PINKJÄRVEN KALASTUSKYSELY. Luvian kalastusalue

Transkriptio

1 PINKJÄRVEN KALASTUSKYSELY Luvian kalastusalue Raportti Pinkjärven kalastusseuran jäsenille tehdystä kyselystä koskien vuosien 2015 ja 2016 kalastusta. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais- Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. Johanna Möttönen & Marjo Aikko

2 PINKJÄRVEN KALASTUSKYSELY Luvian kalastusalue Sisällysluettelo 1. Kalastuskysely täydentää koekalastuksen tuloksia Katiskapyynti, heittokalastus ja onkiminen ovat yleisimmät pyyntimuodot Kalastus on kiivaimmillaan kesä-elokuussa Ahven on Pinkjärven ylivoimaisin saalislaji Avoimet vastaukset kertovat hyvästä veden laadusta Tulosten tarkastelu... 9 Kuvat Kuva 1. Kalastuspaineen jakautuminen Pinkjärvellä Kaaviot Kaavio 1. Pinkjärvellä käytössä olleet pyydykset v Kaavio 2. Pinkjärvellä käytettyjen pyydysten pyyntivuorokaudet..4 Kaavio 3. Pinkjärven pyyntipäivät kuukausittain Kaavio 4. Pinkjärven saaliit pyyntivälineittäin TEKIJÄT: Johanna Möttönen ja Marjo Aikko Luvian kalastusalueen isännöitsijä / ProAgria Länsi-Suomi ry, Satakunnan Kalatalouskeskus Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. 1

3 1. KALASTUSKYSELY TÄYDENTÄÄ KOEKALASTUKSEN TULOKSIA Luvian kalastusalue suoritti NORDIC-koeverkkokalastuksen Pinkjärvellä loppukesästä Koekalastuksen tarkoituksena oli kerätä perustietoa alueelta ja selvittää, millainen kalasto järvessä on. Koeverkkokalastus on kuitenkin jossain määrin valikoiva kalastusmenetelmä, joka kuvaa parhaiten ahven- ja särkikalojen välistä suhdetta. Esimerkiksi isokokoinen kuha ja hauki tarttuvat verkon paneeleihin huonosti. Koekalastustulosten täydentämiseksi Pinkjärven kalastusseuran jäsenille lähetettiin vuoden 2016 kesäkuun alussa kalastuskysely koskien vuosien kalastusta. Kirjeitä lähetettiin yhteensä 94 kappaletta ja kyselyyn saatiin kesä-lokakuun aikana 52 vastausta. Vastausprosentiksi muodostui noin 55 %, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Vastanneista 34 henkilöä (65%) ilmoitti kalastaneensa vuosien aikana. Näistä 30 ilmoitti saaneensa saalista. Neljä vastaajaa ilmoitti kalastaneensa, mutta jääneen vaille saalista. 18 palautti kyselyn ilmoittaen, etteivät kalastaneet lainkaan. Kyselyn aluksi vastaajia pyydettiin merkitsemään karttaan alueet, jolla he ovat kalastaneet. Kalastuspaine näyttäisi vastausten perusteella jakautuvan tasaisesti pitkin järveä. Kuva 1. Pinkjärven karttakuva. 2

4 1.1 Katiskapyynti, heittokalastus ja onkiminen ovat yleisimmät pyyntimuodot Kyselyssä tiedusteltiin käytössä olleista pyyntivälineistä; olivatko pyydykset käytössä vuosina , ja jos olivat, vastaajia pyydettiin arvioimaan kuukausittain, kuinka monena päivänä pyydys oli käytössä. Jos esimerkiksi kesäkuussa oli kaksi katiskaa pyynnissä 30 päivän ajan, pyyntipäivien lukumääräksi tulisi 60. Onki- ja heittovavat olivat käytössä noin 55 prosentilla vastanneista (20-18 vastaajaa) (kaavio 1). Onki- ja heittovavoille pyydyspäiviä kertyi 204 ja 206. Näiden huippu ajoittuu kesä-heinäkuulle (kaavio 3). Katiskalle kertyi ylivoimaisesti eniten pyyntipäiviä kalastuskauden aikana, noin 360 päivää (kaavio 2). Tämä johtui parin vastaajan lähes koko kesäkuukausien kestäneestä katiskapyynnistä. Pinkjärvellä ei juuri ole ole kyselyn mukaan ravustettu vuosien aikana, sillä rapurutto on hävittänyt jokirapukannan järvestä. Verkkokalastus on järvellä kyselyn perusteella vähäistä, ja sitä harjoitetaan pääosin alle 49 mm verkoilla. Pinkjärvellä harrastetaan hiukan myös pitkäsiimalla kalastusta. 3

5 Pyyntivrk Kpl Pinkjärvellä käytössä olleet pyydykset v (kpl) (n=34 kpl) Pyyntiväline Kaavio 1. Pinkjärvellä käytössä olleet pyydykset v Pinkjärvellä käytettyjen pyydysten pyyntivuorokaudet (n=34) Kaavio 2. Pinkjärvellä käytettyjen pyydysten pyyntivuorokaudet. 4

6 Pyyntipäivien lkm Kalastus on kiivaimmillaan kesä-elokuussa Pinkjärven kalastus keskittyy voimakkaasti kesäkaudelle. Kalastuskautta aloitellaan toukokuussa, jolloin pyyntipäiviä kertyy noin 50 kappaletta. Lomakaudella kesä-, heinä ja elokuussa pyyntivuorokausien määrät ovat korkeimmillaan (266, 334 ja 232 vrk). Tuloksiin tosin vaikuttaa parin vastaajan lähes koko kesäkuukausien kestänyt päivittäinen katiskapyynti. Syyskuussa pyyntivuorokaudet alkavat hiipua (75 vrk). Kalastus on läpi kauden vaihtelevista pyyntimuodoista koostuvaa, loka-joulukuussa harrastetaan lähinnä verkkokalastusta, onkimisen ja katiskapyynnin hallitessa kesäkuukausina. Tuloksista puuttuu vuoden 2016 mahdollinen loppuvuoden pyynti, sillä kyselyyn pyydettiin vastaamaan mennessä. Vuoden 2015 loka-joulukuussa kalastus oli kuitenkin suhteellisen vähäistä, keskimäärin 35 vrk/kk, keskittyen lähes kokonaan verkkokalastukseen. 400 Pinkjärven pyyntipäivät kuukausittain v (n=34) TAMMI HELMIMAALISHUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRASJOULU 2. KALASTUSPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ Verkko mm Verkko yli 49 mm Katiska Onkivapa Pilkkivapa Heittovapa Vetouistin Merta Pitkäsiima Kaavio 3. Pinkjärven pyyntipäivät kuukausittain

7 Kg Ahven on Pinkjärven ylivoimaisin saalislaji Vastausten perusteella Pinkjärven 30 saalista saanutta kalastajaa saavat yhteensä 741 kilogramman saaliin kahden kauden aikana. Yhtä kalastajaa kohden tämä tekee noin 24 kiloa. Kaavio 4 erittelee saaliita pyyntivälinekohtaisesti. Ahventa saatiin saaliiksi eniten, 381 kiloa, josta valtaosa mm verkolla ja katiskalla. Pinkjärveen on useina vuosina istutettu suurikokoista, merikutuista ahventa, mikä näkyy saaliissa isokokoisina yksilöinä. Haukisaaliit olivat yhteensä 240 kiloa ja saaliista yli puolet saatiin vetouistelemalla. Kolmanneksi eniten vastaajat ilmoittivat saaneensa särkeä 44 kg:n edestä, valtaosa kalastettiin onkimalla. Lähes tasoissa oli lahnasaalis, 42 kg, josta 30 kg kalastettiin verkoilla. Madetta jäi verkkoihin 38 kg. Pitkällä siimalla ilmoitettiin saadun 6 kg ankeriasta. Koeverkkokalastuksissa saatua salakkaa ilmoitettiin saaduksi vain 0,2 kg Pinkjärven saaliit (kg) pyyntivälineittäin v (n=30) HAUKI AHVEN KUHA LAHNA SÄRKI KIISKI SALAKKA MUU KALA Saalislaji Verkko mm Verkko yli 49 mm Katiska Onkivapa Pilkkivapa Heittovapa Vetouistin Pitkäsiima Kaavio 4. Pinkjärven saaliit pyyntivälineittäin

8 1.4 Avoimet vastaukset kertovat hyvästä veden laadusta. Kyselyn lopuksi vastaajilla oli tilaisuus kertoa vapaasti ajatuksistaan, liittyivät ne sitten kalansaaliisiin tai ajatuksiin siitä, mitä Pinkjärvessä pitäisi heidän mielestään parantaa. Avoimissa vastauksissa esille nousi veden pinnan noston positiiviset vaikutukset järven veden laatuun. Hoitotoimenpiteistä toivottiin eniten kaislikon niittoa ja kuhaistutuksia. "Olen kalastellut alueella vuodesta 1967 alkaen. Isäni laski muutaman kerran verkkkojakin. Lahna/sulkava oli silloin lajiosuudeltaan suuri. Pieniä haukia on aina ollut haitaksi asti? Särkiä oli ennen paljon - ne ovat melkein hävinneet ja tilalle tullut ahvenet, jopa suuret yksilöt. Naapuri on saanut myös mateita hyvin talvella. On myös onkimalla saanut ankeriaita. Rapuja oli mutta rutto vei nekin taas." "Pinkjärven kalakantaan tulisi EHDOTTOMASTI lisätä kuhan istutusta, jota on suunniteltu kalastuskunnan puolesta, mutta ilmeisesti ei ole toteutunut. Tämä parantaisi järven virkistuskalastusarvoa ja kuha poistaisi luonnollisesti kasvaessa roskakaloja." "Onko varma, että [koekalastuksen] kalat ovat lahnoja, eikä pasureita?" "Suurin ahven onkivavalla. Pituus 41 cm. Kalastus vähäistä, mökkeilyn vähäisyyden johdosta." "Melko kalaton järvi" "En tiedä miksi tutkitaan kalastoa? Ehdotukseni on ent. ammattikalastaja, istutetaan kuhaa noin 5 vuotta ja haukea vesistöön. On riittävät edellytykset. Verkkokalastus rajoitettaisiin vuosiksi 55 mm verkkoihin." "Lähinnä ongimme laiturilta, mutta joskus veneellä rannan tuntumassa." "Järvessä olevat lahnat vaiko sulkavat täyttävät ja sotkevat verkot. Aikanaan kun kalastin enemmän alko sulkavasouvi harmittaa." "Vuoden ja kahden takaiset saaliit on noin-arvioita. Erittäin hyvä että on saatu ELY-keskus mukaan ohjaamaan toimintaa. Hyvään suuntaan ollaan menossa." "Kalastus on supistunut yhden pikkupojan mato-ongintaan muutaman kerran kesässä, saaliina pieniä sinttejä." "Kuhaa heti istuttamaan. Kalastuskunnalla on hyvin varoja ja Suomen Valtio osa istuttamaan." "Laituriongintaa" "Katiska oli järvessä lähes koko kesän. Saalista tuli varsin vähän. Jokunen pieni hauki,ahven, särki, kiiski, lahna." "Veden laatu hyvä. Veden korkeuden vaihtelu nykyisen padon aikana toiminut hyvin. Ei levä esiintymiä. Kalaa tuli ed. vuotta vähemmän johtuen pyynnistä sekä helleilmoista" "Uusi pato pitää veden korkeuden tasaisena. Humusta pitäisi saada pois eli metsäojien tuoma humus parantaisi mielestäni veden laatua. Hellekausi tuo joskus sinilevää, mutta siitä ei ole ollut paljon haittaa. Sitä oli jopa enemmän Pitäisi varmasti estää joidenkin alueiden kaisloittumista, jotta järvi voisi paremmin. "Kaislojen niittoa. Veden pinnan nosto on vaikuttanut positiivisesti veden laatuun." "Kaislojen niittoa. Veden laatu ehkä vähän parantunut." "Veden laatu pysynyt ennallaan, mutta kalastusmahdollisuudet parantuneet järven pinnan noston myötä. Virkistyskalastus, kuhan istutus, koska järvi olis iihanteellinen kuhalle, ja se poistaisi roskakalat. Kalstuskunnan ja valtion tulisi yhteistoimin istuttaa riittävä määrä kuhaa." 7

9 "Veden pinnan nosto on parantanut järven laatua. Ahvenen määrä ja koko on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Särkikalat ovat vähentyneet kovasti." "Saunat, jotka ovat järven päällä sekä aivan rannan tuntumassa pitäisi poistaa. Uusi ilmiö on paljut aivan rannassa joillakin, vedet järveen, lisäksi rumia." "Hyvä näin. Valumavesien olisi hyvä olla puhtaita." "Kuhan voimakas istuttaminen delegoidaan, Suomen Valtio talkoisiin myös rahallisesti. Arvo nousee ja uistelijat kiittää. Tumma vesi edesauttaa kuhaa. Kalan maussa ei haittaa." "Kuhaa ja haukea istuttamalla. Ravintoketju tasapainottuu ja virkistyskalastus elpyy. Älkää tuhlatko tutkimiseen enää päivääkään." "Ahvenruoho on meidän rannassa lisääntynyt ja kaislaa. Jonkunnäköistä perkaamista kaipaisin." "Vesihän on kovin humuspitoista. Patoaminen ei ainakaan ole sitä parantanut. Kallioisessa uimarannassamme saa harjata liukasta humusta pois melkeinpä enemmän kuin ennen." "Voisiko Pinkjärveen istuttaa esim. kuhaa tai siikaa. Jos ei järvessä ole enää jokirapukantaa, niin voisiko sinne istuttaa täplärapua." "Natura sai hyvää aikaan. Metsähallitus velvoitettiin tukkimaan Pinkjärveen tulevat isot metsäojat. Veden laatu on parantunut toimenpiteen jälkeen huomattavasti." "Kylmän veden aikana likaantuu hyvin vähän." "Kevät tulvaa pitää alentaa. Vesi suht hyvää." "Pinkjärven rehevöityminen johtuu valtion metsien lannoituksista ja ojituksista." "Vedenlaatu edelleen parantunut" "Kaislojen niittoa. Veden pinnan nosto vaikuttanut positiviisesti veden laatuun." "Kuhaa ja haukea istuttamalla. Ravintoketju tasapainottuu ja virkistyskalastus elpyy. Älkää tuhlatko tutkimiseen enää päivääkään." "Vesi suht. puhdasta, jkv. lietettä, vesi keväisin nousee liikaa!" "Vesi on pysynyt onneksi hyvin tasalaatuisena, jopa parantunut kun veden pintaa nostettu ja joitakin metsästä tulevia humusojia suljettu (3) Katiska kyllä kerää humusta aika nopeasti." 8

10 2. TULOSTEN TARKASTELU Kalastuskyselyn vastaukset tukevat koekalastusten tuloksia. Yleisimmät saalislajit (ahven. lahna, särki) näkyvät samoissa suhteissa molemmissa tuloksissa. Pinkjärveläiset ilmoittivat saaneensa saaliiksi myös haukea, madetta ja ankeriasta lajeja, joita Nordic-verkko pyytää perinteisesti varsin niukasti, joten tältä osin kyselyvastaukset täydensivät koekalastusraporttia mukavasti. Kuhaa ei saatu saaliiksi koeverkkokalastuksissa lainkaan, eikä kuhasaaliita raportoitu myöskään kyselyvastauksissa. Pinkjärveen on istutettu vuosien saatossa kuhaa ja siikaa 2000-luvun alussa. Kalaston tasapainottamisen edistämiseksi kuhaistutuksille ei ole tarvetta, mutta mieluisena vapakalastuksen saalislajina se saattaisi toimia. Jotta Pinkjärven kalakantojen käytön ja hoidon tueksi olisi tulevaisuudessakin ajantasaista tietoa, alueelle olisi hyödyllistä rekrytoida muutama kirjanpitokalastaja. Kirjanpitokalastus on yksinkertainen ja vähän resursseja vaativa keino hankkia aineistoa tämän selvityksen kaltaiseen kalastoseurantaan. Kyselyn viimeisenä osiona kartoitettiin kirjanpitokalastuksesta kiinnostuneita. Tällaisia henkilöitä ilmoittautui 3 kappaletta. Kuva 2. Pinkjärven koekalastuksen ahvensaalista vuodelta