TALVIVAARA SOTKAMO OY

Transkriptio

1 KALATALOUSTARKKAILU 16X TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa IVc Kalataloustarkkailu

2

3 Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailu v Sisältö 1 JOHDANTO KALASTUSKIRJANPITO SÄHKÖKOEKALASTUKSET Aineisto ja menetelmät Tulokset VERKKOKOEKALASTUKSET Aineisto ja menetelmät Tulokset KALASTUSTIEDUSTELU Aineisto ja menetelmät Kalastajamäärä ja kalastusaika Pyydykset ja saalis Kalastusta haittaavat tekijät Rapuhavainnot KALOJEN METALLIPITOISUUS YHTEENVETO KALATALOUSTARKKAILUSTA VIITTEET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Kalastuskirjanpidon perustulokset Sähkökoekalastuskohteet Sähkökoekalastusten perustulokset Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Verkkokoekalastuskohteet kartalla Verkkokoekalastuskohteiden koordinaatit Verkkokoekalastusten tulokset Järvialueiden kalastustiedustelukaavake Koskikalastuksen tiedustelukaavake Kalastustiedustelun perustulostus Kalojen metallipitoisuus Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos Copyright Pöyry Finland Oy

4 2 Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008) on Kainuun TE-keskus (nyk. Kainuun ELY-keskus) hyväksynyt eräin lisäyksin päätöksellään dnro 914/ , Lisäksi Tuhkajoen taimenkannan tilaa on seurattava vuosittain Kainuun TE-keskuksen (kirje dnro 816/ , ) hyväksymällä tavalla. Kalataloudellinen tarkkailu käsittää vuosittaisen kalastuskirjanpidon sekä Tuhkajoen kahden kohteen sähkökoekalastukset ja määrävuosin tehtäviä laajempia sähkökoekalastuksia, verkkokoekalastuksia sekä kalastustiedusteluja. Vuonna 2013 tarkkailuun sisältyivät kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu, verkkokoekalastukset sekä laajat sähkökoekalastukset. Vuonna 2013 sähkö- ja verkkokoekalastukset tehtiin Kainuun ELY-keskuksen vaatimuksesta perusohjelmaa laajemmalla alueella. Vuonna 2012 järvillä tehtiin perusohjelman ulkopuolisia ylimääräisiä biologisia tutkimuksia, mm. verkkokoekalastuksia Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi- ja Laakajärvellä. Lisäksi tutkittiin kyseisten järvien ahventen metallipitoisuuksia. Tuhkajoen taimenkannan turvaamiseksi pyydettiin kesällä 2013 Tuhkajoesta 105 taimenen poikasta, jotka otettiin viljelyyn Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Paltamon laitokselle. 3 2 KALASTUSKIRJANPITO Kolmisopelle ja Jormasjärvelle järjestettiin 7 kalastajan kalastuskirjanpito vuoden 2008 alussa. Heistä 5 kalastaa Jormasjärvellä ja 2 Kolmisopella. Kolmisopella ei ole enää nykyisin tiettävästi muita kalastajia. Kirjanpitäjistä 1 on kalastanut Talvilahdella. Jormasjärven kirjanpitäjistä 3-4 ravusti v Jormasjärvellä ja 1 heistä myös Talvilahdella, mutta rapurutto tuhosi rapukannan v Kalastajat kirjaavat pyyntitoimensa kalastuskerroittain sekä havainnoivat myös pyydysten likaantumista ja kalojen mahdollisia makuvirheitä. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit v on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukerta-, vetokerta- tai kalastuskertakohtaiset saalisindeksit kullekin saalislajille. Kirjanpitäjien kalastus Jormasjärvellä on ollut pääasiassa talviverkkokalastusta. Pyyntiä on harjoitettu lisäksi kurenuotalla, iskukoukuilla ja vetouistimilla sekä joinakin vuosina myös isorysillä ja maderysillä. Jormasjärvellä saalis on ollut pääasiassa kuhaa ja haukea, joiden yhteisosuus on ollut vuosittain % kokonaissaaliista (taulukko 1). Näiden lisäksi on saatu merkittävästi siikaa ja madetta sekä vähän muikkua, ahventa, lahnaa ja särkeä. Kuhan osuus kokonaissaaliista on ollut vuosittain %. Kalastajakohtainen saalis on ollut Jormasjärvellä kotitarvekalastuksen luonne huomioiden varsin korkea eli keskimäärin vuodessa. Joinakin vuosina harjoitettu isorysäpyynti on ollut osin ammattimaista. Kolmisopella kalastus on ollut pienimuotoista katiskakalastusta ja saalis on ollut lähes täysin haukea ja ahventa. Kalastajakohtainen saalis on ollut Kolmisopella vuodessa. Copyright Pöyry Finland Oy

6 Taulukko 1 Kalastuskirjanpidon kokonaissaalis () ilman nuottasaalista Kolmisopella ja Jormasjärvellä v Vuosi Kalastajia Taimen Siika Muikku Kirjol. Hauki Kuha Ahven Made Lahna Särki Yht. /kal. Kolmi soppi Jormas järvi Kolmisoppi Kolmisopella katiskapyynnillä saadun hauen, ahvenen ja särjen yksikkösaaliit olivat v pieniä eli g/pkk (taulukko 2). Kolmisopella katiskoilla saatu haukisaalis on ollut tarkkailujakson aikana pienikohtalainen eli yleensä tasoa 0,2-0,6 /pkk (kuva 1). Hauen yksikkösaalis oli v poikkeuksellisen korkea. Hauen yksikkösaalis on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä. Ahvensaalis on ollut pieni-kohtalainen eli tasoa 0,3-0,6 /pkk (kuva 1). Ahvenen yksikkösaaliilla on ollut lievästi nouseva kehityssuunta. V kokukertojen määrä oli aiempaa pienempi, millä saattoi olla vaikutusta myös yksikkösaaliiseen. Särkisaalis on ollut pieni kaikkina vuosina (taulukko 3). Kolmisopen erikoisuutena voidaan pitää sitä, että järvestä on saatu katiskoilla kesällä jonkin verran myös madetta (taulukko 2). Taulukko 2 Pyydyskokukertakohtainen katiskasaalis (g/pkk) Kolmisopella v kk Vuosi pkk Hauki Ahven Made Särki Katiskat V-VIII IX-X V-X Copyright Pöyry Finland Oy

7 g/pkk Hauki, katiskat g/pkk Ahven, katiskat Kuva 1 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Kolmisopella v Jormasjärvi Jormasjärvellä muikun pyyntiä verkoilla vain kokeiltiin v Muikku on ollut v pienikokoista, ja sitä on pyydetty vähän # mm:n verkoilla. Muikun yksikkösaaliit verkoilla ovat olleet pieniä eli enimmäkseen alle 0,5 /pkk (taulukko 3). Kurenuotalla ei kalastettu ollenkaan v (taulukko 3). Kalastus Jormasjärvellä painottuu talvikalastukseen harvoilla verkoilla (# mm). Verkoilla v saadun kuhan yksikkösaalis oli kohtalainen eli 724 g/pkk (taulukko 4). Hauen yksikkösaalis oli pieni eli 244 g/pkk. Siikaa ja madetta saatiin vain vähän eli alle 100 g/pkk. Isorysillä saatiin kuhaa varsin hyvin eli 13,2 /pkk (taulukko 4). Rysät koettiin vain harvakseltaan, mikä osaltaan nosti yksikkösaalista. Vetouistelulla saatiin haukea ja kuhaa hyvin eli 1,0-1,5 kalastuskertaa kohden (taulukko 5). Jormasjärvellä yksi kalastaja kommentoi verkkojen likaantumista tammikuulla (liite 1). Kalastajien mukaan muikku oli v hiukan aiempaa isompaa ja sitä sai kutupyynnissä melko hyvin. Copyright Pöyry Finland Oy

8 Taulukko 3 Pyydyskokukertakohtainen muikkuverkkosaalis (g/pkk) ja vetokertakohtainen kurenuottasaalis (g/vkr) Jormasjärvellä v kk Vuosi pkk/vkr Muikku Muikkuv. VI-VIII # mm IX-X VI-X Kurenuotta VII-VIII IX VII-IX Copyright Pöyry Finland Oy

9 Taulukko 4 Pyydyskokukertakohtainen verkko-, isorysä-, maderysä- ja koukkusaalis (g/pkk) Jormasjärvellä v kk Vuosi pkk Taimen Siika Kirjol. Hauki Kuha Ahven Made Lahna Särki Verkot I-IV # mm V-VIII IX-XII I-XII Isorysät V-VIII IX V-IX Maderysät II-III Iskukoukut I-III, XII Copyright Pöyry Finland Oy

10 Taulukko 5 Kalastuskertakohtainen vetouistelusaalis (g/kkr) Jormasjärvellä v kk Vuosi kkr Hauki Kuha Ahven Vetouistelu VI-IX Kuhan yksikkösaalis verkoilla on ollut tarkkailujakson aikana kohtalainen-hyvä eli 0,5-0,9 /pkk ja yksikkösaaliit ovat vaihdelleet vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Hauen yksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan pieni eli 0,2-0,3 /pkk. Siikaa ja madetta verkoilla on saatu vain vähän eli yleensä alle 100 g/pkk. Siian yksikkösaalis on tarkkailujakson aikana hieman kasvanut. Käytettyjen verkkojen solmuväli on ollut niin harva, että niillä on saatu ahventa vain hiukan ja särkeä ei ollenkaan. Vetouistelulla on saatu kuhaa ja haukea hyvin koko tarkkailujakson ajan. Kuhan yksikkösaalis on ollut tasoa 1,0 2,0 ja hauen vastaavasti 0,9-1,5 kalastuskertaa kohden (kuva 3). V ja pyynnissä olleilla isorysiä on saatu kuhaa kohtalaisesti-hyvin eli tasoa 9-13 /pkk (kuva 4). Isorysät on koettu vain harvakseltaan, mikä on nostanut yksikkösaalista. Muiden kalalajien yksikkösaalit rysällä ovat olleet pieniä eli enimmäkseen alle 2 /pkk (taulukko 4). Maderysillä saatiin madetta v vähän eli 3,4 3,7 /pkk (taulukko 4). Kalastuskirjanpitotulosten perusteella kaivostoiminnan vaikutuksia ei ole havaittavissa Jormasjärvellä eri pyydysten yksikkösaaliissa. Copyright Pöyry Finland Oy

11 g/pkk Kuha, verkot # mm g/pkk Hauki, verkot # mm g/pkk Siika, verkot # mm g/pkk Made (I-IV), verkot # mm Kuva 2 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Jormasjärvellä v Mateen osalta huomioitu kevättalven saalis. Copyright Pöyry Finland Oy

12 g/kkr Kuha, vetouistelu g/kkr Hauki, vetouistelu Kuva 3 Kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Jormasjärvellä v g/pkk Kuha, rysät Kuva 4 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Jormasjärvellä v Jormasjärven Talvilahdella, johon Tuhkajoki laskee, on harjoitettu pienimuotoista verkkokalastusta sekä joinakin vuosina vetouistelua, joka on osin ulottunut Talvilahden ulkopuolellekin. Kuhan ja hauen yksikkösaaliit verkoilla olivat Talvilahdella v pieniä eli g/pkk (taulukko 6). Hauen yksikkösaaliit verkoilla ovat olleet Talvilahdella pääosin samaa tasoa ja kuhan yksikkösaaliit yleensä pienempiä kuin koko Jormasjärvellä keskimäärin (taulukot 4 ja 6). Joinakin vuosina yksikkösaaliit ovat olleet Talvilahdella myös suurempia kuin koko Jormasjärvellä keskimäärin. Kuhan ja hauen vetouistelun yksikkösaaliit ovat olleet Talvilahdella hiukan parempia kuin koko Jormasjärvellä keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

13 Taulukko 6 Pyydyskokukertakohtainen verkkosaalis (g/pkk) ja kalastuskertakohtainen vetouistelusaalis (g/kkr) Jormasjärven Talvilahdella v kk Vuosi pkk/kkr Taimen Siika Hauki Kuha Ahven Made Lahna Verkot I-IV # mm V-VIII IX-XII I-XII Vetouistelu VI-IX Ravustus Jormasjoella todettiin rapurutto kesällä Rapurutto levisi sittemmin Jormasjärveen ja tuhosi järven rapukannan v Kesän 2011 ravustusyrityksillä saatiin 3 pientä rapua Jormasjärven pohjoisosasta Kiikonniemestä. Järven itärannalta ja Talvilahdelta ei rapuja saatu tuolloin ollenkaan. Kesän 2012 koeravustuksilla saatiin Kiikonniemestä noin 10 pientä rapua. Kalastajien mukaan kesällä 2013 Jormasjärvessä esiintyi edelleen satunnaisesti rapua, myös täysimittaista. 3 SÄHKÖKOEKALASTUKSET 3.1 Aineisto ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Hans Grassl ELT 60II GI-laitteella 600 V jännitettä käyttäen. Koealat kalastettiin kolmeen kertaan ja tulokset on esitetty kolmen kalastuskerran yhteistuloksina ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Muutama koeala, joilla kalaa oli vain vähän ja toisella kalastuskerralla ei saatu saalista, kastettiin vain kahteen kertaan. Koekalastustulokset on tallennettu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ylläpitämään koekalastusrekisteriin. Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 2, koekalastusten perustulokset liitteessä 3 ja koealojen valokuvat liitteessä 4. Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 3) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus Copyright Pöyry Finland Oy

14 ja pohjan laatu (hiekka, sora, kivi, louhi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein. Lisäksi arvioitiin pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä seuraavalla luokituksella: 0 = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 50 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1-2 mm, peittävyys yleensä % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä % Tulokset Vesi oli kalastushetkellä lähellä kesän alivirtaamatilannetta, joten kalastusolosuhteet olivat kaikilla joilla hyvät. Koskialueet olivat kivikko-louhikkopohjaisia koskia, joissa soraa oli vain vähän (liite 3). Vesikasvillisuus oli pääasiassa vesisammalia (Fontinalis dalecarlica ja Hygrohypmum sp.), joiden peittävyys oli enimmäkseen % (liite 3). Vesisammalten ohella esiintyi satunnaisesti järvikortetta (Equisetum fluviatile) ja palpakkoa (Sparganium sp.). Rihmamaisia viherleviä oli hiukan vain Kivijoella (liite 3). Ruskeaa pohjasakkaa oli Kallio- ja Lumijoella kohtalaisesti ja Kivijoella vähän (liite 3). Tuhkajoella pohjasakkaa ei juuri esiintynyt. Kalliojoen kalasto oli niukka ja yksilötiheydet olivat pieniä (taulukko 7). Kalliojoen ylemmältä koealalta saatiin vain yksittäinen hauki, ahven ja made ja alemmalta koealalta 3 ahventa. Lumijoen kalasto oli lajistoltaan myös yksipuolinen. Ylemmältä alueelta saatiin pienin tiheyksin ahventa ja särkeä. Lumijoen alemmalle alueelle oli laitettu aiemmin kalkkia, jota oli edelleen rannalla ja vedessäkin, ja alue oli kalaton. Tuhkajoen kolmelta alimmalta alueelta saatiin taimenta (taulukko 7). Tiheydet olivat kahdella alueella pieniä, mutta joen alaosan yhdellä kohteella (S5A) tiheys oli kuitenkin kohtalainen eli 12,0 yks./aari. Kohteilla, missä taimenta esiintyi, osa taimenista oli kesänvanhoja ja loput 1-2 -vuotiaita poikasia. Harjusta ei esiintynyt koealueilla v Myöhemmin syyskuussa tehtyjen sähkökoekalastusten yhteydessä, jolloin pyydettiin taimenta viljelylaitokselle, harjusta saatiin joen alaosalta useita eri ikäryhmiä edustavia yksilöitä. Joen alaosalla oli varsin runsaasti (20-47 yks./aari) kesänvanhaa ahventa. Näiden lisäksi Tuhkajoen koealoilta saatiin satunnaisesti haukea, madetta, särkeä ja kiiskeä. Kivijoelta kalastettiin v uusi alue, jossa oli kohtalaisen runsaasti ahventa ja särkeä (taulukko 7). Alue oli lyhyt suvantojen välinen koski, johon särkeä ja ahventa voi tulla suvannoista/läheisistä järvistä. Tuhkajoesta saadut taimenet ovat luonnonkantaa. Taimenen geneettisen selvityksen mukaan Tuhkajoen taimenkanta on selvästi oma erillinen kantansa. Copyright Pöyry Finland Oy

15 Taulukko 7 Sähkökoekalastusten laskennallisesti korjaamattomat tulokset (yks./aari) Kallio-, Tuhka-, Lumi- ja Kivijoella v Alue Taimen Taimen Taimen Hauki Ahven Made Särki Kiiski 0-v v. yht. Kalliojoki S ,5 0,5 0,5 - - Kalliojoki S , Tuhkajoki S ,4 1,1 5,9 - Tuhkajoki S ,5 0,5 0,5 1,5 - Tuhkajoki S5 0,5 1,0 1,5 1,0-0,5 0,5 0,5 Tuhkajoki S5A 6,5 5,5 12,0 2,0 20, Tuhkajoki S5B 2,9 1,4 4,3 0,5 47,1-2,4 - Lumijoki S ,0-4,5 - Lumijoki S Kivijoki S ,9-14,3-13 Kallio- ja Lumijoen kalasto on ollut varsin niukka myös aiemmin tehdyissä sähkökoekalastuksissa (Lapin Vesitutkimus Oy 2005 ja 2006, Pöyry Finland Oy 2011). Kallio- ja Lumijoen koealoilta ei saatu saalista ollenkaan v (taulukko 8). Sen jälkeen joilta on saatu pienin tiheyksin ahventa ja särkeä sekä satunnaisesti haukea ja madetta. Vuoden 2013 tulokset vastasivat edellisvuosien keskimääräisiä tuloksia. Tuhkajoella taimentiheydet ovat olleet v lähtien aiempaa suurempia (taulukko 8). Tämä johtuu lisäkoealueista, jotka ovat hyviä taimenhabitaatteja. Harjusta, haukea, madetta ja särkeä Tuhkajoelta on saatu kaikkina vuosina lähinnä satunnaisesti. Kesällä 2010 ja 2013 saatiin Tuhkajoen alaosalta (S5A ja S5B) poikkeuksellisen paljon kesänvanhaa ahventa. Kesän 2013 tulokset vastasivat tuloksia v. 2010, jolloin kalastettiin samat alueet. Taulukko 8 Sähkökoekalastusten keskimääräiset tulokset (yks./aari) Kallio-, Tuhka-, Lumi- ja Kivijoella v Tuhkajoen tulokset vuodelta 2004 ovat vain suuntaa-antavia; silloin ei ole ilmoitettu koealojen kokoa, joksi tässä on arvioitu 150 m 2. Alue Taimen Harjus Hauki Ahven Made Särki Kivisimppu Kiiski Kalliojoki , ,8-0, ,3 1,0 0, Tuhkajoki 2004* 1,5 0,2-2,7 0,9-16,4-2008* 0, ,3 0,3 0, ** 4,7 1, , *** 4,0 0,5 0,7 33,3 0,3 0, ** 11,8 0,5 1,5 3, ** 5,5 0,3 0, *** 3,6-0,8 15,0 0,4 2,1-0,1 Lumijoki ,7 15,6 0, ,1-0, ,7 3,9-7, ,0-2,3 - - Kivijoki ,9-14,3 - - *3 koealaa, **2 koealaa, ***5 koealaa Copyright Pöyry Finland Oy

16 Tuhkajoelta on kalastettu v lähtien vuosittain 2 koealuetta, jotka on valittu taimentiheyksien vuotuiseen seurantaan. Kohteet edustavat Tuhkajoen alaosan parhaita taimenen pienpoikashabitaatteja. Koealojen kalasto oli v pääasiassa taimenta, jonka tiheys oli ylemmällä koealalla (S5A) kohtalainen eli 12,0 yksilöä/aari ja alemmalla koealalla (S5B) pieni eli 4,3 yksilöä/aari (taulukko 9). Taimenista (yht. 33 kpl) 58 % oli kesänvanhoja poikasia ja loput 1-2 -vuotiaita (liite 3). Taimenen lisäksi saatiin varsin runsaasti kesänvanhaa ahventa ja pienin tiheyksin haukea sekä särkeä. Keskimääräinen taimentiheys vuosittain kalastettavilla alueilla oli v samaa tasoa kuin aiempina vuosina keskimäärin (taulukko 9). V taimentiheys oli keskimääräistä suurempi. Tämä johtui toisen koealan varsin hyvästä kesänvanhojen poikasten tiheydestä (19 kpl/aari). Taimenen kutu on onnistunut Tuhkajoen alaosalla joka vuosi, sillä alueilla on esiintynyt kesänvanhoja taimenen poikasia kaikkina vuosina. Kesänvanhaa harjusta on myös esiintynyt Tuhkajoen alaosalla pienin tiheyksin kesää 2013 lukuun ottamatta vuosittain. Myöhemmin syyskuussa tehtyjen erillisten sähkökalastusten yhteydessä harjusta kuitenkin saatiin normaalisti joen alaosalta. Sähkökoekalastustulosten perusteella kaivostoiminnan vaikutuksia ei ole havaittavissa Tuhkajoen kalakannoissa. Myös Kallio- ja Lumijoella vuoden 2013 tulokset vastasivat edellisvuosien keskimääräisiä tuloksia. Näiden jokien kalasto on ollut niukka koko tarkkailujakson ajan. Taulukko 9 Sähkökoekalastusten keskimääräiset tulokset (yks./aari) Tuhkajoen vuosittain kalastettavilla kohteilla v Tuhkajoki S5A Taimen Taimen Taimen Harjus Hauki Ahven Made Särki ja S5B 0-v. 1-4-v. yht ,5 3,2 4,7 1, , ,3 4,7 7,0 0,7 1,0 54,5-0, ,0 1,8 11,8 0,5 1,5 3, ,5 3,0 5,5 0,3 0, ,7 3,5 8,2-1,3 33,6-1, VERKKOKOEKALASTUKSET 4.1 Aineisto ja menetelmät Verkkokoekalastukset tehtiin Nordic-yleiskatsausverkoilla Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärvellä välisenä aikana standardia SFS-EN soveltaen. Pienillä järvillä, Kalliojärvi, Kolmisoppi ja Kivijärvi, koekalastukset tehtiin pohjaverkoilla eri puolilla järviä olevilla jo aiemmin kalastetuilla kohteilla. Jormas-, Laaka- ja Kiltuanjärvillä koekalastukset toteutettiin syvyysvyöhykkeittäin (2-3 m, 4-10 m ja yli 10 m) ositetun satunnaisotannan periaatteella, jossa käytettiin pohja-, välivesi- ja pintaverkkoja. Välivesiverkot olivat 6 m syvyydessä. Tulokset tallennettiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ylläpitämään koekalastusrekisteriin. Verkkovuorokausia oli Kalliojärvellä 6, Kolmisopella ja Kivijärvellä 10, Jormasja Laakajärvellä 52 ja Kiltuanjärvellä 48. Koekalastuskohteet on esitetty kartalla liitteessä 5. Kohteiden syvyystiedot ja koordinaatit (KKJ) on esitetty liitteessä 6. Tiivistelmä koekalastustuloksista eriteltynä syvyysvyöhykkeittäin sekä pinta-, välivesi- ja pohjaverkkojen osalta on esitetty liitteessä 7. Copyright Pöyry Finland Oy

17 4.2 Tulokset Verkkokoekalastusten yksikkösaaliit olivat kaikilla järvillä pieniä. Keskimääräinen saalis oli alueesta riippuen 3,9-17,0 kalaa ja g verkkoa kohden (taulukko 10). Suurimmat yksikkösaaliit olivat Kolmisopella ja Kivijärvellä. Valtalajeja olivat ahven ja särki ja Laaka- sekä Kiltuanjärvellä lisäksi kuha. Kalastoa voidaan pitää runsaana ja särkikalavaltaisena, jos verkon yksikkösaalis on yli 100 kpl ja yli 2 /koeverkko ja lisäksi yli 60 % saaliista on särkikaloja ja alle 20 % petokaloja (Sammalkorpi & Horppila 2005). Kalliojärven kalasto oli lajistoltaan niukka. Saaliiksi saatiin vain ahventa ja särkeä. Särjen osuus biomassasta oli 68 % ja ahvenen osuus 32 % (taulukko 10). Keskimääräinen verkkosaalis oli pieni eli 8,2 kalaa ja 414 g verkkoa kohden. Kolmisopen kalasto oli niukka. Saaliiksi saatiin ahventa ja kiiskeä sekä yksittäiset kuha- ja haukiyksilöt. Ahvenen osuus biomassasta oli 77 % (taulukko 10). Saaliiksi saatiin lisäksi 1 isokokoinen kuha (1,7 ) ja hauki (1,2 ), mikä nosti niiden saalisosuuden 9-12 %:iin. Keskimääräinen verkkosaalis oli 17,0 kalaa ja 1376 g verkkoa kohden. Yksikkösaalis oli suurempi kuin muilla tutkituilla järvillä johtuen saaliiksi saaduista isokokoisista kuha- ja haukiyksilöistä. Jormasjärven kalasto oli lajistoltaan monipuolisin, mutta määrältään niukka. Saalis oli pääasiassa ahventa ja särkeä. Ahvenen osuus biomassasta oli 77 % ja särjen vastaavasti 13 % (taulukko 10). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi kuhaa ja haukea sekä hiukan siikaa, muikkua ja kiiskeä. Keskimääräinen verkkosaalis oli pieni eli 6,9 kalaa ja 527 g verkkoa kohden. Yksikkösaalista laskivat osaltaan syvällä olleet verkot, sillä yli 10 m syvyysvyöhykkeellä olleet verkot olivat lähes tyhjiä (taulukko 11). Kivijärven kalasto oli lajistoltaan niukka. Saaliiksi saatiin vain ahventa ja särkeä. Ahvenen osuus biomassasta oli 79 % ja särjen osuus 21 % (taulukko 10). Keskimääräinen verkkosaalis oli 11,4 kalaa ja 1025 g verkkoa kohden. Yksikkösaalis oli toiseksi suurin tutkituilla järvillä johtuen muutamista isokokoisista (0,5-0,7 ) ahvenyksilöistä. Kivijärvellä kalaa saatiin vain matalasta vedestä. Verkot, jotka olivat 4-6 m syvyydessä, olivat tyhjiä (taulukko 11). Kivijärven vesi on alusveden suolapitoisuuden vuoksi kerrostunut, mikä heikentää kalojen elinolosuhteita syvännealueilla. Syvät alueet (6 m) ovat olleet tosin lähes kalattomia myös aiemmin v ja Laakajärven kalasto oli lajistoltaan kohtuullisen monipuolisin, mutta määrältään niukka. Saalis oli pääasiassa ahventa, kuhaa ja särkeä. Biomassasta oli ahventa 63 %, kuhaa 21 % ja särkeä 16 % (taulukko 10). Näiden lisäksi saatiin hiukan siikaa, muikkua ja kiiskeä. Keskimääräinen verkkosaalis oli pieni eli 16,4 kalaa ja 629 g verkkoa kohden. Yksikkösaalista laskivat osaltaan syvällä olleet verkot, sillä yli 10 m syvyysvyöhykkeellä olleiden verkkojen yksikkösaalis oli pieni eli 111 g verkkoa kohden (taulukko 11). Kiltuanjärven kalasto oli lajistoltaan Laakajärven tapaan kohtuullisen monipuolisin, mutta määrältään niukka. Saalis oli pääasiassa ahventa, kuhaa ja madetta. Biomassasta oli ahventa 53 %, kuhaa 22 % ja madetta 16 % (taulukko 10). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi särkeä sekä hiukan muikkua ja kiiskeä. Keskimääräinen verkkosaalis oli pieni eli 3,9 kalaa ja 289 g verkkoa kohden. Yksikkösaalis oli pienin tutkituilla järvillä. Yksikkösaalista laskivat osaltaan syvällä olleet verkot, 15 Copyright Pöyry Finland Oy

18 sillä yli 10 m syvyysvyöhykkeellä olleiden verkkojen yksikkösaalis oli pieni eli 143 g verkkoa kohden (taulukko 11). 16 Taulukko 10 Verkkokoekalastusten tulokset (kpl/verkko ja g/verkko) kalalajeittain kaikkien kalastuskertojen keskiarvona Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laakaja Kiltuanjärvellä v Kalliojärvi Kolmisoppi Jormasjärvi kpl/ % g/ % kpl/ % g/ % kpl/ % g/ % verkko verkko verkko verkko verkko verkko Ahven 1,7 20, ,9 14,0 82, ,2 4,5 64, ,4 Särki 6,5 79, , ,5 21, ,5 Kuha ,1 0, ,4 0,1 1,4 26 5,0 Hauki ,1 0, ,7 0,0 0,3 21 4,0 Siika ,0 0,3 2 0,3 Muikku ,0 0,3 0 0,04 Kiiski ,8 16,5 24 1,7 0,8 11,3 4 0,8 Yhteensä 8,2 100, ,0 17,0 100, ,0 6,9 100, ,0 Kivijärvi Laakajärvi Kiltuanjärvi kpl/ % g/ % kpl/ % g/ % kpl/ % g/ % verkko verkko verkko verkko verkko verkko Ahven 9,0 78, ,7 14,3 86, ,5 2,8 72, ,6 Särki 2,4 21, ,3 1,1 6, ,7 0,2 4,9 21 7,2 Kuha ,3 2, ,5 0,2 5, ,1 Hauki Siika ,0 0,1 2 0, Muikku ,1 0,6 3 0,5 0,4 9,2 4 1,4 Made ,1 2, ,1 Kiiski ,6 3,8 4 0,6 0,2 4,9 2 0,6 Yhteensä 11,4 100, ,0 16,4 100, ,0 3,9 100, ,0 Taulukko 11 Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärven verkkokoekalastusten kokonaistulokset (g/verkko) syvyysvyöhykkeittäin v m 4-10 m m keskim. Kalliojärvi Kolmisoppi Jormasjärvi Kivijärvi Laakajärvi Kiltuanjärvi = ei pyyntiä Kalojen keskipituudet on esitetty järvikohtaisesti taulukossa 12 ja tärkeimpien saalislajien, ahvenen ja särjen, pituusjakaumat kuvissa 5 ja 6. Ahvenen ja särjen pituusjakaumat olivat tasaisimmat Jormasjärvellä, jossa oli myös nuorimpia ikäluokkia (kuva 5). Muilla järvillä ahven- ja/tai särkisaaliista puuttui 1-2 nuorinta ikäluokkaa (kuvat 5 ja 6). Copyright Pöyry Finland Oy

19 17 Taulukko 12 Verkkokoekalastussaaliin kalojen keskipituus (mm) Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärvellä v Ahven Särki Kuha Hauki Siika Muikku Made Kiiski Kalliojärvi Kolmisoppi * * Jormasjärvi Kivijärvi Laakajärvi Kiltuanjärvi * 1 kpl Copyright Pöyry Finland Oy

20 18 4 Kalliojärvi Ahven 3 kpl Pituusluokat (cm) kpl Kalliojärvi Särki Pituusluokat (cm) 40 Kolmisoppi Ahven kpl Pituusluokat (cm) 40 Jormasjärvi Ahven kpl Pituusluokat (cm) kpl Jormasjärvi Särki Pituusluokat (cm) Kuva 5 Verkkokoekalastustussaaliin ahvenen ja särjen pituusjakauma Kallio-, Kolmisoppi- ja Jormasjärvellä v Copyright Pöyry Finland Oy

21 19 20 Kivijärvi Ahven kpl Pituusluokat (cm) kpl Kivijärvi Särki Pituusluokat (cm) 200 Laakajärvi Ahven kpl Pituusluokat (cm) 20 Laakajärvi Särki 15 kpl Pituusluokat (cm) 15 Kiltuanjärvi Ahven 10 kpl Pituusluokat (cm) kpl Kiltuanjärvi Särki Pituusluokat (cm) Kuva 6 Verkkokoekalastustussaaliin ahvenen ja särjen pituusjakauma Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärvellä v Copyright Pöyry Finland Oy

22 Kalalajiston koostumus on ollut eri järvillä varsin samankaltainen v Valtalajeja ovat olleet kaikkina vuosina ahven sekä särki ja Laakajärvellä myös kuha (taulukko 13). Kalliojärvellä yksikkösaalis on laskenut, mikä viittaa kalojen karkottumiseen kaivosjätevesien vuoksi. Kolmisopella yksikkösaalis oli v tarkkailujakson korkein. Särjen osuus saaliissa on vähentynyt ja v sitä ei saatu enää ollenkaan. Yksikkösaalis Kolmisopella oli v poikkeuksellisen alhainen, mihin lienee vaikuttanut poikkeuksellinen vesitilanne koekalastushetkellä. Vesi oli tuolloin säännöstelyn ylärajoilla tulvatilanteessa, ja kenttähavaintojen mukaan kalat olivat pyyntikohteiden ulkopuolisilla ranta-alueilla. Tähän viittaavat myös kalastuskirjanpidosta saadut tulokset. Jormasjärvellä yksikkösaalis oli v vähän pienempi kuin edellisenä vuotena. Tulokseen saattoi vaikuttaa vuosien erilainen aineisto, sillä v verkkoöitä oli 30 ja pyyntipaikkojen syvyysjakauma oli erilainen kuin v Kivijärvellä yksikkösaalis on vaihdellut eri vuosina ilman yksisuuntaista kehitystä (taulukko 8). Yksikkösaalis oli v tarkkailujakson toiseksi paras. Laakajärvellä yksikkösaalis oli v noin kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Tulokseen saattoi vaikuttaa vuosien erilainen aineisto, sillä v verkkoöitä oli 30 ja pyyntipaikkojen syvyysjakauma oli erilainen kuin v Kiltuanjärvellä verkkokoekalastukset tehtiin ensimmäistä kertaa v Taulukko 13 Verkkokoekalastusten tulokset (g/verkko) kalalajeittain kaikkien kalastuskertojen keskiarvona Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärvellä v Kalliojärvi Kolmisoppi Jormasjärvi Hauki Ahven Särki Kuha Siika Muikku ,2 Kiiski Yhteensä Kivijärvi Laakajärvi Kiltuanj Hauki Ahven Särki Kuha Made Siika Muikku Kiiski , Yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

23 5 KALASTUSTIEDUSTELU Aineisto ja menetelmät Kalastustiedustelu vuodelta 2013 tehtiin helmi-maaliskuussa 2014 postitse otantana Jormaskylän osakaskunnan kalastuslupamyyntitietojen pohjalta. Tiedustelu ei siten kata läänikohtaisella viehekalastusluvalla tai ns. jokamiehenoikeudella kalastavia henkilöitä (vain onkijat ja pilkkijät ja osa viehekalastajista). Tiedustelu tehtiin erikseen koskikalastusluvan ja verkko- ym. kalastusluvan lunastaneille henkilöille. Tiedustelu kattaa Kalliojärven, Kolmisopen, Tuhkajoen, Jormasjärven ja Jormasjoen (ks. liite 2). Tiedustelut lähetettiin kaikille niille, joille osoitetieto oli saatavissa. Kalastustiedustelun otanta käsitti poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 387 nimeä eli 85 % myytyjen kalastuslupien määrästä (taulukko 14). Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin yhteensä 262 kpl eli 68 %. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelu oli henkilökohtainen. Kalastustiedustelukaavake järvialueille on esitetty liitteessä 8 ja koskikalastuksen tiedustelukaavake liitteessä 9. Tiedustelun perustulostus on esitetty alueittain liitteessä 10. Taulukko 14 Tiedusteluaineisto Jormaskylän osakaskunnan alueella v Lupia myyty Otanta Poistuma Lopullinen Palautus Kalastaa kpl kpl % kpl otanta kpl kpl % kpl % Koskikalastusluvat - lupakuitit , , ,0 - mobiililuvat* , , ,0 Verkko- ym. luvat , , ,3 Yhteensä , , ,0 * 270 lupaa, 199 luvan lunastanutta 5.2 Kalastajamäärä ja kalastusaika Jormaskylän osakaskunnan kalastuslupia järvialueille lunasti v yhteensä 177 kalastajaa ja koskikalastuslupia 280 kalastajaa. Koskikalastusluvista 199 oli mobiililupia. Järvialueille lupia lunastaneista kalasti Jormasjärvellä 62 ja Kolmisopella 2 taloutta (taulukko 15). Kalliojärvellä ei kalastanut kukaan tiedusteluun vastanneista. Kalastukseen osallistui Jormasjärvellä keskimäärin 2,0 henkilöä taloutta kohden. Muut luvan lunastaneet kalastivat Jormaskylän osakaskunnan vesialueilla Nuasjärven eteläosassa. Tulokset Nuasjärveltä on raportoitu Mondo Minerals B.V. Branch Finland Oy:n velvoitetarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2014). Koskikalastusluvan lunastaneista kalasti yhteensä 266 kalastajaa. Heistä pääosa eli 262 kalasti Jormasjoella. Tuhkajoella luvan lunastaneista kalasti 41. Taulukko 15 Kalastajamäärä Jormaskylän osakaskunnan alueella v Kolmisoppi Jormasjärvi Tuhkajoki Jormasjoki Copyright Pöyry Finland Oy

24 22 Järvikalastajilla oli kalastajaa kohden keskimäärin 28 kalastuspäivää vuoden aikana. Yhteensä kalastuspäiviä/kalastuskertoja kertyi vuoden aikana noin Kalastus keskittyi kesään kesä-elokuulle, johon ajoittui 67 % kalastuspäivistä (kuva 7). Avovesikaudelle kalastuspäivistä ajoittui noin 80 %. Talviverkkokalastusta harjoitti 29 % verkkokalastajista. Harvoilla verkoilla kalastettiin keskimäärin 51, muikkuverkoilla 5 ja katiskoilla 42 päivää (taulukko 16). Erilaisilla vavoilla kalastettiin Jormasjärvellä keskimäärin 8-16 kertaa kesän aikana. Heittovavoilla kalastettiin keskimäärin 2-5 ja perhovavoilla 3-9 kertaa kesän aikana (taulukko 16). Koskikalastajista mobiililuvan lunastaneilla kalastus oli selvästi pienimuotoisempaa kuin perinteisen kalastusluvan lunastaneilla. Yhteensä kalastuskertoja kertyi vuoden aikana noin Kalastus keskittyi kesä-heinäkuulle, johon ajoittui 70 % kalastuskerroista (kuva 7). 40 % Järvikalastajat Koskikalastajat I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 7 Kalastuspäivien/kalastuskertojen jakautuminen (%) eri kuukausille (I- XII) Jormaskylän osakaskunnan alueella v Taulukko 16 Keskimääräinen pyyntiaika (pyyntipäiviä/kalastuskertoja) Jormaskylän osakaskunnan alueella v Harvat Muikku- Katiskat Heitto- Perho- Vetoverkot verkot vavat vavat uistelu Järvikalastajat Koskikalastajat, lupakuitit ,8 8,5 - Koskikalastajat, mobiililuvat ,5 2,6-5.3 Pyydykset ja saalis Jormasjärvellä oli v käytössä noin 280 harvaa verkkoa ja 20 muikkuverkkoa (taulukko 17). Harvoista verkoista yhden ammattikalastajan käytössä oli 120 kpl. Verkoista pääosa oli solmuväliltään mm. Katiskoja oli käytössä reilut 40 kpl ja isorysiä yhdellä osin ammattimaisesti kalastavalla 3 kpl. Vetouistelua harjoitettiin noin 40 veneellä. Suosituimpia kalastusmuotoja olivat verkkokalastus ja vetouistelu, joita harjoitti noin 60 % kalastajista (liite 10). Katiskapyyntiä harjoitti vajaa puolet kalastajista. Copyright Pöyry Finland Oy

25 Kolmisopella kalastus oli pienimuotoista katiskapyyntiä. Kahdella kalastajalla oli käytössä yhteensä 3 katiskaa. Koskikalastajilla oli käytössä yhteensä noin 300 vapaa, jotka olivat puoleksi heitto- ja puoleksi perhovapoja (taulukko 17). Samoja vapoja käytettiin sekä Tuhkaettä Jormasjoella. 23 Taulukko 17 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Jormaskylän osakaskunnan alueella v Pyydys Järvikalastajat Koskikalastajat Muikkuverkot 19 - Verkot # mm* Katiskat 44 - Isorysät 3 - Heittovavat Perhovavat Vetouistelu: veneet 38 - vavat 76 - Mato-onget 37 - Pilkkionget * ammattikalastajan osuus 120 kpl Kolmisopella kokonaissaalis oli v noin 60, joka oli pääosin haukea ja ahventa (taulukko 18). Niiden lisäksi saatiin vähän madetta ja särkeä. Kalastajakohtainen saalis oli 31. Jormasjärvellä kotitarvekalastajien kokonaissaalis oli 3,1 t, josta kuhaa oli 42 %, haukea 26 % ja ahventa 22 % (taulukko 18, kuva 8). Siian osuus kokonaissaalista oli pieni eli vain 4 %. Jormasjärven muikkukanta on ollut heikko jo useita vuosia. Muikkua saatiin v vain reilut 20. Näiden lisäksi saatiin saaliiksi vähän kirjolohta, lahnaa ja särkeä. Kotitarvekalastajien kalastajakohtainen saalis oli Jormasjärvellä 52. Jormasjärvellä harjoitti osin ammattimaista kuhan kalastusta 2 kalastajaa, toinen 3 isorysällä ja toinen 120 verkolla. Heidän kuhasaalis, 1235, oli lähes yhtä paljon kuin kotitarvekalastajien yhteissaalis (taulukko 18). Ammattikalastajien saalis mukaan lukien Jormasjärven kokonaissaalis oli 4,5 t. Koskikalastuksen kokonaissaalis oli noin 900, josta 60 % oli pyyntikokoisena istutettua kirjolohta ja 16 % haukea (taulukko 18). Kirjolohen pyynnin ohessa saatiin merkittävästi taimenta, harjusta ja ahventa, joiden kunkin osuus oli 7-8 % kokonaissaaliista. Koskikalastus painottui Jormasjoelle, josta pääosa saaliista saatiin. Kalastus Tuhkajoella oli hyvin pienimuotoista; saalis sieltä oli vajaa 30. Ainakin osa harjus- ja taimensaaliista on jokien omaa luontaista kantaa. Jormaskylän osakaskunnan tietojen mukaan jokialueille istutettiin v pyyntikokoista kirjolohta 741 ja taimenta 150. Jormasjoella on varsin kova kalastuspaine, joten kirjolohen takaisinsaanti oli hyvä eli laskennallisesti 73 %. Taimenella laskennallinen takaisinsaanti oli heikompi eli 42 %. On todennäköistä, että jonkin verran taimenia ja myös kirjolohia vaeltaa alas Nuasjärveen, josta niitä myös saadaan saaliiksi. Copyright Pöyry Finland Oy

26 24 Taulukko 18 Kokonaissaalis () Jormaskyllän osakaskunnan alueella v Kalalaji Kotitarvekalastajat Ammatti- Koskikalastajat Kaikki Kolmi- Jormas- Yhteensä kalastajat Tuhka- Jormas- Yhteensä yht. soppi järvi % joki joki % Taimen , ,2 63 Kirjolohi , ,9 542 Siika , ,0 131 Muikku , ,0 24 Harjus , ,1 62 Hauki , , Ahven , ,2 759 Kuha , , Made , ,0 233 Lahna , ,0 11 Särki , ,4 52 Yhteensä , , /kalastaja ,7 3,2 3,3 - - Särki 1% Muut 1% Made 4% Kuha 42% Siika 4% Ahven 22% Muikku 1% Hauki 26% Siika Muikku Hauki Ahven Kuha Made Särki Muut Kuva 8 Kokonaissaaliin lajijakauma (%) Jormasjärvellä v Copyright Pöyry Finland Oy

27 Kotitarvekalastajien määrä ja kokonaissaalis oli v Jormasjärvellä ja Jormasjoella lähes sama kuin v (taulukko 19). Ammattimaista kalastusta ei harjoitettu v Tuhkajoella kalastus oli v vähäisempää kuin v Tuhkajoen kalastukseen vaikuttaa osaltaan se, että minkä verran siihen istutetaan kirjolohta. Kolmisopella kalastus oli pienimuotoista katiskapyyntiä sekä v että v Taulukko 19 Kotitarve- ja virkistyskalastajien määrä ja kokonaissaalis () Jormaskylän osakaskunnan alueella v (Pöyry Environment Oy 2009) ja Kolmisoppi Jormasjärvi Tuhkajoki Jormasjoki Kalastajia Taimen Kirjolohi Siika Muikku Harjus Hauki Ahven Kuha Made Lahna Särki Yhteensä Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Jormasjärvellä ja Tuhkajoella 7-8 % ja Jormasjoella 27 % kalastajista arvioi, että mitään erityisiä kalastushaittoja ei ole (taulukko 20). Jormasjärvellä merkittävimmiksi kalastushaitoiksi mainittiin Talvivaaran kuormitus ja pyydysten likaantuminen, joita kommentoi % vastaajista. Muina merkittävinä haittoina mainittiin veden heiko laatu, metsäojitusten kuormitus ja heikko saalis, joita kommentoi noin kolmannes. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin vain satunnaisesti. Lisäksi useissa vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin kalojen vähyyttä perinteisillä syvännepaikoilla (kalat kadonneet perinteisiltä pyyntipaikoilta/syvänteet tyhjiä/varsinkin isot kalat tulleet matalampaan). Useissa kommenteissa tuotiin esille myös pelko Talvivaaran kuormituksen terveys- ym. vaikutuksista. Tuhka- ja Jormasjoella merkittävimmiksi kalastushaitoiksi mainittiin heikko saalis, Talvivaaran kuormitus ja ajoittain pieni virtaama, joita kommentoi reilu neljännes-vajaa kaksi kolmannesta kalastajista (taulukko 20). Kalojen makuvirheet eivät olleet merkittävä ongelma joillakaan, sillä niitä kommentoitiin vain satunnaisesti. Kalastusta haittaavina tekijöinä tai muina kommenttiaiheina mainittiin Jormasjoella lisäksi mm. seuraavat: Talvivaaran kuormitus (useita komm.), Tuhkajoen niska menetetty padon vuoksi, rantojen roskaisuus, lisää istutuksia ja valvontaa, kalastuskausi voisi olla pidempi eli toukokuusta lokakuun loppuun, kaloja voisi istuttaa useammin pienemmissä erissä, runsaasti eri-ikäistä harjusta ja myös kesänvanhaa, olisi tehtävä rannalle kuljettavia ja merkittyjä polkuja. Copyright Pöyry Finland Oy

28 26 Taulukko 20 Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Jormaskylän osakaskunnan alueella v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan, n = kommentteja esittäneiden kalastajien määrä). Kalastushaitta Jormasjärvi Tuhkajoki Jormasjoki n Kalastushaittoja ei ole Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Kalastuslupien kalleus Kalojen makuvirheet 5-6 Pieni virtaama ajoittain Särkikalojen runsaus 5-4 Metsäojitusten kuormitus Talvivaaran kuormitus Heikko saalis Vesikasvien runsaus Vesistön liettyminen Rantapusikot Rapuhavainnot Rapurutto tuhosi Jormasjoen ja Jormasjärven rapukannan v Tiedustelun yhteydessä yksi kalastaja ilmoitti saaneensa yhden ravun (5 cm) katiskasta. Toisen mukaan järvessä on edelleen satunnaisesti rapuja, myös täysimittaisia. 6 KALOJEN METALLIPITOISUUS Kalojen metallipitoisuuksia tutkittiin Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laakaja Kiltuanjärvestä kesällä 2013 pyydetyistä näytteistä. Määritykset tehtiin kullakin järvellä 10 ahvenesta. Kalojen metallipitoisuuksien perustaso on määritetty ennen kaivostoiminnan alkamista vuonna 2008 ja määritykset on toistettu v ja Kalojen kylkilihaksesta määritettiin Hg-, As-, Ba-, Cd-, Co-, Cu-, Ni-, Pb-, Zn- ja U-pitoisuus. Näytekohtaiset tiedot ja määritykset on esitetty liitteessä 11. Kalojen metallipitoisuudet olivat vuonna 2013 pääosin pieniä ollen yleisesti samaa tasoa kaikilla järvillä (taulukko 21). Kadmium- ja lyijypitoisuudet olivat useissa näytteissä alle määritysrajan, ja keskimääräiset pitoisuudet olivat selvästi alle elintarvikkeeksi käytetyn kalan lihakselle sallittujen enimmäispitoisuuksien (EU-asetus 1881/2006). Kolmisopella ja Kiltuanjärvellä ahventen keskimääräinen elohopeapitoisuus ylitti vuonna 2013 ahvenelle sallitun enimmäispitoisuuden. Uraanipitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan. Vuoden 2013 tulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin vuosina 2008, 2010 ja 2012, eikä tuloksissa ole havaittavissa kaivostoiminnan vaikutusta kalojen metallipitoisuuksiin (taulukko 21). Kadmium- ja lyijypitoisuudet ovat olleet kaikkina vuosina selvästi alle elintarvikkeeksi käytetyn kalan lihakselle sallittujen enimmäispitoisuuksien. Kalojen elohopeapitoisuus on ylittänyt vähän kalan lihakselle sallitun enimmäispitoisuuden Kolmisopella v ja 2013, Kivijärvellä v ja Kiltuanjärvellä v Vuoden 2013 tarkkailutulokset vastasivat pääosin Eviran tutkimien kalanäytteiden pitoisuuksia ( Eviran tammi-maaliskuun näytteissä särkien kadmiumpitoisuus kuitenkin ylitti Copyright Pöyry Finland Oy

29 elintarvikkeeksi käytetyn kalan lihakselle sallitun enimmäispitoisuuden Kolmisopella ja Jormasjärvellä. Kadmiumpitoisuudet laskivat kesään mennessä. Kolmisopella kahden touko-kesäkuussa pyydetyn särjen kadmiumpitoisuus kuitenkin ylitti edelleen sallitun käyttörajoituspitoisuuden. Määritettyjen särkien (9 kpl) keskimääräinen kadmiumpitoisuus oli touko-kesäkuussa alle käyttörajoituspitoisuuden. 27 Taulukko 21 Hauen ja ahvenen lihaksen keskimääräinen metallipitoisuus (mg/ tuorepainoa) Talvivaaran lähialueen järvillä v sekä EU:n hyväksymät enimmäispitoisuudet kalalle (asetus 1881/2006). g = keskipaino. Keskiarvon laskennassa määritysrajaa pienemmät arvot huomioitu määritysrajana. Alue Kalalaji g Hg As Ba Cd Co Cu Ni Pb Zn U Kalliojärvi 2008 Hauki 816 0,84 0,03 0,14 <0,01 <0,02 0,09 <0,02 <0,01 5, Hauki 832 0,67 0,03 0,36 <0,01 <0,02 0,11 <0,02 <0,01 6, Hauki 330 0,82 0,018 <0,2 <0,005 <0,01 0,09 <0,01 <0,01 4, Ahven 79 0,28 0,009 0,038 0,003 0,005 0,14 0,025 0,005 4,2 <0,001 Kolmisoppi 2008 Hauki ,02 0,07 0,13 <0,01 <0,02 0,10 <0,02 <0,01 6, Hauki 997 0,74 0,07 0,2 <0,01 <0,02 0,13 <0,02 <0,01 6, Ahven 130 0,57 0,027 0,034 0,007 0,004 0,13 0,034 0,004 3,2 <0,001 Jormasjärvi 2008 Hauki 983 0,66 0,05 0,09 <0,01 <0,02 0,13 <0,02 <0,01 6, Hauki ,58 0,06 0,3 <0,01 <0,02 0,11 <0,02 <0,01 4, Hauki ,75 0,048 <0,2 0,011 <0,01 0,14 <0,01 <0,01 6, Ahven 190 0,34 0,018 <0,2 0,005 <0,01 0,17 <0,01 <0,01 4, Ahven 106 0,42 0,038 0,042 0,006 0,004 0,15 <0,02 0,005 4,1 <0,001 Kivijärvi 2008 Hauki 598 0,61 0,04 0,1 <0,01 <0,02 0,13 <0,02 <0,01 5, Hauki ,62 0,04 0,22 <0,01 <0,02 0,08 <0,02 <0,01 5, Ahven 183 0,63 <0,01 <0,2 <0,005 <0,01 0,13 <0,01 <0,01 3, Ahven 110 0,48 0,008 0,035 0,002 0,004 0,14 0,053 0,004 3,2 <0,001 Laakajärvi 2012 Ahven 125 0,42 0,023 <0,2 <0,005 <0,01 0,14 0,013 <0,01 3, Ahven 130 0,48 0,049 0,046 0,002 <0,004 0,13 0,030 0,004 3,5 <0,001 Kiltuanjärvi 2013 Ahven 102 0,61 0,034 0,088 0,002 <0,004 0,12 0,023 0,012 3,7 <0,001 EU-asetus Hauki 1, , ,3 - - muu kala 0, , , YHTEENVETO KALATALOUSTARKKAILUSTA Jormasjärven kalastuskirjanpidon verkkokalastus on keskittynyt talveen ja tärkeimmät saalislajit ovat olleet kuha ja hauki. Näiden lisäksi on saatu merkittävästi siikaa ja madetta. Harvoilla verkoilla (# mm) saadun kuhan yksikkösaalis on ollut kohtalainen-hyvä ja yksikkösaaliit ovat vaihdelleet vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä. Hauen, siian ja mateen yksikkösaaliit ovat olleet pieniä koko tarkkailujakson ajan. Käytettyjen verkkojen solmuväli on ollut niin harva, että niillä on saatu ahventa vain hiukan ja särkeä ei ollenkaan. Vetouistelulla on saatu kuhaa ja haukea hyvin koko tarkkailujakson ajan. Sähkökoekalastusten mukaan Kallio- ja Lumijoen kalasto oli niukka. Saaliiksi saatiin pienin tiheyksin ahventa ja särkeä sekä satunnaisesti haukea ja madetta. Copyright Pöyry Finland Oy

30 Kallio- ja Lumijoen kalasto on ollut niukka myös aiemmin tehdyissä sähkökoekalastuksissa. Tuhkajoen kolmelta alimmalta kohteelta saatiin taimenta. Taimentiheydet olivat pääosin pieniä, yhdellä kohteella kuitenkin kohtalaisia. Taimentiheydet olivat Tuhkajoella v samaa tasoa kuin v. 2010, jolloin kalastettiin samat alueet. Taimen on Tuhkajoella luonnonkantaa. Taimenen lisäksi Tuhkajoelta saatiin pienin tiheyksin haukea sekä särkeä ja muutamilta kohteilta runsaasti kesänvanhaa ahventa. Verkkokoekalastusten yksikkösaaliit olivat Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärvellä pieniä. Suurimmat yksikkösaaliit olivat Kolmisopella ja Kivijärvellä. Isommilla järvillä, Jormas-, Laaka- ja Kiltuanjärvellä, keskimääräistä yksikkösaalista alensi pyynti selkävesillä ja pieniä järviä syvemmillä alueilla, joissa kalaa on luontaisesti vähän. Valtalajeja olivat ahven ja särki ja Laaka- sekä Kiltuanjärvellä lisäksi kuha. Kalastustiedustelun mukaan Kolmisopella kalasti v vain 2 kalastajaa katiskoilla ja saaliiksi saatiin vähän haukea, ahventa, madetta ja särkeä. Jormasjärvellä kalasti 62 kalastajaa ja Tuhka- sekä Jormasjoella 262 vapakalastajaa. Kotitarvekalastajien kokonaissaalis Jormasjärvellä oli 3,1 t, joka oli pääasiassa kuhaa, haukea ja ahventa. Sen lisäksi kaksi ammattikalastajaa sai Jormasjärveltä kuhaa 1,2 t. Tuhka- ja Jormasjoen kalastus keskittyi pyyntikokoisena istutetun kirjolohen ja taimenen kalastukseen. Niiden ohella saatiin merkittävästi harjusta, haukea ja ahventa. Ahvenen metallipitoisuudet Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärvessä olivat vuonna 2013 pääosin pieniä ollen yleisesti samaa tasoa kaikilla järvillä. Kadmium- ja lyijypitoisuudet olivat useissa näytteissä alle määritysrajan, ja keskimääräiset pitoisuudet olivat selvästi alle elintarvikkeeksi käytetyn kalan lihakselle sallittujen enimmäispitoisuuksien. Kolmisopella ja Kiltuanjärvellä ahventen keskimääräinen elohopeapitoisuus ylitti vuonna 2013 ahvenelle sallitun enimmäispitoisuuden. Uraanipitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan. Vuoden 2013 tulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin aiempina vuosina. Kalataloustarkkailutulosten perusteella kaivoksen jätevesillä ei ole ollut kovin suuria vaikutuksia lähialueen jokien ja järvien kalastoon. Kallio- ja Tuhkajoen kalastossa vaikutuksia ei ole havaittavissa. Lumijoen alin koeala, joka on ollut kalkituskohde, oli kuitenkin v kalaton. Kalliojärvellä verkkojen yksikkösaalis on laskenut, mikä viittaa kalojen karkottumiseen. Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi- ja Laakajärvellä v tulokset eivät viittaa kalaston merkittävään muutokseen. Kolmisopella verkkokoekalastustulokset viittaavat särkikannan heikentymiseen. Vastaavaa ilmiötä ei kuitenkaan ole nähtävissä kalastuskirjanpitotuloksissa. Kalastus Kolmisopella on lähes loppunut ranta-asutuksen häviämisen myötä. Jormasjärvellä useiden kalastajien mukaan kala on siirtynyt syvänteistä matalammille alueille VIITTEET Lapin Vesitutkimus Oy Selvitys Talvivaaran lähialueen vesistöjen kalastosta ja kalastuksesta. Lapin Vesitutkimus Oy Talvivaaran lähialueen vesistöjen kalasto. Kesän 2005 sähkökoekalastusten tulokset. Copyright Pöyry Finland Oy