Esa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari 12.9.2014 Lapsella on oikeus leikkiin
Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimukseen on koottu lapsille tärkeät ihmisoikeudet. Sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava. Lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa lakina voimassa vuodesta 1991 lähtien. Lapsen oikeuksien sopimuksen teksti: http://www.lapsiasia.fi/lapsen_oikeudet/sopimusteksti 2
Lapsen oikeuksien sopimus oikeudellisesti velvoittava ihmisoikeussopimus Sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan ja edistämään lapsen oikeuksien sopimuksessa määriteltyjä lapsen oikeuksia. Jokaisen sopimusvaltion kuten Suomen - on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi (4 artikla) 3
Lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991 lähtien Lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomessa voimaan 1991. Lapsen oikeuksien sopimus on osa Suomen oikeusjärjestystä ja se on Suomessa lakina voimassa. Suomi ei ole tehnyt lapsen oikeuksien sopimukseen varaumia, joten sopimuksen kaikki määräykset ovat Suomea velvoittavia. 4
Lapsen oikeuksien sopimus turvaa oikeuksien minimitason Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) turvaa lapsen oikeuksien minimitason. LOS ei vaikuta kansallisen lainsäädännön tai muiden ihmisoikeussopimusten määräyksiin, jotka edistävät lapsen oikeuksien sopimusta paremmin lapsen oikeuksien toteutumista (41 artikla). 5
Lapsen oikeuksien sopimuksen 31. artikla 1. Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. 2. Sopimusvaltiot kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaaajantoimintoihin. 6
LOS:n 31 artikla: Lepo, vapaa-aika ja leikki Lepoon kuuluvat perustarpeet, kuten fyysinen ja psyykkinen rentoutuminen ja uni. Lepo on vapautta työstä, koulutuksesta ja erilaisista ulkoisista ponnistuksista. Vapaa-aika viittaa aikaan, jossa leikki ja virkistys voivat tapahtua. Leikki on lasten omaa vapaaehtoista ja lasten sisäisestä motivaatiosta lähtevää toimintaa, johon kuuluvat hauskuus, epävarmuus, haasteellisuus, joustavuus ja tuottamattomuus. 7
LOS:n 31. artikla: Vapaa-aika, kulttuurielämä ja taiteet Vapaa-ajan toiminnot ovat järjestettyjä ja suunniteltuja lapsen vapaaehtoisia harrastuksia ja muita toimintoja, kuten urheilua, pelejä, musiikkia, taiteita, käsityötä jne. Kulttuurielämään ja taiteisiin osallistuminen tarkoittaa oikeutta lapsilähtöiseen kulttuuriin ja taiteisiin. Se sisältää sekä lapsen oikeuden tuottaa kulttuuria ja taiteita että kuluttaa niitä. 8
Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti sopimuksen 31. artiklan tulkinnasta Lapsen oikeuksien komitea julkaisee yleiskommentteja lapsen oikeuksien sopimuksen tulkinnasta. Vuonna 2013 annettu yleiskommentti nro 17 käsittelee sopimuksen 31. artiklassa turvattuja oikeuksia HUOM! Yleiskommentista nro 17 on juuri julkaistu suomennos: http://www.lapsiasia.fi/lapsen_oikeudet/komitean_yleiskommentit Ruotsin lapsiasiavaltuutetun sivuilta kaikki yleiskommentit löytyvät ruotsiksi: http://www.barnombudsmannen.se/barnkonventionen/allmanna-kommentarer/ Lapsen oikeuksien komitean sivuilta kaikki yleiskommentit löytyvät englanniksi: http://tbinternet.ohchr.org/_layouts/treatybodyexternal/tbsearch.aspx?lang=en&treatyid= 5&DocTypeID=11 9
Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti sopimuksen 31. artiklan tulkinnasta Lapsen oikeuksien komitea korostaa 31. artiklan merkitystä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. LOS:n 31. artiklaa tulee tulkita kokonaisvaltaisesti LOS:n 31 artikla linkittyy sopimuksen neljään yleisperiaatteiseen ja muihin LOS:ssa määriteltyihin oikeuksiin. 10
Millainen lapsen kasvuympäristön tulisi olla, jotta 31. artiklan oikeudet toteutuisivat (1) Stressittömyys Ei sosiaalista syrjäytymistä, ennakkoluuloja eikä syrjintää Sosiaalisesti turvallinen ja väkivallaton ympäristö Ympäristö, joka on riittävän turvallinen saastumiselta, liikenteeltä ja muilta fyysisiltä haitoilta ja joka mahdollistaa vapaan ja turvallisen liikkumisen naapurustossa Mahdollisuuden lapsen ja kehityksen mukaiseen lepoon Mahdollisuuden vapaa-aikaan 11
Millainen lapsen kasvuympäristön tulisi olla, jotta 31. artiklan oikeudet toteutuisivat (2) Pääsyn ja ajan leikkiin, joka on vapaa aikuisten määräilystä Tilan ja mahdollisuuksia leikkiä ulkona erilaisissa ympäristöissä, tarvittaessa aikuisten tuella Mahdollisuuksia kokea ja leikkiä luonnonympäristössä Mahdollisuuksia omalle tilalle ja ajalle luoda ja muuttaa maailmaa mielikuvituksen ja kielen avulla Mahdollisuuksia tutkia ja ymmärtää kulttuurista ja taiteellista perintöä, osallistua siihen sekä luoda ja muuttaa sitä 12
Millainen lapsen kasvuympäristön tulisi olla, jotta 31. artiklan oikeudet toteutuisivat (3) Mahdollisuuksia osallistua muiden lasten kanssa peleihin, urheiluun, muuhun virkistystoimintaan, tarvittaessa ohjaajien tai valmentajien tukemana Vanhempien, opettajien ja koko yhteiskunnan antaman tunnustuksen lapsen oikeuksien 31. artiklassa turvattujen oikeuksien merkitykselle 13
Haasteita 31. artiklan toteutumiselle (1) Leikin ja virkistäytymisen merkitystä ei tunnisteta Turvattomat ja vaaralliset ympäristöt, fyysiset ja sosiaaliset turvattomuustekijät Kielteinen suhtautuminen lapsiin julkisissa tiloissa Tasapainon löytäminen riskien ja turvallisuuden välillä Puutteellinen pääsy luontoympäristöön Paine koulutuksellisille päämäärille 14
Haasteita 31. artiklan toteutumiselle (2) Yliohjelmoidut aikataulut 31. artiklan oikeuksiin liittyvien kehittämistoimien puute Investointien puute laasten kulttuurisiin ja taiteellisiin mahdollisuuksiin Sähköisen median roolin kasvu Leikkimisen kaupallistuminen 15
Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet Syrjimättömyys (2. artikla): Sopimuksessa turvatut oikeudet koskevat kaikkia lapsia. Lapsen edun ensisijaisuus (3. artikla): Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu. Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6. artikla) Lapsen näkemysten kunnioittaminen (12. artikla): Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 16
Lapsen oikeus leikkiin Syrjimättömyys Syrjimättömyys (2. artikla): Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet koskevat kaikkia lapsia. Miten lapsen oikeus leikkiin toteutuu erilaisten ja erilaisessa asemassa olevien lasten kohdalla? 17
Lapsen oikeus leikkiin Lapsen edun ensisijaisuus Lapsen edun ensisijaisuus (3. artikla): Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu. Lapsia koskevissa päätöksissä ja toimissa ensisijaisena harkintakriteerinä lapsen etu. Miten päätös tai toimi toteuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen etua? Miten lapsen oikeudet toteutuvat? 18
Lapsen oikeus leikkiin Lapsen oikeus kehittymiseen Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6. artikla) Leikin merkityksen ymmärtäminen lasten kehitykselle Leikkimisen merkitys lapsen fyysiselle, psyykkiselle, sosiaaliselle, kognitiiviselle ja emotionaaliselle kehitykselle Lapsen kehittyvien valmiuksien tukeminen 19
Lapsen oikeus leikkiin Lapsen näkemysten kunnioittaminen Lapsen näkemysten kunnioittaminen (12. artikla): Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsia tarvittaessa tuettava näkemysten ilmaisussa Lapsen oikeus valintaan ja autonomiaan leikkimisessä Lasten oikeus vaikuttaa 20
Lapsen oikeus leikkiin Lapsen oikeus mielipiteen ilmaisuun Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä (13 artikla). Oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa. 21
Lapsen oikeus leikkiin Lapsen oikeus yhdistymisvapauteen Lapsen oikeus yhdistymisvapauteen ja kokoontumisvapauteen (15 artikla) Lasten ystävyyssuhteiden ylläpito, jäsenyys sosiaalisissa, kulttuurisissa, liikunta- tai muissa järjestöissä Leikki ystäväsyyssuhteiden ylläpitäjänä 22
Lapsen oikeus leikkiin Lapsen oikeus tietoon median välityksellä Sopimusvaltiot tunnustavat joukkotiedotusvälineiden tärkeän tehtävän ja takaavat, että lapsi saa tietoa monenlaisista lähteistä, erityisesti niistä, joiden toiminta tähtää hänen sosiaalisen, hengellisen ja moraalisen hyvinvointinsa sekä ruumiillisen terveytensä ja mielenterveytensä edistämiseen (17. artikla) Artiklassa 5-kohtainen luettelo toimenpiteistä, mm. lastenkirjojen tuottaminen ja levittäminen 23
Lapsen oikeus leikkiin Vammaiset lapset Henkisesti tai ruumiillisesti vammaisen lapsen tulisi saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan. (23. artikla) Vammaisten lasten inkluusio 24
Lapsen oikeus leikkiin Lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan Lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. (24. artikla) Leikkiminen edistää lapsen terveyttä, hyvinvointia ja kehitystä. Sairaiden lasten oikeus leikkimiseen 25
Lapsen oikeus leikkiin Lapsen oikeus riittävään elintasoon Jokaisen lapsen oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon (27. artikla) Puutteellinen elintaso voi rajoittaa lapsen mahdollisuuksia leikkimiseen. 26
Lapsen oikeus leikkiin Lapsen oikeus koulutukseen Jokaisen lapsen oikeus saada opetusta (28. artikla) Lapsen leikkiminen ja muut 31. artiklassa turvatut oikeudet välttämättömiä lapsen koulutuksen päämäärien (28.artikla) toteutumiselle. 27
Lapsen oikeus leikkiin Lapsen koulutuksen päämäärät Lapsen koulutuksen päämärät (29. artikla) 5-kohtainen luettelo: - lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen - ihmisoikeuksien kunnioittamiseen - kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja, lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia arvoja sekä hänen omastaan poikkeavia kulttuureita kohtaan - lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään yhteiskunnassa - kunnioituksen edistämiseen elinympäristöä kohtaan 28
Lapsen oikeus leikkiin Vähemmistöryhmään kuuluvat lapset Niissä maissa, joissa on etnisiä, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöryhmiä tai alkuperäiskansoihin kuuluvia henkilöitä, tällaiseen vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalta lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään. (30 artikla) 29
Lapsen oikeus leikkiin Pakolaislapset Lapsen, joka yksin tai yhdessä vanhempiensa tai muun henkilön kanssa anoo pakolaisen asemaa tai jota pidetään pakolaisena soveltuvien kansainvälisen tai kansallisen oikeuden ja menettelytapojen mukaan, tulee saada asianmukaista suojelua ja humanitaarista apua voidakseen nauttia lapsen oikeuksien sopimuksessa muissa soveltuvissa ihmisoikeussopimuksissa tunnustettuja oikeuksia. (22 artikla) Miten toteutuu pakolais- ja turvapaikanhakijalasten oikeus leikkiin? 30
Lapsen oikeus leikkiin Kaltoinkohdellun lapsen toipuminen Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin toimiin edistääkseen minkä tahansa laiminlyönnin, hyväksikäytön, pahoinpitelyn, kidutuksen tai muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen, tai aseellisen selkkauksen uhriksi joutuneen lapsen ruumiillista ja henkistä toipumista sekä yhteiskunnallista sopeutumista. Toipumisen ja sopeutumisen on tapahduttava ympäristössä, joka edistää lapsen terveyttä, itsekunnioitusta ja ihmisarvoa. (39. artikla) 31
Kiitos mielenkiinnosta!