Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen"

Transkriptio

1 Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: luonnosversio syyskuu 2012, lopullinen versio tammikuu 2013 Tekijät: Sauli Vatanen ja Ari Haikonen Julkaisun nimi: Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueilla vuonna 2011 Tiivistelmä: Fennovoima Oy suunnittelee rakennuttavansa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoen kunnassa sijaitsevaan Hanhikivenniemeen. Ydinvoimalan lupahakemuksia varten suunnittelualueen ja sen ympäristön ammatti- ja vapaa-ajankalastusta selvitettiin kirjekyselyillä. Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella (tiedustelualue) kalasti vuoden 2011 kalastusta koskevan kyselyn perusteella (vastausprosentti 92) 28 ammattikalastajaruokakuntaa. Ammattikalastajista kolme kuului ammattikalastajaluokkaan 1, kolme luokkaan 2 ja loput luokkaan 3. Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella käytettyjä pyyntivälineitä olivat alle 45 mm pohjaverkko, yli 45 mm pohjaverkko, siika- ja lohirysä, pintaverkko, muikku-/silakkaverkko ja silakkarysä. Kalastusta harjoitettiin alueella pääasiassa kesä- ja syyskuun välisenä aikana ja pienimuotoisemmin ympäri vuoden. Verkkokalastusta harjoitettiin lähes koko tiedustelualueella, lähinnä rannikon tuntumassa ja ulkomerialueen matalikoiden läheisyydessä, myös talvella. Rysäpyynti keskittyi rannikon tuntumaan koko tiedustelualueella. Vuonna 2011 ammattikalastajien saalis tiedustelualueelta oli noin kg kalaa. Siian osuus kokonaissaaliista oli lähes 70 %, josta karisiika muodosti lähes 50 %. Muita kaupallisesti merkittäviä saalislajeja olivat ahven, silakka, muikku, meritaimen ja lohi. Vapaa-ajankalastuskysely koskien vuoden 2011 kalastusta toteutettiin väestörekisteripohjaisena kolmen kontaktikerran tiedusteluna, jonka vastausprosentti oli 68. Aineistosta laskettiin kokonaispainokerroin ja tulokset yleistettiin koskemaan koko kyselyn perusjoukkoa. Yhteensä kalastaneita ruokakuntia tiedustelualueella oli 737 ja niille kertyi kalastusvuorokautta. Kalastaneista ruokakunnista 94 % ilmoitti saaneensa saalista. Eniten vapaa-ajankalastusta harjoitettiin kesälomien aikaan, eli kesäkuun ja elokuun välisenä aikana. Vähäisintä kalastus oli loppusyksyllä ja keskitalvella. Suosituin pyydystyyppi oli alle 40 mm:n pohjaverkot, joita käytti 42 % kalastaneista ruokakunnista. Muita suosittuja pyydystyyppejä olivat heittouistin/vetouistelu, onki, muikku-/silakkaverkko, pilkki ja yli 45 mm:n pohjaverkko. Talvikalastusta kalastaneista ruokakunnista harjoitti noin 40 %. Kokonaissaalis kalastanutta ruokakuntaa kohden oli 102 kg. Yleistettynä koskemaan koko perusjoukkoa tiedustelualueen kokonaissaaliiksi muodostui noin kg. Eniten saaliiksi saatiin karisiikaa (34 %) ja vaellussiikaa (14 %), joiden yhteenlaskettu saalis oli lähes 50 %. Myös hauki, ahven ja silakka olivat yleisiä saaliskaloja. Asiasanat: ammattikalastus, vapaa-ajankalastus, kotitarvekalastus, kalastuskysely, pyyntiponnistus, saalis Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sivumäärä: 20 s. + 5 liitettä Toimeksiantaja: Fennovoima Oy Jakelu: Fennovoima Oy Kannen kuva: Ari Haikonen, maisema Hanhikivenniemeltä.

3 Sisältö 1 Johdanto Ammattikalastuskysely Kyselyn toteutus ja kalastus tiedustelualueella Pyynti ja pyydykset Saalis Kalojen kutualueet Ammattikalastajien huomioita Vapaa-ajankalastuskysely Aineisto ja menetelmät Kyselyn toteutus ja vastausaktiivisuus Kyselyn mittaristo Aineiston käsittely Tulokset Alueen ruokakunnat ja niiden kalastus Vapaa-ajankalastuksen saalis Havainnot meriharjuksesta ja sen mahdollisesta lisääntymisestä Havainnot saaliiden runsastumisesta Havainnot ympäristöstä Mahdolliset ongelmat toimenpidealueen vapaa-ajankalastuksessa Yhteenveto kalastuksesta Pyhäjoen edustan merialueella vuonna Ammattikalastus Kalastus ja saaliit Kalastajien havaintoja, mielipiteitä ja kommentteja Vapaa-ajankalastus Kalastus ja saaliit Kalastajien havaintoja, mielipiteitä ja kommentteja Liite 1. Ammattikalastuskyselykaavake. Liite 2. Ammattikalastajien ilmoittamat kalojen kutualueet. Liite 3. Vapaa-ajankalastuskyselykaavake. Liite 4. Vapaa-ajankalastuksen saalis pyyntimuodoittain vuonna Liite 5. Vapaa-ajankalastuskyselyn vapaat kommentit. 1

4 1 Johdanto Fennovoima Oy suunnittelee rakennuttavansa Pyhäjoen Hanhikiven niemelle ydinvoimalaitoksen. Hankkeesta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) vuonna 2008 (Fennovoima 2008) ja Fennovoimalle on myönnetty periaatepäätös (PAP) ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi heinäkuussa Ydinvoimalan lupahakemuksia varten suunnittelualueen ja sen ympäristön ammatti- ja vapaa-ajankalastusta selvitettiin kirjekyselyillä. Kevättalvella 2012 toteutetuilla kyselyillä selvitettiin alueella vuoden 2011 aikana tapahtunutta kalastusta. Raahen ja Pyhäjoen edustan merialueelle sijoittuva tiedustelualue jaettiin kolmeen alueeseen (A, B ja C), joista keskimmäisellä (B) sijaitsee Fennovoiman ydinvoimahankkeen suunnittelualue (kuva 1). Tälle alueelle rajoittuvat myös ydinvoimalan merkittävimmät ympäristövaikutukset. Ammatti- ja vapaa-ajankalastuskyselyillä haluttiin selvittää suunnitellun ydinvoimalan ympäristössä harjoitettavaa kalastusta ja kalansaaliita. Kala- ja vesitutkimus Oy toteutti tiedustelut Fennovoima Oy:n tilauksesta. Kuva 1. Kalastuskyselyiden osa-alueet: Alue A, Alue B ja Alue C. Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/

5 2 Ammattikalastuskysely 2.1 Kyselyn toteutus ja kalastus tiedustelualueella Ammattikalastuskysely lähetettiin kaikkiaan 51 ruokakunnalle, jotka kuuluvat ELYkeskusten ylläpitämään ammattikalastusrekisteriin, joko 1- (kalastustulojen osuus kokonaistuloista yli 30 %), 2- (kalastustulojen osuus kokonaistuloista %) tai 3- luokkaan (kalastustulojen osuus alle 15 %). Lisäksi Perämeren kalatalousyhteisöjen liiton edustaja kävi postituslistan läpi ja teki siihen tarkennuksia/täydennyksiä alueen kalastajista. Kyselyyn vastasi 47 ruokakuntaa (vastausprosentti 92 %), joten vastausaktiivisuutta voidaan pitää erittäin hyvänä ja siten esitettyjä tuloksia luotettavina. Ammattikalastusta tiedustelualueella ilmoitti harjoittaneensa 28 ruokakuntaa, joiden antamiin tietoihin tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat. Vastanneista ruokakunnista 18 ei harjoittanut ammattikalastusta tiedustelualueella vuonna Yhden ammattikalastajan ilmoitettiin kuolleen. Ammattikalastajien vastausaktiivisuus/-tarkkuus vaihteli kysymyskohtaisesti ja tämän takia ammattikalastajien kokonaismäärä (28) ei täyty kaikkien kysymysten kohdalla. Esimerkiksi pyydysyksikkö- ja saalismääriä koskevat tiedot perustuvat 22 ammattikalastusruokakunnan vastauksiin. Kalastuskyselyn perusteella tiedustelualueella kalasti vuonna 2011 kolme 1-luokan ammattikalastajaa, joista kaksi harjoitti kalastusta kaikilla tiedustelun osa-alueilla (A, B ja C) ja yksi osa-alueilla B ja C. Osa-alueen B merkitys 1-luokan ammattikalastajille oli suuri ja % heidän kalastuksestaan tapahtui siellä (taulukko 1). Vastaavasti tiedustelualueella kalasti kolme 2-luokan ammattikalastajaa, joista yksi harjoitti ammattikalastusta kaikilla tiedustelun osa-alueilla ja kaksi osa-alueilla A ja B. Edellä mainittujen kolmen 2-luokan kalastajan kalastuksesta % sijoittui osa-alueelle B. Runsaslukuisin ammattikalastajaryhmä olivat 3-luokan ammattikalastajat, joita tiedustelualueella oli 22. Suurimman osan kalastus jakautui tiedustelun eri osa-alueille, mutta muutama kalasti ainoastaan yhdellä osa-alueella. Esimerkiksi kahden 3-luokkaan kuuluvan kalastajan ammattikalastus tapahtui kokonaisuudessaan osa-alueella B. Kaikilla tiedustelun osa-alueilla harjoitettiin ammattikalastusta. Osa-alueella A ammattikalastajia oli 12, osa-alueella B 20 ja osa-alueella C 19 (taulukko 1). Taulukko 1. Ammattikalastajien lukumäärä ammattikalastajaluokittain ja osa-alueittain sekä kalastusaktiivisuuden jakautuminen eri alueille. kalastajia Osa-alue A Osa-alue B Osa-alue C 1-luokka % kalastuksesta luokka % kalastuksesta luokka % kalastuksesta 12, kalastajia

6 2.2 Pyynti ja pyydykset Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella käytettiin kaikkiaan noin pyydysyksikköä vuonna 2011 (taulukko 2). Ylivoimaisesti eniten käytetty pyydys oli alle 45 mm verkko (pohjaverkko -45 mm). Muita käytettyjä pyyntivälineitä olivat yli 45 mm pohjaverkko (45 mm-), siika-/lohirysä, pintaverkko (lohi-/taimenverkko), muikku- /silakkaverkko ja silakkarysä. Kalastusta harjoitettiin alueella selvästi eniten kesä- ja syyskuun välisenä aikana. Kalastusta harjoitettiin alueella kuitenkin myös loppusyksyllä, talvella ja keväällä (taulukko 2). Tiedustelualueella ei harjoiteta troolikalastusta (Oikarinen, J. suullinen tiedonanto). Lähimmät troolausalueet rajoittuvat aivan tutkimusalueen eteläreunaan. Taulukko 2. Ammattikalastajien ilmoittamat pyydysyksiköiden määrät pyyntivälineittäin Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna (Pyydysyksikkö = pyyntipäivät x pyydysten lkm). Eripituiset verkot on muutettu 30 metrin yksiköiksi. pyyntikuukausi yks. Pyydys yht. Pohjaverkko ( 45 mm) Pohjaverkko (45 mm ) Muikku-/Silakkaverkko Pintaverkko (lohi/taimen) Siika-/lohirysä Silakkarysä Yksikköä yhteensä Verkkokalastusta harjoitettiin tiedustelualueella laajalti. Verkkopaikat sijaitsivat pääosin rannikon tuntumassa ja ulompana sijaitsevien matalikoiden läheisyydessä (kuva 2). Ulompana sijaitsevilla matalikoilla kalastetaan varsinkin heinä- elokuussa, kun rannikkovedet ovat lämmenneet. 4

7 Kuva 2. Ammattikalastajien pyyntipaikat Pyhäjoen ja Raahen alueella vuonna Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/2012. Myös talvella harjoitettiin verkkopyyntiä lähes koko tiedustelualueella (kuva 3). Poikkeuksena Pyhäjokisuun ja Hanhikivenniemen ympäristöt, joille ei talviverkkopaikkoja ilmoitettu. Rysäpyyntiä harjoitettiin koko tiedustelualueella rannikon läheisyydessä (kuva 4). 5

8 Kuva 3. Ammattikalastajien talvikalastuspaikat Pyhäjoen ja Raahen alueella vuonna Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/2012. Kuva 4. Ammattikalastajien rysä- ja koukkupaikat Pyhäjoen ja Raahen alueella vuonna Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/

9 2.3 Saalis Vuonna 2011 Pyhäjoen ja Raahen edustalta saatiin saaliiksi noin kg kalaa (taulukko 3). Siikasaaliin osuus tästä oli lähes 70 %, josta kalastajien arvion mukaan noin 49 % muodostui karisiiasta. Muiden kalalajien merkitys oli huomattavasti vähäisempi. Muita kaupallisesti merkittäviä saalislajeja olivat ahven (8,0 %), silakka (4,2 %), muikku (3,7 %), meritaimen (2,7 %) ja lohi (1,8 %). Alueelta saatiin myös särkikaloja, lahnan saalisosuus oli 4,9 % ja särjen 4,7 %. Erikseen mainittakoon vielä erittäin uhanalainen meriharjus, jota saatiin tiedustelualueelta saaliiksi vuonna kg. Harvalukuisena saatiin myös seuraavia kalalajeja: simppu, ankerias, nahkiainen, kampela ja elaska sekä kuore, jota edellä mainituista poiketen saatiin runsaasti. Taulukko 3. Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella kalastaneiden ammattikalastajien kalasaaliit (kg) lajeittain vuonna Osa kalastajista ilmoitti pelkästään vuosisaaliinsa, mistä aiheutuu ero kuukausisaaliiden summan ja vuosisaalin välillä. Pyyntikuukausi saalis, kg yht. kg % ahven ,0 hauki ,8 kuha ,3 made ,7 silakka ,2 muikku ,7 lohi ,8 meritaimen ,7 karisiika ,0 vaellussiika ,6 meriharjus ,2 lahna ,9 särki ,7 muu ,5 yhteensä Tiedusteltaessa ensisijaisesti tavoiteltua kalalajia nousi siika mieluisimmaksi kalalajiksi kaikkien vastanneiden kaavakkeissa (kuva 5). Muita ammattikalastajien tavoittelemia kalalajeja olivat taimen, muikku, lohi, ahven ja silakka. 7

10 mieluisin kalalaji 2. mieluisin kalalaji mieluisin kalalaji kalastajia siika taimen muikku lohi ahven silakka Kuva 5. Tavoitelluin/mieluisin kalalaji Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueen ammattikalastuksessa. 2.4 Kalojen kutualueet Ammattikalastajilta tiedusteltiin kalastuskyselyn yhteydessä tiedustelualueella esiintyviä taloudellisesti merkittävien kalalajien kutualueita. Karisiialla, muikulla ja silakalla on runsaasti kutualueita tiedustelualueella. Lisäksi ammattikalastajat ilmoittivat tiedustelualueella olevan hauen, ahvenen, mateen ja meriharjuksen kutualueita (liite 2). 2.5 Ammattikalastajien huomioita Kalastus Alueen ammattikalastajat olivat kalastaneet alueella keskimäärin 23 vuotta (vaihteluväli 4 45 vuotta). Kyselyssä tiedusteltiin kalastajien tulevaisuuden näkymiä kalastuksen osalta. Suurin osa ammattikalastajista ilmoitti aikovansa jatkaa kalastusta tiedustelualueella. Huolestuneita oltiin kuitenkin hylkeistä ja olosuhteiden muuttumisesta vesien lämpenemisen seurauksena. Tiedusteltaessa mahdollisia muutoksia kalastuksessa saatiin seuraavia vastauksia: "Hylkeitten ja työkiireiden takia kalastus vähentynyt joka vuosi" "On luovuttu maataloudesta ja siirrytty kalastukseen. Veden lämpeneminen vie siian ja leivän." "Ei muutu, jos olosuhteet eivät muutu" "Ei ainakaan heti, seuraan tilannetta" "Jos ja kun voimala tulee, talvikalastus loppuu lauhdevesien takia. Kesällä toivottavasti tilanne pysyy ennallaan" Kalastus loppuu tai vähenee hylkeiden ja rakentamisen, sekä lauhdevesien takia Vaellussiianpyyntiä on lisätty, tuulet vaikuttavat pyynnin määrään Hylkeet ja kunto ratkaisee Rysiä on suunnitteilla ja talvikalastusta lisätään Vaikeutuu, hylkeet, lokit, isot hankkeet kalastusalueella, lupa-asiat, paperitöitä huomattavasti enemmän päivittäin, pyydyksiä täytyy kehitellä jatkuvasti olosuhteitten mukaan. Työtunteja hirveästi suhteessa kalan saaliisiin ja ansioihin. 8

11 Yleisiä huomioita Yleisissä huomioissa liittyen Pyhäjoen ja Raahen edustan ammattikalastukseen nousi voimakkaasti esille hylkeiden aiheuttamat haitat kalastukselle. Seuraavassa kalastajien yleisiä huomioita alueen kalastuksesta ja kalakannoista: Ison siian saalismäärät pienentyneet huomattavasti. Hylkeet karkoittavat vaellussiiat, jos ennen oli saalis 100 kg on se nyt 10 kg. Kalastus ei elätä Kalastajien ja kalojen määrä vähentynyt, eläkeläiset lähinnä kalastaa. Hylkeiden takia rysäkalastus täysin turhaa Pyyntirajoitukset liian vaihtelevia. Kalan hinta on kohtuullinen, kalastajat vähentyneet joka vuosi. Olemme investoineet 10 vuoden aikana euroa laitteisiin Hylkeiden suuri määrä syksyllä kutuaikaan estää pyynnin Hylkeet hajottavat kutuparvet Kalakannat ovat paikoin hyvät. Hyljeongelma on todella suuri varsinkin syyspyynneillä Kalastus on alueella melko laajaa. Kalakannat ovat vuosi vuodelta pienentyneet Ahven ja särki ovat levittäytyneet nykyään rannikolta ulommas Kalastus on vähentynyt saaliiden pienenemisen takia. Hylkeet haittaavat kalastusta sekä vesirakentaminen ja väylien ruoppaus. Voimalan jäähdytysvedet Tulevaisuuden kuormitus Perämereen monilta tahoilta. Kaivoksen purkuvedet ynnä muu teollisuus Hylkeet repivät verkot ja syövät kalat pilalle ja karkoittavat kalat. Ongelma on pahin syksyä kohti mentäessä Karisiikakanta on hyvä, vaellussiika ja taimen vähenee. Markkinatilanne on parantunut Särkikalakannat ovat runsaat Siikasaaliit näyttävät hyviltä jos samaa tahtia jatkuu. Lohi kiersi minun pyydykset v. 2011, syytä en tiedä. Pyydysten likaantuminen voimakasta vesien lämmettyä, työtunteja paljon verrattuna kalansaaliseen/ansioihin. Kalastuskyselyssä pyydettiin arvioimaan lisäksi eri tekijöiden kalastukselle mahdollisesti aiheuttaman ongelman määrää. Mahdolliset haittatekijät ja kalastajien arvioiden jakautuminen kunkin tekijän kohdalla esitetään kuvassa 6. Suurimmiksi ongelmiksi kaikki kalastajat arvioivat hylkeet. Muita ongelmia olivat alan heikko kannattavuus, liian pieni saaliin määrä, pyydysten limoittuminen, pyydys- ja pyyntirajoitukset sekä kalavesien rehevöityminen ja siitä aiheutuva särkikalojen suuri osuus saaliissa. Vastaavasti ongelmia ei katsottu juurikaan aiheutuneen lupien hankkimisesta, vapaa-ajan kalastajista tai kalojen makuvirheistä. 9

12 ei haittaa vähäinen ongelma kohtalainen ongelma huomattava ongelma en osaa sanoa vesistörakentaminen alan heikko kannattavuus saalislajisto ei vastaa toiveita hylkeet lupien vaikea saanti kalavesien rehevöityminen pyydys- ja pyyntirajoituksia on liikaa vapaa-ajankalastus pyydysten limoittuminen saaliin määrä on liian pieni kalojen makuvirheet särkikalojen suuri osuus saaliista kalojen istutuksia on liian vähän sameus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 6. Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella esiintyvien mahdollisten ongelmien vakavuus kalastajien arvioimana. 10

13 3 Vapaa-ajankalastuskysely 3.1 Aineisto ja menetelmät Kyselyn toteutus ja vastausaktiivisuus Vapaa-ajankalastuskysely toteutettiin väestörekisteripohjaisena otantakyselynä koskien vuoden 2011 kalastusta. Otokseen valittiin vuotiaita henkilöitä seuraavilta postinumeroalueilta: PYHÄJOKI, PARHALAHTI, PIRTTIKOSKI, 92100, 92120, ja RAAHE, SALOINEN, LAPALUOTO, ARKKUKARI sekä PIEHINKI. Osoitetiedot kyselyä varten saatiin väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä (Dnro 594/410/12). Tutkimuksen otoskoko oli ruokakuntaa, kun tutkimusalueella on kaiken kaikkiaan ruokakuntaa. Paikallisia ruokakuntia oli otoksessa 775 ja mökkiläisiä 225 (taulukko 4). Taulukko 4. Vapaa-ajankalastuskyselyn perusjoukko ja otanta. Ruokakunnat, kpl Ruokakunnat, % Mökkiläisiä, kpl Mökkiläisiä, % Perusjoukko Tiedusteluita lähetetty Kalastuskysely toteutettiin kolmen kontaktikerran tiedusteluna. Kyselyyn vastaamattomille ruokakunnille lähetettiin muistutuskirje noin kaksi viikkoa kyselyn lähettämisen jälkeen vastausaktiivisuuden kasvattamiseksi. Tämän jälkeen lähetettiin vielä uusintakysely noin kahden viikon päästä niille, jotka eivät vielä olleet vastanneet. Kalastuskyselyyn vastaaminen tapahtui kirjeitse, mutta vastausaktiivisuuden kasvattamiseksi ei kalastaneille tarjottiin lisäksi mahdollisuus vastata tekstiviestillä, soittamalla tai sähköpostilla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 677 ruokakuntaa (vastausaktiivisuus 68 %). Vastanneista 56 % vastasi kirjeitse ja 44 % soittamalla, tekstiviestillä tai sähköpostitse. Vastausaktiivisuutta voidaan pitää melko hyvänä, ja tuloksia siten luotettavina. Väestörekisteripohjaiseksi kyselyksi vastausaktiivisuus oli hyvä. Moilanen & Lappalainen (1999) ovat arvioineet, että prosentin vastausaktiivisuutta voidaan pitää hyvänä Kyselyn mittaristo Tutkimuksen kyselylomake on esitetty tämän raportin liitteessä 3. Kyselyn keskeisenä tavoitteena oli kerätä tietoa vapaa-ajankalastuksesta sekä paikallisten ja mökkiläisten merialueella sekä kalastuksessa havaitsemista ilmiöistä Aineiston käsittely Tulosten esittämisessä on noudatettu Kalataloustarkkailu oppaassa esitettyä periaatetta, jonka mukaan vastanneet edustavat koko perusjoukkoa (Moilanen & Lappalainen 1999). Saadut tulokset on yleistetty koskemaan koko perusjoukkoa, jotta tulokset olisivat vastaisuudessa paremmin vertailtavissa keskenään. Yleistys on laskettu seuraavasti: (1) w = N/r w = painokerroin N = perusjoukon koko r = vastanneiden lukumäärä 11

14 3.2 Tulokset Koska paikallisten ruokakuntien (10 %) ja mökkiläisten (12 %) kalastusaktiivisuus osoittautui hyvin samankaltaiseksi, ei niille laskettu omia painokertoimia. Palautettujen lomakkeiden tiedot kuten myös tekstiviestillä, puhelimitse tai sähköpostitse saadut vastaukset kalastamattomuudesta tallennettiin omina tietueinaan aineistoon. Koko aineistosta laskettu kokonaispainokerroin oli 11,5 (7 796/677). Leinonen (1989) on havainnut, että vastaamattomien joukossa on runsaammin kalastamattomia tai vähän saalista saaneita kuin kyselyyn vastanneissa. Niin ikään Haikonen ym. (2004) huomasivat kadosta johtuvia virhelähteitä Tornionjoen kalastustiedustelussa. Vastaamatta jättäneet henkilöt olivat saaneet vähemmän saalista kuin vastanneet. Mahdollisesti myös tähän kyselyyn vastaamatta jättäneet ovat saaneet vähemmän saalista kuin vastanneet. Koska nyt esitetyt tulokset on laajennettu koskemaan koko perusjoukkoa on mahdollista, että saaliit ovat todellisuudessa jonkin verran pienempiä kuin tuloksissa esitetyt saalisarviot. Mielipidekysymysten osalta tulokset esitetään prosenttijakaumina ja vastaajien määrä (n) ilmoitetaan Alueen ruokakunnat ja niiden kalastus Vastanneista ruokakunnista 69 % ilmoitti olevansa paikallisia asukkaita. Loma-asukkaita oli reilu viidennes (22 %) vastaajista. Lisäksi pieni osuus (8 %) ilmoitti, ettei kuulu kumpaankaan ryhmään, vaikka kyselyyn oli poimittu väestörekisteristä vain vakituisia asukkaita tai loma-asunnon omistajia. Ruokakunnista noin 10 % ilmoitti kalastaneensa tiedustelualueella vuoden 2011 aikana. Edellä mainittujen lisäksi 11 % vastaajista oli aikaisemmin kalastanut alueella, mutta ei vuonna 2011 harjoittanut kalastusta. Vuoden 2011 aikana kalastaneista 94 % ilmoitti saaneensa saalista (n=60), eli saalisvarmuus tiedustelualueella oli varsin hyvä. Kalastustiedustelun perusteella tiedustelualueella harjoittaa vapaa-ajankalastusta 737 ruokakuntaa. Kalastaneisiin ruokakuntiin kuului keskimäärin kolme henkilöä, joista kaksi osallistui kalastukseen. Kalastavissa ruokakunnissa asui siten noin henkilöä, joista kalastukseen osallistui lähes henkilöä. Tiedustelualue jaettiin kyselyssä kolmeen alueeseen (kuva 1), joista alue C oli selvästi suositumpi kuin alueet A ja B (taulukko 5). Taulukko 5. Eri osa-alueilla kalastaneiden ruokakuntien määrät ja prosenttiosuudet vuonna Yksi ruokakunta on voinut kalastaa usealla eri osa-alueella. Osa-aluejako on esitetty kuvassa 1. Osa-alue kalastaneita, kpl kalastaneita, % Alue A Alue B Alue C Vuonna 2011 Raahen ja Pyhäjoen edustan merialueella (kuva 1) kalastettiin yhteensä noin kalastusvuorokautta. Eniten vapaa-ajankalastusta harjoitettiin kesäkuun ja elokuun välisenä aikana. Vähäisintä kalastus oli loppusyksyllä ja keskitalvella (kuva 7). 12

15 kalastuspäiviä Kuva 7. Tiedustelualueella kalastaneiden kalastusvuorokausien jakautuminen kuukausittain vuonna Suosituin pyydystyyppi oli <45 mm:n pohjaverkot, joita käytti 42 % kalastaneista ruokakunnista. Muita suosittuja pyydystyyppejä olivat heittouistin/vetouistelu (30 %), onki (27 %), muikku-/silakkaverkko (27 %), pilkki (23 %) ja >45 mm:n pohjaverkko (22 %) (kuva 8). Kyselykaavakkeessa tiedusteltiin myös eri pyydystyyppien pyyntiponnistusmääriä, mutta vastausaktiivisuus kysymykseen oli niin vähäinen, ettei luotettavia tuloksia voida esittää. Yleisenä piirteenä voidaan kuitenkin todeta, että pyyntiponnistusmäärät passiivisilla verkkopyydyksillä ovat suuria. Varsinkin siian verkkokalastuksessa käytetään pitkiä, kymmenien verkkojen jatoja. ruokakuntien määrä, kpl Kuva 8. Eri pyydystyypeillä kalastaneiden ruokakuntien lukumäärä. Talvikalastusta kalastaneista ruokakunnista harjoitti noin 40 %. Talvikalastusmuotoja olivat pilkkiminen, verkkokalastus ja koukkukalastus. Eniten jäältä kalastusta harjoitettiin tiedustelun alueella C ja vähiten alueella A (kuva 1, taulukko 6). 13

16 Taulukko 6. Talvikalastusta harjoittaneet ruokakunnat (kpl) tiedustelun eri osa-alueilla. Sama ruokakunta on voinut kalastaa usealla eri alueella. Jäältä kalastus Alue A Alue B Alue C Yhteensä Pilkkiminen Verkkokalastus Koukkukalastus Yhteensä Vapaa-ajankalastuksen saalis Kokonaissaalis kalastanutta ruokakuntaa kohden oli noin 102 kiloa. Yleistettynä koskemaan koko perusjoukkoa tämä tarkoittaa, että vapaa-ajankalastajien tiedustelualueelta saama kokonaissaalis vuonna 2011 oli noin kiloa. Eniten saaliiksi saatiin karisiikaa (34 %) ja vaellussiikaa (14 %), joiden yhteenlaskettu osuus saaliista oli lähes 50 %. Myös hauki, ahven ja silakka olivat yleisiä saaliskaloja (taulukko 7). Uhanalaista meriharjusta saatiin myös melko runsaasti (114 kg), vaikkakin sen osuus kokonaissaaliista oli pieni. Vastanneiden joukossa oli viisi aktiivista kotitarvekalastajaa, joiden siikasaalis oli useita satoja kiloja ( kg). Taulukko 7. Vapaa-ajankalastuksen saalis (kg) tiedustelualueella vuonna Saalislaji kokonaissaalis, kg saalisosuus % Ahven % Hauki % Vaellussiika % Karisiika % Maiva/Muikku % Taimen % Lohi % Made % Silakka % Kuha % Särki % Lahna % Meriharjus % Säyne % yhteensä % Yli 70 % vapaa-ajankalastuksen saaliista saatiin erilaisilla verkoilla, joista suosituin oli <45 mm:n pohjaverkko (51 %). Vapavälineiden (pilkki, onki, ja heittovapa/vetouistin) osuus saaliista oli noin 16 % (liite 4). Kun vastaajia pyydettiin laittamaan kolme mieluisinta kalalajia järjestykseen, osoittautui saaliissa runsaimpana esiintyvä siika selvästi mieluisimmaksi. Muita haluttuja lajeja olivat ahven, taimen, lohi, hauki, silakka ja muikku (kuva 9). 14

17 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % taimen silakka siika nahkiainen muikku lohi hauki harjus ahven Kuva 9. Halutuimpien saalislajien osuudet luokittain: 1. = mieluisin, 2. = toiseksi mieluisin ja 3. = kolmanneksi mieluisin (n = 75) Havainnot meriharjuksesta ja sen mahdollisesta lisääntymisestä Kalastuskyselyssä tiedusteltiin vapaa-ajankalastajilta, ovatko he saaneet meriharjuksia saaliiksi tai mahdollisesti havainneet meriharjuksen lisääntymistä. Kysymykseen vastasi 48 ruokakuntaa, joista 19 oli saanut tai tehnyt havaintoja meriharjuksesta. Harjusta saaneet vapaa-ajankalastajat mainitsivat pyyntipaikkoina mm. yleisesti alueen B, Hanhikivennokan, Hanhikivenniemen edustan karikot, Raahen edustan, Jaakon matalan ja Piehinkijokisuun. Meriharjuksen lisääntymiseen liittyen saatiin yksi vastaus, jonka mukaan meriharjuksen lisääntymisalueita on Hanhinokassa ja Ulkokiisken karikoilla Havainnot saaliiden runsastumisesta Yli 40 % vapaa-ajankalastajista teki vuoden 2011 aikana havaintoja särki- ja ahvenkalojen runsastumisesta. Sen sijaan siika-, made- sekä taimen- ja lohisaaliiden runsastumisesta ei juurikaan tehty havaintoja (kuva 10). Ahvenkalojen runsastumista kyllä en en osaa sanoa Särkikalojen runsastumista Haukisaaliin runsastumista Siikasaaliiden runsastumista Madesaaliin runsastumista Taimen- ja lohisaaliiden runsastumista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10. Havaintoja kalakantojen tilassa tapahtuneista muutoksista vuonna

18 3.2.5 Havainnot ympäristöstä Kalastuskyselykaavakkeessa tiedusteltiin ruokakunnilta heidän havaintojaan liittyen merialueen tilaan ja niiden mahdollisia vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Runsaimmin tehtiin havaintoja pyydysten runsaasta likaantumisesta sekä lisääntyneestä veden sameudesta. Myös ulkoisia vaurioita ja haavaumia havaittiin kaloissa melko paljon. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että usein tehtyjä havaintoja negatiivisista ilmiöistä oli kaiken kaikkiaan kuitenkin verrattain vähän (kuva 11). usein toisinaan harvoin en lainkaan en osaa sanoa Pyydysten runsasta likaantumista Veden hajuhaittoja Ulkoisia vaurioita ja haavautumia kaloissa Muita tavanomaisesta poikkeavia muutoksia Lisääntynyttä veden sameutta Runsaita leväkukintoja Haju- ja makuvirheitä saaliskaloissa vastaajia, kpl Kuva 11. Alueella kalastaneiden ruokakuntien tekemiä havaintoja vuonna Mahdolliset ongelmat toimenpidealueen vapaa-ajankalastuksessa Mahdollisia ongelmia toimenpidealueen kalastuksessa tiedusteltiin kysymyksessä, jossa ongelmavaihtoehdot oli asetettu satunnaiseen järjestykseen ja vastaaja sai valita neljästä eri vaihtoehdosta ongelman suuruusluokan mukaan, tai vaihtoehdon En osaa sanoa. Merkittävimmäksi ongelmaksi koettiin hylkeet sekä rehevöityminen, joka näkyi myös särkikalojen runsastumisena. Myös saaliin määrää pidettiin liian pienenä ja istutuksia tehtiin vastaajien mielestä liian vähän (kuva 12). 16

19 huomattava ongelma kohtalainen ongelma vähäinen ongelma ei ole haitannut en osaa sanoa Hylkeet Särkikalojen osuus saaliissa Saaliin määrä on liian pieni Kalavesien rehevöityminen Jokin muu epäkohta Kalojen istutuksia on liian vähän Vesikasvillisuuden runsaus Saalislajisto ei vastaa toiveita Veden sameus Pyydys- ja pyyntirajoituksia on liikaa Alueelle ei saa kalastuslupia vastaajia, kpl Kuva 12. Ruokakuntien käsityksiä mahdollisista ongelmista toimenpidealueen kalastuksessa vuonna Kohdassa jokin muu epäkohta mainittiin seuraavia ongelmia: Uuden kalaväylän merkkaus pielessä Rehevöityminen Veden lämpeneminen Matala vesi Kalastaminen liian pienisilmäisillä verkoilla Tulevat lauhdevedet Liettynyt jokisuu Tuhkasennokalla Info, mistä saa kalastusluvat Tulevaisuus epävarma Yli 2 kg:n taimenet ovat kadonneet. Lisäksi avoimena kysymyksenä pyydettiin kommentteja ja mielipiteitä kalastuksesta, kaloista ja kalastuksen järjestelyistä tiedustelualueella. Vastaukset liittyivät lähinnä vesistörakentamiseen sekä lauhde- ja jätevesien laskuun alueelle (10 kommenttia), kalastukseen sekä kalastuslupiin ja -rajoituksiin (10 kommenttia), merialueen ja kalakantojen tilaan sekä istutuksiin (9 kommenttia) ja hylkeisiin (4 kommenttia) (liite 5). 17

20 4 Yhteenveto kalastuksesta Pyhäjoen edustan merialueella vuonna Ammattikalastus Ammattikalastustieduskyselyllä selvitettiin Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 tapahtunutta ammattikalastusta. Selvityksen tarkoituksena oli tarkentaa tietoja alueen kalastosta ja ammattikalastuksesta Fennovoiman ydinvoimahankkeen lupahakemuksia varten. Kyselykaavake postitettiin ammattikalastajarekisterissä oleville 1., 2. ja 3. luokan ammattikalastajille ruokakuntakohtaisesti (51 kpl). Kyselyyn vastasi 47 ruokakuntaa (92 %), joista 28 harjoitti ammattikalastusta tiedustelualueella Kalastus ja saaliit Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella käytettyjä pyyntivälineitä olivat alle 45 mm pohjaverkko (noin pyydysyksikköä), yli 45 mm pohjaverkko (noin yks.), siika- ja lohirysä (noin 2000 yks.), pintaverkko (noin 1300 yks.), muikku-/silakkaverkko (noin 500 yks.) ja silakkarysä (noin 200 yks.). Kalastusta harjoitettiin alueella pääasiassa kesä- ja syyskuun välisenä aikana ja pienimuotoisemmin ympäri vuoden. Verkkokalastusta harjoitettiin lähes koko tiedustelualueella, lähinnä rannikon tuntumassa ja ulkomerialueen matalikoiden läheisyydessä, myös talvella. Rysäpyynti keskittyi rannikon tuntumaan koko tiedustelualueella. Troolikalastusta ei tiedustelualueella harjoitettu. Vuonna 2011 ammattikalastajien saalis tiedustelualueelta oli noin kg kalaa. Siian osuus kokonaissaaliista oli lähes 70 %, josta karisiika muodosti lähes 50 %. Muita kaupallisesti merkittäviä saalislajeja olivat ahven (7,9 %), silakka (4,2 %), muikku (3,7 %), meritaimen (2,7 %) ja lohi (1,8 %). Erikseen mainittakoon vielä erittäin uhanalainen meriharjus, jota saatiin tiedustelualueelta saaliiksi 20 kg vuonna Kalastajien havaintoja, mielipiteitä ja kommentteja Ammattikalastajat ovat erittäin huolestuneita ammattinsa tulevaisuudesta. Suurimpana ongelmana pidettiin hylkeiden aiheuttamia haittoja ammattikalastukselle. Muita ongelmia olivat alan heikko kannattavuus, liian pieni saaliin määrä, pyydysten limoittuminen, pyydys- ja pyyntirajoitukset sekä kalavesien rehevöityminen ja siitä aiheutuva särkikalojen suuri osuus saaliissa. Myös ydinvoimalan rakentaminen ja sen lauhdevedet herättivät huolestuneisuutta ammattikalastajissa. 18

21 4.2 Vapaa-ajankalastus Vapaa-ajankalastustiedustelulla selvitettiin Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 tapahtunutta virkistys- ja kotitarvekalastusta. Kysely tehtiin väestörekisteripohjaisena kolmen kontaktikerran tiedusteluna. Tutkimuksen otoskoko oli ruokakuntaa, kun tutkimusalueella asuu kaiken kaikkiaan ruokakuntaa. Paikallisia ruokakuntia oli otoksessa 775 ja mökkiläisiä 225. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 677 ruokakuntaa, joten vastausaktiivisuus oli 68 %. Aineistosta laskettiin kokonaispainokerroin ja tulokset yleistettiin koskemaan koko kyselyn perusjoukkoa. Ruokakunnista noin 10 % ilmoitti kalastaneensa tiedustelualueella vuoden 2011 aikana. Kalastaneista 94 % ilmoitti saaneensa saalista. Yhteensä kalastaneita ruokakuntia tiedustelualueella oli vuonna Kalastaneisiin ruokakuntiin kuului keskimäärin kolme henkilöä, joista kaksi osallistui kalastukseen Kalastus ja saaliit Vuonna 2011 Raahen ja Pyhäjoen edustan merialueella kalastettiin yhteensä noin kalastusvuorokautta. Eniten vapaa-ajankalastusta harjoitettiin kesälomien aikaan, eli kesäkuun ja elokuun välisenä aikana. Vähäisintä kalastus oli loppusyksyllä ja keskitalvella. Suosituin pyydystyyppi oli alle 40 mm:n pohjaverkot, joita käytti 42 % kalastaneista ruokakunnista. Muita suosittuja pyydystyyppejä olivat heittouistin/vetouistelu (30 %), onki (27 %), muikku-/silakkaverkko (27 %), pilkki (23 %) ja yli 40 mm:n pohjaverkko (22 %). Talvikalastusta kalastaneista ruokakunnista harjoitti noin 40 %. Talvikalastusmuotoja olivat pilkkiminen, verkkokalastus ja koukkukalastus. Kokonaissaalis kalastanutta ruokakuntaa kohden oli 102 kg. Yleistettynä koskemaan koko perusjoukkoa tiedustelualueen kokonaissaaliiksi muodostui noin kg. Eniten saaliiksi saatiin karisiikaa (34 %) ja vaellussiikaa (14 %), joiden yhteenlaskettu saalis oli lähes 50 %. Myös hauki, ahven ja silakka olivat yleisiä saaliskaloja. Uhanalaista meriharjusta saatiin myös melko runsaasti (114 kg), vaikkakin sen osuus kokonaissaaliista oli pieni. Runsaimpana saaliissa esiintynyt siika oli myös mieluisin saalis. Muita haluttuja lajeja olivat ahven, taimen, lohi, hauki, silakka ja muikku. Yli 70 % vapaa-ajankalastuksen saaliista saatiin erilaisilla verkoilla, joista suosituin oli alle 40 mm:n pohjaverkko (51 %). Vapavälineiden osuus saaliista oli noin 16 % Kalastajien havaintoja, mielipiteitä ja kommentteja Yli 40 % vapaa-ajankalastajista teki vuoden 2011 aikana havaintoja särki- ja ahvenkalojen runsastumisesta tiedustelualueella. Sen sijaan siika-, made- sekä taimen- ja lohisaaliiden runsastumisesta ei juurikaan tehty havaintoja. Merialueen tilaan liittyvistä ilmiöistä useimmin tehtiin havaintoja pyydysten runsaasta likaantumisesta sekä lisääntyneestä veden sameudesta. Myös ulkoisia vaurioita ja haavaumia havaittiin kaloissa melko paljon. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että usein tehtyjä havaintoja negatiivisista ilmiöistä oli kaiken kaikkiaan verrattain vähän. Toimenpidealueen kalastuksessa suurimmiksi ongelmiksi koettiin hylkeet sekä rehevöityminen, joka näkyi myös särkikalojen runsastumisena. Myös saaliin määrää pidettiin liian pienenä ja istutuksia tehtiin vastaajien mielestä liian vähän. Avoimissa kysymyksissä vastaukset liittyivät lähinnä vesistörakentamiseen sekä lauhde- ja jätevesien laskuun alueelle (10 kommenttia), kalastukseen, kalastuslupiin ja -rajoituksiin (10 kommenttia), merialueen ja kalakantojen tilaan sekä istutuksiin (9 kommenttia) ja hylkeisiin (4 kommenttia). 19

22 Lähdeluettelo: Haikonen, A., Romakkaniemi, A., Ankkuriniemi, M., Keinänen, M., Pulkkinen, K. & Vartema, S Lohi ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Kala ja riistaraportteja nro s. ISBN Leinonen, K Vastaamattomuuden vaikutus kalastuskyselyjen luotettavuuteen. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Monistettuja julkaisuja s. ISBN Moilanen, P. & Lappalainen, A Postikysely ja lomakehaastattelu. Julk.: Böhling, P. & Rahikainen, M. Kalataloustarkkailu Periaatteet ja menetelmät. Riista ja kalataloudentutkimuslaitos, Helsinki. S ISBN

23 Liite 1.

24 Kala- ja vesitutkimus Oy Mekaanikonkatu 3, Helsinki Puh Ruokakuntakohtainen ammattikalastuskysely Raahen ja Pyhäjoen edustan merialueelta koskien vuotta 2011 KALASTAJA TAI KALASTUSYHTYMÄ 1. Nimi Syntymävuosi Osoite Puhelin Sähköpostiosoite 2. Harjoititteko kalastusta vuonna 2011 tiedustelualueella (liitteenä olevan kartan osa-alueet A, B ja C)? Merkitse sopiviin kohtiin prosentteina (%), kuinka suuri osuus kalastuksestanne tapahtuu kyseisellä alueella. Jos ette harjoittaneet vuonna 2011 ammattikalastusta tai ammattikalastuksenne tapahtui tiedustelualueen ulkopuolella, merkitkää rasti kohtaan ei ammattikalastusta tai ammattikalastusta muualla. Rannikkokalastusta alueella A Rannikkokalastusta alueella B Rannikkokalastusta alueella C Troolikalastusta tiedustelualueella (alueet A, B ja C) Ammattikalastus, luokka 1 Ammattikalastus, luokka 2 Ammattikalastus, luokka 3 % % % % % % % % % % % % Ammattikalastusta muualla Ei ammattikalastusta Jos ette harjoittaneet ammattikalastusta tiedustelualueella (kartan osa-alueet A, B ja C), teidän ei tarvitse jatkaa täyttämistä. Palauttakaa kuitenkin kaavake palautuskuoressa tai ilmoittakaa asiasta puhelimitse/tekstiviestillä numeroon tai sähköpostitse: (sauli.vatanen@kalajavesitutkimus.fi). KALASTUKSEEN OSALLISTUNEET 3. Ruokakunnassa tai kalastusyhtymässä kalastaneet henkilöt ja heidän osuutensa ruokakunnan tai kalastusyhtymän kalastuksesta. Nimi osuus kalastuksesta (%) PYYNTIPAIKAT TIEDUSTELUALUEELLA 4. Merkitse kalastuspaikat eri pyydyksillä tiedustelualueella karttaan nro 1. Eri pyydyksille käytettävät symbolit käyvät ilmi kartasta.

25 PYYNTI TIEDUSTELUALUEELLA (KARTAN OSA-ALUEET A, B ja C) KUUKAUSITTAIN JA KOKO VUONNA Merkitse alla olevaan taulukkoon pyynnissä keskimäärin olleiden pyydysten lukumäärä (kpl) ja pyyntipäivien määrä (pv) tiedustelualueella (Kartan alueet A, B ja C) kuukausittain. HUOM! Muistithan merkitä pyyntipaikat karttaan. kuukausi Pyydys kk Pohjaverkko ( 45 mm) kpl pv Pohjaverkko (45 mm ) kpl pv Muikku-/Silakkaverkko kpl pv Pintaverkko kpl (lohi-/taimenverkko) pv Siika-/lohirysä kpl pv Push-up rysä kpl pv Silakkarysä kpl pv Suomukalarysä kpl pv Maderysä kpl pv Pinta-/välivesitrooli kpl pv Pohjatrooli kpl pv Nuotta kpl pv Made-/haukikoukut kpl pv Muu pyydys, mikä? kpl pv 6. Käyttämienne verkkojen koot (keskimäärin) Pohjaverkot ( 45 mm) Pohjaverkot (45 mm ) Muikku-/ silakkaverkot Lohi- ja taimenverkot Solmuväli, mm Pituus, m Korkeus, m 7. Jääpeitteisen ajan pyynti (pyydys, saalislajit). Ympyröi karttaan nro 1 jäältä pyynnin sijoittuminen!

26 8. Merkitse saamasi kalasaaliit tiedustelualueelta (kartan alueet A, B ja C) kuukausittain vuonna 2011 (kg). Mikäli kuukausisaaliit eivät ole tiedossa, niin merkitse vuosisaaliit. k u u k a u s i Saalislaji Vuosi ahven hauki kuha made silakka muikku lohi meritaimen karisiika vaellussiika meriharjus lahna särki muu 9. Mitä muita kalalajeja olette havainnut tiedustelualueella? 10. Tiedustelualueella pyynnissä olleiden pyydysten puhdistamiseen käytetty aika (h) keskimäärin vuonna Pyydys Verkot puhdistuskertoja vuodessa puhdistusaika yhtä puhdistuskertaa kohti keskimäärin (h) puhdistustyöaika vuodessa (h) Rysät 11. Ammattikalastuksen harjoittaminen ja tulevaisuus. Olen harjoittanut ammattikalastusta vuotta. Olen kalastanut ammatikseni tiedustelualueella (kartan osa-alueet A, B ja C) vuotta. Kauanko aiotte jatkaa ammattikalastusta tiedustelualueella? Muuttuko kalastuksenne? Miten?

27 12a. Merkitse karttaan nro 2 tiedossasi olevat karisiian, meriharjuksen, silakan, muikun, hauen, ahvenen sekä mateen kutualueet. Käytettävät symbolit käyvät ilmi kartasta. 12b. Merkitse lohen ja vaellussiian vaellusreitit nuolilla karttaan nro 2. Käytettävät symbolit käyvät ilmi kartasta. 13. Arvioi kalastusta häiritsevien tekijöiden merkitystä tiedustelualueella (kartan osa-alueet A, B ja C) vuonna Ei haittaa Vähäinen ongelma Kohtalainen ongelma Huomattava ongelma 1. Vesistörakentaminen Alan heikko kannattavuus Saalislajisto ei vastaa toiveita Hylkeet Lupien vaikea saanti Kalavesien rehevöityminen Pyydys- ja pyyntirajoituksia on liikaa Vapaa-ajankalastus Pyydysten limoittuminen Saaliin määrä on liian pieni Kalojen makuvirheet Särkikalojen suuri osuus saaliista Kalojen istutuksia on liian vähän Veden sameus En osaa sanoa 15. Jokin muu epäkohta, mikä? Mitä kalalajeja ensisijaisesti tavoittelette? Laittakaa kolme mieluisinta kalalajia järjestykseen Yleisiä huomioita alueen kalastuksesta ja kalakannoista (jatka tarvittaessa erilliselle paperille). maaliskuuta 2012 Vastaajan allekirjoitus KIITOS VASTAUKSESTA!

28 Liite 2.

29 Liite 2. Ammattikalastajien ilmoittamat kutualueet ja vaellusreitit. Kartassa on käytetty seuraavia tunnuksia: KS=karisiika, S=silakka, a=ahven, H=hauki, M=made ja mh=meriharjus.

30

31 Liite 3.

32 Kala- ja Vesitutkimus Oy puh nro: KALASTUS RAAHEN JA PYHÄJOEN EDUSTAN MERIALUEELLA VUONNA Valitse vaihtoehto, joka kuvaa sinua parhaiten Asun vakituisesti tiedustelualueella (Pyhäjoen tai Raahen alue/ympäristö) Ruokakunnallamme on loma-asunto tiedustelualueella (Pyhäjoen tai Raahen alue/ympäristö) En asu vakituisesti eikä ruokakunnallamme ole loma-asuntoa tiedustelualueella 2. Kalastiko ruokakuntanne tiedustelualueella vuonna 2011? Merkitse rastilla. Tiedustelualue kattaa liitteenä olevan kartan osa-alueet A, B ja C. Kyllä, ja sai saalista Kyllä, mutta ei saanut saalista Ei, mutta on aiemmin kalastanut alueella Ei ole kalastanut alueella aiempina vuosina koskaan Mikäli kukaan ruokakuntaanne kuuluva ei kalastanut tiedustelualueella, niin teidän ei tarvitse jatkaa täyttämistä. Palauttakaa kuitenkin kaavake palautuskuoressa tai lähettäkää tekstiviesti numeroon Kirjoittakaa viestiin kyselykaavakkeen oikeassa yläkulmassa oleva kaavakkeen numero ja viesti en kalastanut. Voitte ilmoittaa asiasta myös sähköpostilla: (kala.kysely@kalajavesitutkimus.fi). 3. Millä osa-alueilla (kartan alueet A, B ja C) ruokakuntanne kalastus tapahtui? Merkitse kyseisen osaalueen kohdalle rasti. Jos kalastitte usealla eri osa-alueella, voitte valita useamman kohdan. Ruokakuntamme kalastus tapahtui Alueella A Alueella B Alueella C 4. Vuonna 2011 ruokakuntaanne kuului henkilöä, joista kalastukseen tiedustelualueella osallistui henkilöä. 5. Arvioikaa ruokakuntanne kalastaneiden henkilöiden yhteenlasketut kalastuspäivät (= päivät jolloin kalastettu) kuukausittain tiedustelualueella vuonna Jos esim. kaksi samaan ruokakuntaanne kuuluvaa henkilöä on kalastanut saman päivän aikana, merkitkää kyseiselle päivälle kaksi kalastuspäivää. kuukausi kalastuspäiviä, kpl 1 tammi 2 helmi 3 maalis 4 huhti 5 touko 6 kesä 7 heinä 8 elo 9 syys 10 loka 11 marras 12 joulu

33 6. Arvioikaa alla olevaan taulukkoon ruokakuntanne tiedustelualueelta eri pyydyksillä saama saalis (kg) vuonna Arvioikaa myös: monenako päivänä kukin pyydystyyppi on ollut pyynnissä (kohta: Pyyntipäivien lukumäärä) montako pyydystä keskimäärin oli yhtä aikaa käytössä pyyntipäivää kohti (kohta: Pyydysten määrä/pyyntipäivä) Pyydystyyppi Pyyntipäivien lkm Ahven Hauki Ruokakunnan saalis pyydystyypeittäin kg Maiva/ muikku Taimen Lohi Made Silakka Kuha Särki Lahna Pyydysten määrä/pyyntipäivä Vaellussiika Karisiika Meriharjus Muu laji,mikä? Muikku/silakkaverkko Pohjaverkko alle 45 mm Pohjaverkko yli 45 mm Pintaverkko (lohi/taimenverkko) Katiska Pitkäsiima Syöttikoukku Pilkkivapa Onki Heittovapa / vetouistin Muu pyydys, mikä?

34 7. Harjoitatteko kalastusta jäältä? Mille osa-alueelle (kartan osa-alueet A, B ja C) talvikalastuksenne sijoittuu? Kalastusmuoto Kyllä Osa-alueen tunnus (kartalla: A, B ja C) Pilkkiminen Verkkokalastus Koukkukalastus Muu, mikä En harjoita talvikalastusta jäältä 8. Arvioi asteikolla 1 5, kuinka usein olet havainnut seuraavia ilmiöitä viimeisen vuoden aikana tiedustelualueella? Ympyröi vaihtoehto, mikä mielestäsi vastaa väittämää parhaiten. en lainkaan=1 harvoin=2 toisinaan=3 usein=4 en osaa sanoa=5 1. Haju- ja makuvirheitä saaliskaloissa Ulkoisia vaurioita ja haavautumia kaloissa Pyydysten runsasta likaantumista Runsaita leväkukintoja Lisääntynyttä veden sameutta Veden hajuhaittoja Muita tavanomaisesta poikkeavia muutoksia, Mitä? Oletko havainnut viimeisen vuoden aikana tiedustelualueella seuraavia ilmiöitä? Ympyröi vaihtoehto, mikä mielestäsi vastaa väittämää parhaiten. en=1 kyllä=2 en osaa sanoa=3 1. Siikasaaliiden runsastumista Särkikalojen runsastumista Ahvenkalojen runsastumista Taimen- ja lohisaaliiden runsastumista Madesaaliin runsastumista Haukisaaliin runsastumista Oletko koskaan saanut saaliiksi tiedustelualueelta meriharjuksia? Oletko tehnyt havaintoja meriharjuksen lisääntymisestä alueella, missä?

35 11. Seuraavassa on lueteltu mahdollisia ongelmia tiedustelualueen kalastuksessa. Ympyröi jokaisen tekijän kohdalla, kuinka suurena ongelmana pidät kyseistä tekijää nykyisin merialueen kalastuksessa. Ongelmavaihtoehdot ovat satunnaisessa järjestyksessä. Ei ole haitannut Vähäinen ongelma Kohtalainen ongelma Huomattava ongelma En osaa sanoa 1. Kalavesien rehevöityminen Veden sameus Vesikasvillisuuden runsaus Kalojen istutuksia on liian vähän Saalislajisto ei vastaa toiveita Pyydys- ja pyyntirajoituksia on liikaa Saaliin määrä on liian pieni Alueelle ei saa kalastuslupia Särkikalojen osuus saaliissa Hylkeet Jokin muu epäkohta, mikä? Mitä kalalajeja ensisijaisesti tavoittelette? Laittakaa kolme mieluisinta kalalajia järjestykseen Muuta? Kommentteja ja mielipiteitä kalastuksesta, kaloista ja kalastuksen järjestelyistä tiedustelualueella. KIITOS VASTAUKSESTASI!

36 Liite 4.

37 Liite 4. Vapaa-ajankalastuksen saalis (kg) pyyntimuodoittain vuonna Pyyntimuoto ahven hauki vaellussiika meriharjus säyne lahna särki karisiika kuha muikku silakka taimen lohi made yhteensä muikku/silakkaverkko pohjaverkko < 45 mm pohjaverkko > 45 mm pintaverkko (lohi/taimen) katiska syöttikoukku pilkki onki heittouistin/vetovapa muu, tuppi rysä ei tietoa kaikki yhteensä

38 Liite 5.

39 Liite 5. Vapaa-ajankalastuskyselyn vapaat kommentit. Kalastus merialueella harvojen ja vanhojen harrastus. Veneitä kulkee hyvin vähän. Hylkeet repivät verkot ja kesällä limoittuvat. Jokisuulla syyspyynti näyttää vilkkaalla. Sitä auttaa istutukset. Kotitarvekalastus on tärkeää rannikolla asuville ja kesämökin omistajille. Kalastus silloin tällöin. Ahventa ja lohia. Poika pyydystää. Vaelluskalan nousu jokeen on erittäin heikkoa. Informaation puute! Asiantuntevia myyjiä ei liikkeissä ollenkaan. Suurin ongelma kalastuksen valvomattomuus. Pahinta nahkiaisen ja suuren siian pyynnissä. Taimenta pitää istuttaa enemmän. Siian ja hauen istutukset näkyvät, samoin made, mikä lisääntynyt paljon. Kalasto muuttumassa, ahven lisääntynyt räjähdysmäisesti. Huolestuttavaa on jäiden/talvikalastuksen säilyminen. Kalasto rasittuu kultakaivos Nordic Minesin purkuputken tulon myötä. Siika ja taimen tarvitsevat lisäistutuksia. Rautaruukin kuormitus on aiheuttanut menetyksiä kalastoon. Ydinvoimalan ja kultakaivoksen päästöjä seurattava. Olen saanut tietooni, että kaivokselta valutetaan jo nyt Piehinkijokea myöten myrkkyjä Perämereen. Tuulivoimapuiston merimyllyt vaikuttavat veden sameuteen, jos Rajakiiri oy:n hanke toteutuu. Toivon, että viranomaisia valvotaan kun he eivät ymmärrä tätä asiaa! Joskus esiintyy siioissa loisia kiduksissa, muita ongelmia en ole havainnut. (limoittumista verkossa) Raahen edusta ja myös pohjoisemmat alueet perinteisiä karisiian kalastusalueita. Lauhdevesi tulee nostamaan veden lämpötilaa ja siika on nimenomaan kylmän veden kala. Seurauksena on kyseisen kalastusmuodon katoaminen saaliiden huvetessa. Toivottavasti sijaan saadaan lisääntyviä kuha saaliita. Talvikalastus kk saalis 50 kg pikkusiikaa. Saalis aika heikko, verkkoja pyynnissä 10 nippua. Kuhasaaliit lisääntyneet. Taimenta ei yhtään. Aloitan kesäkalastuksen 2012 Aluetta rasittavat jo Rautaruukki, tuleva kultakaivos ja nyt vielä ydinvoimala ja tuulimyllyt. Ei kommentoitavaa. Merirysä pyyntiä tulisi rajoittaa. 1 rysä per talous riittää. 27mm siikaverkko pyyntiä pitää rajoittaa pikkusiian kutuaikana. > lopettaa kutuaikana 2 viikoksi. Hylkeet vähemmäksi Kalastin aiemmin kesällä jokisuulla, mutta kalat maistuivat "maalta" joten lopetin. Huolissaan kultakaivoksen "jätemyrkkyvesistä". Jätevesien tarkkkailu retuperällä. Puhdistamot pitäisi olla varmoja, mutta eivät ole. Silloin kaikki mereen ja muutkin jätealtaat tyhjiksi " kun puhditamossa oli joku vika". Siikaa voisi vaikka istuttaa. Ahvenelle mieluisia paikkoja voisi miettiä. Taimenta kun sais Sairauden vuoksi kalastus jäi vähiin. Silakkasaalis erittäin huono takavuosiin verrattuna. Nykyisin kalastan vain mato-ongella kesäisin.

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOSHANKE

YDINVOIMALAITOSHANKE 60K30029.25 FENNOVOIMA OY YDINVOIMALAITOSHANKE KALOJEN LISÄÄNTYMISALUEKARTOITUKSET PYHÄJOELLA, RUOTSINPYHTÄÄLLÄ JA SIMOSSA 2 (79) Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PYHÄJOKI... 4 2.1 Ammattikalastajahaastattelut...

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä

Lisätiedot

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 196. Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu

Kala- ja vesijulkaisuja nro 196. Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu Kala- ja vesijulkaisuja nro 96 Sauli Vatanen, Saara Olsen, Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu Ammattikalastus vuonna 25 Pe KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645 RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2016

Kalastustiedustelu 2016 Kuoksenjärven kalastusyhdistys Kalastustiedustelu 2016 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 3/2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta ja postitus...

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 165/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002-2007

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002-2007 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 22-27 Jorma Valjus Ralf Holmberg Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 28/21 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 29 Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/211 Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 94. Sauli Vatanen & Ari Haikonen. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelma

Kala- ja vesimonisteita nro 94. Sauli Vatanen & Ari Haikonen. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelma Kala- ja vesimonisteita nro 94 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelma KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu 11.11.2008 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu

Lisätiedot

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa Anna Väisänen 15.3.2019 Velvoitetarkkailusta Toteutettu kalataloudellisena yhteistarkkailuna 1970-luvulta

Lisätiedot

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja PUULAN YHTENÄISLUPA ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja Tiina Asp Maria Laaksonen Joni Tiainen Mikko Vihtakari Ohjaajat: Harri Liikanen & Timo J. Marjomäki HUOM. Tietoja lainattaessa mainittava

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2015 Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi RKTL:n työraportteja 2 /212 Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi Tekijät: Antti Lappalainen, Outi Heikinheimo, Esa Lehtonen,

Lisätiedot

saalisvahingot vuonna 2013

saalisvahingot vuonna 2013 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

TURUN JA NAANTALIN EDUSTAN MERI- ALUEEN AMMATTI-JA KIRJANPITOKA- LASTUS VUONNA Anna Väisänen Kirjenumero 5/14

TURUN JA NAANTALIN EDUSTAN MERI- ALUEEN AMMATTI-JA KIRJANPITOKA- LASTUS VUONNA Anna Väisänen Kirjenumero 5/14 TURUN JA NAANTALIN EDUSTAN MERI- ALUEEN AMMATTI-JA KIRJANPITOKA- LASTUS VUONNA 2012 Anna Väisänen 2014 Kirjenumero 5/14 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AMMATTIKALASTUKSEN SEURANTA... 1 2.1 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY KALATALOUSTARKKAILU 2012 16WWE1803 16X143113 8.5.2013 OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY Kemin edustan merialueen ja Kemijokisuun kalataloustarkkailu v. 2012

Lisätiedot

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010 PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010 KALASTUKSEN VALVONNAN RAPORTTI: Nro 1 1. VALVONTA-AJANKOHTA Päivämäärä 23.9.2010 Klo 12:00 16:00 X 1 valvoja Säätila Puolipilvinen Tuulen nopeus

Lisätiedot

1. Mikä on sidoksenne alueeseen? 2. Kuinka kaukana hankealueesta asuntonne/omistamanne kiinteistö sijaitsee?

1. Mikä on sidoksenne alueeseen? 2. Kuinka kaukana hankealueesta asuntonne/omistamanne kiinteistö sijaitsee? 1(6) 1. Mikä on sidoksenne alueeseen? 1 Vakituinen asukas 2 Loma-asukas 3 Yrittäjä 4 Muu, mikä? 2. Kuinka kaukana hankealueesta asuntonne/omistamanne kiinteistö sijaitsee? 1 Alle 1 km 2 1-2 km 3 2-4 km

Lisätiedot

TURUN JA NAANTALIN EDUSTAN MERI- ALUEEN AMMATTI-JA KIRJANPITOKA- LASTUS VUONNA Sakari Kivinen. Kirjenumero 1108/12

TURUN JA NAANTALIN EDUSTAN MERI- ALUEEN AMMATTI-JA KIRJANPITOKA- LASTUS VUONNA Sakari Kivinen. Kirjenumero 1108/12 TURUN JA NAANTALIN EDUSTAN MERI- ALUEEN AMMATTI-JA KIRJANPITOKA- LASTUS VUONNA 2011 Sakari Kivinen Kirjenumero 1108/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUMENETELMÄT... 1 2.1 Ammattimainen kalastus...

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Meriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella. Kala- ja vesijulkaisuja nro 180

Meriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella. Kala- ja vesijulkaisuja nro 180 Kala- ja vesijulkaisuja nro 180 Ari Haikonen, Petri Karppinen & Sauli Vatanen Meriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella Suunnitelma

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Isojärven kalastustiedustelu 2017 & vuosien kirjanpitokalastukset

Isojärven kalastustiedustelu 2017 & vuosien kirjanpitokalastukset Isojärven kalastustiedustelu 217 & vuosien 211-217 kirjanpitokalastukset Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta

Lisätiedot

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen Vastarannan kiiski Contrarian Helsinki 6.4.2018 Jarno Aaltonen Vuodet 2009-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä. Enemmän harrastus kuin ammatti. Halu kehittyä kova.

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

Tornionjoen yhteislupaan kuulumaton kalastus vesistön yläjuoksulla vuonna 2011

Tornionjoen yhteislupaan kuulumaton kalastus vesistön yläjuoksulla vuonna 2011 Tornionjoen yhteislupaan kuulumaton kalastus vesistön yläjuoksulla vuonna 2011 Ville Vähä, Kari Pulkkinen, Matti Ankkuriniemi ja Sami Nerg Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija:

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

PIKKALANLAHDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007

PIKKALANLAHDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007 PIKKALANLAHDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007 Kirkkonummen kunta, Siuntion kunta, Nordic Aluminium Oyj, Prysmian Cables and Systems Oy, Suomen Sokeri Oy Jorma Valjus Julkaisu 186 2008 Kuvailulehti

Lisätiedot

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta Sisältö 1.

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 213 217 Sami Ojala Sakari Kivinen RAPORTTI 218 nro 857/18 Rauman edustan merialueen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina 213

Lisätiedot

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015 LUKE / Inari / Erno Salonen RKTL:stä Luke:ksi 2015 MTT+ Metla+ RKTL+ Tike = yht. liki 1 700 työntekijää /

Lisätiedot

Kalastuksen muutokset Koitereella

Kalastuksen muutokset Koitereella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 296 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen muutokset Koitereella 1998-2002 Enonkoski 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013 Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013 Jyväskylän kaupunki Tommi Rautiainen & Olli Saari Maaliskuu 2015 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. TAUSTAA... 3 2.1. Edellinen kysely... 3 2.2.

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008 1 (5) Itä-Suomen yliopisto Biologian laitos PL 111 80101 JOENSUU Maa- ja metsätalousministeriö, PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ 158876/MMM022:00/2008

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 63

Kala- ja vesimonisteita nro 63 Kala- ja vesimonisteita nro Ari Haikonen ja Petri Karppinen Kalastorakenteen ja kalojen poikastuotantoalueiden selvitys liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiin KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010

Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010 Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 222/2011 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU

Lisätiedot