisammalkasvustot taantuvat -Pohjaeläimistö köyhtyy, lajisto muuttuu (mäkärät) -kalakannat taantuvat (taimen: suojapaikat, ravinto, mädin tuhoutuminen)
Vuori & Joensuu 1996 Ojituksen yläpuoli lähin vaikutusalue n. 1 km alavirtaan -HIEKKA PEITTÄÄ SAMMAL- POHJAT LAJISTO KÖYHTYY, ERIT. KORENNOT, MÄKÄRÄT RUNSASTUVAT
-HIEKKA PEITTÄÄ KALOJEN SUOJAPAIKAT JA TUKEHDUTTAA MÄTIMUNAT -KALOILLE SOPIVAN HABITAATIN MÄÄRÄ PIENENEE JA LISÄÄNTYMINEN VAIKEUTUU
Virtaamaolojen äärevöityminen Lohijoki (Alajärvi) kesällä 2006 Kuvat: Pekka Heikkilä, Pohjanmaan TE-keskus
Virtaamaolojen äärevöityminen Junninoja ja Ketolanoja (Muhos) keväällä 2003 Tutkimustietoa tarvitaan lisää! Ilmastomuutos, valuma-alueiden kunnostus
Lämpö- ja valaistusolot Hakkuut puronvarsimetsikössä vähentävät puuston tarjoamaa varjostusta ja voivat nostaa veden lämpötilaa merkittävästi. - kalakannat taantuvat (taimen: habitaattien määrä, stressin lisääntyminen) Putaanoja (Oulangan kansallispuisto, Kuusamo) Kuva: Jani Heino, SYKE
Turve- ja kangasmaiden purot ovat laadullisesti heikentyneitä luontotyyppejä Vaurioituneita puroja xxxxx.? Määrästä ei tarkkaa tietoa, luonnontilaisena säilyneiden osuus etelässä prosentin luokkaa LUTU (SYKE, Ilmonen 2006) Etelä-Suomi: erittäin uhanalainen (2) Pohjois-Suomi: silmälläpidettävä (4) Koko-Suomi: erittäin uhanalainen (2) Ojitus ja uomien rakenteellinen muuttaminen yleisimpiä tilaa heikentäneitä tekijöitä Tutkimustieto varsinaisesta ekologisen tilan heikentymisestä hyvin vähäistä Tulisi selvittää osana hajakuormituksen seurantaa Kunnostustarve suuri Erityisesti Natura-alueiden vaurioituneet kohteet
Metsälampien liettyminen & pinnan lasku *ekologisen tilan muutokset todennäköisiä *Ilmiön laajuudesta ja biologisista vaikutuksista ei riittävästi tutkimustietoa -tulisi selvittää osana hajakuormituksen seurantaa *LUTU: metsälampia n. 105 014 kpl, 50% lammista. E-Suomessa laatu voimakkaasti heikentynyt, vaarantunut luontotyyppi (Leka 2006) *kustannukset tilan parantamiseksi? -VPD artikla 4
Summa summarum? Monet metsätalouden voimakkaimmin kuormittamat/muuttamat pienet virtavedet ja järvet/lammet voivat luokittua ekologisen JA kemiallisen tilan osalta hyvää heikommaksi. Huomioitava vesienhoitosuunnitelmissa
ERITYISHUOMIO VERTAILUVESIIN Erinomaisessa tilassa olevien järvien ja jokien tila ei saisi heikentyä HERKKIIN VESIIN, RISKIKOHTEISIIN Pienet järvi- ja jokityypit YHTEISTYÖ VESIENHOITOALUEIDEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN KANSSA
KIITOS!