Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä



Samankaltaiset tiedostot
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Mirjam Kalland Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

T U I J A H E L L S T E N

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen

Turvallisuus osana hyvinvointia

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Mielekästä ikääntymistä

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisen kohtaamisen prosessi

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto


LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Miten tukea lasta vanhempien erossa

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO KLO 13:30-16:00 PE KLO 9:00-11:30

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Lapsen puheeksi ottaminen

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuton prosessi ja stressi

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Psyykkinen toimintakyky

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Mielenterveys voimavarana

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Lapsen vai aikuisen ongelma?

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

CP Q L Cerebral Palsy Quality of LifeA

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Muistikylä projekti

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

UUSPERHE. Miten mun pitäs suhtautua noihin muihin? Johtuuko tää outo tilanne musta? Onkohan tää aina tällasta? KUMMA JUTTU

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

TERVETULOA VARHAISKASVATUSTOIMINTAAN

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

Transkriptio:

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014

Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta Shokki Reaktiovaihe Työstämisvaihe Uudelleen suuntautumisvaihe

Haasteet: 1) Diagnoosin kuuleminen - perheen elämäntarina katkeaa - sairauteen ja sen hoitoon liittyvän tiedon omaksuminen - vuorovaikutus hoitohenkilökunnan kanssa 2) Lapsen menettämisen pelko - turvattomuuden tunne, haavoittuvuuden tunne 3) Muutoksiin sopeutuminen - rajoitukset, uudet roolit - sosiaalisten kontaktien väheneminen 4) perhe-elämän, työelämän ja sairaalaelämän yhteensovittaminen - tasapainon löytäminen: terveys/sairaus erityisyys/normalius kahdessa maailmassa eläminen

5) jatkuva epävarmuus, tulosten odottelu 6) tunteiden vuoristorata välillä rauhallinen, rento, optimistinen, toisinaan kauhean ahdistunut, täydellinen mielenrauhan puute 7) menetyksen kokemukset, SURU siitä, että jotakin viety pois - lapsen terveyden menetys - terveen lapsen vanhemmuuden menetys - normaalin elämän menetys - huolettomuuden ja iloisuuden menetys 8) kokemus erilaisuudesta, leimasta 9) Taloudellinen toimeentulo 10) Infektiopoliisina oleminen

Selviytymisestä: - optimismi, toiveikkuus psyykkisen hyvinvoinnin peruste - kaikesta huolimatta mahdollisimman normaali arki - läheisten, ystävien tuki, vertaistuki - päivä kerrallaan, pienistä asioista, hyvistä hetkistä iloitseminen - tieto - huumori - ajan ottaminen itselle, parisuhteelle, perheen aika - fyysisestä kunnosta huolehtiminen - usko, maailmankatsomus - henkilökunta, ammattiapu

Riskit psyykkiselle selviytymiselle: - taloudelliset ongelmat - samanaikaiset muut stressitekijät - tuen vähäisyys

Lasten ja nuorten kokemuksista: psyykkinen stressitilanne - lapsen ikä, lapsen kyky ymmärtää - lapsen persoonallisuus - hoitojen kesto - kuinka sairaaksi / terveeksi lapsi itsensä kokee - missä määrin kehoon kohdistuu ikäviä toimenpiteitä, ulkoiseen olemukseen liittyviä muutoksia, kipua - erossa olo vanhemmista / perheestä

Älä tule lähemmäksi haluan tilaa tuntea ajatella selvittää asioita anna minulle tilaa mutta pysy lähelläni.

sopeutuminen on prosessi, jossa erilaisia vaiheita ja tuntemuksia - taantuminen aiemmalle kehitystasolle - pelot - raivarit - turvattomuus ->lisääntynyt riippuvuus, vaikeus itsenäistyä - syyllisyys - kateus - alakulo, masennus - vetäytyminen kontaktista - erilaisuuden tunne, yksinäisyys

Itse sairaudesta ja hoidoista johtuva väsymys, pahoinvointi, kivut, ruokahaluttomuus, unettomuus, yms. vaikuttavat lapsen / nuoren mielialaan Kortisoni!

MIKÄ LASTA/ NUORTA AUTTAA SELVIYTYMÄÄN PSYYKKISESTI? Suojaavat tekijät: lapsen psyykkiset ominaisuudet hyvä kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys, sairastumista edeltävä toimintakyky arjessa hyvä vanhemmuus ja vakaa kotitilanne Vanhempien ja muiden läheisten aikuisten kyky sietää omaa huoltaan ja ahdistustaan vanhempien suhtautuminen / jaksaminen vaikuttaa suuresti siihen, millaiseksi lapsi kokee elämänlaatunsa optimismi / lupa surra, kaikki tunteet sallittuja tunne siitä, että pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä

Lapsi kestää sen, minkä turvallinen aikuinen kestää hänen vierellään.

mahdollisimman normaali arki ja rytmi iänmukaiset vaatimukset ja rajat mahdollisuus ikävaiheelle ominaiseen toimintaan, leikkiin, kouluun, opiskeluun, ystäviin tieto lisää hallinnan tunnetta lapsi tarvitsee sellaista tietoa, jonka ymmärtää ja pystyy sietämään ennalta valmistaminen, asioihin tutustuminen, asioiden läpikäyminen jälkeenpäin vertaistuki

Hoitojen jälkeen haasteena itsensä näkeminen terveenä, ei potilaana herkkyyttä pelkoihin, haavoittuvuuden tunne, vaikeus itsenäistyä, itsetuntopulmia pelko, ettei pärjää eikä hyväksytä vanhempien suhtautumisella ja sopeutumisella ratkaiseva merkitys - lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen uskoa siihen, että he tulevat pärjäämään

Mirkka Auvinen haastatteli 19-25-vuotiaita syövän lapsuudessa sairastaneita Sairastaminen Auttoi ymmärtämään muita kärsiviä Lisäsi empatiaa ja auttamishalua Lisäsi vahvuuden tunnetta Kasvatti henkisesti Kasvatti kärsivällisyyttä ja vastuuntuntoa Lisäsi ihmissuhteiden arvostamista Korosti välittävien, aitojen ihmissuhteiden hakemista Lisäsi itsetuntemusta

Syövän sairastaminen myös haavoitti Elämän haurauden ymmärtäminen, kuolemattomuuden harhan romahtaminen Tulevaisuutta varjostaa syövän uusimisen pelko Kasvun edellytyksenä on se, että jäsentää kokemukset osaksi omaa elämäänsä, nivoo ne osaksi omaa tarinaansa asiaan palataan eri kehitysvaiheissa, nuoruusiässä käydään läpi, kuka olen, mitä on tapahtunut, vasta aikuisuudessa liitetään lopullisesti käsitykseen omasta itsestä

Ohjeita lapsilta vanhemmille ja potilaille: Olkaa paljon lapsen kaa, ei tunne oloa yksinäiseksi. Älkää antako laihtua, väkisin ostatte sitä mitä haluaa, joka päivä jotain. Ottakaa rauhallisesti, on hyvä hoito. Elä päivä kerralla, ei kannata kiirehtiä. Pitää levätä paljon, älä vaadi itseltä liikaa. Pitää vähän liikkua ja käydä ulkona. Saa itkeä kun itkettää, ei tarvitse hävetä. Tuntuu paljon aikuisemmalta, lapsellisuus häviää kokonaan.

Mitä sisaruksille kuuluu? - syyllisyys omasta terveydestä - pelko sairastumisesta - tunne ulkopuolelle jäämisestä - heiltä harvoin kysytään, mitä heille kuuluu - joutuvat tottumaan nopeisiin suunnitelmien muutoksiin, toimimaan itsenäisesti - viha, kiukku, kateus, suru, huoli - liiallinen vastuunotto kotona - Keskittymisvaikeuksia koulussa, läksyjen teossa

- sisarukset mukaan asioihin heti alusta alkaen, salailematta asioita - ikätasoista tietoa sairauden eri vaiheissa - tilaa myös negatiivisille tunteille - toivon ylläpitäminen - sisarusten arki niin normaalia kuin mahdollista sopivasti vastuuta ammattiapu vertaistuki välillä vanhempien jakamaton huomio sisarusten saatava kokea, että ovat tärkeitä ja rakkaita, heidän elämänsä on vanhemmille tärkeää