RYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ Sami Ojala RAPORTTI nro 639/18
|
|
- Mika Auvinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ 2018 Sami Ojala RAPORTTI 2018 nro 639/18
2 Rysä- ja verkkokoekalastus Pirkkalan Vähäjärvellä keväällä 2018 Tutkimusraportti nro 639/18, Ojala, S Rysä- ja verkkokoekalastus Pirkkalan Vähäjärvellä keväällä KVVY Tutkimus Oy. Tutkimusraportti nro 639/18. 9 s. Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Sami Ojala, kalastotutkija, FM Tilaaja: Pirkkalan kunta / ympäristöpäällikkö Vesa Vanninen
3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT KOEKALASTUKSEN TULOKSET Rysäkalastuksen tulokset Verkkokalastuksen tulokset YHTEENVETO... 9 VIITTEET
4
5 Rysä- ja verkkokoekalastus Pirkkalan Vähäjärvellä keväällä Johdanto Pirkkalan keskustaajamassa sijaitsevan Vähäjärven pinta-ala on n. 18 ha ja suurin syvyys n. 2,4 m. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) toteutti Vähäjärvellä kemikaalikäsittelyt alumiinikloridilla syksyinä 2016 ja 2017 (kuva 1.1). Käsittelyiden tarkoituksena oli saostaa fosforia järven pohjasedimenttiin. Kesällä vuonna 2000 Vähäjärven vedestä mitattiin lähes 90 µg/l fosforin kokonaispitoisuus. Saostusten jälkeen suurimmat vedestä mitatut fosforin kokonaispitoisuudet ovat olleet alle 40 µg/l. 100 Fosforin kokonaispitoisuus vedessä (µg/l) talvi 1996 kevät 1996 kesä 1996 syksy 1996 kevät 2000 kesä 2000 kevät 2007 kesä 2007 kevät 2010 kesä 2010 talvi 2014 kesä Saostus Saostus Kuva 1.1. Fosforipitoisuuden (µg/l) kehitys Pirkkalan Vähäjärvellä KVVY:n vesinäytteenoton perusteella.
6 2 KVVY tutki Pirkkalan Vähäjärven kalastoa Nordic-verkkokoekalastuksilla vuosina 2011 ja 2017 (taulukko 1.1). Nordic-yleiskatsausverkko on 30 m pitkä ja 1,5 m korkea. Verkko koostuu 12:sta 2,5 m pitkästä paneelista, joissa on eri solmuvälit. Pienimmästä suurimpaan lueteltuna solmuvälit (mm solmusta solmuun) ovat: 5, 6,25, 8, 10, 12,5, 15,5, 19,5, 24, 29, 35, 43 ja 55 mm. Järvien ekologista tilaa arvioidaan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) mukaisesti vedenlaadun lisäksi myös biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) perusteella. Ekologisen tilan arvioinnissa käytetyt kalayhteisömuuttujat ovat: yksikkösaaliit (yksilöä ja g / verkko), rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus kokonaissaaliista (%) ja indikaattorilajien esiintyminen (Vuori ym ja Aroviita ym. 2012). Luokitusasteita on 5: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelun raja-arvot vaihtelevat eri järvityyppien (9 erilaista) kesken. Ympäristöviranomaiset tekevät viralliset järvien ekologista tilaa kuvaavat arviot, joten seuraavat arviot ovat kuvitteellisia: Vähäjärveä ei ole pienen kokonsa vuoksi virallisesti luokiteltu mihinkään ekologisen tilan arvioinnissa käytettyyn järvityyppiin, mutta oletetaan että Vähäjärvi kuuluisi tyypiltään mataliin vähähumuksisiin järviin (MVh). Silloin ympäristöhallinnon ohjeistaman luokittelun mukaan Vähäjärven kalaston tila olisi särkikalojen biomassaosuuksien perusteella vuonna 2011 ollut huono ja vuonna 2017 erinomainen. Vähäjärven koekalastusten lahnasaaliin biomassaosuus kokonaissaaliista oli vuonna 2011 yli 40 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2017, mikä aiheutti suuren muutoksen särkikalojen biomassaosuuden mukaan kuviteltuun kalaston tilaluokitukseen (taulukko 1.1). Yksikkösaaliiden (yksilöä ja g / pyydysvrk) perusteella Vähäjärven kalaston tilaluokitukset olisivat olleet vuosina 2011 ja 2017 välttäviä tai huonoja. On muistettava, että kalaston tila-arvio perustuu moneen kalayhteisömuuttujaan, joten pelkästään yhden muuttujan parantuminen ei tarkoita kokonaistilaluokituksen parantumista. Taulukko 1.1. Vähäjärvellä vuosina 2011 ja 2017 toteutettujen Nordic-verkkokoekalastusten saaliit. Vuonna 2011 Yksilöä / Osuus saaliista (%) Laji Yksilöä verkko Paino (g) g / verkko Yksilöä Paino (g) Ahven , ,7 51,96 15,46 Särki , ,7 37,63 30,36 Hauki 1 0, ,7 0,06 4,97 Kuha 1 0, ,0 0,06 1,37 Lahna , ,7 10,29 47,85 Ahvenkalat , ,7 52,02 16,83 Särkikalat , ,3 47,92 78,21 Yhteensä , ,7 Vuonna 2017 Yksilöä / Osuus saaliista (%) Laji Yksilöä verkko Paino (g) g / verkko Yksilöä Paino (g) Ahven , ,4 52,44 34,51 Särki , ,6 45,37 40,62 Hauki 1 0, ,4 0,04 19,97 Kiiski 1 0,1 6 0,6 0,04 0,02 Lahna 60 6, ,0 2,12 4,88 Ahvenkalat , ,0 52,48 34,54 Särkikalat , ,6 47,49 45,49 Yhteensä , ,0
7 3 Vuosien 2011 ja 2017 koekalastusten perusteella Pirkkalan Vähäjärven kalasto koostuu enimmäkseen pienikokoisista särjistä ja ahvenista, mutta myös lahnakanta on vahva (taulukko 1.1). Vuoden 2011 koekalastuksessa lahnojen osuus saaliin kokonaisbiomassasta oli lähes puolet (47,9 %). Lahnat kuuluvat ravinnonkäytöltään benthivoreihin eli vesistöjen pohjista ruokansa etsiviin kaloihin, mistä selkeimpänä ulkoisena tuntomerkkinä on voimakkaasti alaspäin aukeava suu (kuva 2.1). Pääasiassa pohjaeläimiä syövät lahnat pöllyttävät ruokaillessaan pohjan pintakerroksia. Tämä bioturbaatio on yksi sisäisen kuormituksen osatekijä. Sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan ravinteiden, kuten fosforin, vapautumista pohjasedimentistä takaisin veteen. Vuosien 2011 ja 2017 koekalastusten lahnasaaliiden perusteella voidaan olettaa, että lahnakanta on Vähäjärvessä vahva. Nordic-verkot ovat kuitenkin tehottomia isompien bioturbaatioon kykenevien lahnojen pyynnissä, koska suurin verkosta löytyvä solmuväli on 55 mm ja sitäkin on yhdessä verkossa vain 2,5 m. Pirkkalan Vähäjärvellä keväällä 2018 tehty koekalastus kohdennettiin bioturbaatiota ja siten sisäistä kuormitusta mahdollisesti aiheuttaviin lahnoihin. Tässä raportissa esitellään koekalastuksen menetelmät ja tulokset. 2. Aineisto ja menetelmät Koekalastuksen kohdelajina oli lahna. Kalastukset aloitettiin lahnan oletettuun kutuaikaan (kuva 2.1) toukokuussa ( ), jolloin Vähäjärveen laskettiin 2 vannerysää (kuva 2.2). Rysät koettiin 2 3 päivän välein. Rysäpyynti lopetettiin , joten rysäpyynnin kesto oli 13 pyydysvuorokautta. Rysien paikkoja ei muutettu pyyntiajanjakson aikana. Kuva 2.1. Saaliiksi saaduilla koiraslahnoilla oli helposti havaittavissa olevia kutukyhmyjä. Tällaiset sukupuolelle tyypilliset seksuaalipiirteet (seksuaaliornamentit) liittyvät lisääntymiskumppanin valintaan lisääntymisaikana: naaras valitsee yleensä koiraan, jolla seksuaaliornamentit ovat voimakkaimmat.
8 4 Verkkokoekalastuksissa käytettiin solmuväliltään 60, 80, ja 100 mm riimuverkkoja. Pituudeltaan 30 m riimuverkoista tehtiin 3 verkkojataa, joissa jokaisessa oli yksi verkko kaikkia edellä mainittuja solmuvälejä. Verkkojadoista 2 laskettiin pyyntiin rannan suuntaisesti ja 1 rantaviivan vastaisesti (kuva 2.2). Verkot olivat pyynnissä 4 pyydysvuorokautta ( ). Verkot koettiin kerran päivässä. Verkkojatojen paikkoja ei vaihdettu pyynnin aikana. Saaliiksi saadut lahnat laskettiin ja niiden yhteispaino punnittiin. Osa lahnoista mitattiin ja muutamalta yksilöltä otettiin suomunäyte iänmääritystä varten. Ammattikalastaja Pekka Rintamaa siirtoistutti Vähäjärveltä saaliiksi saadut lahnat Pahalampeen. Muut saaliskalat kuin lahnat pyrittiin vapauttamaan pyydyksistä elävänä takaisin Vähäjärveen. Kuva 2.2. Rysien (rysät 1 ja 2) ja verkkojatojen (verkot 1 3) sijainnit Vähäjärven koekalastuksissa vuonna Maanmittauslaitos, lupa nro 6/2012.
9 5 3. Koekalastuksen tulokset Lahnoja saatiin saaliiksi koekalastuksen aikana yhteensä 224 yksilöä, joiden keskipaino oli 647,1 g (taulukko 3.1). Yksikkösaaliiden (g tai yksilöä / pyydysvuorokausi) perusteella tehokkain pyydys oli solmuväliltään 60 mm verkko, joka pyysi lahnoja keskimäärin 12,1 yksilöä ja 7,4 kg pyydysvuorokaudessa. Lahnojen keskipituus oli 26 yksilön otoksen perusteella 396,5 mm. Kolmelta lahnalta otettiin suomunäytteet iänmääritystä varten. Iänmääritys lahnojen suomuista on epävarmempaa kuin esimerkiksi lukkoluusta (cleithrum), koska suurin osa suomuista on uusiutuneita (regeneroituneita). Lahnat pyrittiin pitämään hengissä siirtoistutusten takia, joten suomunäyte oli ainoa mahdollisuus iänmääritykseen. Iänmääritysten perusteella lahnojen kasvu oli melko tasaista ja vauhdiltaan keskinkertaista. Iänmäärityksessä pituudeltaan 353 mm lahnan iäksi arvioitiin 9 vuotta, pituudeltaan 365 mm pitkän lahnan iäksi 8 vuotta ja 434 mm pitkän lahnan iäksi 13 vuotta. Taulukko 3.1. Lahnan kokonais- ja yksikkösaaliit (saalis / pyydysvuorokausi) pyydystyypeittäin Vähäjärven koekalastuksissa keväällä Lahna Lukumäärä Paino (kg) Keskipaino (g) Keskipituus (mm) Kokonaissaalis ,9 647,1 396,5 Verkkosaalis ,0 642,9 Rysäsaalis 56 36,9 658,9 Lahna lkm / pyydysvrk kg / pyydysvrk Yksikkösaalis rysällä 2,2 1,4 Yksikkösaalis verkolla 4,7 3,0 Yksikkösaalis 60 mm verkoilla 12,1 7,4 Yksikkösaalis 80 mm verkoilla 1,7 1,4 Yksikkösaalis 100 mm verkoilla 0,3 0,2 3.1 Rysäkalastuksen tulokset Rysä 1 oli merkittävästi tehokkaampi lahnapyydys kuin rysä 2 koko koekalastusjakson ajan (kuva 3.1 & kuva 3.2). Rysän 1 yksikkösaalis oli 3,6 ja rysän 2 yksikkösaalis 0,7 lahnayksilöä pyydysvuorokaudessa. Rysäpyynnin yksikkösaalis yhteensä oli 2,2 lahnayksilöä pyydysvuorokaudessa (taulukko 3.1). Ero rysien pyytävyydessä johtui todennäköisesti pelkästään niiden paikoista. Kahdella viimeisellä kokemiskerralla (25.5. ja 28.5.) rysien lahnasaaliit olivat yli 50 % pienempiä kuin aikaisempina pyydysten kokemispäivinä (kuva 3.1). Saaliiden taantumiseen saattoi vaikuttaa rysien likaantuminen. Lisäksi lahnojen kutuaika näytti olevan Vähäjärvellä pyynnin loppuvaiheessa päättymäisillään, mikä heikensi rantaveteen lahnojen oletetuille kutualueille asetettujen rysien tehokkuutta. Lahnojen lisäksi rysillä saatiin n. 8 kg hauki (kuva 3.3), 2 arviolta 1,5 kg painanutta kuhaa, 928 g painanut suutari ja noin 100 g ruutana. Lisäksi rysässä 2 oli melkein jokaisella kokemiskerralla 3 5 ankeriasta.
10 6 Lahnojen lukumäärä Rysä 1 Rysä Kokemispäivämäärä Kuva 3.1. Vähäjärven rysäkalastusten lahnasaalismäärät pyydysten kokemispäivinä keväällä Lahnasaaliin paino (kg) Rysä 1 5 Rysä Kokemispäivämäärä Kuva 3.2. Rysillä saatujen lahnojen kokonaispaino pyydysten kokemispäivinä Vähäjärvellä keväällä 2018.
11 7 Kuva 3.3. Rysästä 1 koekalastusjakson ensimmäisellä kokemiskerralla vapautettu n. 8 kg hauki. 3.2 Verkkokalastuksen tulokset Rantaviivan vastaisesti pyyntiin asetettu verkkojata 3 antoi jadoista suurimman lahnasaaliin (kuva 3.4 & kuva 3.5). Solmuväliltään 60 mm verkot pyysivät jokaisessa jadassa yli 80 % saalislahnoista. Suurimmat saaliiksi saadut hieman yli 1 kg painaneet lahnat tarttuivat solmuväliltään 80 ja 100 mm verkkoihin Lahnojen lukumäärä mm 80 mm 100 mm 0 Verkkojata 1 Verkkojata 2 Verkkojata 3 Kuva 3.4. Verkkojatojen lahnasaaliiden määrät solmuväleittäin Vähäjärven verkkokalastuksissa keväällä 2018.
12 8 Lahnasaaliin paino (kg) 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 60 mm 80 mm 100 mm 0,0 Verkkojata 1 Verkkojata 2 Verkkojata 3 Kuva 3.5. Verkkojatojen lahnasaaliiden kokonaispainot (kg) solmuväleittäin Vähäjärven verkkokalastuksissa keväällä Verkkojatojen 1 ja 2 lahnasaaliit pienenivät koekalastuksen edetessä tasaisesti (kuva 3.6). Verkkojadan 3 lahnasaalis oli pienin viimeistä edeltäneenä koekalastuspäivänä (24.5.), ja viimeisenkin päivän saalis oli kahden ensimmäisen pyyntivuorokauden saaliita pienempi. Verkkoja pidettiin koko koekalastuksen ajan samoilla paikoilla, joten saaliiden taantuminen saattoi johtua yksinkertaisesti lahnojen vähentymisestä kalastuspaikoilta. On kuitenkin todettava, että etenkin solmuväliltään 60 ja 80 mm verkkoihin syntyi pyynnin edetessä joitakin solmuja, joita ei veneestä käsin pystynyt täysin selvittämään. Pyynnin aikana kertyneet solmut vähensivät hieman verkkojen pyyntipinta-alaa ja siten myös pyytävyyttä. Verkkojadoissa 1 ja 2 oli kahtena viimeisenä pyyntipäivänä 1 suurikokoinen (3 5 kg) hauki 60 mm solmuvälin verkoissa, mikä saattoi vähentää verkkojen pyytävyyttä lahnan suhteen. Lahnojen ja haukien lisäksi verkkoihin takertui pyyntijakson aikana 2 kuhaa, jotka kumpikin painoivat noin 2 kg. 30 Lahnojen lukumäärä Verkkojata 1 Verkkojata 2 Verkkojata Kokemispäivämäärät Kuva 3.6. Verkkojatojen lahnasaalismäärät koekalastuspäivittäin Vähäjärvellä keväällä 2018.
13 9 4. Yhteenveto Lahnoihin kohdennettu rysä- ja verkkokoekalastus Vähäjärvellä keväällä 2018 osoitti, että järven lahnakanta on vahva. Käytetyistä pyydyksistä tehokkain oli solmuväliltään 60 mm verkko, jonka yksikkösaalis oli 12,1 lahnaa pyydysvuorokaudessa. Verkkojatojen laskusuunnalla rantaan nähden ei näyttänyt olevan suurta vaikutusta lahnasaaliisiin. Rysien yksikkösaalis oli 2,2 lahnaa pyydysvuorokaudessa, mikä oli kaikkien verkkojen yksikkösaalista (4,7 lahnaa / pyydysvrk) yli 50 % pienempi. Koekalastuksen tulosten perusteella Vähäjärvellä on sisäisen kuormituksen vähentämiseksi perusteltua suorittaa ravintoketjukunnostusta hoitokalastuksilla ja hauki-istutuksilla. Kalaston muuttamista petokalapainotteisemmaksi voidaan myös auttaa kalastuksen ohjauksella. Vuosien 2011 ja 2017 Nordic-verkkokoekalastusten perusteella Vähäjärven särkikanta on runsas. Särkien määrä vaikuttaa leväkukintojen runsauteen. Särjet syövät eläinplanktonia, joka puolestaan käyttää ravinnokseen leviä. Riittävän suuri petokalakanta pystyy pitämään erityisesti särkikannan kurissa. Hoitokalastukset tulisi kohdentaa erityisesti bioturbaatiota aiheuttaviin ja siten sisäistä kuormitusta ylläpitäviin lahnoihin. Hoitokalastuksiin on suositeltavaa käyttää solmuväliltään mm riimuverkkoja. Riimuverkot osoittautuivat kevään 2018 koekalastuksissa tehokkaiksi ja niiden käyttö ei aiheuta pohjan turbaatiota siinä määrin kuin esimerkiksi nuottakalastus. Myös Vähäjärven runsas vesikasvillisuus aiheuttaisi haasteita nuottakalastukselle. Pyyntiajankohtana lahnan kutuaika eli toukokuun loppupuoli oli koekalastuksen perusteella sopiva. Lahnojen vuosittainen poistomäärä voidaan arvioida Vähäjärven fosforipitoisuuden ja tavoitteellisen fosforipitoisuuden perusteella halutulle ravintoketjukunnostusjaksolle. Tavoitteellisten poistomäärien arviointi tulee ajankohtaiseksi hoitokalastuksia suunniteltaessa.
14 10 KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Kalastotutkija, FM Sami Ojala Hyväksynyt: Kalaosastonjohtaja Olli Piiroinen Jakelu sähköisenä Pirkkalan ympäristöpäällikkö Vesa Vanninen, Viitteet Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Vuori, K-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009.
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotNo 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi
No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotKarhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotKERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotLittoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2017
Tutkimusraportti 214/217 3.11.217 Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 217 Nab Labs Oy Heikki Alaja Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailuvesistö... 1 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotMonninjärven koekalastus 2016
Monninjärven koekalastus 2016 Johdanto Monninjärvi on pieni, vesialaltaan sadan hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotEsitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille
Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille 2019-2023 Eurofins Nab Labs Oy Heikki Alaja 6.11.2018 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailualue... 1 2.1 Vesistö ja
LisätiedotSaarijärven koekalastus 2014
Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotSAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen
LisätiedotJäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016
Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen
LisätiedotHoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut
Hoitokalastussaalis 2014 Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut Hoitokalastuksen tavoitteet Hoitokalastuksella pyritään pitämään eläinplanktonia ravintonaan käyttävien
LisätiedotLiesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.
LisätiedotPudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti
Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.
LisätiedotSomeron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017
Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Johdanto Vuonna 2005 voimaan tulleen vesienhoitolain mukaan kalataloushallinto ja Luonnonvarakeskus (aikaisemmin
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010
KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden
LisätiedotHIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010
HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti
LisätiedotIso-Syvän koekalastus 2015
Iso-Syvän koekalastus 2015 Johdanto Iso-Syvän järvi on pienehkö, vesialaltaan 120 hehtaarin järvi Pieksämäen Naarajärvellä. Se on tyypiltään matala humusjärvi, mikä tarkoittaa keskisyvyydeltään alle 3
LisätiedotSalmenjärven koekalastus 2016
Salmenjärven koekalastus 2016 Johdanto Salmenjärvi on pieni, vesialaltaan 84 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa että
LisätiedotLÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018
LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - - LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2
LisätiedotKärkjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Kärkjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (12) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kärkjärven
LisätiedotKyyveden Hirviselän koekalastus 2016
Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016 Johdanto Hirviselkä on Kyyveden pohjoisosaan salmiyhteydessä oleva, 209 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on erittäin matala, Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotKylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Kylänjärven verkkokoekalastus 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotSylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Sylvöjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (13) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Sylvöjärven
LisätiedotHoitokalastusta Vesijärvellä
Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotPudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012
Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015
KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotKARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004
1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotHauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala
12.12.2017 Hauki-hankkeen toimet 2017 Ari Westermark Kangasala 12.12.2017 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kunnostustoimien taustaa Kirkkojärvi pahasti rehevöitynyt (järveen johdettu aikanaan
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotPohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015
Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Johdanto Pohjois-Virmas on keskikokoinen, vesialaltaan (ilman Etelä-Virmasta) 767 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotEtelä-Virmasjärven koekalastus 2015
Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Johdanto Etelä-Virmaksen järvi on salmiyhteydellä Pohjois-Virmakseen oleva matala 423 hehtaarin järvi Pieksämäellä, entisen Virtasalmen kunnan alueella. Etelä-Virmas
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotLehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Lehijärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotKyyveden Suovunselän koekalastus 2015
Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Johdanto Suovunselkä on Kyyveteen salmiyhteydessä oleva, matala 360 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on huomattavasti Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi,
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotEnäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotPyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti
Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit
LisätiedotPasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto
30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 164. Ari Haikonen ja Jouni Kervinen
Kala- ja vesimonisteita nro 164 Ari Haikonen ja Jouni Kervinen Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2014 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 28.2.2015 Tekijät: Ari
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotTUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 275/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA
LisätiedotLuonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä
Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011
RKTL:n työraportteja 45/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 211 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotRÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON
LisätiedotSOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
SOMPASEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 269/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 1 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA
LisätiedotPilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön
Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön LOPPURAPORTTI Dnro 382/3561/9, hankenumero 93 1 Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Dnro 382/3561/9, hankenumero 93
LisätiedotPuujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus
Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Kuva: Hauhalan osakaskunta Puujärvi Kirkasvetinen, syvä, oligo-mesotrofinen järvi Hyvä vedenlaatu kesämökkireissun
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotHoitokalastusta Lohjanjärvellä
Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä
LisätiedotIso-Perkai -järven koekalastus 2014
Iso-Perkai -järven koekalastus 2014 Johdanto Iso-Perkai on pienehkö 140 hehtaarin järvi Pieksämäen kunnassa. Iso-Perkai sijaitsee Kyyveteen laskevan Nykälänjoen yläosan valuma-alueella laskien vetensä
LisätiedotKeikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI
Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005 Ville Kangasniemi RAPORTTI Ympäristötoimisto 3/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Valuma alue...4 1.2 Vedenlaatu vuonna 2005...5 2 VERKKOKOEKALASTUS...6
LisätiedotOman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?
Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto 17.11.2017 Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotAlasenjärven verkkokoekalastus 2016
Tekninen ja ympäristötoimiala Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Matti Kotakorpi LYP Johdanto Lahden kaupunki on asettanut strategiseksi tavoitteeksi ympäristön tilasta huolehtimisen, ja tavoitteen yhtenä
LisätiedotHiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?
Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotHIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004
Hiidenveden kunnostusprojekti Hiidenveden kalastusalue HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 24 Helsinki 11.1.25 Juhani Niinimäki 1 Taustaa Hiidenveden kunnostusohjelmassa vuosille 25-28 (Vesi-Eko Oy 23) todettiin
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotKANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA Ari Westermark Kirje nro 868/14 AW
KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN KALASTOSELVITYS VUONNA 2014 Ari Westermark 2014 Kirje nro 868/14 AW 2 3 SISÄLTÖ 1. VERKKOKOEKALASTUKSEN MENETELMÄT... 1 1.1 Kirkkojärven verkkosaaliit vuonna 2014... 4 1.2 Verkkosaaliin
LisätiedotKISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004
KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3
LisätiedotNäsijärven muikkututkimus
1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien
LisätiedotSANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 290/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 0 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 232. Haikonen, A., Happo, L. ja Kervinen, J.
Kala- ja vesimonisteita nro 232 Haikonen, A., Happo, L. ja Kervinen, J. Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2017 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 24.12.2017 Tekijät:
Lisätiedot1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009
TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset
RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotRuuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Ruuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus 2018 3.1.2019 Matti Kotakorpi 2 (21) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kokonaisyksikkösaalis
LisätiedotKokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa
Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa Anna Väisänen 15.3.2019 Velvoitetarkkailusta Toteutettu kalataloudellisena yhteistarkkailuna 1970-luvulta
LisätiedotPoistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset
Karvianjokiseminaari: miten vesistöt hyvään tilaan? Noormarkku 11.10.2012 Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/vesivarayksikkö Määritelmiä
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
Lisätiedot