PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724

i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 30.3.2016 Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO... 2 2. TARKKAILUN TOTEUTUS... 2 2.1 KIRJANPITOKALASTUS... 2 2.2 PYHÄJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS... 3 3. TULOKSET... 3 3.1 KIRJANPITOKALASTUS... 3 3.1.1 Haapajärven yläpuoli... 3 3.1.2 Haapajärvi... 4 3.1.3 Pyhäjokisuu... 9 3.1.4 Meriedusta... 13 3.1.5 Kalastajien kommentit... 14 VIITTEET... 15 LIITTEET Liite 1. Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 2015 Liite 2. Kalastuskirjanpidon yksikkösaaliit v. 2003-2015 Copyright Ahma ympäristö Oy Sammonkatu 8 90570 OULU p. 040 637 0846 Pohjakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta 03/2015

YHTEENVETO Pyhäjoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailuun kuului vuonna 2015 jatkuva kirjanpitokalastus. Vuodenvaihteen 2014-2015 lauhat säät ja runsaat virtaamat vaikeuttivat alkuvuoden talvikalastusta. Haapajärven yläpuolisen Pyhäjoen alueella kalastavan kirjanpitokalastajan haukisaaliit pysyivät edelleen suhteellisen korkeina verrattuna vuosituhannen alun heikkoihin vuosiin. Myös vuotta 2013 koskeneen kalastustiedustelun tulokset olivat samansuuntaisia. Haapajärvellä kirjanpitokalastajien verkkokalastus oli varsin aktiivista vuoden ensimmäisiä ja viimeisiä kuukausia lukuun ottamatta. Kalastus painottui kevään kutuaikaan ja syksyn kuukausiin, mutta myös kesäkuukausina verkkokalastusta harrastettiin kohtuullisesti. Kalastajakohtaiset saaliit laskivat hieman edellisvuodesta sekä hauen ja kuhan yksikkösaaliit laskivat hieman, mutta muutokset mahtuvat vuosien väliseen vaihteluun. Koukkupyydyksillä saatiin varsin kohtuullisesti haukea ja katiskakalastuksen ahvensaaliit paranivat edellisvuosiin nähden. Kesäaikainen pyydysten likaantuminen vaikeuttaa edelleen Haapajärven kalastusta. Pyhäjokisuun rysäpyytäjien nahkiaissaalis kohosi 2003 vuoden jälkeisen tarkkailuhistorian suurimmaksi. Nahkiaissaaliisiin vaikuttavat tyypillisesti voimakkaasti kunkin syksyn virtaamaolot. Kirjanpitokalastajien verkkokalastusmäärät ovat Pyhäjoen meriedustalla viime vuosina kasvaneet ja verkkokalastuksen volyymi kasvoi huomattavasti vuoteen 2015. Vuoden 2015 osalta verkkokalastuksen siian yksikkösaaliit olivat tiheillä verkoilla keskimääräistä heikompia ja harvoilla verkoilla hieman keskimääräistä parempia. Jokisuusta saatiin kutuaikaisella katiskakalastuksella melko runsaita ahvensaaliita. Hylkeet vaikeuttavat merialueella niin kirjanpitokalastajien kuin vuoden 2013 tiedusteluvastausten perusteella myös muidenkin alueella kalastavien pyyntiä. 1

1. JOHDANTO Tarkkailujaksolla 2012-2018 kalataloustarkkailua on jatkettu edellisen tarkkailujakson periaatteiden mukaisesti ja samoin tarkkailumenetelmin. Ohjelman mukaisia menetelmiä ovat siten jatkuva kirjanpitokalastus, kalastustiedustelut, sähkökoekalastukset, verkkokoekalastukset ja kalojen metallipitoisuusmääritykset. Tarkkailuohjelman on laatinut Pöyry Finland Oy (Lehtinen ym. 2011). Jatkuvaa kirjanpitokalastusta on edelleen Haapajärvellä, Piipsanojan-Haapajärven välisellä Pyhäjoella, sekä Pyhäjokisuulla ja Pyhäjokisuun meriedustalla. Haapajärven alapuolisella alueella kirjanpitokalastusta ei enää tällä ohjelmakaudella jatkettu. Kalastustiedusteluja toteutetaan ohjelmakaudella kaksi kertaa Pyhäjoella ja sen sivujoilla. Tiedustelut toteutetaan vuosien 2013 ja 2016 tiedoista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen teettämän Pyhäjärven säännöstelyn tarkkailuun liittyvän kalastustiedustelun tuloksia Pyhäjärveltä (vuosien 2014 ja 2017 kalastus) esitetään tarkkailuraportissa yhteenvetoina siinä vaiheessa kun tiedustelutiedot ovat käytettävissä. Pyhäjoen ja sivujokien sähkökoekalastukset ja koealojen habitaattikuvaukset tehdään vuosina 2013 ja 2016 samoilla kohteilla kuin vuosina 2007 ja 2010 lisättynä Lohvanjoen pisteillä. Verkkokoekalastuksia tehdään ohjelmakaudella Nordic-yleiskatsausverkoilla Pyhäjärven Junttiselällä elokuussa 2014. Koekalastuksilla saadaan tietoa kalakannan rakenteesta ja sen mahdollisesta muuttumisesta pitkällä aikavälillä. Pyhäjärven hauista ja kookkaista ahvenista tehdään metallimääritykset vuosina 2013 ja 2016. Tässä raportissa esitetään vuoden 2015 kirjanpitokalastuksen tulokset. 2 2. TARKKAILUN TOTEUTUS 2.1 Kirjanpitokalastus Kalastuskirjanpito on jatkunut Haapajärven alueella vuodesta 1987 ja Pyhäjokisuulla vuodesta 1998 lähtien. Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla 15-19 (taulukko 1). Ohjelmakaudella 1997 2002 kirjanpitäjien määrä oli vähentynyt puoleen tavoitteesta ja kirjanpito järjestettiin tavoitetasolle uudelleen keväällä 2003, jolloin alueelle hankittiin 8 uutta kirjanpitokalastajaa. Vuosien 2010 ja 2011 välillä kirjanpitokalastajien määrä jälleen putosi, mutta syksyllä 2013 saatiin värvättyä jälleen kaksi uutta kalastajaa. Vuonna 2015 yksi kirjanpitokalastaja piti välivuoden ja tiedot saatiin yhteensä 11 kalastajalta. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 2014 on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu alueittain koku- tai kalassakäyntikertakohtaisia yksikkösaaliita kullekin saalislajille. Yksikkösaaliiden kehittymistä on lisäksi kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina kuvissa 1-6. Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa v. 2003-2015 (liite 2) ja kuvalliset esitykset v. 1987-2015. Vuosien 1997-2002 yksikkösaalistiedot ovat raporteista Lapin Vesitutkimus Oy 1998, 1999, 2002 ja 2003. Vuosien 1987-1996 alueittaiset yksikkösaalis-tiedot on esitetty vuoden 1996 tarkkailuraportissa (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oy 1996). Vuosien 2002-2011 tulokset ovat vuoden 2011 tarkkailuraportista (Taskila 2012) Vuosien 2013 ja 2014 yksikkösaalistiedot ovat vuoden kyseisten vuosien tarkkailuraporteista (Salo 2014 ja 2015).

Taulukko 1. Kirjanpitokalastajien määrä Pyhäjoella, Haapajärvellä ja Pyhäjokisuulla v. 2006-2015 3 Alue Tavoite 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Haapajärven yläpuoli-piipsanoja 1-2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Haapajärvi 8-10 8 9 8 9 9 7 6 6 7 6 Pyhäjokisuu 5 3 5 5 4 5 4 4 5 5 5 Kalastajia yhteensä 15-19 12 15 14 14 15 12 11 12 13 12 (osa kalastajista kalastanut useammalla osa-alueella). 2.2 Pyhäjärven verkkokoekalastus Pyhäjärven Junttiselän Nordic yleiskatsausverkoilla toteutettavan verkkokoekalastukset toteutettiin kuluvalla ohjelmakaudella kerran, eli vuonna 2014. Edellisen kerran vastaavat koe-kalastukset on toteutettu vuonna 2010. Koekalastuksilla saadaan tietoa kalakannan rakenteesta ja sen mahdollisesta muuttumisesta pidemmällä aikavälillä. Verkkokoekalastusten tulokset on raportoitu vuoden 2014 tarkkailuraportissa. 3. TULOKSET 3.1 Kirjanpitokalastus 3.1.1 Haapajärven yläpuoli Piipsanojan ja Haapajärven välisellä Pyhäjoella on harjoitettu vuosittain pienimuotoista vapakalastusta yksittäisen kirjanpitokalastajan toimesta. Vuoden 2015 aikana kalastaja uisteli kaikkiaan 15 kertaa käyttäen 2 vapaa kullakin kalastuskerralla. Kalastusmäärät ovat pysyneet viime vuodet suhteellisen tasaisina, mikä parantaa osaltaan tulosten vertailtavuutta. Kalastajan haukisaalis oli noin 693 grammaa vapakalastuskertaa kohden ja oli edelleen aiempaan tarkasteluhistoriaan nähden melko korkealla tasolla. Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvien keskiarvojen mukaan alueen haukisaalis on ollut kasvussa vuosituhannen alun heikoista vuosista lähtien. Tulokset perustuvat kuitenkin yksittäisen kalastajan kalastukseen, joka heikentää niiden luotettavuutta. Muu vapakalastussaalis koostui vähäisestä ahven-saaliista (vajaa 1 kg). Vuotta 2013 koskeneen kalastustiedustelun tulosten mukaan alueen haukisaaliit ovat olleet kasvussa, joskin yksittäisen aktiivisen kalastajan ilmoittamat saaliit vaikuttivat voimakkaasti tuloksiin. Vuoden 2013 tiedusteluvastauksissa ilmoitettiin myös yksittäisistä kuhasaaliista Haapajärven yläpuolelta. (Kuva 1, liitteet 1 ja 2.)

4 Kuva 1. Kirjanpitokalastajien kalastuskertakohtainen heittovapa/vetouistelusaalis vapaa kohden (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjoella Piipsanojan ja Haapajärven välisellä alueella v. 1997-2015. 3.1.2 Haapajärvi Haapajärven verkkokalastus jakautui suhteellisen tasaisesti lukuun ottamatta tammi-helmikuun ja vuoden viimeisten kuukausien vähäisiä kalastusmääriä. Tammikuun kalastusmääriin vaikuttivat ilmeisesti vielä osaltaan vuodenvaihteeseen saakka jatkuneet lauhat säät ja runsaat virtaamat, jotka viivästyttivät jäiden muodostumista ja vaikeuttivat yleisesti talvikalastusta. Helmikuussa kalastusta vaikeutti kirjanpitokalastajan tietojen mukaan jään päälle noussut vesi ja runsaslumisuus. Maaliskuusta eteenpäin kevään verkkokalastus oli edellisvuoden tapaan varsin aktiivista. Viileä ja sateinen kesä saattoi vaikuttaa kalastajien motivoitumiseen, joka näkyy notkahduksena kesän kalastusmäärissä. Myös osa kalastajista ilmoitti kesäaikaisen verkkokalastuksen olevan vaikeaa pyydysten nopean likaantumisen vuoksi. Syys-lokakuussa säiden ja vesien viilennyttyä verkkokalastusmäärät jälleen hieman kasvoivat, kunnes taittuivat marras-joulukuulla selvästi sään kylmenemisen ja heikon jäätilanteen vuoksi. (Kuva 2.)

5 Kuva 2. Kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen Haapajärvellä vuonna 2015. Haapajärven kirjanpitokalastajien määrä (6) laski vuodelle 2015 yhdellä vuodesta 2014, joka osaltaan laski kokonaissaaliin (878 kg) määrää ja näkyi mm. verkkokalastuksen pyyntiponnistuksen vähentymisenä (1635 kk). Kuitenkin myös kalastajakohtainen saalis (146,4 kg) laski hieman edellisvuodesta, joten kokonaissaaliin laskeminen ei johdu yksin kalastajamäärän vähenemisestä. Pääosa saaliista muodostui edellisvuosien tapaan hauesta, kuhasta ja lahnasta. Hauen osuus kokonaissaaliista oli noin 44 %, kuhan noin 20 % ja lahnan noin 24 % (muut yhteensä noin 12 %). Kuhan kilomääräinen saalis putosi kahden paremman vuoden jälkeen lahnasaalista pienemmäksi ja kuhan osuus kokonaissaaliista laski viidenneksen tuntumaan kokonaissaaliista. Lahnasaalis oli keskimäärin muutaman edellisvuoden tasolla ja siten huomattavasti vuosia 2003-2010 pienempi. Lahnasaalis riippuu merkittävästi kulloinkin käytössä olevien verkkojen harvuuksista ja lahnasaaliin aleneminen johtuukin osaltaan harvojen lahnaverkkojen käytön vähenemisestä ja pyynnin keskittymisestä muihin lajeihin. Osin muutos lienee kuitenkin todellinen ja samansuuntainen kehitys on ollut nähtävissä myös toteutettujen kalastustiedustelujen tuloksista. Haapajärven kirjanpitokalastajien haukisaalis laski edellisvuodesta, mutta oli silti hieman vuosien 2011-2013 tasoa parempi. Vajaa 150 kg:n kalastajakohtaista saalista voidaan edelleen pitää kotitarvekalastukselle merkittävänä etenkin, kun se koostuu pääosin käyttökelpoisista lajeista. (Taulukko 2, liite 1.)

Taulukko 2. Kalastuskirjanpidon kokonaissaalis (kg) Haapajärvellä v. 2003-2015. (n = kalastajien määrä) Yhteensä saalis/ Vuosi n Hauki Lahna Kuha Ahven Kirjol. Siika Made Särki Muut kalastaja (kg) (kg) 2003 8 415 405 175 138 33 4 8 22-1200 150 2004 8 560 409 246 72 63 5 19 5-1379 172 2005 8 424 540 186 52 120 1 16 9-1348 169 2006 8 419 465 209 91 71 1 17 20-1293 162 2007 9 668 577 289 85 44 3 24 6-1696 188 2008 8 599 357 175 52 49 1 14 17 13 1277 160 2009 9 513 561 264 71 18 2 15 10 8 1462 162 2010 9 593 492 361 26 80-21 4 9 1586 185 2011 7 352 260 167 12 52-9 - 3 855 122 2012 6 377 263 157 13 29-19 3 3 864 144 2013 6 290 211 225 8 48-18 1 1 804 134 2014 7 510 158 277 29 63-17 16-1069 153 2015 6 390 210 174 74 5-6 20 0 878 146 6 Harvoilla verkoilla (# 40-60 mm) Haapajärvestä saadut hauki-, kuha- ja lahnasaaliit olivat edelleen varsin pieniä (n. 105-200 g/kokukerta, kuva 3). Em. lajien lisäksi verkoilla saatiin vähäisiä määriä särkeä (16 kg), madetta (5,5 kg), kirjolohta (n. 4,5 kg), ahventa (n. 2,8 kg) sekä säyne (0,3 kg). Pyyntikokoisina istutettujen kirjolohien osalta pyydyskokukertakohtainen (pkk) yksikkösaalis romahti ollen verkkokalastuksen osalta noin 2,8 g. Kirjolohisaaliiden määrä riippuu vahvasti pyyntikokoisena istutettujen kirjolohien määrästä. (Liitteet 1 ja 2.) Verkkokalastuksen hauen yksikkösaalis Haapajärvellä oli tarkkailun alusta aina vuoteen 2002 saakka kohtalainen, eli suunnilleen 500-800 g/pkk. Vuodesta 2003 lähtien yksikkösaaliit ovat jääneet selvästi pienemmiksi, noin 200-300 gramman tuntumaan. Muutos ei johtune suoraan haukikannan muutoksesta vaan pääasiassa kirjanpitäjien vaihtumisesta ja uusien kirjanpitäjien aktiivisesta kesäkalastuksesta, mikä heijastuu myös yksikkösaaliisiin (Taskila 2012). Myös verkkokohtaiset lahnasaaliit ovat tarkkailun aikana pienentyneet. Lahnan osalta yksikkösaalis riippuu oleellisesti kulloinkin käytössä olleista verkkoharvuuksista ja tavallista parempi yksikkösaalis v. 1987-1988 voikin johtua muita vuosia runsaammasta harvojen lahnaverkkojen käytöstä (Taskila 2012). (Kuva 3.) Istutettu kuha on ollut Haapajärvellä merkittävä saalislaji 1990-luvun puolivälistä lähtien, joskin lajin yksikkösaaliit ovat kuitenkin olleet koko ajan melko pieniä. Kirjanpitokalastajissa vuonna 2003 tapahtuneiden muutosten jälkeen yksikkösaaliin taso on säilynyt melko tasaisesti noin 100 g/pkk tuntumassa. Kuhien yksikkösaaliiden kehittymisessä on ollut viime vuosina pienehkö nouseva suunta ja seuraavat tarkkailuvuodet näyttävät onko kehityssuunta todellinen vai onko kyse vain vuosien välisestä normaalista vaihtelusta. (Kuva 3.)

7 Kuva 3. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Haapajärvellä v. 1987-2015. Ahven- ja särkisaaliit ovat olleet viime vuosina korkeintaan 10 g/pkk tasolla ja pysytelleet alle 50 g/pkk:ssa jo 10-15 vuotta. Todellisuudessa Haapajärven ahven- ja särkikannat eivät ole niin heikkoja kuin yksikkösaaliista voisi päätellä, vaan syynä on käytettyjen verkkojen harvuus. Myös verkko-

kalastuksen madesaaliit ovat olleet koko tarkkailuhistorian ajan varsin pieniä ja kirjanpitokalastajissa tapahtuneiden muutosten jälkeen (2003) vielä aiempaakin pienempiä. Viitteitä madekannan heikkenemisestä on saatu myös toteutettujen kalastustiedustelujen tuloksista. Verkkokalastuksella tavoitellaan Haapajärvellä pääasiassa haukea ja kuhaa. (Kuva 4.) 8 Kuva 4. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Haapajärvellä v. 1987-2015.

Yksittäinen kirjanpitokalastaja harjoitti Haapajärvellä edellisvuosien tapaan kevään kutuaikaan myös rysäkalastusta. Tätä ennen rysäpyyntiä on kirjanpitokalastajien toimesta harjoitettu järvellä vuonna 2004. Vuoden 2014 pyynti epäonnistui ainakin saaliiden valossa, sillä koko rysäsaalis koostui vain vähäisestä määrästä ahventa. (Liitteet 1 ja 2.) Myös katiskoiden käyttö rajoittui Haapajärvellä vuonna 2015 yksittäisen kalastajan pyyntiin. Kirjanpitokalastaja harjoitti katiskapyyntiä touko-lokakuun aikana, eikä pyynti siten rajoittunut ainoastaan keväiseen kutupyyntiin. Katiskakalastaja kasvatti myös pyyntiponnistustaan edellisvuosista. Yksittäisen katiskan keskimääräinen kokukertakohtainen haukisaalis jäi 80 grammaan, mutta ahvensaalis oli aiempia vuosia korkeampi, 566 grammaa. Pääosa ahvensaaliista (n. 78 %) saatiin elo-syyskuussa, jolloin ahvensaalis oli 1221 grammaa kokukertaa kohden. Keväisen kutupyynnin aikaiset saaliit jäivät melko vaatimattomiksi (n. 60 g haukea ja 217 g ahventa). Kutuaikaisen pyynnin onnistuminen vaihtelee voimakkaasti vuosittain mm. pyynnin tarkan ajoittumisen, veden lämpötilojen ja vedenkorkeuksien/jäätilanteen mukaan, mikä selittää niin rysä- kuin katiskapyynninkin saaliiden heilahteluja. Muu katiskasaalis koostui vähäisistä määristä särkeä, madetta lahnaa ja kuhaa. (Liitteet 1 ja 2.) Yksittäinen kalastaja piti helmi-huhtikuulla pyynnissä myös iskukoukkuja, joiden määrä vaihteli 7-15 välillä pyynnin painottuessa maaliskuulle. Koukuilla saatu haukisaalis oli kohtalainen (reilut 55 kg) ja kalastaja jäi vain kahdeksana kertana 119:sta (6,7 %) kokonaan ilman saalista. Suuremmat haukiyksilöt puuttuivat edellisvuoden tapaan koukkusaaliista, ja yhden koukun kokukertaa kohden laskettu yksikkösaalis oli noin 105 grammaa. (Liite 1.) Yksi kalastaja harjoitti myös vapakalastusta vetouistellen pariin otteeseen elokuussa ja pilkkimällä helmi-maaliskuussa. Pilkkireissujen kokonaissaalis koostui ahvenesta (2,4 kg) ja särjestä (3,4 kg). Yksikkösaaliit olivat molemmilla kalalajeilla edellisvuotta parempia (ahven 480g ja särki 680g/kkr) Kalastaja harrasti kaksi kertaa vetouistelua elokuussa ja sai saaliikseen vähäisen määrän haukea (1 kg) ja ahventa (1,1 kg). Vuotta 2013 koskeneen kalastustiedustelun tulosten mukaan Haapajärvellä harjoitetaan jonkin verran kuhan vapakalastusta. (Liitteet 1 ja 2.) Yksi kalastaja harjoitti yhden kerran pitkäsiimapyyntiä ja sai saaliikseen vähäisen määrän haukea (2 kg) ja kuhaa (2,2 kg). Katiskapyytäjä ilmoitti saaneensa touko-lokakuun välisenä aikana katiskoistaan kaikkiaan 17 täplärapua. 3.1.3 Pyhäjokisuu Pyhäjokisuulla ei ollut lainkaan kirjanpitokalastajia vuonna 2002 ja alueelle järjestettiin yhtä lukuun ottamatta uudet kirjanpitäjät vuodeksi 2003, jolla on ollut vaikutusta tuloksiin. Jokisuun kirjanpitokalastajien verkkokalastus painottui loppukesään ja syksyyn heinä-lokakuulle sekä alkuvuoteen tammi-helmikuulle. (Kuva 5.) Verkkokalastus Haapakosken alapuolisella jokiosuudella on kielletty kesäkuusta alkaen ja tässä käsitelty syksyn verkkokalastus kohdistuikin kieltoalueen ulkopuoliselle jokisuun läheiselle alueelle. Kalastusalueita ei kuitenkaan voitu luokitella varsinaiseen meriedustan alueeseenkaan kuuluvaksi ja jaottelu tehtiin pääasiassa kalastuksen kohdelajien, saaliiden ja verkkomäärien perusteella. Lisäksi alueella on harjoitettu emosiianpyyntiä mädinhankintaan. Vuonna 2015 verkkokalastuksen kokonaispyyntiponnistus kasvoi edellisvuosiin nähden (833 pkk) ja kalastus painottui alkuvuoden lisäksi loppukesään ja syksyyn. Vuoden 2015 loppukesän ja syksyn verkkokalastus keskittyi siikaan, kun taas alkuvuoden pääasiassa talviaikaan keskittyneen pyynnin saalislajisto oli monipuolisempi. Alkuvuodesta jokisuulla pyydettiin lisäksi koukuilla madetta ja haukea sekä yksittäisellä kalastajalla oli lisäksi keväällä käytössään metalliverkosta tehtyjä mertoja. Elolokakuun pyyntiaikana harjoitettiin lisäksi nahkiaisten rysäpyyntiä kolmen kirjanpitokalastajan toimesta. 9

10 Kuva 5. Kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen pyhäjokisuulla vuonna 2015 Verkoilla saatu hauen yksikkösaalis oli 312 g/pkk ja siten putosi huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna. Kun aineistosta erotetaan loppukesän ja syksyn aikainen siianpyynti pois, kohoaa alkuvuoden keskimääräinen haukisaalis hieman yli 1,1 kg:aan verkon kokukertaa kohden. Alkuvuoden ja kevään aikaan saatiin lisäksi noin 447 g lahnaa, noin 374 g ahventa ja noin 1089 g madetta kokukertaa kohden. Kun tähän lisätään vielä 208 gramman keskimääräinen särkisaalis 124 gramman säynesaalis ja vähäinen siikasaalis, saadaan tammi- ja toukokuun välisen verkkokalastuksen kokonaisyksikkösaaliiksi noin 3,4 kg yhden verkon kokukertaa kohden. Yli kolmen kilon keskimääräistä verkkokohtaista saalista voidaan pitää vielä melko merkittävänä etenkin, kun se muodostuu suurimmaksi osaksi käyttökelpoisista lajeista. Alkuvuoden verkkokalastuksesta voidaan erottaa vielä tammihelmikuun, eli perinteisen mateenpyyntijakson kalastus erilleen. Tuon aikavälin keskimääräinen madesaalis oli reilut 1,7 kg/pkk. Lahnan ja mateen osalta saaliit riippuvat merkittävästi käytetyistä verkoista ja kalastusalueista, eli toisin sanoen kalastuksen kohdistumisesta kyseisiin lajeihin. Käytettyjen verkkojen silmäharvuus myös vähentää ahven- ja särkisaaliita. Vuonna 2015 kalastajien käytössä oli vähäinen määrä myös tiheämpiä # 27-33 mm verkkoja. Tiheiden verkkojen pyyntimäärät olivat koko aineistoon nähden niin vähäisiä (80/833 pkk), että vuoden 2015 tuloksissa niitä ei raportoida erikseen. Heinäkuusta eteenpäin kalastus jatkui melko tasaisena ja kasvoi lokakuun siian pyynnin aikaan. Lokakuussa harjoitettiin myös emosiian pyyntiä mädinhankintaa varten. Loppukesän-syksyn merkittävimmät saalislajit olivat siika (472,3 g/pkk) ja ahven (408,9 g/pkk). Pyhäjokisuulla on harjoitettu varsin aktiivisesti hauen ja mateen talvista koukkukalastusta. Tammimaaliskuussa 2015 koukkukalastusta harjoitti jokisuulla kaksi kirjanpitokalastajaa ja heidän käyttämiensä made- ja iskukoukkujen määrä vaihteli 4-10 koukun välillä. Kaikkiaan heille kertyi kalastuspäiviä tämän pyyntimuodon osalta 56 kpl. Haukikoukuilla saatiin keskimäärin noin 312 g saalis yksittäisen koukun kokukertaa kohden ja vastaava madekoukkujen madesaalis oli noin 324 grammaa. Hauen osalta tämä ns. yksikkösaalis pysytteli edellisvuoden tasolla ja mateen osalta kohosi noin 50 grammaa. Yksikkösaaliit ovat nykyisellään kuitenkin melko kohtuullisia. (Liitteet 1 ja 2.) Yksittäinen kirjanpitokalastaja harjoitti keväällä kutuaikaan myös pienimuotoista mertapyyntiä. Toukokuulle ajoittuneen kalastuksen pyydysten kokukertojen määrä oli noin 12 ja saatu saalis (n. 330 kg) koostui pääosin särjistä (n. 83 %), hauista (n. 10 %) ja ahvenista (n. 7 %). (Liitteet 1 ja 2.) Yksittäinen kirjanpitokalastaja harjoitti katiskapyyntiä tammi-helmikuussa ja keväällä toukokesäkuussa. Talvisen katiskapyynnin saaliina oli vähäinen määrä madetta, haukea, särkeä, ahventa ja lahnaa. Ahvenen kutuaikaan ajoittunut katiskapyynti tuotti erittäin runsaan ahvensaaliin (4,04 kg/kkr) ja pyynnin voidaan katsoa onnistuneen hyvin. Myös kalastajan kommenttien mukaan ahvensaalis oli kalastushistorian suurimpia. (Liite 1.)

Nahkiaisen rysäpyyntiä harjoitti v. 2015 jokisuulla kolme kirjanpitokalastajaa, joiden saama yksikkösaalis oli tarkkailuhistorian suurin, noin 108 kpl/pkk. Edellisen kerran poikkeuksellisen runsaita nahkiaissaaliita saatiin vuonna 2012 ja 2007. Keskimääräinen nahkiaissaalis vuosina 2003-2015 on ollut hieman reilut 60 kpl/pkk. Yksikkösaaliiden laskemista on ajoittain vaikeuttanut myös yksittäisten pyytäjien ilmoittamat kilomääräiset saaliit, jotka on muunnettu kappalemääräisiksi saaliiksi käyttämällä nahkiaisen keskipainona 50 grammaa. Nahkiaisen kutunousuun ja siten myös saaliisiin vaikuttaa merkittävästi syksyn virtaamatilanne. Esimerkiksi syksyllä 2003 ja 2005 virtaama joessa oli varsin pieni, mikä heikensi nahkiaisen nousua jokeen. Syksyt 2004, 2007, 2008, 2010, 2011 olivat taas melko runsassateisia ja vuoden 2012 syksy monin paikoin Pohjois-Pohjanmaata ennätyssateinen, mikä edisti nahkiaisen kutunousua. Vuosien 2013 ja 2014 syksyt olivat virtaamien suhteen jälleen haastavampia. Vuoden 2015 kesä ja syksy olivat keskimääräistä sateisempia ja kasvattivat virtaamia, joka vaikutti positiivisesti nahkiaisen nousuun. (Kuva 5, liitteet 1 ja 2.) 11

12 Kuva 5. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk, kpl/pkk) vuosi-arvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjokisuulla v. 1998-2015.

3.1.4 Meriedusta Pyhäjokisuun meriedustalla ei ollut lainkaan kirjanpitokalastajia vuonna 2002 ja alueelle rekrytoitiinkin yhtä lukuun ottamatta uudet kirjanpitäjät vuodeksi 2003, millä on ollut vaikutusta tuloksiin. Verkkokalastuksen volyymi oli vuosina 2003-2005 moninkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Sen jälkeen kirjanpitokalastajien verkkokalastusmäärät vähenivät selvästi, mutta ovat sittemmin kääntyneet jälleen kasvuun (Taskila 2012, kuva 6). Vuonna 2015 verkkokalastuksen määrä kasvoi edelleen ja lähestyi volyymiltään jo vuoden 2003 tasoa. Verkkokalastusmäärän kasvaminen johtuu pääasiassa yhden I luokan ammattikalastajan pyyntiponnistuksen kasvamisesta joka kaksinkertaistui edellisvuodesta. Rannikolla tapahtuvan ammattimaisen verkkokalastuksen kannattavuuteen ja siten myös määrään vaikuttavat yleisesti mm. kalojen markkinahinta, kalakantojen muutokset, kalastuksen säätely, kalastuslupien saatavuus ja hylkeet. 13 Kuva 6. Pyhäjoen meriedustan kirjanpitokalastajien verkkokalastusmäärät (pyydyskokukerrat) vuosina 2003-2015. (Vuoden 2014 osalta tiheiden verkkojen pyyntiä ei voitu erottaa muusta verkkokalastuksesta) Maivanpyyntiä on vain kokeiltu joinakin vuosina, ja saaliit ovat vaihdelleet vuosittain huomattavasti. Viime vuosina maivaa ei ole kalastettu lainkaan. Tiheiden verkkojen (# 27-33) pyyntimäärät ovat olleet aiempina vuosina vähäisiä, mutta tiheiden verkkojen määrä kasvoi voimakkaasti vuonna 2015, jolloin jo lähes suurin osa käytetyistä verkoista oli tiheitä verkkoja. Pääasiassa muutos johtuu kirjanpitokalastajan raportointitavasta, koska edellisvuosina tiheiden ja harvojen verkkojen pyyntimääriä on raportoitu yhdessä (# 27-60 mm verkot) ja vuoden 2015 osalta ne raportoitiin erikseen (# 27-33 ja # 40-60 mm verkot). Näin ollen tiheiden verkkojen määrä on ollut todellisuudessa suurempi osin jo vuonna 2013 sekä 2014, jolloin tiheiden ja harvojen verkkojen pyyntimääriä on raportoitu yhdistetysti. Siian kalastusta on todennäköisesti kohdennettu karisiian pyyntiin, joka selittäisi tiheiden verkkojen käytön lisääntymistä. Tiheillä verkoilla saatu siikasaalis on vaihdellut vuosittain huomattavasti (kuva 5), johon ovat voineet vaikuttaa kalastajien ja kalastuspaikkojen muuttuminen sekä pyynnin laajuuden vaihtelu (Taskila 2012). Vuoden 2015 tiheillä verkoilla saadusta saaliista yli puolet (n. 57 %) oli siikaa, mutta siian yksikkösaaliit jäivät heikoiksi ja saalis olikin tarkkailuhistorian toiseksi pienin (213 g/pkk). Muu saalis koostui pääasiassa särjistä (19,4 %) ja ahvenesta (12,9 %), joiden lisäksi saatiin vähäisiä määriä lahnaa, taimenta, haukea sekä joitakin kuhayksilöitä (Kuva 7., liitteet 1 ja 2.).

Harvoilla verkoilla saatu siikasaalis on ollut perinteisesti tiheämpiin verkkoihin nähden pienempi, mutta vuonna 2015 harvojen verkkojen siikasaalis oli tiheitä verkkoja huomattavasti parempi (558 g/pkk). Harvojen verkkojen saaliista siikaa oli vajaa puolet (48 %) ja muita merkittäviä saalislajeja olivat särki (18 %), ahven (10 %) ja hauki (10 %). Lisäksi saalissa oli vähäisempiä määriä lahnaa, taimenta ja madetta. Kalastajien ja kalastuspaikkojen välillä on tapahtunut vuosien välillä muutoksia ja syksyiseen siianpyyntiin vaikuttavat myös sääolot ja mm. hyljekannat. Hylkeiden aiheuttamat ongelmat vaikuttavat nykyisin merkittävästi myös verkkosaaliisiin. Myös vuoden 2015 osalta merialueella kalastaneet huomauttivat hylkeiden vaikeuttavan verkkokalastusta (Taskila 2012, Kuva 7., liitteet 1 ja 2.). 14 Kuva 7. Kirjanpitokalastajien pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Pyhäjokisuun meriedustalla v. 1998-2015. Vuoden 2015 osalta harvojen rysien/loukkujen pyynti- ja saalistiedot jäivät kirjanpitokalastajalta toimittamatta ja niitä ei sen johdosta raportoida. Vuoden 2015 rysäkalastustiedot raportoidaan vuoden 2016 kalataloustarkkailun yhteenvedossa. 3.1.5 Kalastajien kommentit Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta, kalojen makuvirheistä ja muista huomioista on esitetty liitteessä 1. Haapajärvellä verkkojen likaantuminen vaikeutti kesäaikaista verkkokalas-

tusta ja loppuvuoden kalastusta vähensivät kovat tuulet ja heikko jäätilanne. Merialueella taas hylkeet ja tuulet vaikeuttavat verkkokalastusta. 15 VIITTEET Lapin Vesitutkimus Oy 1998. Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu. Vuosiraportti tuloksista v. 1997. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy 1999. Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu. Vuoden1998 tulokset ja yhteenveto. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy 2002. Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu. Vuoden 2001 tulokset ja vuosien 1999-2001 yhteenveto. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy 2003. Pyhäjoen kalaston ja kalastuksen yhteistarkkailu v. 2002. Moniste. Lehtinen, L., Anttila, E-L., Taskila, E., Majuri, P. 2011. Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 2012 2018. Pöyry Finland Oy, Oulu. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2008. Julkaisematon aineisto. Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oy 1996. Haapaveden Haapajärven kalataloustarkkailu v. 1996. Moniste. Salo J. 2014. Pyhäjoen yhteistarkkailu 2013. Osa III Kalataloustarkkailu. Ahma ympäristö Oy, Oulu. Salo J. 2015. Pyhäjoen yhteistarkkailu 2014. Osa III Kalataloustarkkailu. Ahma ympäristö Oy, Oulu. Taskila, E. 2012. Pyhäjoen yhteistarkkailu 2011. Osa III Kalataloustarkkailu. Pöyry Finland Oy, Oulu.

KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V. 2015 Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg), nahkiainen (kpl) PYHÄJOKI (Haapajärvi Piipsanojansuu) Vetouistelu, lippa, uistin vapoja kalastus-* kalastus- Ahven Hauki Kuha kk pyynnissä kertoja aika (h) kg kg kg V 2 2 1,25-0,5 - VI 2 4 7-0,9 - VII 2 4 7-1,2 - VIII 2 12 20,75 0,9 8 - IX 2 8 13 0,07 10,2 - V-IX 10 30 49 0,97 20,8 - g/kkr 32 693 - *vapakertoja HAAPAJÄRVI Verkot # 40-60 mm 2015 kk # pkk Ahven Särki Hauki Made Kuha Lahna Kirjolohi Säyne kg kg kg kg kg kg kg kg I 45-55 92 27 6,2 6,0 II 45-55 66 22,9 0,4 III 45-60 192 52,3 13 22,3 IV 45-55 146 0,3 0,7 46 2,0 10,8 7,1 V 40-60 201 2,0 2,5 17,8 1,0 26,9 16,7 2,0 0,3 VI 40-60 158 6,2 18,9 79,4 2,6 VII 40-60 150 0,5 2,5 23,2 13 4,5 VIII 40-60 156 2,2 10,5 13,8 2,5 IX 40-60 206 3,8 31,5 1,0 32,2 56,6 X 40-60 164 3 42.3 1,5 22,2 4,8 - XI 40-60 106 1,5 26,4 10,8 4,1 - XII 55 6 15,9 3,4 1,2 - I-XII 40-60 1643 2,8 16,2 279,7 5,5 171,2 205,6 4,6 0,3 g/pkk 1,7 9,9 170 3,3 104,2 125,1 2,8 0,2 Vetouistelu, uistin vapoja kalastus-* kalastus- Ahven Hauki Kuha Kirjolohi kk pyynnissä kertoja aika (h) kg kg kg kg VII 3 6 8,5 1,1 1 - g/kkr 183 167 - - *vapakertoja

Rysä kk kpl pkk Ahven kg IV 2 4 - V 2 10 0,1 IV-V 14 0,1 g/pkk 7 Katiska kk kpl pkk Ahven Särki Hauki Made Lahna Kuha kg kg kg kg kg kg V 4 32 5 2,7 VI 4 28 8 0,9 2,7 VIII 3-5 14 39,4 3,2 IX 4-5 29 13,1 0,5 2,4 1,2 0,5 X 3-5 16 1,9 0,3 0,9 V-X 3-5 119 67,4 0,5 9,5 0,9 3,9 0,5 g/pkk 566 4 80 8 33 4 Iskukoukut kk kpl pkk Hauki kg II 7 84 12,1 III 7-15 425 40,5 IV 15 15 2,5 II-IV 7-15 524 55,1 g/pkk 105 Pilkki vapoja kalastus- kalastus- Ahven Särki kk pyynnissä kertoja aika (h) kg kg II 1 2 7 1,4 2,4 III 1 3 7 1 1 II-III 5 14 2,4 3,4 g/kkr 480 680 Kalastajakohtaiset kommentit II-III Jäällä paljon vettä ja lunta IV Likaantuminen haittaa pyyntiä ja aiheuttaa lisätyötä. Lima V-VI Likaantuminen haittaa vähän. Lima. VII-VIII Likaantuminen haittaa pyyntiä ja aiheuttaa lisätyötä. Lima IX Likaantuminen haittaa pyyntiä ja aiheuttaa lisätyötä. Lima ja roskat. X Likaantuminen haittaa vähän. Roskat.

JOKISUU Verkot # 27-60 mm kk # pkk Ahven Särki Hauki Taimen Siika Made Kuha Lahna Säyne kg kg kg kpl kg kg kg kg kg I 27-60 60 5 1 31 4 6 198 23 II 27-60 56 9 49 26 2 III 27-60 28 31 26 96 2 20 29 8 IV 27-60 18 8,5 8 48,3 2 12,3 15 VI 27-60 40 22 7 VII 27-60 135 88 41 VIII 27-60 120 91 2 12 18 IX 27-60 130 49 5 7 14 12 X 27-60 214 45 8 27 190 27 43 3 XI 27-60 32 2 41 23 11 I-XI 27-60 833 349 57 260 4 306 270 0 174 28 g/pkk 418 68 312 5 367 324 0 209 34 Koukut ja iskukoukut kk kpl pkk Hauki Made kg kg I 6 42-28 II 6-7 71-37 III 2-10 282 120 0,8 IV 4-10 28 21 - I-III 423 141 66 g/pkk* 455 580 * yksikkösaaliit laskettu erikseen tammi-helmikuun mateenpyynnille ja maalis-huhtikuun hauenpyynnille Katiskat kk kpl pkk Ahven Särki Hauki Made Lahna kg kg kg kg kg I 2 58 2 5 2,5 7 1 II 2 30 4 6 4 V 75 412* VI 75 194 V-X 238 608 9 2,5 13 5 g/pkk 2555 38 11 55 21 Huomattavan suuri ahvensaalis Merrat kk kpl pkk Ahven Särki Hauki Harjus kpl kpl kg kg V 1 10 23 274,5 32 0,3 g/pkk - - 3200 30 Nahkiaisrysät kk kpl pkk nahkiaisia (kpl) VIII 3 39 6698 IX 3 63 5085 X 2 10 259 VIII-X 2-3 112 12042 kpl/pkk 108

Kalastajakohtaiset kommentit I Ei koskaan tähän aikaan näin paljon madetta verkolla IV-V Pyydysten likaantuminen erittäin voimakasta V-VI Moista ahvenentuloa ei ole koskaan ollut Pyhäjoessa. IX Nahkiaisrysässä heinää, roskaa ja levää. XI Pyydysten likaantuminen voimakasta, vesi korkealla MERIALUE Verkot # 27-33 mm kk # pkk Ahven Särki Hauki Taimen Siika Kuha Lahna kg kg kg kg kg kg kg VI 27-33 2070 341 152 447 117 VII 27-33 2090 287 290 25 427 2 70 VIII 27-33 2060 133 217 IX 27-33 1050 175 X 27-33 1390 575 VI-X 27-33 8660 420 631 25 152 1841 2 187 g/pkk 48 73 3 18 213 0 22 Verkot # 40-60 mm kk # pkk Ahven Särki Hauki Taimen Siika Made Kuha Lahna Kirjolohi kg kg kg kg kg kg kg kg kg V 40-60 560 68 125 67 26 308 12 2 53 3 XI 40-60 40 27 V-XII 40-60 600 68 125 67 26 335 12 2 53 3 g/pkk 113 208 112 43 558 20 3 88 5 Rysät Harvojen rysien/loukkujen saalistietoja ei ollut käytätettävissä vuodelta 2015. Vuonna 2015 pyynnissä oli entiseen tapaan neljä rysää. Kalastajakohtaiset kommentit VI Verkot limoittuvat ja hylkeet repineet kovasti verkkoja IX Hylkeet syövät kalat, tuulet sotkevat verkot X Hylkeitä kovasti

YKSIKKÖSAALIIT Kalastuskertakohtainen heittovapa/vetouistelusaalis vapaa kohden (g/krr) Pyhäjoella Piipsanojansuun ja Haapajärven välillä v. 2003-2015. Vuosi kkr Hauki Ahven Kirjolohi Kuha Vetouistelu 2003 16 219 - - - 2004 19 142 2 - - 2005 42 505 10 24-2006 40 333 - - 25 2007 28 296 7-7 2008 17 306 6-18 2009 18 511 - - - 2010 16 181 6-13 2011 19 700 26-63 2012 27 363 4-11 2013 20 895 76 - - 2014 17 656 24-44 2015 30 693 32 - - Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Pyhäjoella Piipsanojansuun ja Haapajärven välillä v. 2003-2015. Verkot. Vuosi pkk Hauki Lahna Verkot # 45-60 mm 2013 8 338 238 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Haapajärvellä v. 2003-2015. Verkot. Vuosi pkk Hauki Ahven Made Kuha Lahna Kirjolohi Siika Särki Säyne Taimen Verkot 2003 1407 244 67 6 124 269 23 3 15 - # 35-80 mm 2004 2066 235 24 9 119 158 30 2 2-2005 1883 221 28 9 99 287 64 1 5-2006 1901 204 34 9 110 244 37 1 1-2007 2276 267 15 10 127 250 19 1 3-2008 2151 260 17 6 80 158 23 1 8-2009 2660 180 26 5 95 208 7 1 3 3 2010 2374 207 10 7 148 206 33-2 4 2011 1738 177 6 5 95 150 30 - - 0 2012 1547 191 7 13 101 170 18 - - 1 2013 1480 159 5 12 152 142 28-1 4 2014 1976 226 11 8 136 79 31-7 - 2015 1643 170 2 3,3 104 125 3 - - 0 - Pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis Haapajärvellä 2009-2015 (g/pkk). Katiskat, rysät ja vetouistelu. Vuosi pkk Hauki Ahven Lahna Särki Kuha Kirjolohi Katiskat 2012 18 222 22 28 - - - 2013 15 400 - - - - - 2014 56 130 113 39 5 - - 2015 119 80 566 33 4 4 - Rysät 2013 13 869 8 62 8 - - 2014 15 93 - - 27 - - 2015 - - 7 - - - - Vetouistelu 2009 9 1478 67 - - 1244-2010 8 1025 338 - - 1263 325

2011 2 1950 500 - - 200-2012 4 325 125 - - - 250 2013 6 583 117 - - 67-2014 14 481 - - - 300 77 2015 6 167 183 - - - - Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Pyhäjokisuulla v. 2003-2015. Verkot. Vuosi pkk Hauki Ahven Made Lahna Siika Taimen Säyne Kuha Särki Verkot 2003 141 1403 128 124 268 113-50 - - # 45-65 mm 2004 797 326 43 100 236 269 10 26 - - 2005 401 1151 37 80 289 793 20 75 15-2006 473 919 27 84 445 177-90 15 11 2007 564 938 4 165 461 480-4 - - 2008 318 1231 27 181 453 179-60 - 19 2009 218 1534 68 236 390 - - 28 5 37 2010 186 1497 14 652 664 634-32 11 27 2011 112 2339 23 786 1313-18 335-36 2012 208 2056 200 596 524 82 24 42 43 163 2013 430 1466 139 661 550 992 14 37 26 56 2014 126 1135 230 230 333 587-24 143-2015* 833 312 400 324 209 367 -* 34-68 *Vuosi 2015 mukana myös # 27-33 verkkoja. Taimenet ilmoitettu kappaleina yht. 4kpl. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Pyhäjokisuulla v. 2003-2015. Rysät, katiskat, merrat, koukut Vuosi pkk Hauki Ahven Made Lahna Harjus Särki Säyne Rysät 2004 124 1000-145 - - - - 2005 58 1172 155 52 569-138 - 2006 33 3203 - - 58 - - - 2007 50 3248 26-480 - - - 2008 49 2014 37-1602 - - - 2011 28 2643 - - - - - - 2012 24 4383 - - 333 - - - 2013 8 3125 - - 250 - - - Katiskat 2007 25 752 1122-1200 - - - 2008 18 1444 2222-744 - - - 2013 1 2000 - - - - - - 2015 238 11 2555 55 21-38 - Merrat 2003 25 2860 140-1120 296 160-2004 35 2200 1274-271 14 1543-2005 48 573 21-67 58 2854-2006 25 1932 36-1400 56 3160-2007 7 4143 329 - - - - - 2008 7 4043 - - 714 - - - 2009 9 1556 - - 189 - - - 2010 9 5586 - - 556 - - - 2014* 12 3658 325 192 4250-5967 67 2015 10 3200 - - - 30 - - Koukut 2003 349 132-203 - - - - 2004 945 19-71 - - - - 2005 421 40-133 - - - - 2006 609 - - 87 - - - - 2007 184 111-71 - - - - 2008 203 67-177 - - - - 2010 301 70-138 - - - -

2011 305 295 - - - - - - 2012 498 215-97 - - - - 2013 560 235 32 97 - - - - 2014 221 328-270 - - - - 2015 423 455-580 - - - - * pyyntimäärä arvio Nahkiaisen rysäpyynnin pyynti- ja saalistiedot Pyhäjokisuulla v. 2003-2015. Vuosi Kalastajia Rysiä Pyydys- Nahkiainen kpl kokuk kpl kpl/pkk 2003 4 1-4 166 4982 30 2004 4 1-5 217 11999 55,3 2005 3 1-4 108 3213 29,8 2006 3 1-3 87 4651 53,5 2007 4 1-4 183 16905 92,4 2008 4 2-4 142 10923 76,9 2009 2 1-2 98 4780 48,8 2010 3 1-3 144 9243 64,2 2011 2 1-2 72 4922 68,4 2012 3 1-2 139 11861 85,3 2013 3 3 163 8795 54 2014 3 3 132 6651 50,4 2015 3 2-3 112 12042 108 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Pyhäjokisuun meriedustalla v. 2003-2015. Verkot Vuosi pkk Siika Taimen Lohi Harjus Hauki Ahven Made Lahna Säyne Kuha Kirjolohi Särki Verkot 2003 8810 159 - - - - 1 - - - - - - # 27-33 2004 2110 386 1 - - - 26 1 - - - - 2 mm 2005 3440 288 - - - - 18 1 - - - - 11 2006 181 801 - - - - 481 - - - - - 28 2007 575 330 - - - 2 163 9 2 7 - - 54 2008 200 1355 - - - 25 - - - - - - 320 2009 1034 842 2 - - 3 45 - - 1 - - 32 2010 575 470 73 - - 57 130-2 - - - 144 2011 270 622 - - - 4 152 4 15 48 - - 130 2012 140 386 - - - - 136 - - - - - 86 2013 140 907 - - - - 143 - - - - - - 2014 - - - - - - - - - - - - - 2015 8660 213 18 - - 3 48 22-0 - 73 Verkot 2003 6828 157 10 1 2 14 8 4 7 1 - - 2 # 35-60 2004 2266 293 1 - - 8 21 2 1 + - - 24 mm 2005 1414 452 11 - - 13 33 7 4 3 - - 2 2006 490 431 14 - - 12 155 2 2 - - - - 2007 1165 187 34 - - 21 63 3 12 15 - - 4 2008 675 295 24 - - 40 16 1 4 9 - - 19 2009 600 377 83 - - 10 38 2 3 - - - 23 2010 3195 409 16 - - 17 149 3 1 3 - - 76 2011 727 314 68-3 45 61 17 4 7 - - 11 2012 6108 292 15 - - 25 4 16 1 0 - - 2

2013 2520 239 20 - - 15 29 5 30 - - - 10 2014* 4527 403 2 - - 28 55 26 27 0 - - 99 2015 600 558 43 - - 112 113 20 88-3 5 208 * vähäistä tiheillä verkoilla pyyntiä ei voitu erottaa aineistosta, #27-60 mm yhdistetty Rysäsaaliita ei käytettävissä raportointihetkellä