Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2009

Transkriptio

1 9M Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta RKTL/Kainuun kalantutkimus Oulujärven kalataloustarkkailu v. 29

2 9M69148 Oulujärven kalataloustarkkailu v Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUE KALASTUSKIRJANPITO Aineisto ja menetelmät Kalalajikohtainen erittely Kalastajien kommentit KALAKANTANÄYTTEET JÄRVITAIMENEN MERKINTÄKOKEET TIIVISTELMÄ VIITTEET Liitteet Liite 1 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 29 Liite 2 Saalisindeksit v Liite 3 Siian ja kuhan kalakantanäytteet v Liite 4 Järvitaimenen merkintäkokeiden tulokset v Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

3 9M JOHDANTO Oulujärven veden juoksun säännöstelylupaan sisältyvän kalakantojen hoitoa ja ylläpitoa koskevan lupapäätöksen (PSVEO 26/84/II, ja KHO ) mukaan luvan saajan tulee tarkkailla istutusten ja niiden sijaan ehkä määrättävien toimenpiteiden vaikutuksia Oulujärven ja Muhosjoen kalastoon ja kalastukseen. Luvan haltija on Fortum Power and Heat Oy. Kalataloustarkkailuohjelman vuosille on maa- ja metsätalousministeriö hyväksynyt kirjeellään (Dnro 2481/717/24). Oulujärvellä on kalataloustarkkailuvelvoite myös Kajaanin kaupungilla (PSY 5/2/2, ja VHO 3/3/3, ), UPM-Kymmene Oyj:llä (PSY 53/6/2, ), Paltamon kunnalla (KAI 1297Y8-121, ) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kainuun kalantutkimuksella (PSY 39/3/2, ). Näiden osalta kalataloustarkkailuohjelman on Kainuun TE-keskus hyväksynyt päätöksellään (Dnro 1544/ ). Oulujärvellä vuosien tarkkailuun on kuulunut jokavuotinen kalastuskirjanpito sekä vuosien 1987, 199, 1995, 2 ja 25 kalastusta koskeva kalastustiedustelu. Tarkkailusta on laadittu raportti vuosittain (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto/PSV-Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy ). Siian kalakantanäytteitä on kerätty vuodesta 1998 lähtien ja kuhan kalakantanäytteitä vuodesta 1999 lähtien. Kalakantanäytteiden tulokset on raportoinut Fortum Power and Heat Oy, Montan Lohi Tmi, Muhoksen kalatalouspalvelut ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Tulokset on esitetty vuosittain yhteistarkkailun raportin liitteenä. Tässä raportissa esitetään Oulujärven kalataloustarkkailun tulokset v. 29, jolloin tarkkailu käsitti kalastuskirjanpidon, siian ja kuhan kalakantanäytteet sekä järvitaimenen merkintäkokeiden tulokset v SELVITYSALUE Oulujärvi jakaantuu kolmeen osaan eli Paltaselkään, Ärjänselkään ja Niskanselkään (kuva 1). Kaksi suurta reittivesistöä, Hyrynsalmen reitti ja Sotkamon reitti, laskevat Paltaselälle. Näiden lisäksi Oulujärveen laskee useita pienempiä jokia ja puroja. Järven luvanvarainen säännöstelyväli on 2,7 m. Keskimääräinen vuotuinen säännöstelyväli on noin 1,9 m. Oulujärven valuma-alue järven luusuassa on km 2. Järven pinta-ala on 928 km 2. Oulujoen virtaama (Q) ja vedenkorkeus (W) Oulujärven luusuassa on ollut v seuraava: HQ = 7 m 3 /s HW = 123,7 m MQ = 217 m 3 /s MW = 122,23 m NQ = m 3 /s NW = 12,94 m Oulujärven suurimmat yksittäiset kuormittajat ovat olleet UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin tehtaat, joka lopetettiin v. 28 lopulla, ja Kajaanin kaupunki. Järveä ja sen reittivesistöjä kuormittavat pistekuormittajina lisäksi useat asutustaajamat, kalalaitokset ja turvetuotantoalueet. Oulujoen yhteistarkkailun mukaan Oulujärven vesi on humuspitoista ja ravinteisuudeltaan mesotrofista. Pintaveden laatu on yleensä seuraava: väriluku alle 8, COD Mn 1-15 mg/l, kok.p 1-2 μg/l ja kok.n 3-5 μg/l. Palta- ja Sokajärvessä, missä kuormituksen vaikutus näkyy selvimmin, pitoisuusarvot ovat olleet usein em. korkeampia.

4 9M Kuva 1 Oulujärven alue. 3 KALASTUSKIRJANPITO 3.1 Aineisto ja menetelmät Oulujärven säännöstelyluvan tarkkailuvelvoitteesta johtuva kalastuskirjanpito aloitettiin vuonna 1986, jolloin kirjanpidon järjestämisen ja perustulostuksen hoiti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kirjanpitoon osallistui v yhteensä 12 kalastajaa. Kirjanpito järjestettiin uudelleen v ja siihen on osallistunut v kalastajaa. Keväällä 1993 Paltaselälle järjestettiin 5 uutta kirjanpitäjää. Tulokset vuosilta on saatu 2-25 kalastajalta. Vuonna 29 kirjanpitoon osallistui 2 kalastajaa, joista 8 kalasti Paltaselällä, 9 Ärjänselällä ja 6 Niskanselällä. Kirjanpitokalastajista 3 oli lopettanut kalastuksen/kirjanpidon v. 29, ja Oulujärvelle hankittiin 4 uutta kirjanpitäjää helmikuussa 21. Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot vuodelta 29 sekä kalastajien kommentit pyydysten likaantumisesta ym. on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu eri selille eritellyt pyydyskokukertakohtaiset tai kalastuspäiväkohtaiset saalisindeksit (g/pkk, kg/kp) kullekin saalislajille (taulukot 1-14 liitteessä 2). Saalisindeksin kehittymistä tarkkailujakson aikana on lisäksi kuvattu tärkeimpien pyyntimuotojen ja kalalajien osalta sekä vuosittaisina kuukausijaksoarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina kuvissa 2-9. Vuoden 1997 tarkkailuraportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 1998) on esitetty kaikki saalisindeksitulokset alueittain vuosilta ja vuoden 27 raportissa (Pöyry Environment Oy 28) vastaavasti vuosilta Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa v. 28-

5 9M ja kuvalliset esitykset vuosilta Kuvalliset esitykset vuosilta on esitetty vuoden 23 raportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 24). 3.2 Kalalajikohtainen erittely Muikku Muikkusaalis verkoilla oli v. 29 Palta- ja Ärjänselällä pieni eli,5 kg/pkk (taulukko 1). Muikku oli pientä ja sitä pyydettiin # mm:n verkoilla. Muikun pienen koon vuoksi sen verkkopyynti oli vähäistä. Palta- ja Ärjänselällä kokukertoja oli 54-69, ja Niskanselällä verkoilla ei pyydetty muikkua ollenkaan. Muikkukanta heikkeni Oulujärvellä voimakkaasti 199-luvun alussa, minkä jälkeen muikkukanta on elpynyt kaikilla selillä. Muikkukanta on ollut varsin vahva 199-luvun puolivälistä lähtien (kuva 2). Muikku on ollut hyvin pientä v ja sen verkkopyynti on siksi vähentynyt. Verkkopyynnin yksikkösaalis on ollut viime vuosina pienikohtalainen. Verkkopyynnin tulokset eivät kuitenkaan anna enää täysin oikeaa kuvaa muikkukannan vahvuudesta. Edelleen varsin vahvaan muikkukantaan viittaavat tulokset nuotta-, isorysä- ja troolipyynnissä. Talvinuottausta lähinnä kokeili Niskanselällä 1 kalastaja, joka veti 5 apajaa. Kesänuottausta harjoitti Niskanselällä 1 kalastaja. Talvella muikkua saatiin erittäin hyvin eli 338 kg ja kesällä kohtalaisesti eli 64 kg kalastuspäivää kohden (taulukko 2). Ärjänselällä nuottausta ei harjoitettu ollenkaan v. 29. Nuottasaaliin suhteen Niskanselkä on aina ollut Ärjänselkää parempi kalastusalue. Niskanselällä talvinuotalla saatu yksikkösaalis on ollut hyvä v lähtien eli tasoa 1-2 kg kalastuspäivää kohden (kuva 2). Ärjänselällä saalis on ollut tasoa 5-1 kg/kp. Vähäisellä kesänuottauksella saadut saaliit Niskanselältä ovat olleet pieniä koko tarkkailujakson ajan ja 2-luvulla tasoa 4-6 kg/kalastuspäivä. V saalis on ollut kuitenkin keskimääräistä parempi eli kg/pkk (taulukko 2). Paltaselällä on ollut pyynnissä v ja 28 tiheäperäinen isorysä, jolla muikkua on saatu 2-32 kg/pkk (taulukko 6, kuva 2). Ärjänselällä tiheäperäisillä isorysillä muikkua on saatu 2-luvulla 4-28 kg/pkk (taulukko 1, kuva 2). Vuodesta 22 lähtien Ärjänselällä on ollut mukana uusi kirjanpitäjä, jonka muikkusaaliit ovat olleet selvästi parempia kuin toisella pyyntipaikalla. Niskanselällä on ollut v lähtien pyynnissä tiheäperäisiä isorysiä, joilla muikkua on saatu varsin hyvin eli kg/pkk (taulukko 13, kuva 2). Vuosittaiset troolaustiedot on saatu Niskanselältä. Muikun yksikkösaalis v. 29 oli Niskanselällä keskimääräistä pienempi eli 198 kg kalastuspäivää kohden (taulukko 3). Kirjanpitäjän troolaus jäi v. 29 poikkeuksellisen vähäiseksi (5 kalastuspäivää lokakuussa) sairastumistapauksen vuoksi. Muikun pieni koko rajoittaa muikun markkinoita ja siten myös pyyntiä. Muikkukannan taantuma 199-luvun alussa näkyi myös troolisaaliissa. Troolattava muikkukanta on ollut tasaisen vahva jo v lähtien (kuva 3). Pientä hottamuikkua saatiin v. 29 vähäisessä syksypyynnissä lähes yhtä paljon kuin isompaa muikkua (liite 1.5). Kainuun ELY-keskuksen tilastoinnin mukaan Oulujärven yleisvedellä troolasi 8 troolikuntaa v. 29. Kokonaissaalis oli 46 t, josta muikkua oli 39 t. Kokonaismuikkusaaliista saatiin Niskanselältä 55 % ja loput Ärjänselältä. Troolausta Oulujärvellä rajoittavat markkinointivaikeudet, minkä vuoksi troolausta ei harjoiteta täydellä teholla. Esimerkiksi v. 29 vetotuntien määrä (458 h) oli enää alle neljännes vuoden 24 vastaavasta (216 h). Syksyllä troolauksen kannattavuutta parantaa mädin erottaminen saaliista. Oulujärven muikkukanta on ollut varsin vahva 199-luvun puolivälistä lähtien (kuvat 2 ja 3), mutta muikun koko on ollut viime vuosina tavallista pienempi, mistä on aiheuttanut menekkivaikeuksia. V muikun pienen koon vuoksi sitä on pyydetty verkoilla vain vähän ja talvinuottaus sekä troolaus on jäänyt aiempaa vähäisemmäksi.

6 9M g/pkk MUIKKU Verkot # 1-18 mm, V-XI Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 35 kg/kp MUIKKU Talvinuotta, I-V Ärjänselkä Niskanselkä 8 kg/pkk MUIKKU Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 2 Pyydyskokukertakohtainen (g/pkk, kg/pkk) ja kalastuspäiväkohtainen (kg/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v

7 9M kg/kp MUIKKU Troolipari, V-XI Niskanselkä Kuva 3 Kalastuspäiväkohtainen (kg/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Siika Tiheillä siikaverkoilla (# mm) ei pyydetty v. 29 ollenkaan. Harvemmilla siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vain vähän kesällä Paltaselällä, mutta siikaa ei saatu ollenkaan (taulukko 4). Harvoilla verkoilla (# > 4 mm) siikaa saatiin kaikilta seliltä vain hiukan eli 3-14 g/pkk (taulukot 4, 9, 12). Kirjanpitäjien kalastus # 27-4 mm:n siikaverkoilla on vähentynyt ilmeisesti heikkojen siikasaaliiden vuoksi. Lisäksi kalastus on viime vuosina keskittynyt yhä enemmän harvojen verkkojen (# > 4 mm) käyttöön paljolti parantuneiden kuhasaaliiden vuoksi. Siikaverkkojen (# 27-4) aineisto on varsinkin viime vuosilta ajallisesti epäyhtenäinen ja myös pieni, joten näiden verkkojen osalta kirjanpitoaineisto ei anna enää luotettavaa kuvaa siian yksikkösaalismuutoksista. Paltaselällä siian yksikkösaalis tiheillä verkoilla on vähentynyt tarkkailujakson aikana selvästi (kuva 4). Ärjänselällä siian yksikkösaalis parani 199-luvun lopulla, mutta väheni sen jälkeen jälleen pieneksi. Niskanselällä tiheitä siikaverkkoja on käytetty satunnaisesti, ja yksikkösaalis on vaihdellut vuosittain huomattavasti ollen enintään kohtalaista tasoa. Harvemmilla välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) saadut siikasaaliit ovat olleet koko tarkkailujakson ajan kaikilla selillä pieniä eli yleensä alle,5 kg/pkk (kuva 4). Yksikkösaalis on vaihdellut kaikilla selillä huomattavasti vuosittain. Paltaselän vähäinen yksikkösaalis v johtunee ko. kalastuksen keskittymisestä näinä vuosina Mieslahdelle. Niskanselällä yksi kalastaja on kalastanut siikaa kesällä aktiivisesti v ja saalis on ollut silloin kohtalainen (kuva 4). Harvoilla verkoilla (# > 4 mm) saatu siian yksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan pieni eli yleensä alle,1 kg/pkk ja viime vuosina enää alle 5 g/pkk (kuva 4). V. 26 Niskanselällä käytössä oli myös # 4 mm:n verkkoja ja siikaa saatiin keskimääräistä enemmän. Nykyisin pääosa verkoista on solmuväliltään 5 mm tai enemmän ja näillä verkoilla siikaa saadaan enää hyvin vähän. Tiheillä isorysillä parhaat siikasaalit on saatu Ärjänselältä 199-luvun puolivälissä (kuva 5). Siian yksikkösaalit ovat laskeneet sekä Ärjän- että Niskanselällä selvästi ja viime vuosina saalis on ollut enää tasoa 1 kg/pkk tai vähemmän (kuva 5). Paltaselällä kalastettiin v. 28 tiheällä rysällä usean vuoden tauon jälkeen ja siikaa saatiin silloin vähän eli 3,1 kg/pkk (kuva 5). V. 29 Harvalla rysällä vain kokeiltiin pyyntiä Paltaselällä eikä siikaa silloin saatu (liite 1.1). Harvojen rysien pyynnistä on yhtenäisin aineisto Paltaselältä, missä siian yksikkösaalis on laskenut 2- luvulla tasolle 1-4 kg/pkk (kuva 5). Ärjänselällä on ollut pyynnissä harva rysä v ja siellä siian yksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan pieni eli 2,6-6,8 kg/pkk (kuva 5).

8 9M g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 9 g/pkk SIIKA Verkot # 34-4 mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 16 g/pkk SIIKA Verkot # 4-85 mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 4 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v

9 9M kg/pkk SIIKA Tiheä isorysä, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 35 kg/pkk SIIKA Harva isorysä, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Kuva 5 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (kg/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Taimen Taimensaalis harvoilla verkoilla (# > 4 mm) on ollut koko tarkkailujakson ajan kaikilla selillä pieni, eli yleensä alle,1 kg/pkk (taulukot 4, 9, 12). Palta- ja Ärjänselällä taimen on ollut lähinnä satunnainen saaliskala, ja saalis on ollut vain muutamia grammoja verkon kokukertaa kohden. Parhaat saaliit on saatu Niskanselältä, mutta sielläkin yksikkösaalis on viime vuosina pienentynyt vähäiseksi eli tasolle 1 g/pkk tai vähemmän (kuva 6). V. 24 keskimääräistä parempi yksikkösaalis Niskanselällä johtui yhden kalastajan aktiivisesta taimenen pyynnistä syyskuussa, jolloin hän sai melko tehokkaalla pyynnillä (36 pkk) taimenta,6 kg/pkk. Harvoilla isorysillä ei pyydetty aktiivisesti v. 29. Taimensaalis isorysillä on vähentynyt tarkkailujakson aikana Palta- ja Niskanselällä, joilla saalis on 2-luvun loppupuolella ollut enää pieni eli alle,5 kg/pkk (kuva 6). Parhaat taimensaalit on saatu Ärjänselältä, jossa yksikkösaalis v on ollut tasoa 1-2 kg/pkk. Tiheillä rysillä Ärjänselältä v. 29 saatu taimensaalis oli pieni eli,66 kg/pkk (taulukko 1).

10 9M g/pkk TAIMEN Verkot # 4-85 mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 4 g/pkk TAIMEN Harva isorysä (Niskanselkä tiheä), V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 6 Pyydyskokukertakohtainen taimensaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Kuha Kuhaa kirjanpitäjät saivat ensimmäisen kerran mainittavasti eli 3 kg v V. 2 saalis oli vajaa 2 t. V. 29 verkko- ja rysäkalastajat saivat kuhaa yhteensä 15,5 t eli yli kaksi kertaa enemmän kuin haukea. Pääosa kilomääräisestä saaliista on saatu 2-luvun alkupuolelle asti Paltaselältä. V. 29 saaliista 43 % saatiin Ärjänselältä, 32 % Niskanselältä ja loput 25 % Paltaselältä. Paltaselän suhteellisen saaliin väheneminen v. 26 jälkeen johtuu yhden ammattimaisen kalastajan verkkokalastuksen kirjanpidon loppumisesta. Paltaselällä kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla (# > 4 mm) on ollut tasaisessa nousussa 199-luvun alkupuolelta lähtien ja v saalis oli jo hyvä eli tasoa 1 kg/pkk (taulukko 4, kuva 7). Sen jälkeen yksikkösaalis on ollut kohtalainen eli tasoa,7-,8 kg/pkk. Ärjän- ja Niskanselällä kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli v. 29 kohtalainen eli,46-,91 kg/pkk (taulukot 9, 12). Kuhan yksikkösaalis Ärjän- ja Niskanselällä on viime vuosina asettunut tasolle,6-,8 kg/pkk (kuva 7). Ärjänselällä on ollut aktiivista verkkopyyntiä muita selkiä enemmän myös kesällä, mikä pienentää kuhan koko vuotta kohden laskettua keskimääräistä yksikkösaalista. Tulosten perusteella kuhan yksikkösaalis näyttää jo saavuttaneen huippunsa ainakin Palta- ja Ärjänselällä. Niskanselällä yksikkösaaliin kasvu ei näytä vielä taittuneen ainakaan v. 29.

11 9M Kuhakannan voimistuminen näkyy selvästi etenkin Paltaselän mutta myös Ärjänselän harvojen isorysien saaliissa (kuva 7). Pyynti harvoilla isorysillä on kuitenkin ollut epäsäännöllistä v. 25 jälkeen. V. 29 kuhaa saatiin harvoilla isorysillä Paltaselältä vähäisellä pyynnillä melko vähän eli 4,7 kg/pkk (taulukko 5). Paltaselällä isorysien kuhasaalis on ollut viime vuosina yleensä suurempi kuin muiden kalalajien saalis yhteensä. Tiheillä isorysillä kuhaa saatiin v. 29 Ärjänselältä 6,6 kg/pkk (taulukko 1). Niskanselältä kuhaa on saatu tiheillä isorysillä vain hiukan (kuva 7). 12 g/pkk KUHA Verkot # 4-8 mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 14 g/pkk KUHA Harva isorysä (Niskanselkä tiheä), V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 7 Pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Hauki Haukisaalis harvoilla (# > 4 mm) verkoilla oli v. 29 kaikilla selillä pieni eli,18-,3 kg/pkk (taulukot 4, 9, 12). Yksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan alueesta riippuen v asti kaikilla selillä kohtalaista tasoa eli yleensä,5-,7 kg/pkk ja haukikanta on ollut tasaisen vahva (kuva 8). Ärjänselän aiempia vuosia alempi yksikkösaalis v. 22 jälkeen johtunee kalastustapojen muuttumisesta. Vuodesta 23 lähtien verkkokalastus on painottunut aiempaa voimakkaammin kesään ja syksyyn, jolloin haukea tulee vähemmän kuin talvella. Vastaava ilmiö on havaittavissa viime vuosina myös Palta- ja Niskanselällä. Kesällä ja syksyllä on keskitytty kuhan pyyntiin. V. 27 vähäinen kesäpyynti Paltaselällä kohotti hauen yksikkösaalista. Aktiivinen kuhanpyynti on vaikuttanut myös kalastustapoihin lähinnä pyyntipaikkojen ja pyyntisyvyyden osalta, millä voi olla myös vaikutusta ainakin hauki- ja madesaalisiin.

12 9M Rantarysillä ei pyydetty ollenkaan v. 29 (taulukko 14). Yksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan sekä Palta- että Niskanselällä pieni eli yleensä tasoa 1,2-2,5 kg/pkk (kuva 8). Niskanselän Painuanlahdelta yksi kirjanpitäjä pyyti toukokuussa verkoilla ahventa 135 kg (liite 1.4). 12 g/pkk HAUKI Verkot # 4-85 mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 35 g/pkk HAUKI Rantarysät, V-VIII Paltaselkä Niskanselkä Kuva 8 Pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Made Madesaalis harvoilla verkoilla (# > 4 mm) oli v. 29 kevättalvella kaikilla selillä pieni eli,17-,25 kg/pkk (taulukot 4, 9, 12). Yksikkösaalis on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta koko tarkkailujakson ajan talvella pieni eli alle,5 kg/pkk (kuva 9). Harvoilla verkoilla syystalvella saadut saaliit ovat muutamina vuosina olleet parempia eli,5-2, kg/pkk. Harvoilla verkoilla saatu yksikkösaalis on alentunut 2-luvun alkupuolella kaikilla selillä. Talviverkkopyynnin keskittyminen 2-luvulla kuhan pyyntiin syviltä vesialueilta on osaltaan voinut vähentää madesaaliita. Maderysillä kalastettiin v. 29 Ärjän- ja Niskanselällä ja madetta saatiin kohtalaisesti eli 7,3-8, kg/pkk (taulukko 7). Niskanselällä, josta on olemassa yhtenäinen aineisto, mateen rysillä saatu yksikkösaalis on parantunut tarkkailujakson aikana (kuva 9).

13 9M g/pkk MADE Verkot # 4-45 mm, I-IV Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 12 g/pkk MADE Maderysät, I-IV Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 9 Pyydyskokukertakohtainen madesaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Muut lajit Solmuväliltään 34-4 mm:n verkoilla pyydettiin v. 29 vain hiukan Paltaselällä ja niillä saatiin ahventa kohtalaisesti eli,83 kg/pkk (taulukko 4). Tiheillä isorysillä ahventa saatiin Ärjän- ja Niskanselältä vähän eli 1,39-2,13 kg/pkk (taulukot 1, 13). Lahnaa ja särkeä saatiin merkittävässä määrin vain isorysillä Palta-, Ärjän- ja Niskanselältä (taulukot 5, 1, 13). 3.3 Kalastajien kommentit Kalastajien kommentit koskivat v. 29 pääasiassa pyydysten likaantumista (liite 1). Kommenttien perusteella verkkojen ja rysien limoittuminen vaikeutti pyyntiä ajoittain sekä kesällä että talvella. Likaantumishaitta oli vähäisin Niskanselällä. Kalojen makuvirheitä kommentoi Paltaselällä yksi kalastaja, jonka mukaan kaloissa oli lievää makuvirhettä kesällä. Ärjänselällä makuvirheitä kommentoi myös yksi kalastaja, jonka mukaan kaloissa oli lievää makuvirhettä talvella. 4 KALAKANTANÄYTTEET Siian ja kuhan kalakantanäytteiden hankinnan, käsittelyn ja raportoinnin on tehnyt Montan Lohi Tmi ja Muhoksen kalatalouspalvelut. Yhteenveto kalakantanäytteiden tuloksista vuosilta on esitetty liitteessä 3.

14 9M JÄRVITAIMENEN MERKINTÄKOKEET 12 Istutuskoon ja -ajankohdan vaikutusta järvitaimenen saaliiseen tutkittiin Oulujärvellä Carlinmerkinnöillä v Tutkimuksen toteutti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kainuun kalantutkimus. Tulokset on esitetty liitteessä 4. 6 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitetään Oulujärven kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 29, jolloin tarkkailu käsitti vuosittaisen kalastuskirjanpidon ja kalakantanäytteet sekä järvitaimenen merkintäkokeiden raportoinnin. Kalastuskirjanpidon mukaan muikkukanta on elpynyt 199-luvun alkupuolen taantuman jälkeen ja kanta on ollut varsin vahva 199-luvun puolivälistä lähtien. Muikku on ollut viime vuosina pientä, minkä vuoksi sen verkkopyynti, talvinuottaus ja troolaus on ollut tavallista vähäisempää. Edelleen kuitenkin varsin vahvaan muikkukantaan viittaavat tulokset nuotta-, isorysä- ja troolipyynnissä. Muikun pienen koon vuoksi kalalla on ollut markkinointivaikeuksia. Kirjanpitäjien kalastus varsinaisilla siikaverkoilla (# 27-4 mm) on Oulujärvellä vähentynyt ilmeisesti heikkojen siikasaaliiden vuoksi. Siian verkkokalastusaineisto on varsinkin viime vuosilta ajallisesti varsin epäyhtenäinen ja pieni. Siten kirjanpitoaineisto ei anna verkkojen osalta enää luotettavaa kuvaa siian yksikkösaalismuutoksista. Siian yksikkösaalit # 27-4 mm:n verkoilla ovat olleet v. 25 jälkeen pieniä eli alle,4 kg/pkk. Isorysillä saatu siikasaalis on laskenut kaikilla selillä ja viime vuosina yksikkösaalis on ollut tasoa,5-3 kg/pkk. Taimenen yksikkösaalis on ollut pieni koko tarkkailujakson ajan sekä verkko- että rysäpyynnissä. Parhaat taimensaaliit on saatu Niskanselältä. Kuhan yksikkösaalis on kohonnut selvästi 199-luvun alkupuolelta lähtien Paltaselällä ja 2-luvulla myös Ärjän- ja Niskanselällä. Verkko- ja rysäkalastajat saivat v. 29 kuhaa yhteensä 15,5 t eli yli kaksi kertaa enemmän kuin haukea. V. 29 harvoilla verkoilla saatu kuhan yksikkösaalis oli kaikilla selillä kohtalainen eli,5-,9 kg/pkk. Kuhakannan voimistuminen näkyy myös isorysäsaaliissa. Tulosten perusteella kuhan yksikkösaalis näyttää jo saavuttaneen huippunsa ainakin Palta- ja Ärjänselällä. Niskanselällä yksikkösaaliin kasvu ei näytä vielä taittuneen ainakaan v. 29. Haukikanta on ollut tasaisen vahva ja sen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut koko tarkkailujakson ajan alueesta riippuen v asti kaikilla selillä kohtalainen eli tasoa,4-,7 kg/pkk. Sen jälkeen yksikkösaalis on laskenut. 2-luvulla etenkin Ärjän- ja Niskanselällä hauen yksikkösaalista on laskenut kalastustapojen muuttuminen enemmän kuhaa suosivaksi. Mateen yksikkösaalis verkoilla on tarkkailujakson aikana vaihdellut kaikilla selillä vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä. Harvoilla verkoilla saatu yksikkösaalis talvella on ollut pieni eli yleensä alle,5 kg/pkk. Kalastajien kommenttien perusteella verkkojen ja rysien limoittuminen vaikeutti pyyntiä ajoittain sekä kesällä että talvella. Likaantumishaitta oli vähäisin Niskanselällä. Kalojen makuvirheitä kommentoi Paltaselällä ja Ärjänselällä yksi kalastaja. Siian kalakantanäytteiden mukaan planktonsiikojen osuus oli v Paltaselällä 87 %, mutta Ärjän- ja Niskanselällä %. Pääosa Ärjän- ja Niskanselän siioista oli verkkosiikatyyppiä (siivilähammasluku 26-43). Rysäsaaliissa vallitsevia olivat v vuotiaat siiat. Verkkopyynnin kuhanäytteissä vallitsevia olivat v vuotiaat, joiden osuus koko aineistossa oli vajaa 6 %. Järvitaimenen merkintätutkimusten mukaan istutusajankohta vaikutti Oulujärven taimenistutusten tuloksellisuuteen enemmän kuin istukkaiden koko. Taimenet suositellaan istutettaviksi kevätistutuksen sijaan kesä-heinäkuun vaihteessa.

15 9M VIITTEET 13 Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. PSV-Maa ja Vesi Oy Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. Pöyry Environment Oy Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita.

16 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V. 29 Liite 1.1 Merkinnät: Kuukaudet I - XII, verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg), kuukauden alkupuoli ja loppupuoli (ap, lp). PALTASELKÄ Muikkuverkot # mm kk pkk muikku VII 9 3,5 VIII 9 2,5 X 51 28,5 VII-VIII 18 6 kg/pkk,333 X 51 28,5 kg/pkk,792 VII-X 69 34,5 kg/pkk,5 Verkot 34-4 mm kk pkk hauki ahven kuha VI VIII ,8 VI-VIII ,8 kg/pkk,167,833,65 Verkot 4-75 mm kk pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna I ,7 65,2 3,7 334,4 3,4 II 291 2,3-124,9 37, ,9 3 III ,7 48,6 16,6 3 IV 162,3-124,5 31,4,5 56,9 9,3 V ,5 136,6 - VI VII ,5 13,4 2,7 VIII 262, IX X XI 32-3,9 16,6 6, XII ,6, ,6 I-IV ,6 624,8 182,5 5,8 749,8 18,7 kg/pkk,12,,572,167,5,687,17 V-VIII 662, ,7 kg/pkk,1,,166,2,74,636,4 IX-XII ,9 199,6 111,1 8, ,6 kg/pkk,1,1,59,33,2,788,5 I-XII ,2 3,9 934,4 36,6 63,1 3819,8 37 kg/pkk,3,1,183,6,12,747,7 Isorysät (harvat) kk kpl pkk hauki kuha lahna särki VII kg/pkk,333 4,667 2,167 4,167 Katiskat kk kpl pkk ahven hauki särki made kuha V ,2-1,2 11,9 - VI ,2 1,1,3,7 1,6 VII 9 9 4,7 -,4 - - V-VII ,1 1,1 1,9 12,6 1,6 kg/pkk 1,312,1,18,119,15

17 Pitkäsiima (1 koukkua) Liite 1.2 kk pkk kuha hauki VI 1 5,2 - VII 1-2,3 VII 2 5,2 2,3 kg/pkk 2,6 1,15 Kajaaninjoki Heittovavat, ootto-onki (syöttionki) kk vapoja kalastus- kalastus- hauki kuha käytössä kertoja aika h V VI VII ,3 VIII V-VIII ,3 kg/kkr 1, 1,118 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap), vaikeuttaa pyyntiä (I lp-ii ap), vähäistä (II lp-iii lp). Ruskea lika lähtee pois verkkoja ravistelemalla. 2. Verkkojen likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä (V lp-vi ap, VII lp, VIII lp-ix ap), vähäistä (ix lp-x ap). Kaloissa lievä makuvirhe (V lp-vi ap, VII lp, VIII lp-ix ap). 3. Verkkojen limoittuminen vähäistä (VIII ap), vaikeuttaa pyyntiä VIII pv), voimakasta (IX lp), vähäistä (XI pv). 4. Verkkojen limoittuminen voimakasta (X). 5. Verkkojen limoittuminen vaikeuttaa kalastusta (VI ap-vii ap). 6. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-II), vaikeuttaa pyyntiä (III ap-iv ap), vähäistä (XII). ÄRJÄNSELKÄ Muikkuverkot # 14 mm kk pkk muikku VII 24 1 kg/pkk,417 X 3 16,5 kg/pkk,55 VII-X kg/pkk,491 Verkot # 45-6 mm kk pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna I ,2 499,9-1286,2 - II 185 8,7-76, III ,2-811,4 334,1 11,8 655,8 9 IV ,7 163,3 15, V VI ,7 5 12,6-15,9 331,8 4,8 VII ,6 5 VIII , ,1 - IX 818 5,1 2,3 73-3,3 237,1 1,2 X 154-2,2 8,6-5,6 522,9 - XI XII , I-IV , ,3 27, kg/pkk,6,,47,24,4,558,6 V-VIII ,7 15,3 525,6 2 84,9 1368,5 9,8 kg/pkk,5,4,131,,21,34,2 IX-XII ,6 5,5 45, , ,2 kg/pkk,7,2,138,92,3,42,1 I-XII ,2 2,8 3956,2 1585,3 121,1 6136,5 53 kg/pkk,6,2,295,118,9,458,4

18 Isorysät (tiheät) Liite 1.3 kk kpl pkk siika taimen muikku hauki ahven kuha lahna särki V VI ,8 35,5 679, , VII , ,2 24, VIII , ,3 63,5 5 5,5 IX 1 1, V-VIII , , ,5 443, ,5 kg/pkk 1,33,672 28,833,493 2,127 6,622,433 5,44 IX 1 1, kg/pkk,5,,, 2, 8, 6, 2, V-X , , ,5 451, ,5 kg/pkk 1,291,662 28,49,485 2,125 6,643,515 5,39 Maderysät kk kpl pkk made II III II-III kg/pkk 8, Katiskat kk kpl pkk ahven hauki made I ,5 II ,3 V ,9 6,8 - VI ,4 - - I-II ,8 kg/pkk 1,248 V-VI ,3 6,8 kg/pkk,879,25, Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- taimen hauki ahven käytössä kertoja aika h VII VIII VII-VIII kg/kkr 1,667 1,667 1, Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (levä I ap-iv ap, roskat IX ap-xi ap). 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap-v ap), vaikeuttaa pyyntiä (V lp-vi ap, XI lp), vähäistä (XI lp-xii lp). 3. Verkkojen likaantuminen vähäistä ja kaloissa lievä makuvirhe (I ap-iii ap). 4. Verkkojen likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä (I), vähäistä (II-IV), vaikeuttaa pyyntiä (V lp-vi ap, VII lp-viii ap, XII lp). 5. Verkot likaantuivat 3 m pohjasta, mukana tuli myös haju, ei ole ennen koskaan ollut (Vuottoniemi XII). 6. Verkkojen likaantuminen (lima, roskat) vähäistä (V ap-vi ap), vaikeuttaa pyyntiä (VI lp), voimakasta (VII), vaikeuttaa pyyntiä (VIII-IX), voimakasta (X). Rysän likaantuminen erittäin voimakasta, rysä maalle (VI lp).

19 NISKANSELKÄ Liite 1.4 Verkot # 5-55 mm kk pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna kirjolohi I , ,3 518,9-1965,3 1 2 II ,7-282,2 327, ,9-6 III ,1-218, ,1 - - IV , XII , I-IV , ,6 1245, ,3 8 8 kg/pkk,14,,236,248,3,788,2,2 XII , kg/pkk,13,,38,35, 2,42,, I-XII , ,3 138, ,3 8 8 kg/pkk,14,,241,255,3,95,1,1 Painuanlahdelta toukokuussa (# 5 mm) 9 pkk, ahven 135 kg Isorysät (tiheät) kk kpl pkk muikku siika hauki ahven kuha made kirjolohi särki V VI VII VIII IX X V-VIII kg/pkk 66,818 1,727,894 2,197 2,,,697 3,182 IX-X kg/pkk 28,921,158,,,184 1,868,158, V-X kg/pkk 52,971 1,154,567 1,394 1,337,683,5 2,19 Hoitopyyntirysät (Jaalanganlahdensuu) kk kpl pkk siika taimen hauki ahven kuha made särki lahna V kg/pkk,533,67 6, 7,333 1,267, ,667 4,2 Nuotta kk kalastus- veto- muikku siika hauki kuha ahven särki päiviä kertoja III IV VI VII , III-IV kg/kp 338,,8 48, 1,,, VI-VII , kg/kp 63,6,1,, 3,8 1,2 III-VII , kg/kp 123,2,2 1,4,2 3,,9

20 Troolipari (1 kpl) Liite 1.5 kk kalastus- muikku hotta- siika hauki kuore kuha päiviä muikku X ,5 kg/kp 198, 169, 1,6 46,6 18, 12,9 Maderysät kk kpl pkk made II kg/pkk 7,26 Vetouistelu Yksi kalastaja uisteli kesän aikana noin 2 kpl taimenta, yhteensä noin 14 kg, keskipaino noin 7 g. Alamittaisia oli ainakin 4 kpl, jotka pantu takaisin järveen. Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Verkkojen limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (I), vähäistä (II-III), vaikeuttaa pyyntiä (IV ap). Rysien limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (V lp-vi ap), vähäistä (VI lp-vii lp), vaikeuttaa pyyntiä (VIII ap-x ap). 2. Nuottamuikku aivan liian pientä, ei ole saatu kaikkea kaupaksi (VI-VII). 3. Alkukesästä ei vedetty troolia muikun pienen koon vuoksi.

21 SAALISINDEKSIT V Liite 2.1 Taulukko 1. Pyydyskokukertakohtainen muikkusaalis (g/pkk) Oulujärvellä v Muikkuverkot # 1-17 mm. Kuukausijakso, Paltas. Ärjäns. Niskans. vuosi VII-VIII IX-X VII-X Taulukko 2. Kalastuspäiväkohtainen nuottasaalis (kg/kp) Oulujärvellä v Kuukausijakso, Muikku vuosi Ärjänselkä III-IV 28 37,8 Niskanselkä III-IV , , VI-VII 28 85, 29 63,6 III-VII 28 12, ,2 Taulukko 3. Trooliparin kalastuspäiväkohtainen saalis (kg/kp) Oulujärven Niskanselällä v Ei sisällä hottamuikkua. Kuukausijakso Muikku vuosi IX-X , , Taulukko 4. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Verkot # mm. # 34-4 mm Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Särki vuosi VI-VII # 4-75 mm Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna vuosi I-IV V-VIII IX-XII I-XII Taulukko 5. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Harvat isorysät. Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Lahna Särki vuosi V-VIII

22 Taulukko 6. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v. 28. Tiheät isorysät. Liite 2.2 Kuukausijakso, Muikku Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Made Särki Lahna vuosi V-VI X V-X Taulukko 7. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärvellä v Maderysät. Kuukausijakso, Made vuosi Ärjänselkä II-III Niskanselkä II Taulukko 8. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Katiskat. Kuukausijakso, Hauki Ahven Made Särki vuosi V-VII Taulukko 9. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v Verkot # 4-6 mm. # 4-6 mm Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna Säyne vuosi I-IV V-VIII IX-XII I-XII Taulukko 1. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v Tiheät isorysät. Kuukausijakso, Siika Taimen Muikku Hauki Ahven Kuha Lahna Särki vuosi V-VIII IX-X V-XI Taulukko 11. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v Katiskat. Kuukausijakso, Ahven Hauki Made vuosi I-II V-VI

23 Taulukko 12. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v Verkot # 4-55 mm. Liite 2.3 # 4-55 mm Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna Kirjolohi vuosi I-IV V-VIII XII I-XII Taulukko 13. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v Tiheät isorysät. Kuukausijakso, Muikku Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Made Kirjolohi Lahna Särki vuosi V-VIII IX-X V-X Taulukko 14. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v Rantarysät. Kuukausijakso, Hauki Ahven Kuha Lahna vuosi V-VI

24 Siian ja kuhan kalakantanäytteet v (Montan Lohi Tmi, Muhoksen kalatalouspalvelut) Liite 3

25 Oulujärven kalakantanäytteet vuonna Muhoksen kalatalouspalvelut/matti Hiltunen 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1.1 Kalakantanäytteet Oulujärveltä hankittiin kalakantanäytteitä siiasta ja kuhasta ostamalla näytekaloja paikallisilta kalastajilta. Näytteistä määritettiin ikä suomusta, kokonaispituus, kokonaispaino sekä lisäksi siialta siivilähammasmäärä uloimmalta kiduskaarelta stereomikroskoopin avulla huomioimalla jokainen siivilähammasaihe. Pituus- ja painoarvoista laskettiin siioille ja kuhille kuntokerroin sekä pituus-paino -suhde. Kuntokerroin laskettiin kaavalla K= 1*W/L 3, jossa W=paino {g} ja L=pituus {cm}. Pituus-paino suhde laskettiin kaavalla W=aL b, W=paino {g} ja L=pituus {cm} sekä a ja b vakioita. Vakio b on myös eräänlainen kuntokerroin. Jos b:n arvo on suurempi kuin 3, lisääntyy paino pituutta nopeammin. Mikäli b:n arvo on pienempi kuin 3, lisääntyy pituus painoa nopeammin eli kala laihtuu. Ikä-, kasvu-, siivilähammas- ja muut määritykset toteutettiin kalanhoitohenkilökunnan toimesta T:mi Montan Lohen kalanviljelylaitoksella. Kalakantanäytteiden tilastollinen käsittely ja raporttiosion kirjoitus totutettiin Muhoksen kalatalouspalveluiden toimesta (tilasto-ohjelmisto PASW/SPSS ver. 18.). Taulukko 1. Siika- ja kuhanäytemäärät Oulujärvellä osa-alueittain vuonna Osa-alue Siikanäytteitä Kuhanäytteitä Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Yhteensä Yleistä Oulujärven näytteet kerättiin kolmelta eri alueelta, Palta-, Ärjän- ja Niskanselältä. Siikanäytteistä noin 92 % oli peräisin touko-kesäkuun rysäpyynnistä. Kuhanäytteistä noin 74 % oli peräisin tammija noin 17 % joulukuun verkkopyynnistä. Lähes 6 % kuhanäytteistä oli kalastettu solmuväliltään (harvuudeltaan) vähintään 5 mm:n verkoilla. Siikamuodot (tyypit) eroteltiin siivilähammasjakauman (Vehanen ja Hyvärinen 1996) perusteella. Tuppisiioiksi laskettiin siiat, joiden siivilähampaiden lukumäärä oli 25 tai vähemmän. Verkkosiioiksi laskettiin siiat, joiden siivilähampaiden lukumäärä oli ja planktonsiioiksi siiat, joilla oli vähintään 44 siivilähammasta.

26 Paltaselän siikanäytteet Paltaselältä kerättiin vuosina kalakantanäytteitä 615 siiasta. Niistä noin 94 % oli peräisin touko-kesäkuun rysäpyynnistä. Kalakantanäytteiden mukaan siioista noin 87 % oli muodoltaan planktonsiikatyyppiä, jonka siivilähammasmäärän keskiarvo ± 95 % luotettavuusvälillä oli 54,9 ±,2. Verkkosiikatyyppiä oli näytteiden mukaan noin 9 % ja tuppisiikaa noin 3 %. Aineiston vähäisyyden vuoksi verkkosiika- eikä tuppisiialle esitetä tilastollisia muuttujia. Siikojen siivilähammasjakauma esitetään kuvassa %/yks Siivilähammasmäärä, kpl Kuva 1. Siikojen siivilähammasjakauma Paltaselän rysänäytteissä vuonna (n=615) Siikojen kasvu ja ikä. Siiat oli pyydetty rysällä toukokuussa. Kuvassa 2 esitetään planktonsiikamuodon ikäryhmittäinen keskipituus sekä pituus-paino -suhde. Kuvassa 3 esitetään siikojen ikäjakauma näytteissä. Planktonsiikojen yleisin ikäluokka oli 4-vuotiaat, joiden osuus oli noin 26 %. Planktonsiioista vanhimmat yksilöt olivat iältään 13-vuotiaita. Planktonsiikamuodon pituus-paino -suhteeksi W=aL b, W=paino {g} ja L=pituus {cm} sekä a ja b vakioita, saatiin W=,2 x L 3,4. Kuntokertoimeksi K= 1*W/L 3, jossa W=paino {g} ja L=pituus {cm}, saatiin planktonsiikamuodolle,81. Ikäluokissa 1-3 kuntokerroin vaihteli,69-,76 ja van-hemmissa (4 ja yli),82-1,3. 2

27 45 Pituus, cm 6 Paino, g Ikä, v uosia Pituus, cm Kuva 2. Planktonsiikamuodon ikäryhmittäinen keskipituus (vas.) sekä pituus-paino suhde (oik.) Paltaselän vuosien näytteiden mukaan (n= 537). 35 %/y ks Ikä, v uosia Kuva 3. Planktonsiikamuodon ikäjakauma Paltaselän vuosien näytteiden mukaan (n= 615) Ärjänselän siikanäytteet Ärjänselältä kerättiin vuosina kalakantanäytteitä 64 siiasta. Niistä valtaosa (n. 81 %) oli peräisin kesäkuun rysäpyynnistä. Kalakantanäytteiden mukaan siioista lähes 64 % oli muodoltaan verkkosiikatyyppiä, jonka siivilähammasmäärän keskiarvo ± 95 % luotettavuusvälillä oli 34,9 ±,2. Planktonsiikatyyppiä oli näytteiden mukaan noin 32 %, jonka siivilähammasmäärän keskiarvo ± 95 % luotettavuusvälillä oli 52,9 ±,3. Tuppisiikaa oli noin 4 %. Aineiston vähäisyyden vuoksi tuppisiialle ei esitetä tilastollisia muuttujia. Siikojen siivilähammasjakauma esitetään kuvassa 4. 3

28 &/yks Siivilähampaita, kpl Kuva 4. Siikojen siivilähammasjakauma Ärjänselän näytteissä vuosina (n=64) Siikojen kasvu ja ikä. Siioista valtaosa oli pyydetty rysällä kesäkuussa. Kuvassa 5 esitetään siikamuotojen ikäryhmittäinen keskipituus sekä pituus-paino -suhde. Kuvassa 6 esitetään siikojen ikäjakauma näytteissä. Verkkosiikojen yleisin ikäluokka oli 4-vuotiaat, joiden osuus oli noin 4 %. Planktonsiikojen yleisin ikäluokka oli 3-vuotiaat, joiden osuus oli noin 17 %. Molempien siikamuotojen vanhimmat yksilöt olivat iältään 12-vuotiaita. Verkkosiikamuodon pituus-paino -suhteeksi W=aL b, W=paino {g} ja L=pituus {cm} sekä a ja b vakioita, saatiin W=,2 x L 3,471. Kuntokertoimeksi K= 1*W/L 3, jossa W=paino {g} ja L=pituus {cm}, saatiin verkkosiikamuodolle,72. Vanhemmissa ikäluokissa (>6+) kuntokerroin oli keskiarvoa korkeampi. Planktonsiikamuodon pituus-paino -suhteeksi W=aL b, W=paino {g} ja L=pituus {cm} sekä a ja b vakioita, saatiin W=,2 x L 3,438. Kuntokertoimeksi K= 1*W/L 3, jossa W=paino {g} ja L=pituus {cm}, saatiin planktonsiikamuodolle,82. Vanhemmissa ikäluokissa (>6+) kuntokerroin oli keskiarvoa korkeampi. 4

29 Pituus, cm Verkkosiika Planktonsiika Paino, g Planktonsiika Verkkosiika Ikä, v Pituus, cm Kuva 5. Siikamuotojen ikäryhmittäinen keskipituus (vas.) sekä pituus-paino suhde (oik.) Ärjänselän vuosien näytteiden mukaan (n verkkosiika =381, n planktonsiika =2). 5 4 %/yks. Planktonsiika Verkkosiika Ikä, v Kuva 6. Siikamuotojen ikäjakauma Ärjänselän vuosien näytteiden mukaan (n verkkosiika =381, n planktonsiika =2) Niskanselän siikanäytteet Niskanselältä kerättiin vuosina kalakantanäytteitä 61 siiasta. Ne kaikki olivat rysäpyynnistä ja niistä noin 85 % oli kalastettu touko-kesäkuussa. Kalakantanäytteiden mukaan siioista noin 67 % oli muodoltaan verkkosiikatyyppistä, jonka siivilähammasmäärän keskiarvo ± 95 % luotettavuusvälillä oli 34, ±,2. Plantonsiikatyyppiä oli näytteiden mukaan noin 28 %, jonka siivilähammasmäärän keskiarvo ± 95 % luotettavuusvälillä oli 5

30 52,9 ±,3. Tuppisiikaa oli näytteissä noin 6 %. Aineiston vähäisyyden vuoksi tuppisiialle ei esitetä tilastollisia muuttujia. Siikojen siivilähammasjakauma esitetään kuvassa %/yks Siivilähampaita, kpl Kuva 7. Siikojen siivilähammasjakauma Niskanselän rysänäytteissä v (n=61) Siikojen kasvu ja ikä. Siiat oli pyydetty rysällä touko-kesäkuussa. Kuvassa 8 esitetään siikamuotojen ikäryhmittäinen keskipituus sekä pituus-paino -suhde. Kuvassa 9 esitetään siikojen ikäjakauma näytteissä. Verkkosiikojen yleisin ikäluokka oli 3-vuotiaat, joiden osuus oli noin 4 %. Planktonsiikojen yleisin ikäluokka oli myös 3-vuotiaat, joiden osuus oli noin 3 %. Molempien siikamuotojen vanhimmat yksilöt olivat iältään 8-vuotiaita. Verkkosiikamuodon pituus-paino -suhteeksi W=aL b, W=paino {g} ja L=pituus {cm} sekä a ja b vakioita, saatiin W=,12 x L 2,817. Kuntokertoimeksi K= 1*W/L 3, jossa W=paino {g} ja L=pituus {cm}, saatiin verkkosiikamuodolle,7. Planktonsiikamuodon pituus-paino -suhteeksi W=aL b, W=paino {g} ja L=pituus {cm} sekä a ja b vakioita, saatiin W=,3 x L 3,34. Kuntokertoimeksi K= 1*W/L 3, jossa W=paino {g} ja L=pituus {cm}, saatiin planktonsiikamuodolle,76. Vanhemmilla siikayksilöillä (>5-v) kuntokerroin oli keskiarvoa korkeampi. 6

31 4 35 Pituus, cm Planktonsiika Verkkosiika 8 7 Paino, g Planktonsiika Verkkosiika Ikä, v Pituus, cm Kuva 8. Siikamuotojen ikäryhmittäinen keskipituus (vas.) sekä pituus-paino suhde (oik.) Niskanselän vuosien näytteiden mukaan (n verkkosiika =46, n planktonsiika =168). 7 6 Planktonsiika Verkkosiika 5 %/yks Ikä, v Kuva 9. Siikamuotojen ikäjakauma Niskanselän vuosien näytteiden mukaan (n verkkosiika =46, n planktonsiika =168). 7

32 Siian yksikkösaalis vuosiluokittain Siian keskimääräinen yksikkösaalis koentakertaa kohti tiheillä rysillä Ärjän- ja Niskanselällä vuonna 29 oli 1 28 g. Saalis koostui Palta-, Ärjän- ja Niskanselän rysänäytteiden perusteella pääasiassa kolmesta vuosiluokasta (kuva 1). Runsaimman ikäluokan (25) osuus oli 25 %. Grammaa/rysän koentakerta VL95 VL96 VL97 VL98 VL99 VL VL1 VL2 VLO3 VL4 VL5 VL6 VL7 VL Pyyntivuosi Kuva 1. Siian keskimääräinen rysäyksikkösaalis (g/koentakerta) Oulujärvellä vuosina ikäluokittain. KUHANÄYTTEET Paltaselän kuhanäytteet Paltaselältä kerättiin vuosina kalakantanäytteitä 66 kuhasta. Niistä noin 67 % oli peräisin tammi-maaliskuun verkkopyynnistä ja noin 33 % loka-joulukuun verkkopyynnistä Kuhien kasvu ja ikä Kuhista noin 81 % oli kalastettu solmuväliltään (harvuudeltaan) 5 mm:n verkoilla. Kuvassa 11 esitetään kuhien ikäjakauma sekä ikäryhmittäinen keskipituus. Paltaselän kuhanäytteiden yleisin ikäluokka oli 5-vuotiaat, joiden osuus näytteissä oli noin 54 %. Vanhimmat yksilöt kuuluivat ikäluokkaan 12+ (= 13-kesäinen). Kuhat saavuttivat yleisesti noin 4 cm:n pituuden keskimäärin neljännellä ikävuodella, jolloin niiden paino oli noin 615 grammaa. 8

33 7 6 %/kuhayks. %/kuhayks. Pituus, cm Pituus, cm Ikä, v Kuva 11. Kuhien ikäjakauma sekä ikäryhmittäinen keskipituus Oulujärven Paltaselän vuosien näytteiden perusteella (n=66). Paltaselän kuhien pituus-paino -suhteeksi W=aL b, W=paino {g} ja L=pituus {cm} sekä a ja b vakioita, saatiin W=,6 x L 3,128. Kuvassa 12 esitetään kuhien pituuden ja painon suhde vuosien näytteiden mukaan. Kuntokertoimeksi K= 1*W/L 3, jossa W=paino {g} ja L=pituus {cm}, saatiin,93. Vanhemmilla kuhilla (>6 vuotta) kuntokerroin oli keskiarvoa korkeampi Paino, g Pituus, cm Kuva 12. Kuhien pituus-paino -suhde Paltaselän näytteissä vuosina Ärjänselän kuhanäytteet Ärjänselältä kerättiin vuosina kalakantanäytteitä 61 kuhasta. Niistä noin 83 % oli peräi-sin tammikuun ja noin 17 % joulukuun verkkokalastuksista Kuhien kasvu ja ikä Kuhista noin 83 % oli kalastettu solmuväliltään (harvuudeltaan) määrittämättömillä ja noin 17 % solmuväliltään 55 mm:n verkoilla. Kuvassa 13 esitetään kuhien ikäjakauma sekä ikäryhmittäinen keskipituus. Ärjänselän kuhanäytteiden yleisintä ikäluokkaa olivat 5-vuotiaat, joiden osuus oli noin 9

34 5 %. Vanhimmat yksilöt olivat iältään 11+- (=12-kesäisiä). Kuhat saavuttivat yleisesti 4 cm:n pituuden keskimäärin 4-vuotiaina, jolloin niiden paino oli noin 63 grammaa. 7 6 %/kuhayks. %/kuhayks. Pituus, cm Pituus, cm Ikä, v Kuva 13. Kuhien ikäjakauma sekä ikäryhmittäinen keskipituus Oulujärven Ärjänselän vuosien näytteiden perusteella (n=61). Ärjänselän kuhien pituus-paino -suhteeksi W=aL b, W=paino {g} ja L=pituus {cm} sekä a ja b vakioita, saatiin W=,3 x L 3,323. Kuvassa 14 esitetään kuhien pituuden ja painon suhde vuosien näytteiden mukaan. Kuntokertoimeksi K= 1*W/L 3, jossa W=paino {g} ja L=pituus {cm}, saatiin 1,4. Vanhemmilla kuhilla (>7 vuotta) kuntokerroin oli keskiarvoa korkeampi. Paino, g Pituus, cm Kuva 14. Kuhien pituus-paino -suhde Ärjänselän näytteissä vuosina Niskanselän kuhanäytteet Niskanselältä kerättiin vuosina kalakantanäytteitä 64 kuhasta. Niistä noin 83 % oli peräisin tammikuun verkkokalastuksista ja noin 17 % joulukuun verkkokalastuksista. 1

35 Kuhien kasvu ja ikä Kuhat oli pyydetty tammi- ja joulukuussa. Niistä noin 59 % oli kalastettu solmuväliltään (harvuudeltaan) 55 mm:n verkoilla, noin 24 % solmuväliltään 5 mm:n sekä noin 17 % solmuväliltään määrittämättömillä verkoilla. Kuvassa 15 esitetään kuhien ikäjakauma sekä ikäryhmittäinen keskipituus. Niskanselän kuhanäytteiden yleisin ikäluokka oli 5-vuotiaat, joiden osuus oli noin 41 %.Vanhimmat yksilöt olivat 13-vuotiaita Kuhat saavuttivat yleisesti 4 cm:n pituuden keskimäärin 4-vuotiaina, jolloin niiden paino oli noin 65 grammaa %/kuhayks. %/kuhayks. Pituus, cm Pituus, cm Ikä, v Kuva 15. Kuhien ikäjakauma sekä ikäryhmittäinen keskipituus Oulujärven Niskanselän vuosien näytteiden perusteella (n=64). Niskanselän kuhien pituus-paino -suhteeksi W=aL b, W=paino {g} ja L=pituus {cm} sekä a ja b vakioita, saatiin W=,6 x L 3,151. Kuvassa 16 esitetään kuhien pituuden ja painon suhde vuosien näytteiden mukaan. Kuntokertoimeksi K= 1*W/L 3, jossa W=paino {g} ja L=pituus {cm}, saatiin 1,3. Vanhemmilla kuhilla (>7 vuotta) kuntokerroin oli keskiarvoa korkeampi. Paino,g Pituus, cm Kuva 16. Kuhien pituus-paino -suhde Ärjänselän näytteissä vuosina Kuvasarjassa 17 esitetään kuhien pituusjakauma vuosina eri verkkoharvuuksilla Oulujärven eri selkien (Paltaselkä, Ärjänselkä, Niskanselkä) aineistot yhdistettyinä. 11

36 12

37 Kuva 17. Kuhan pituusjakauma eri solmuvälin verkkopyydyksillä Oulujärvellä v

38 Kuhan yksikkösaalis vuosiluokittain Kuhan keskimääräinen yksikkösaalis verkoilla ( # 4-75 mm) vuonna 29 oli 621 grammaa. Saalis koostui pääasiassa vuosiluokasta 24 (kuvassa 18 -> vl4) (5-vuotiaat), jonka osuus saaliista oli noin 38 %. Vuosiluokan 23 (6-vuotiaat/vl3) osuus oli toiseksi runsain, noin 2 % Grammaa/verkko Pyyntivuosi Kuva 18. Kuhan keskimääräinen verkkoyksikkösaalis (grammaa/yhden verkon koentakerta) Oulujärvellä vuosina ikäluokittain. vl7 vl6 vl5 vl4 vl3 vl2 vl1 vl vl99 vl98 vl97 vl96 vl95 vl94 vl93 vl92 vl91 vl9 vl89 KIRJALLISUUS Vehanen, T. ja Hyvärinen, P Oulujärven kalatalouden monitavoitteinen kehittäminen. Kalakanta-arviot ja ravintonäytteet. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro s. + liite. 14

39 Järvitaimenen merkintäkokeiden tulokset v (RKTL/Kainuun kalantutkimus) Liite 4

40 1 Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu Pekka Hyvärinen, Markku Hyvönen, Aarne Toivonen ja Pekka Korhonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kainuun kalantutkimus, Paltamo ( ) Yhteenveto 1. Tutkimuksessa arvioitiin Carlin merkittyjen järvitaimenien merkkipalautusten perusteella istutuskoon- (25-3 cm vs. 3-4 cm) ja ajankohdan (touko-kesäkuun vaihde vs. heinäkuun alku) vaikutusta saaliiseen Oulujärvellä. 2. Tulosten perusteella istutusajankohta vaikutti Oulujärven taimenistutusten tulokseen (istutuskustannuksiin suhteutettu) enemmän kuin koko. Oulujärven järvitaimenet suositellaan istutettaviksi kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin molemmat kokoluokat tuottivat paremman saaliin kuin touko-kesäkuun vaihteessa istutettaessa. 3. Kalojen poisvaellus istutusalueelta oli vähäistä. Niskanselän Teeriniemeen istutetuista kaloista saatiin 99 % Niskanselän alueelta. Eniten kaloja saatiin saaliiksi Säräisniemen lähialueilta (64 %). 4. Saalistaimenista 48 % oli pyydystetty eri silmäharvuisilla verkoilla, 3 % vapavälineillä ja 22 % rysillä. 5. Pyyntihetkellä taimenista 61 % oli alle 4 cm pituisia, 35 % 4-5 cm pituisia ja 4 % yli 5 cm:n pituisia.

41 2 Merkintäistutuksen tavoite Merkintäistutuksen tavoitteena oli selvittää istutusajankohdan ja koon vaikutusta Oulujärveen istutettavien järvitaimenten istutuksesta saatavaan saaliiseen. Vertailussa oli kahden kokoluokan kaloja: 25-3 cm pituisia ja 3-4 cm pituisia taimenia kahtena eri ajankohtana: touko-kesäkuun vaihteessa ja kesä-heinäkuun vaihteessa. Koska istukkaiden koko vaikuttaa suoraan kalojen tuotantokustannuksiin, ne otettiin huomioon tuloksia arvioitaessa. Aineisto ja menetelmät Kalat kasvatettiin Petäjäskosken kalanviljelylaitoksella Vaalassa. Ne siirrettiin vuosittain toukokuun alussa RKTL:n Kainuun kalantutkimusasemalle Paltamoon, missä ne merkittiin Carlin-merkillä, mitattiin ja punnittiin 1-2 viikkoa ennen istutusta. Merkityt kalat istutettiin (yhteensä 1768 merkittyä taimenta) Teeriniemen venesatamasta, jonka lähialueet oli rauhoitettu kaikelta kalastukselta noin kuukaudeksi istutuksen jälkeen. Molempina ajankohtina (kevätistutus: , kesäistutus: ) taimenia istutettiin kolmena peräkkäisenä päivänä n. 5 kalan istutuserä yhtä aikaa kummankin kokoryhmän kaloja. Merkittyjen kalojen istutukset toistettiin kolmena vuonna (25, 26 ja 27) peräkkäin. Tulokset laskettiin kalastajien mennessä lähettämien merkkipalautustietojen perusteella. Istutuserien tuotto laskettiin sekä 1 istukasta kohti että istutuksen arvoon suhteutettuna, 1 euroa kohti. 1 eurolla hankittujen kalojen määrä laskettiin kahta eri menetelmää käyttäen: 1. Erikokoisten taimenten kappalehinta laskettiin tuotanto- ja istutuskustannuslaskennan avulla samalla menetelmällä kuin Hyvärinen & Vehanen (23) ovat aiemmin käyttäneet tutkiessaan Oulujärven taimenistukkaiden koon vaikutuksia istutustulokseen (Kuva 1, A, B, C). Istukkaiden kilohinta pienenee koon kasvaessa. 2. Erikokoisten taimenten kappalehinta laskettiin vakiokilohintaa (7 / kg) käyttäen kaikille istutukseen käytetyille kaloille (Kuva 1, D, E, F). Merkkipalautusten jakautuminen alueittain tarkasteltiin seitsemään osa-alueeseen luokiteltuna seuraavasti: 1. Alassalmi - Enonlahti Ykspistonselkä, 2. Nimisjoki - Jylhämä Jaalanganlahti, 3. Laiskanselkä - Kaaresjärven edusta, 4. Niskanselkä (ei tarkemmin ilmoitettu), 5. Säräisniemen lähialueet, 6. Teeriniemi, 7. Ärjänselkä. Palautuksia ei saatu Paltaselältä eikä Oulujoesta Jylhämän voimalaitoksen alapuolelta.

42 3 Tulokset Merkkipalautusten (yhteensä 165 kalasta) perusteella laskettu palautusprosentti erosi kokoluokkien välillä merkitsevästi (P<,1). Prosentuaalisesti 3-4 cm pituisina istutettuja saatiin enemmän saaliiksi kuin 25-3 cm pituisina istutettuja kaloja (Kuva 2 A, C, E). Kun lukumääräinen saalis suhteutettiin istutuskustannuksiin ja 1 :lla saatava istukasmäärä laskettiin Hyvärinen & Vehanen esittämän menetelmän mukaan (Kuva 3), lukumääräinen saalis (kpl / 1 euroa) ei riippunut merkitsevästi istutuskoosta (P=,139), vaan istutusajankohdan merkitys oli tärkein (P=,8). Eniten saalista saatiin kesällä istutetuista kaloista. Lisäksi istutusvuosien välillä lukumääräinen saalis vaihteli lähes merkitsevästi (P=,58) ollen suurin vuonna 25 istutetuissa erissä (Kuva 3 A, C, E). Kun lukumääräinen saalis suhteutettiin istutuskustannuksiin ja 1 :lla saatava istukasmäärä laskettiin vakiokilohintaa käyttäen (Kuva 4), lukumääräinen saalis (kpl / 1 euroa) ei riippunut merkitsevästi istutuskoosta (P=,46), vaan istutusajankohdan merkitys oli tärkein (P=,1). Eniten saalista saatiin kesällä istutetuista kaloista. Lisäksi istutusvuosien välillä lukumääräinen saalis vaihteli merkitsevästi (P=,4) ollen suurin vuonna 25 istutetuissa erissä (Kuva 4 A, C, E). Merkkipalautusten perusteella laskettu kilomääräinen saalis tuhatta istukasta kohti (kg/1 ist.) oli suurempi 3-4 cm pituisina istutetuilla kuin 25-3 cm pituisina istutetuilla kaloilla (P<,1) (Kuva 2 B, D, F). Kun kilomääräinen saalis suhteutettiin istutuskustannuksiin ja 1 :lla saatava istukasmäärä laskettiin Hyvärinen & Vehanen esittämän menetelmän mukaan (Kuva 3), kilomääräiseen saaliiseen (kg/1 euroa) vaikutti merkitsevästi sekä istutuskoko (P=,1), istutusajankohta (P=,45) että istutusvuosi (P=,2). Eniten saaliskiloja saatiin 3-4 cm pituisina heinäkuussa 25 istutetuista kaloista (Kuva 3 B, D, F). Kun kilomääräinen saalis suhteutettiin istutuskustannuksiin ja 1 :lla saatava istukasmäärä laskettiin vakiokilohintaa käyttäen (Kuva 4), kilomääräinen saalis (kg/1 euroa) ei riippunut enää merkitsevästi istutuskoosta (P=,82), mutta sen sijaan sekä istutusajankohta (P=,11) että istutusvuosi (P<,1) vaikuttivat merkitsevästi. Eniten saaliskiloja saatiin heinäkuussa 25 istutetuista kaloista (Kuva 4 B, D, F). Merkkipalautuksista (pyyntialuetieto 165 kalasta) laskettujen tulosten perusteella kalojen vaellus pois Niskanselän alueelta oli vähäistä. Vain kaksi kalaa oli saatu saaliiksi Ärjänselän puolelta. Paltaselältä ja Oulujoesta Jylhämän voimalaitoksen alapuolelta ei saatu yhtään kalaa saaliiksi. Siten 99 % kaloista saatiin saaliiksi Niskanselän alueelta. Kolmanneksessa (55 kpl) merkkipalautustiedoista pyyntialueeksi oli kirjattu vain Niskanselkä, ilman tarkempaa pyyntipaikkaa. Muita pyyntialuetietoja (11 kalaa)

43 4 tarkemmin tarkasteltaessa Säräisniemen lähialueet osoittautuivat parhaiksi pyyntialueiksi: 64 % kaikista palautukista, 7 % 25-3 cm pituisina istutetuista, 62 % 3-4 cm pituisina istutetuista, 62 % keväällä istutetuista ja 66 % kesällä istutetuista (Kuvat 5 ja 6). Istutusajankohdalla ei ollut suurta vaikutusta pyyntialueeseen (Kuva 5). Istutuskoko vaikutti siten että 25-3 cm pituisina istutettuja kaloja ei saatu Teeriniemen (istutusalue) läheisyydestä ollenkaan, kun taas 3-4 cm pituisina istutettuja sieltä saatiin saaliiksi 19 % (Kuva 6). Pyydystieto oli ilmoitettu yhteensä 145 kalasta. Näistä 48 % oli pyydystetty eri silmäharvuisilla verkoilla, 3 % vapavälineillä ja 22 % rysillä. Saaliskalojen pituustieto oli ilmoitettu 165 kalasta. Pyyntihetkellä näistä 61 % oli alle 4 cm pituisia, 35 % 4-5 cm pituisia ja 4 % yli 5 cm:n pituisia (Kuva 7). Johtopäätökset Tulosten perusteella istutusajankohta vaikutti Oulujärven taimenistutusten tulokseen (istutuskustannuksiin suhteutettu) enemmän kuin istutuskoko. Oulujärven taimenten järvi-istutukset suositellaan toteutettavaksi kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin molemmat kokoluokat tuottivat paremman saaliin kuin touko-kesäkuun vaihteessa istutettaessa. Heinäkuun alun istutusten parempaan tuottoon on todennäköisesti vaikuttanut se, että kesäkuun lopulla + ikäiset muikunpoikaset siirtyvä rantavyöhykkeestä ulapalle, jolloin ne ovat sopivaa ravintoa taimenen vaelluspoikasille. Keväällä tai syksyllä tarjolla olevat muikut voivat olla liian suuria istutettaville taimenille saalistettavaksi. Sopivan ravinnon hyvä saatavuus istutushetkellä auttaa istukkaat nopeaan kasvuun ja menestymiseen istutusalueella (Hyvärinen & Huusko 25, 26). Kirjallisuus Hyvärinen, P. & Vehanen, T. 23. Length at release affects movement and recapture of lake-stocked brown trout. North American Journal of Fisheries Management 23: Hyvärinen, P. & Huusko, A. 25. Long-term variation in brown trout, Salmo trutta L., stocking success in a large lake: interplay between availability of suitable prey and size at release. Ecology of Freshwater Fish 14: Hyvärinen, P. & Huusko, A. 26. Diet of brown trout in relation to variation in abundance and size of pelagic fish prey. Journal of Fish Biology 68:

44 Kuva 1. Taimenistukkaiden tuotanto- ja istutuskustannukset keskimäärin: A) euroa per tuotettu kalakilo (kg), B) euroa per tuotettu kala (kpl), C) tuotettujen kalojen lukumäärä (kpl) per 1 euroa eri kokoluokissa (25-3 cm ja 3-4 cm). Kustannuslaskennassa käytetty menetelmä perustuu Hyvärisen & Vehasen (23) aiemmassa tutkimuksessa käyttämään menetelmään. Vakiokilohinnalla D) laskettu E) kappalehinta ja F) istutettujen kalojen lukumäärä (kpl) per 1 euroa eri kokoluokissa (25-3 cm ja 3-4 cm). Istutettujen kalojen keskipituus (G) ja paino (H) kokoluokittain. 5

45 Kuva 2. Merkkipalautusten osuus, % istutetuista (A, C, E) ja saalis tuhatta istutettua poikasta kohti (B, D, F). (keskimäärinen saalis / 1 istukasta, +- se) kokoluokittain (25-3 ja 3-4 cm), istutusajankohdittain (kevätistutus: , kesäistutus: ) sekä istutusvuosittain (25, 26 ja 27, n=3). 6

46 Kuva 3. Istutusten tuottama lukumääräinen (A, C, E) ja kilomäärinen (B, D, F) saalis istutuskustannuksiin suhteutettuna (keskimäärinen saalis / 1 euroa, +- se) kokoluokittain (25-3 ja 3-4 cm), istutusajankohdittain (kevätistutus: , kesäistutus: ) sekä istutusvuosittain (25, 26 ja 27, n=3). Eri kokoisten poikasten istutusmäärä (1 :lla) on laskettu Hyvärinen & Vehanen (23) esittämällä menetelmällä (vrt. Kuva 1, A, B, C). 7

47 Kuva 4. Istutusten tuottama lukumääräinen (A, C, E) ja kilomäärinen (B, D, F) saalis, istutuskustannuksiin suhteutettuna (keskimäärinen saalis / 1 euroa, +- se) kokoluokittain (25-3 ja 3-4 cm), istutusajankohdittain (kevätistutus: , kesäistutus: ) sekä istutusvuosittain (25, 26 ja 27, n=3). Eri kokoisten poikasten istutusmäärä (1 :lla) on laskettu vakiokilohintaa käyttäen (7 / kg, vrt. Kuva 1, D, E, F). 8

48 9 Kuva 5. Istutusajankohdan vaikutus pyyntialueeseen. A) Kevätistutus: , B) Kesäistutus: Pyyntialueet: 1) Alassalmi - Enonlahti Ykspistonselkä, 2) Nimisjoki - Jylhämä Jaalanganlahti, 3) Laiskanselkä - Kaaresjärven edusta, 4) Niskanselkä (ei tarkemmin ilmoitettu), 5) Säräisniemen lähialueet, 6) Teeriniemi, 7) Ärjänselkä. Kuva 6. Istutuskoon vaikutus pyyntialueeseen. A) 25-3 cm:n pituiset istukkaat, B) 3-4 cm:n pituiset istukkaat. Pyyntialueet: 1) Alassalmi - Enonlahti Ykspistonselkä, 2) Nimisjoki - Jylhämä Jaalanganlahti, 3) Laiskanselkä - Kaaresjärven edusta, 4) Niskanselkä (ei tarkemmin ilmoitettu), 5) Säräisniemen lähialueet, 6) Teeriniemi, 7) Ärjänselkä.