Missio Edistää lasten ja nuorten terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla!

1 WAU ry Toimintakertomus 2011 06.03.2012 Missio Edistää lasten ja nuorten terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla!

2 Puheenjohtajan näkemyksiä 2011 oli WAU ry:n kolmas toimintavuosi. Iloista ja reipasta toimintaa jatkettiin Espoossa, Kauniaisissa, Mustasaaressa ja Rovaniemellä. Uutena paikkakunta aloitti Vöyri. Syksyllä 2011 ilmoittautuneita oli jo 1300 lasta ja säännöllisesti kerhoissa liikkui yli 1000 lasta viikoittain. Erityisen suuren kiitoksen ansaitsee projektipäällikkö Rami Luomanpää. Ramin väsymätön ja tuloksekas toiminta oli se perusta, josta ponnistettiin: Rami loi liikuntakonseptin ja hoiti käytännön järjestelyt toiminnan laajentamisessa. Ramin pitkä sairausloma loppuvuodesta venytti kapeaa organisaatiota, onneksi yhteisponnistuksin tästäkin haasteesta selvittiin. Tahdon myös erikseen kiittää Ramin johdolla kaikilla alueilla toimineita liikuntakoordinaattoreita. Te olette mahdollistaneet varsinaisen kerhotoiminnan. Lisäksi pitää kiittää jokaista kerhoissa toiminutta ohjaajaa. Arjen toiminnassa teidän panoksenne näkyi jokaiselle osallistuvalle lapselle ja lasten vanhemmille! Suuri kiitos myös WAU ry:n hallituksen jäsenille: näkemyksenne, suhteenne ja kokemuksenne olivat ratkaisevia. Tomas Holmberg ansaitsee erityiset kiitokset uuden varainhankinta tempauksen ideoinnista ja toteutuksesta. WAU Jahti taisi löytää paikkansa jokavuotiseen kalenteriin. Kiitoset myös tilintarkastaja Joakim Rehnille. WAU ry:n toiminnan taloudellinen perusta rakentui yhteistyöhön lähinnä kahden tahon kanssa: Opetusministeriö ja Tantti Oy tukivat kumpikin taloudellisesti merkittävällä tavalla toimintaa. Lisäksi tukijoina toimivat monet säätiöt ja muutamat yritykset, kuten Lappset Group Oy. Kaikille WAU ry:n toimintaa tukeneille yhdessä ja erikseen suuret kiitokset. WAU ry suuntaa vuoteen 2012 luottavaisin mielin: suurimpina haasteina taivaanrannassa näkyvät kestävän rahoitusmallin rakentaminen ja sen avulla toiminnan laajentaminen koko Suomen kattavaksi. WAU ry:n työn varsinaiset hedelmät tullaan korjaamaan vasta vuosien päästä. On kuitenkin hienoa nähdä miten iloisena ja reippaana osallistujat kerhoissa liikkuvat! Antti Kokkinen WAU ry, puheenjohtaja

3 Sisällysluettelo Puheenjohtajan näkemyksiä... 2 Sisällysluettelo... 3 Kertomus toiminnasta... 4 WAU ry toiminta ajatus... 4 Taustaa... 4 Toiminnan päämäärät... 5 WAU ry:n toimintamuodot... 7 WAU! Sporttiskerhot... 7 Historia... 7 Sisältö... 8 Kerhoihin ilmoittautuminen ja tiedottaminen... 9 WAU:n päiväleiritoiminta... 9 Vaikuttamistyö... 9 WAU ry:n 2011 toteutunut toiminta... 10 WAU! Sporttiskerhotoiminta kevät 2011... 10 Espoon ja Kauniaisten toiminta, kevät 2011... 10 Mustasaaren ja Rovaniemen toiminta, kevät 2011... 12 WAU! Sporttiskerhotoiminta syksy 2011... 14 WAU päiväleiritoiminta vuonna 2011... 18 Vaikuttaminen vuonna 2011... 19 Valtakunnallinen vaikuttaminen... 19 Alueellinen vaikuttaminen... 20 Yhteenveto toiminnasta 2011... 20 WAU 2011 organisaatio... 21 Keskus WAU muodostuu hallituksesta sekä päätoimisesta projektipäälliköstä... 22 Paikallis WAU organisaatiot muodostuvat liikuntakoordinaattoreista ja tuntiohjaajista... 22 Henkilöstön koulutus ja kehitystoiminta 2011... 23 Varainhankinta... 24 WAU tulevaisuuden suunnitelmat... 26 Riskit... 27 Tilinpäätös... 28 Tuloslaskelma... 29 Tase... 29 Liite ja muut lisätiedot... 29 Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset... 29 Tilintarkastuskertomus... 29

4 Kertomus toiminnasta WAU ry toiminta ajatus WAU ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää lasten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Lisäksi järjestö pienentää terveys ja hyvinvointieroja järjestämällä matalan kynnyksen laadukasta ja liikunnallista harrastustoimintaa lapsille ja nuorille. Huomio kiinnitetään erityisesti lapsiin jotka eivät ole syystä tai toisesta mukana missään sosiaalisessa harrastustoiminnassa ja ovat sitä kautta syrjäytymisvaarassa. Taustaa Terveys on jokapäiväisen elämän voimavara, ei elämän päämäärä. Terveys ei ole vain sairauden puutetta, vaan siinä painottuvat sosiaaliset ja yksilölliset voimavarat sekä toimintakyky. Jokaisella lapsella on oikeus terveyteen riippumatta siihen vaikuttavista sosiaalisista, taloudellisista tai muista tekijöistä. Tasa arvoinen oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta koskee kaikkia lapsia riippumatta hänen perhetaustastaan. Erilaiset elinolosuhteet ja kasvuympäristö vaikuttavat terveyserojen kasvuun lapsuudessa. Terveyserojen kaventamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen voidaan vaikuttaa myös harrastustoiminnalla, joka vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja sekä antaa keinoja sekä voimavaroja koulunkäynnistä ja arjesta selviytymiseen. Liikuntaharrastuksella voidaan edistää kaikkia edellä mainittuja asioita ja lisäksi liikunnalla on selkeä positiivinen vaikutus asioiden oppimiseen. Diabeteksen, ylipainon, sydän ja verisuonitautien ehkäisijänä sekä muutenkin terveyden edistäjänä liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista. Opetus ja kulttuuriministeriön vuonna 2011 julkaiseman Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 katsauksen mukaan lasten osallistuminen urheiluseuran järjestämiin harjoituksiin on lisääntynyt, mutta lasten kokonaisliikuntamäärä on vähentynyt. Liikuntasuosituksen mukaan, terveyden kannalta riittävä liikuntamäärä lapsilla on 1 2 tuntia päivässä. Alle 15 vuotiaista noin puolet lapsista saavuttaa tämän määrän, 16 18 vuotiaista enää kolmannes. Liikkumattomuudella on suuri kansantaloudellinen vaikutus. Liikunnan puutteesta johtuvien haittojen suuruus on jo nyt samaa tasoa kuin muiden ns. epäterveellisten elintapojen mukanaan tuomat haitat. Suomessa on arvioitu liikunnan puutteen aiheuttavan terveydenhuollolle 200 250 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Tupakoinnin arvioitiin

5 aiheuttavan 246 miljoonan, alkoholin 123 226 miljoonan ja lihavuuden 190 miljoonan euron vastaavat kustannukset. Lisäksi on arvioitu, että kolmen vuoden kuluttua diabeteksen suorat hoitokulut ovat 3,3 miljardia euroa kakkostyypin diabeteksen koko ajan yleistyessä. Sairauspoissaolojen kustannukset kansantaloudelle ovat vuosittain noin 3 miljardia euroa, ja riittävän liikunnan avulla näitä kuluja voitaisiin karsia merkittävästi. Alle 35 vuotiaina sairaseläkkeelle jäävien kustannukset yhteiskunnalle ovat 6,6 miljardia euroa vuosittain. Suuri osa näistä kustannuksista olisi estettävissä liikunnalla ja elämäntapojen muutoksella. Toiminnan päämäärät Varmistaa, että perheen sosioekonomisesta asemasta huolimatta lapsella on mahdollisuus osallistua laadukkaaseen sosiaaliseen harrastustoimintaan. Tänä päivänä moni harrastus on kallis ja kaikilla perheillä ei ole mahdollisuutta kustantaa lapselle mitään harrastusta. Aina vanhemmat eivät myöskään pysty mahdollistamaan harrastamista iltaisin ja viikonloppuisin (esim. vanhempien työesteet, sairaus, päihteet, perhetausta, autottomuus). Urheiluharrastuksissa monessa seurassa kilpailutoiminta alkaa jo lasten ollessa hyvin nuoria, mitä jotkut lapset tai heidän vanhempansa karttavat. Siksi osa vanhemmista ei halua viedä lastaan urheiluseuratoimintaan. Kuitenkin on yleisesti tiedossa, kuinka positiivisella tavalla sosiaalinen harrastustoiminta vaikuttaa lapsen kehittymiseen. Järjestää laadukasta matalan kynnyksen harrastustoimintaa sellaisille alueille, joissa sitä ei resurssien puutteen vuoksi ole pystytty järjestämään. Suomessa on suuri määrä alueita, joissa ei ole lapsille tarjolla harrastustoimintaa, vaikka halukkaita lapsia olisikin. Vapaaehtoiset toimijat puuttuvat, tai sitten toiminnan järjestäminen tulisi yhdistyksille niin kalliiksi, etteivät ne katso toimintaa kannattavaksi. Kuitenkin suomalaisille lapsille tulisi asuinpaikasta riippumatta turvata yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Monen tahon yhteistyöllä harrastustoimintaa pystytään organisoimaan myös syrjäisemmille paikkakunnille ja kouluille. Vaikuttaa myönteisesti perheiden asenteisiin terveyttä, hyvinvointia ja liikunta kohtaan. Lapsen hyvinvoinnin lisäksi pyrimme vaikuttamaan perheiden hyvinvointiin. Mitä enemmän vanhemmat ovat kiinnostuneita omasta ja lapsensa hyvinvoinnista, sitä suuremmat vaikutukset sillä on siihen, minkälaisen mallin lapsi omaksuu omaan elämäänsä.

6 Lisätä terveyden kannalta riittävästi liikkuvien lasten ja nuorten määrää sekä ehkäistä liikunnasta syrjäytymistä Suomessa. Tämä tavoite on mukana kaikessa meidän toiminnassamme ja on siten koko toimintamme punainen lanka. Tutkimukset osoittavat, että liikkumaton elämäntapa on huomattavasti helpommin säilyvä ominaisuus kuin liikunnallinen elämäntapa. Siksi meidän tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa luoda positiivisia liikuntaelämyksiä lapsille ja ankkuroida liikuntaharrastus osaksi lasten arkea. Luoda turvallista ja laadukasta toimintaa lasten aamu ja iltapäiviin. 1. 2. luokkalaisille lakisääteinen iltapäivätoiminta on maksullista toimintaa ja eikä se tavoita kaikkia. Nuorimmilla koululaisilla on lyhyet koulupäivät, ja he tarvitsevat aikuisen läsnäoloa myös silloin, kun omat vanhemmat eivät ole läsnä. Toiminnallamme voidaan täydentää kuntien tuottamaa peruspalvelua, mutta ei missään nimessä korvata sitä. Muuttaa kouluympäristöä liikuntamyönteisemmäksi. Koska suurin osa toiminnastamme tapahtuu koulun aikana tai kouluympäristössä, on yhteistyö rehtoreiden kanssa toimintamme perusedellytys. Rehtori on avainasemassa myös siinä, minkälainen henki koulussa on ja kuinka koulun henkilökunta suhtautuu liikuntaan. Jo pienillä päätöksillä tai muutoksilla voidaan arvomaailmaa ja käytäntöjä muuttaa liikuntamyönteisemmiksi. Auttaa perheitä turvallisen kasvuympäristön luomisessa tarjoamalla laadukasta aikuisen ohjaamaa toimintaa sellaisina aikoina, kun vanhemmat ovat töissä. Alakoulu ikäisillä lapsilla koulupäivät ovat huomattavasti lyhyempiä kuin aikuisten työpäivät. Lisäksi lapsilla on huomattavasti pidemmät lomajaksot kuin työssäkäyvillä aikuisilla. Toimimalla näillä ajanjaksoilla ei kilpailla perheen vapaa ajasta tai muiden toimijoiden kanssa, vaan täydennetään olemassa olevia palveluita. Alueellisen yhteisöllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Yhteisöllisyys on iso voimavara, jota tulee hyödyntää monin eri tavoin. Kunnat, koulut, perheet, paikalliset yhdistykset ja yritykset voivat kaikki omalta osaltaan lisätä oman alueensa hyvinvointia ja viihtyvyyttä sekä ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Me haluamme olla yksi merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Yhteistyöllä monen eri tahon kanssa saavutetaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Verkostoitumalla usean eri tahon kanssa saamme järjestettyä sekä taloudellisesti että toiminnallisesti katsottuna mittavaa toimintaa.

7 WAU ry:n toimintamuodot WAU ry:n päätoimintamuotona ovat alakouluilla toimivat ilmaiset Sporttiskerhot, joita on järjestetty vuodesta 2009 lähtien. Toisena toimintamuotona WAU ry aloitti vuonna 2011 päiväleirien järjestämisen koululaisten loma aikoina. Liikuntapalveluiden tuottamisen lisäksi WAU ry on saanut vahvan asiantuntijaroolin lasten liikuntapalveluiden tuottajana. Yhdistyksellä on tärkeä tehtävä asennevaikuttajana ja kasvattajana sekä lasten hyvinvointiin liittyvän tiedon ja toimintamallien levittäjänä eri sidosryhmissä mm. erilaisissa seminaareissa. WAU! Sporttiskerhot Sporttiskerhot toimivat yksi tai kaksi kertaa viikossa aamu tai iltapäivisin, luoden lapsille turvallisen ja säännöllisen liikuntaharrastuksen. Ilmaisuus sekä kerhoajankohdan suora jatkumo koulupäivään turvaavat sen, että sosioekonomisesta taustasta johtuvat erot eivät vaikuta mahdollisuuteen olla mukana toiminnassa. Paikallisten urheiluseurojen lajiesittelyillä tuodaan eri lajeja lasta lähelle ja kannustetaan heitä mukaan urheiluseuratoimintaan. Lajiesittelyjä järjestetään tavallisilla kerhokerroilla tai erillisinä lajiesittelypäivinä, joihin WAU:n toiminnassa mukana olevilla lapsilla on vapaa pääsy. Kerhotoiminnan puitteissa järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa liikuntakampanja, jolla pyritään lisäämään lasten omaehtoista liikuntaa ja välituntiliikuntaa sekä kerhoaktiivisuutta. Kerhoja toteutetaan suomen ja ruotsinkielisinä. Historia WAU ry aloitti koululaisten ilmaisten liikuntakerhojen konseptin kehittämisen syksyllä 2008 ja ensimmäiset pilottikerhot pidettiin keväällä 2009 viidessä espoolaisessa koulussa. Ensimmäisistä kerhoista saatujen kokemusten perusteella päätettiin keskittyä 3. 6. luokkalaisiin, koska tätä nuoremmilla lapsilla on lakisääteistä iltapäivätoimintaa. Yläkouluikäisten lasten kohdalla ei ensimmäisten kokeilujen jälkeen löydetty toimivaa konseptia. Syksyllä 2009 kerhotoiminta laajennettiin 24 espoolaiseen kouluun, joissa WAU! Sporttiskerhot pyörivät koko lukuvuoden toukokuulle 2010 saakka. Samalla huomattiin, että myös osalle 1. 2. luokkalaisista kannattaa tarjota mahdollisuutta osallistua WAU! Sporttiskerhoihin. Lopputuloksena on toimiva liikuntakonsepti, joka on mahdollistanut toiminnan monistamisen myös uusille paikkakunnille.

8 Syksyllä 2010 uusiksi paikkakunniksi valikoituivat Kauniainen, Mustasaari ja Rovaniemi. Syksyllä 2010 53 kerhossa n. 860 lasta osallistui säännöllisesti 1 2 kertaa viikossa järjestettyyn WAU! Sporttiskerhotoimintaan. Sisältö Yhden kerhokerran sisällölliset pääteemat ovat aina: järjestetään lapsille monipuolista liikuntaa otetaan huomioon lasten toiveet (esim. edellisellä kerralla toivotut) saadaan kerholaisille hyvä fiilis, niin että he haluavat tulla uudestaan seuraavalla kerralla. Kerhoissa liikutaan koulun salissa sekä ulkona koulun lähialueilla. Vuodenaika Syksy Talvi Kevät Aihealue Liikuntapaikka Teema Kehitettävät perustaidot Sisäleikit ja pelit Ulkoleikit ja pelit Sisäleikit ja pelit Ulkoleikit ja pelit Sisäleikit ja pelit Ulkoleikit ja pelit Liikuntasali Piha/ Kenttä Liikuntasali Jää/ Lumi Liikuntasali Metsä/ Piha/ Kenttä Ryhmäytyminen, Sääntöjen noudattaminen Ryhmäytyminen, Ulkoilu on hauskaa Aktiivinen osallistuminen, Kaverin kannustaminen Aktiivinen osallistuminen, Talviliikuntaa leikkien Ryhmässä on kivaa, Puuhaa kesäksi Vanhat pihaleikit kunniaan, Puuhaa kesäksi Välineen käsittelytaidot Liikkumistaidot Tasapainotaidot Tasapainotaidot Välineen käsittelytaidot Liikkumistaidot Taulukko: WAU! Sporttiskerhojen kausisuunnitelma, joka toimii ohjenuorana ohjaajille. Esimerkki pelejä ja leikkejä Sähly, Kiinan keisari, Hirvenmetsästys Frisbeegolf, Jalkapallo, Seinäkympit Kahden tulen välissä, Gorillahippa, Voimistelu Hiihtäminen, Pulkkamäki, Luistelu, Pesänryöstö Lippupallo, 3 pisteen peli, Keilaaminen, Temppuradat Purkkis, Keinu / Penkkipehvis, Hyppynarulla hyppääminen Kerhokerran sisällön suunnittelussa ohjaajat käyttävät myös hyväkseen Nuoren Suomen Löydä Liikunta ohjaajakoulutuksessa saamaansa tietoa ja materiaalia. Lisäksi ohjaajilla on mahdollisuus hyödyntää www.suunnittelenliikuntaa.fi palvelua sekä Koululiikuntaliiton kerhotoimintaa varten tuottamia materiaaleja.

9 Kerhoihin ilmoittautuminen ja tiedottaminen WAU! Sporttiskerhoja markkinoidaan koulussa oppilaille jaettavalla esitteellä. Kerhotoimintaan ilmoittautuminen tapahtuu WAU ry:n Internet sivustojen kautta. Internetsivustoilla jokaisella kerholla on omat sivunsa, josta löytyy kerhon yhteystiedot, kalenteri sekä uutisia. Tiedottamisessa, ilmoittautumisessa ja läsnäolojen seurannassa sekä tilastoinnissa käytetään hyväksi Sporttis.net palvelua. Vanhemmille lähetetään kuukausittain sähköinen tiedote toiminnasta ja lisäksi kerholaisille sekä vanhemmille voidaan akuuteista asioista tiedottaa tekstiviestillä. WAU:n päiväleiritoiminta Vaikuttamistyö Koulujen loma aikoina WAU ry järjestää päiväleiritoimintaa, jonka tavoitteena on lasten hyvinvointiin vaikuttamisen lisäksi helpottaa vanhempien ja lasten loma ja työaikojen erilaisuudesta johtuvien ongelmia. WAU! Sporttiskerho toimintaa järjestetään vain koulujen työaikana, ja siksi päiväleireillä pyritään myös kattamaan päätoimisten työntekijöiden näiltä ajoilta syntyneitä kuluja sekä tarjoamaan tuntiohjaajille lisätunteja. Päiväleirien sisällöt ovat jatkumoa kerhotoiminnalle ja sisältävät samoja teemoja ja tavoitteita. Leireillä on liikunnallista ohjelmaa aamu ja iltapäivisin. Lisäksi tarjoillaan lämmin ruoka sekä mahdollisesti välipala. Keskipäivällä ruokailun jälkeen ohjelmassa on erilaisten lautapelien pelaamista, askartelua ja muuta rauhallista yhdessäoloa. Jos taloudelliset resurssit antavat myöden, voidaan leirien puitteissa tehdä myös retkiä. Ohjattu aktiivinen aika leireillä on klo 9.00 15.00, mutta vanhemmilla on mahdollisuus tuoda lapset klo 8.00 jälkeen ja hakea lapset pois klo 16.00 mennessä. Päiväleirit ovat maksullisia, mutta ne pyritään pitämään mahdollisimman edullisina. Kerhotoimintaan kuuluvilla kampanjoilla pyritään lapsen lisäksi vaikuttamaan koko perheen liikunta aktiivisuuteen sekä koulun liikuntamyönteisyyteen. Vanhemmille lähetettävässä kuukausitiedotteessa on aina terveyteen, liikuntaan tai hyvinvointiin liittyvä artikkeli. Muita toiminnallisia vaikutusmahdollisuuksia on erilaisiin tapahtumiin, kuten liikuntapäiviin, tempauksiin ja tapahtumiin osallistuminen. Median avulla WAU ry pyrkii tekemään omaa toimintaansa tunnetuksi. Lisäksi tavoitteena on tuoda esille liikunnan tärkeyttä hyvinvoinnin rakentamisessa. Näiden teemojen lisäksi erilaisissa seminaaripuheenvuoroissa nostetaan esiin myös erilaisia lasten hyvinvoinnin parantamisen toimintamalleja, joista WAU ry:llä on tietoa tai kokemusta. WAU ry on myös ollut Lastensuojelun Keskusliiton jäsen vuodesta 2009 lähtien.

10 WAU ry:n 2011 toteutunut toiminta WAU:n nuori ja ansiokas toiminta sai heti vuoden 2011 alussa merkittävän tunnustuksen, kun ruotsinkielisen urheiluliiton FSI:n asiantuntijoista koostuva valitsijaryhmä valitsi WAU ry:n toiminnan Årets Idé palkinnon saajaksi. Tunnustus julkistettiin FSI:n järjestämässä Idrottsgalassa lauantaina 5. helmikuuta. Kalastajatorpalla tunnustusta oli vastaanottamassa WAU ry:n hallituksen jäsenet Marjo Matikainen Kallström ja Tomas Holmberg. Seuraavassa on esitelty vuoden 2011 toteutunutta toimintaa yksityiskohtaisemmin. Vaikuttavuuden ja kehittymisen havainnollistamiseksi vertailua on tehty aikaisempien lukukausien toimintaan. WAU! Sporttiskerhotoiminta kevät 2011 Kevään 2011 toiminta aloitettiin heti koulujen alettua maanantaina 10.1. ja kevään viimeiset Sporttiskerhot pidettiin vapun jälkeen perjantaina 6.5. Sporttiskerhoja ei järjestetty hiihtolomalla eikä muina koulujen vapaapäivinä. Kevätkausi kestää 15 16 viikkoa, ja kun suurin osa kerhoista toimii kahdesti viikossa, on yhdellä kerholla 30 32 tapahtumaa. Toimintaa jatkettiin samoilla neljällä paikkakunnalla, joilla toimintaa oli jo syksyllä 2010. Espoossa, Kauniaisissa, Mustasaaressa ja Rovaniemellä yhteensä 37 koululla järjestettiin 51 kerhoa, joissa oli mukana 880 lasta. Ilmoittautuneiden määrä 880 Kevät 2010 Kevät 2011 289 508 182 373 471 Poikia Tyttöjä Yhteensä Taulukko: KokoWAU! Sporttiskerhotoiminnan ilmoittautuneiden määrän vertailu kevään 2010 ja kevään 2011 välillä. Espoon ja Kauniaisten toiminta, kevät 2011 Keväällä 2011 Espoossa oli 33 iltapäivisin toimivaa WAU! Sporttiskerhoa. Lisäksi kaksi kerhoa toimi aamupäivisin. Jorvin sairaalan yhteydessä olevalla Keinumäen koululla toiminta jatkui kahden kerhon voimin. Kauniaisissa ruotsinkielisellä ja suomenkielisellä alakoululla oli omat kerhonsa. Espoon ja Kauniaisten osalta kevään 2011 ja 2010 toiminta on hyvin vertailukelpoista. Toiminta oli molempina ajanjaksoina mittavaa ja sitä tehtiin yhteneväisin henkilöstöresurssein.

11 Ilmoittautuneet 471 651 Kerhokertoja 809 1058 Osallistujakertoja 9883 6830 Kevät 2010 Kevät 2011 Kevät 2010 Kevät 2011 Kevät 2010 Kevät 2011 Taulukko: Espoon ja Kauniaisten ilmoittautuneiden, kerhokertojen ja osallistujakertojen vertailu kevään 2010 ja kevään 2011 välillä. Vertailussa huomaa hienosti, miten pienellä muutoksella vaikuttavuus kasvaa merkittävästi: vaikka kerhojen lukumäärä kasvoi vain viidenneksen ja kerhokertojen määrä neljänneksen, niin merkittävin asia eli osallistujakertojen määrä kasvoi kolmanneksen. Yksittäisiä liikuntasuorituksia tuli siis keväällä 2011 3000 tuntia enemmän kuin keväällä 2010. 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 28 % 24 % Taulukko: Espoon ja Kauniaisten toiminnan kasvu verrattaessa kevätlukukauden toimintaa vuosina 2010 ja2011. 31 % 21 % Ilmoittautuneet Kerhokertoja Osallistujakertoja Kerholukumäärä Seurat pitivät kevään aikana 28 erilaista lajiesittelytuntia Espoon ja Kauniaisten kerhoissa. Lajeina olivat mm. jalkapallo, lentopallo, ultimate, yleisurheilu ja koripallo. Lisäksi trampoliinivoimisteluseura Bounce ja StepUp tanssikoulu järjestivät omat lajiesittelypäivät, joihin ilmoittautui yhteensä lähes 100 lasta. Syksyllä 2010 järjestetyn Sporttaa Bluesin tahtiin! kampanjan palkintotilaisuudet eli Bluesin pelaajavierailut kolmeen kerhoon sekä samojen kolmen kerhon lasten pääsy seuraamaan Bluesin peliä järjestettiin helmi maaliskuussa 2011. Kauniaisissa järjestettiin WAU! Grani liikkuu! Grani rör på sig! kampanja tammi helmikuussa, jolla saatiin molempiin kerhoihin yhteensä 7 lasta lisää. Yhteistyökumppani GrIFK lahjoitti osallistujille jalkapallot palkinnoksi.

12 Eestinkallion koululla Espoossa oli haastetta saada riittävästi lapsia mukaan toimintaan, mutta keväällä järjestetyn kaveripäivän jälkeen ryhmässä kävi säännöllisesti 15 lasta. Huimala liikuttavan hyvä kampanja pidettiin 21.3. 3.4.2011 välisenä aikana ja konsepti osoittautui oikein toimivaksi. Tavoitteena oli lisätä lasten omaehtoista liikuntaa välitunneilla ja vapaa ajalla sekä tutustuttaa lapsia perinneleikkeihin. Lapset keräsivät kampanjan aikana noin 3900 lisäliikuntamerkintää. Lähes kaikki kerhot pääsivät annettuihin tavoitteisiin ja palkinnoksi kerholaiset kutsuttiin Reippailuhalli Huimalaan kesäkuussa. Mustasaaren ja Rovaniemen toiminta, kevät 2011 Mustasaaressa ja Rovaniemellä toiminta alkoi vasta syksyllä 2010. Näin ollen paikkakuntien tuloksia ei voi verrata samaan ajanjaksoon aikaisemmin, mutta toiminnan kehityksen kannalta onkin järkevää verrata samaan aikaan käynnistettyjen ja samoille resursseilla toimivien paikkakuntien toimintaa keskenään. Tällä vertailulla voimme arvioida sitä, olemmeko pystyneet kopioimaan konseptimme onnistuneesti ja ylläpitämään korkeaa laatua kummallakin paikkakunnalla. lmoittautuneet kevät 2011 Mustasaari Rovaniemi 108 121 46 81 63 40 Poikia Tyttöjä Yhteensä Taulukko: Kevään 2011 Ilmoittautuneiden lasten määrien vertailua Mustasaaren ja Rovaniemen välillä. Ilmoittautuneiden lasten kokonaismäärässä ei ollut suuria eroja. Rovaniemen hieman suurempi ilmoittautuneiden määrä todennäköisesti johtuu siitä, että Rovaniemen koulut olivat oppilasmäärältään suurempia kuin Mustasaaren koulut. Mielenkiintoista on kuitenkin vertailla tyttöjen ja poikien ilmoittautuneiden lukumääriä. Mustasaaressa ilmoittautuneista lähes 60 % oli tyttöjä ja Rovaniemellä valtaosa oli taas poikia. Yhtenä syynä tähän voisi olla se, että Mustasaaressa ei ole tytöille niin paljon muita harrastusmahdollisuuksia. Molemmilla paikkakunnilla toimintaa markkinoitiin samalla esitteellä ja kummallakin paikkakunnalla ohjaajana oli mieshenkilö, eli erot eivät voineet johtua ainakaan näistä seikoista.

13 Kevään 2011 kerhokerrat ja osallistujamäärät 2199 Mustasaari Rovaniemi 1646 183 149 Kerhokertoja Osallistujakertoja Taulukko: Kevään 2011 kerhokertojen ja osallistujamäärien vertailu Mustasaaren ja Rovaniemen välillä. Molemmilla paikkakunnilla oli kevään aikana kuusi kerhoa. Katajarannan koulun kerho Rovaniemellä aloitettiin vasta huhtikuussa ja se ehti toimia ainoastaan neljän viikon ajan. Mustasaaressa oli siis lähes koko kevään yksi kerho enemmän ja tästä muodostuu suurimmalta osin kerhokerroissa ja osallistujakerroissa näkyvä ero. Osallistujakertojen ero johtuu myös siitä, että Mustasaaressa oli korkeampi läsnäoloaktiivisuus. Läsnäoloaktiivisuus keväällä 2011 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 67 % Mustasaari 55 % Rovaniemi Taulukko: Kevään 2011 läsnäoloaktiivisuuden vertailu Mustasaaren ja Rovaniemen välillä. Läsnäoloaktiivisuudesta kertovat luvut entisestään vahvistavat sitä olettamusta, että toiminnallemme on suurin tilaus sellaisilla kouluilla tai alueilla, jotka ovat etäällä muista lasten harrastuksista. Kyläkouluilla kerhoihimme on osallistunut valtaosa kerhojen kohderyhmiin kuuluvista oppilaista, ja lisäksi heidän läsnäoloprosenttinsa on ollut korkea. Rovaniemen kerhoissa pidettiin yhteensä 10 lajiesittelykertaa ja lajeina oli karate, koripallo ja tanssi. Mustasaaressa ei saatu järjestettyä yhtään lajiesittelyä, koska Mustasaaressa ei ole sellaisia seuroja, joiden ohjaajilla olisi mahdollisuus päästä iltapäivisin esittelemään seuran toimintaa.

14 Tammikuussa Mustasaaressa jaettiin Tropiclandia vapaaliput syksyn kampanjan voittajakerhoille ja Rovaniemellä taas syksyn kampanjan palkintona oli Team Lakkapään mestaruussarjaottelun seuraaminen. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla pidetyn Huimala kampanjan kanssa pidettiin vastaava perinneleikkikampanja myös Rovaniemellä ja Mustasaaressa. FunPark Hauskaa liikuntaa kampanja Rovaniemellä kerrytti lähes tuhat liikuntasuoritusta välitunneilla ja vapaa ajalla. Palkinnoksi kerholaiset pääsivät peuhaamaan Lappset Fun Park sisäliikuntapuistoon. Mustasaaressa kampanja ei oikein onnistunut kunnon palkinnon puuttuessa. Ainoastaan muutamat lapset innostuivat keräämään suoritusmerkintöjä, mutta koska he olivatkin sitten erityisen aktiivisia, kertyi kampanjan aikana yli 700 liikuntasuoritusta. Mustasaaressa järjestettiin toukokuussa kerholaisille Sporttiskerhokauden päätöstapahtuma Norrvallan urheiluopistolla Vöyrissä. Tapahtumaan osallistui 25 lasta ja ohjelmassa oli tanssia, jalkapalloa, kaupunkisotaleikkiä ja uintia. WAU! Sporttiskerhotoiminta syksy 2011 Uusittu kerhoesite jaettiin kouluille elokuussa ja ilmoittautuminen kerhoihin avattiin 16.8. WAU! Sporttiskerhotoiminta käynnistyi 5.9. alkaneella viikolla ja syksyn viimeiset kerhokerrat pidettiin 9.12. eli toimintakauden pituus oli 14 viikkoa. Kerhotoimintaa ei ollut syyslomalla eikä itsenäisyyspäivänä. Kerhojen lukumäärä Syksy 2010 Syksy 2011 79 40 48 53 2 2 10 10 6 9 5 Espoo Kauniainen Mustasaari Rovaniemi Vöyri Yhteensä Taulukko: Kerhojen lukumäärävertailu syksyn 2010 ja 2011 välillä paikkakunnittain. Espoossa ja Kaunaisissa toimintaa jatkettiin samoilla resursseilla. Kerran viikossa toimivien aamukerhojen määrää lisäämällä ja pienillä toiminnan tarkennuksilla kerhojen määrää pystyttiin kuitenkin kasvattamaan. Rovaniemellä ja Mustasaaressa kerhojen määrä lähes kaksinkertaistettiin. Liikuntakoordinaattori Isak Vilanderi teki erinomaista työtä toiminnan laajentamiseksi uudelle paikkakunnalle, Vöyriin. Ensin Vöyrissä toiminta käynnistyi kolmella koululla viikolla 38 ja myöhemmin viikolla 41 mukaan tuli vielä viisi koulua. Lokakuussa Vöyrissä oli käynnissä yhdeksän kerran viikossa toimivaa kerhoa kahdeksalla koululla. Muilla paikkakunnilla suurin osa kerhoista toimi kahdesti viikossa. Ruotsinkielisten kerhojen osuus

15 kerhomäärästä oli 35,5 %. Suurimassa osassa kouluja toimintaa järjestettiin 2. 6. luokkalaisille. Joissain kouluissa sekä Espoon aamukerhoissa toimintaa tarjottiin myös 1 luokkalaisille. Espoo Kauniainen Mustasaari Rovaniemi Vöyri Yhteensä Kouluja 26 2 6 5 8 47 Kerhoja 45 2 10 10 9 76 ruotsinkielisiä 10 1 8 0 8 27 kerran viikossa 5 0 0 0 9 14 aamukerhoja 6 0 0 0 0 6 Ilmoittautuneita 757 35 172 245 104 1313 Taulukko: Syksyn 2011 WAU! Sporttiskerhotoiminnan laajuus. WAU ry:n teki historiaa 6.9.2011, kun tuhannen ilmoittautuneen lapsen raja meni rikki. Tyttöjen osuus ilmoittautuneista oli nyt 43 %, kun se vuotta aikaisemmin samana ajanjaksona oli 40 %. Mustasaaressa oli vielä keväällä tyttöjä toiminnassa enemmän kuin poikia, mutta nyt tilanne on kääntynyt samanlaiseksi kuin muilla paikkakunnilla. Mitään selkeää syytä näihin muutoksiin ei ole ollut nähtävissä. Espoo Kauniainen Mustasaari Rovaniemi Vöyri Yhteensä Poikia 422 29 96 139 56 742 Tyttöjä 335 6 76 106 48 571 Yhteensä 757 35 172 245 104 1313 Taulukko: Syksyn 2011 WAU! Sporttiskerhoihin ilmoittautuneet lapset paikkakunnittain. Espoossa kerhokertojen määrä laski hieman edelliseen syksyyn verrattuna, koska sattumalta itsenäisyyspäivään osui enemmän kerhokertoja kuin edellisenä vuotena. Lisäksi Lintuvaaran koulun kaksi kerhoa jouduttiin lopettamaan yllättäen, kun koulu suljettiin homeongelmien vuoksi. Mustasaaressa ja Rovaniemellä kerhokertojen määrä tuplaantui kerhojen määrän kaksinkertaistamisen ansiosta. Yhteensä syksyn aikana järjestettiin lähes 1600 kerhokertaa, mikä tarkoittaa keskimäärin 114 kerhotuntia joka viikko.

16 Kerhokertojen lukumäärä Syksy 2010 Syksy 2011 1213 1595 956 949 47 52 256 253 112 98 85 Espoo Kauniainen Mustasaari Rovaniemi Vöyri Yhteensä Taulukko: Kerhokertojen vertailu syksyn 2010 ja 2011 välillä paikkakunnittain. Espoossa kerhokertojen määrän pienestä laskusta huolimatta osallistujakertojen määrän kasvu oli huomattavaa. Tämä kertoo ryhmien koon kasvusta ja sitoutumisen paranemisesta. Rovaniemellä toiminnan kaksinkertaistaminen kaksinkertaisti myös osallistujakertojen määrän. Mustasaaressa kasvu ei ollut aivan näin suoraviivaista. Tämä johtuu siitä, että Mustasaaren koulut ovat pienempiä ja sitä kautta osallistujamäärät ja osallistujakertojen määrät jäävät Rovaniemeä pienemmiksi. Vöyrissä syksyllä ehdittiin järjestää 9 11 kerhokertaa. Vöyrin koulut ovat hyvin pieniä ja jo ennakkoon tiedettiin ryhmäkoon jäävän monella koululla alle kymmeneen lapseen. Toiminta Vöyrissä on käynnistynyt odotusten mukaisesti. 9808 8878 Osallistujakertojen määrä Syksy 2010 Syksy 2011 12720 17553 399 461 3664 2853 1778 1665 767 Espoo Kauniainen Mustasaari Rovaniemi Vöyri Yhteensä Taulukko: Osallistujakertojen vertailu syksyn 2010 ja 2011 välillä paikkakunnittain. Syksyn 2011 aikana syntyi 5000 osallistujakertaa enemmän kuin edellisenä syksynä. Yhteensä 17553 osallistujatuntia vastaa samaa, kuin jos yksi ihminen liikkuisi joka päivä yhden tunnin 48 vuoden ajan. Toimintaa onnistuttiin kasvattamaan järkevästi ja kontrolloidusti ottamatta suuria riskejä. Toiminnan kasvussa huomioitavaa on se, että sekä tyttöjen että yleensä osanottajien määrää on pystytty kasvattamaan enemmän suhteutettuna kerhojen määrään. Tällä asialla on suora vaikutus siihen, että osallistujakertojen määrän kasvu on suurempi kuin kerhokertojen määrän kasvu.

17 40 % Toiminnan kasvu syksy 2011 35 % 30 % 25 % 20 % 24 % 24 % 25 % 15 % 20 % 10 % 5 % 0 % 34 % 29 % Taulukko: Toiminnan kasvu, kun verrataan samaa ajanjaksoa syksyn 2010 ja syksyn 2011 osalta. Rolffarit kävivät pitämässä Rovaniemellä viidessä kerhossa lajiesittelyn frisbeegolfista. Espoossa oli lajiesittelyitä yhteensä 17 tuntia. Lajeina olivat pesäpallo, taitoluistelu, lentopallo ja koripallo. Lisäksi Step Up tanssiseura järjesti taas avoimien ovien päivän, johon ilmoittautui mukaan noin 40 lasta. Mustasaaressa ja Voyrissä ei lajiesittelyjä saatu järjestettyä sopivien urheiluseurojen vähyyden vuoksi. Syksyllä järjestettiin perinteisesti läsnäoloaktiivisuus ja käyttäytymis kampanjat kaikilla paikkakunnilla. Mustasaaren lisäksi myös Vöyri oli mukana Pohjanmaan kampanjassa. Molemmilla paikkakunnilla palkittiin molemmista kategorioista yksi kerho eli yhteensä neljä kerhoa sai vapaaliput Tropiclandian kylpylään. Rovaniemellä vastaavassa kampanjassa kategorioidensa parhaimmille tarjottiin mahdollisuus päästä kiipeilemään tai melomaan alan ammattilaisten opastuksella. Espoossa järjestettiin perinteinen Sporttaa Bluesin tahtiin! kampanja samaan aikaan muun Suomen kampanjoiden kanssa. Uutena kategoriana kampanjaan otettiin mukaan myös vapaa ajan liikunta ja hyötyliikunta. Palkintoina kampanjassa oli ottelulippuja, pelaajavierailuita sekä tavarapalkintoja. Kaikissa kolmessa kategoriassa palkittiin viisi kerhoa. Kampanja aikana lapset keräsivät omiin Blues passeihin ilman bussia tai autoa kuljettuja koulumatkapäiviä 6440 ja vapaa ajan liikuntapäiviä noin 7500. 17 kerhoa pystyi parantamaan läsnäoloaktiivisuuttaan verrattuna edelliseen kuukauteen ja 23 kerhossa käyttäytymisarvosana oli 8 tai parempi, minkä lisäksi vielä seitsemän kerhoa paransi selkeästi käyttäytymistään.

18 WAU päiväleiritoiminta vuonna 2011 Kesällä 2011 moni WAU ry:n työntekijöistä toimi ohjaajana muiden organisaatioiden järjestämillä leireillä. Tämä on mahdollinen yhteistyömuoto myös jatkossa. Päätimme kokeilla myös oman leiritoiminnan järjestämistä, sillä se olisi hyvä liikunnan jatkumo niille lapsille, jotka ovat mukana Sporttiskerho toiminnassa. Syyslomaleirit 2011 Espoossa leiri järjestettiin 13. 14.10. Sunan koululla. Kerhoa markkinoitiin kaikille 1. 3. luokkalaisille Sporttiskerhoissa mukana oleville sekä Sunan koulun oppilaille ja näiden sisaruksille. Kahden päivän leiri maksoi 35 euroa ja se sisälsi lämpimän ruuan, joka haettiin Hösmärinpuiston päiväkodilta. Muutamien sairastumisten vuoksi osanottajien määrä jäi 12 lapseen. Ohjaajina leirillä toimi pääkaupunkiseudun päätoimiset WAU työntekijät. Leiri oli menestys niin lasten kuin ohjaajienkin mielestä. 20. 21.10. järjestettiin WAU:n päiväleiri Mustasaaressa. Paikkana toimi Mustasaaren keskuskoulu ja kohderyhmänä olivat Keskuskoulun 3. 5. luokkalaiset WAU:n kerholaiset, heidän sisaruksensa ja muut samaan ikäryhmään kuuluvat koulun oppilaat. Leirille osallistui 16 lasta (kymmenen poikaa ja kuusi tyttöä), joka oli maksimimäärä yhdelle ohjaajalle. Ohjaajana toimi WAU ry:n liikuntakoordinaattori Isak Vilander. Ensimmäisenä leiripäivänä ruoka valmistettiin koulun keittiössä. Toisena päivänä leiriläiset pääsivät Tropiclandiaan ja päivän ruokailu järjestettiin siellä. Leiri oli ilmainen osallistujille. Joulun välipäiväleirit Espoossa leirien järjestämistä jatkettiin Sunan koululla ja kaikki käytännön järjestelyt hoidettiin samalla tavoin kuin syyslomaleirillä. Leiriä tarjottiin nyt 1. 4. luokkalaisille. 27. 28.12. leirille ei saatu riittävästi osallistujia, joten sitä ei järjestetty. 29. 30.12. järjestetylle leirille osallistui 12 lasta. Ohjaajana toimi WAU ry:n liikuntakoordinaattori Minna Mari Eklund. Leirin hinta oli 35 euroa. Mustasaaressa joululomalla 27. 30.12. järjestettiin kaksi kahden päivän leiriä Veikkaalan koululla Veikkaalan ja Kuni Vassorin koulujen oppilaille. Ensimmäisellä leirillä oli 19 lasta, 10 poikaa ja 9 tyttöä. Toisella leirillä lapsia oli 18, 9 poikaa ja 9 tyttöä. Leiri oli edelleen ilmainen lapsille ja se organisoitiin vastaavalla tavalla kuin syysloman leiri. Leirillä Isakin apuohjaajana toimi Sapur Ahmadi. Mustasaaren vuoden 2011 leirit rahoitettiin Pohjanmaan ELY keskuksen tuella sekä WAU:n omalla rahoituksella, jolloin ne pystyttiin pitämään ilmaisina. Näin taloudelliset syyt eivät oleet esteenä leirille osallistumiseen.

19 Rovaniemellä emme vielä saaneet leiritoimintaa käyntiin vuoden 2011 aikana. Vaikuttaminen vuonna 2011 Vaikuttaminen voidaan jakaa organisaation mukaisesti valtakunnalliseen ja alueelliseen vaikuttamiseen. Seuraavassa on esiteltynä yksityiskohtaisemmin tärkeimmät vaikuttamisen tavat vuonna 2011. Näiden lisäksi verkostoitumista on tehty kahdenkeskisissä tapaamisissa eri organisaatioiden kanssa. WAU ry:lle on alusta saakka ollut selvää, että lasten liikkumattomuuden ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan useita toimijoita, ja ainoastaan yhteistyöllä voimme saavuttaa optimaalisia tuloksia. Valtakunnallinen vaikuttaminen Toiminnan esittely Koululiikuntaliiton koulutuspäivillä huhtikuussa 2011. Projektipäällikkö Rami Luomanpää valittiin Lastensuojelun Keskusliiton Ehkäisevän työn neuvottelukuntaan toimikaudeksi 2011 2013. Toiminnan esittely niiden kuntien edustajille, jotka kuuluvat Opetushallituksen alaiseen Koulun kerhotoiminnan kehittämisen pilottihankkeeseen maaliskuussa 2011. Nuoren Suomen Haasteena Liikkumattomat Lapset Ja Nuoret seminaarikiertueen päätöstilaisuudessa esiintyminen 15.11.2011. Demos Helsingin ja Nuoren Suomen Ideamylly tapahtumiin osallistuminen. Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n, Lasten terveysfoorumin ja Nuorten Akatemian järjestämään kouluyhteistyötä tekevien järjestöjen kohtaamiseen osallistuminen. Kuukausittain vanhemmille sähköisesti lähetettävässä tiedotteessa on aina paikkakuntakohtaisten asioiden lisäksi valtakunnallisia terveyteen, hyvinvointiin ja liikuntaan liittyviä artikkeleita. Kirjeissä on käsitelty mm. turvallista koulupäivää, vapaaehtoistoimintaa sekä terveiden elämäntapojen ja liikkumisen vaikutuksia. Artikkelit ovat yleensä jonkun toisen järjestön tuottamasta materiaalista poimittua tietoa ja tiedotteeseen on lisätty linkit alkuperäisiin artikkeleihin. Vuonna 2011 välitimme mm. Vanhempainliiton, Terveys ry:n, Nuoren Suomen, SLU:n ja Likesin tuottamia tiedotteita. Kerhotoimintaan liittyvien kampanjoiden avulla pyritään vaikuttamaan lapsen lisäksi hänen vanhempiinsa ja kavereihinsa sekä kouluympäristöön, jossa toimimme. Kampanjatoiminta on esitelty erikseen kerhotoiminnan alla.

20 Alueellinen vaikuttaminen Median avulla vaikuttamista ei vielä valtakunnallisella tasolla onnistuttu tekemään, mutta paikallislehdistö kiinnostui WAU! Sporttiskerhojen toiminnasta ja vuonna 2011 juttuja oli seuraavissa lehdissä: KaunisGrani, Länsiväylä, Vantaan Sanomat, Liikkuva Espoo, Uusi Rovaniemi ja Wasabladet. Toiminnallista vaikuttamista päästiin tekemään osallistumalla Koulumestarin koulun Talviriehaan ja Vapputapahtumaan sekä Jalavapuiston Laskiaisriehaan. Suurin toiminnallinen vaikuttamistilaisuus meille aukeni, kun Koululiikuntaliitto järjesti Espoon Barona Areenalla School Power ja Family Power tapahtuman 6.10.2011. Monien lajiliittojen lisäksi myös WAU ry:llä oli oma toiminnallinen pisteensä tapahtumassa. Päivän aikana meidän toimipisteellämme kävi liikkumassa yli 400 lasta. Varsinkin aamupäivän koululaistapahtuma oli oikein onnistunut ja koululaisten lisäksi saimme levitettyä tietoisuutta toiminnastamme myös opettajille. Tapahtuma antoi hyvän tilaisuuden tavata muita alan ihmisiä ja järjestöjä. Keväällä 2011 WAU ry liittyi Etelä Suomen Liikunnan ja Urheilun, Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun sekä Lapin Liikunnan jäseniksi. Yhteenveto toiminnasta 2011 Toimintaa on onnistuttu laajentamaan maltillisesti ja samalla käyttämään olemassa olevia resursseja tehokkaammin hyväksi. Tietämys toiminnastamme on kasvanut koko ajan ja siitä yhtenä esimerkkinä on Internet sivustoilla vierailevien määrän kasvu. Alkuvuodesta 2011 sivustoilla vieraili 150 200 yksilöityä käyttäjää viikoittain. Syksyllä kerhojen käynnistymisen aikoihin kävijöitä oli 700 1200 joka viikko ja sen jälkeen kävijämäärä on asettunut tasaisesti 200 250 yksilöidyn vierailijan viikkotasolle. Vuoden 2011 aikana Internet sivuillamme oli yhteensä noin 10 000 kävijää. Verkostoitumisen kautta tietoisuus toiminnasta on myös kasvanut ja WAU:n toimintaa on päästy esittelemään erilaisissa tilaisuuksissa. Toiminnalliset yhteistyömuodot eri kumppanien kanssa ovat jääneet kovin vähäisiksi, vaikka niiden avulla voitaisiinkin tehostaa toiminnan vaikuttavuutta entisestään. Alueellisella tasolla tätäkin on jo tapahtunut, josta hyvänä esimerkkinä on HUIMALA kampanja. Kerhokertoja 2009 2011 2022 2985 Osallistujakertoja 2009 2011 31281 19550 952 8165 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Taulukko: Kerho ja osallistujakertojen määrät vuosina 2009 2011. Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011

21 Vuoden 2011 aikana järjestettiin yhteensä 2 985 Sporttiskerhokertaa, mikä vastaa kahdeksaa kerhotuntia vuoden jokaisena päivänä. Yhteensä kerhokerroilla syntyi 31 281 osallistujakertaa. Jos osallistujakerrat laitettaisiin viestikilpailun muotoon eli peräkkäin, niin tämä viesti kestäisi yhteensä 3,5 vuotta. Laskennallisesti yhdellä kerhokerralla oli keskimäärin paikalla 10,4 lasta, kun sama luku edellisenä vuonna oli 9,4 lasta. Olemme siis onnistuneet sitouttamaan lapsia paremmin mukaan toimintaan. 40 % 30 % Toiminnan kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 32 % 38 % 20 % 23 % 10 % 0 % Kerhokerrat Osallistujakerrat Kustannukset Taulukko: Koko vuoden 2011 toiminnan kasvu verrattuna vuoden 2010 toimintaan. Kasvua edellisvuoteen verrattuna kerhokertojen määrässä oli 32 % ja osallistujakertojen määrässä 38 %. Kuitenkin toiminnan kustannukset kasvoivat vain 23 %, joten toimintaa on pystytty rakentamaan myös huomattavasti kustannustehokkaammaksi. WAU aloitti vuonna 2011 päiväleirien järjestämisen, joista osa voitiin pitää ilmaisina ja osa taas oli maksullisia. Saimme leireistä paljon positiivista palautetta, mutta leireille osallistuneiden lasten määrät eivät olleet odotetun kaltaisia. Yhteensä syysloman ja joulun välipäivien leireille osallistui 77 lasta. Kun leiritoiminta muodostuu perinteiseksi toimintatavaksi ja kun saamme lisättyä ja aikaistettua markkinointia, uskomme leirien suosion kasvavan entisestään. WAU 2011 organisaatio WAU ry:n toiminta on jaettu kahteen tasoon: Keskus WAU vastaa liikuntakonseptin luomisesta, liikuntatoiminnan paikallistasojen koordinoinnista, varojen keruun organisoinnista ja mallien luomisesta niin keskus kuin paikallistasojen tarpeisiin sekä uusien paikallistason organisaatioiden käynnistämisestä. Paikallis WAU:t vastaavat varsinaisen liikuntatoiminnan päivittäisestä toteuttamisesta sekä paikallistason toiminnan vaatimien varojen hankkimisesta yhdessä keskusorganisaation kanssa. Vuonna 2011 toiminta oli jakautunut kolmeen aluekokonaisuuteen: Espoo Kauniainen, Mustasaari Vöyri ja Rovaniemi. Varainhankinnassa käytetään myös yllämainittua jakoa.

22 Keskus WAU muodostuu hallituksesta sekä päätoimisesta projektipäälliköstä Ylintä päätäntävaltaa WAU ry:ssä käyttää vuosikokous. Vuosikokousten välillä ylin päättävä elin on hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä. Hallituksen tehtävänä on luoda toiminnalle resurssit ja määrittää suuntaviivat sekä valvoa suunnitelmien toteutusta. Lisäksi hallituksen jäsenet pyrkivät omalla vapaaehtoisuuteen perustuvalla panoksellaan auttamaan toiminnan kehittämisessä, laajentumisessa ja varainhankinnassa. Hallitus (27.4.209 alkaen) Antti Kokkinen (pj) Tomas Holmberg Johanna Ikäheimo Johan Kronberg Marjo Matikainen Kallström. Tilintarkastaja: Joakim Rehn KHT Lisäksi hallinnollisista juoksevista asioista vastaa tilitoimisto Balance Team Oy Projektipäällikkö Rami Luomanpää vastaa Keskus WAU:n operatiivisesta toiminnasta. Hänen tärkeimpinä tehtävinään on organisaation kehittäminen ja toiminnan laajentumisesta vastaaminen sekä toimintaedellytysten luominen alueellisille liikuntakoordinaattoreille. Keskus WAU tuottaa paikallisorganisaatioille hallinnolliset palvelut kuten kirjanpidon ja palkanlaskennan. Myös toiminnan vastuuvakuutukset ja osallistujien vakuutukset hoidetaan keksitetysti Keskus WAU:n kautta. Myös tiedottaminen ja markkinointi koordinoidaan Keskus Waun kautta. Paikallis WAU organisaatiot muodostuvat liikuntakoordinaattoreista ja tuntiohjaajista Vuonna 2011 paikallistasoilla oli yhteensä viisi päätoimista liikuntakoordinaattoria ja noin 40 tuntiohjaajaa. Tuomas Kosunen vastasi Rovaniemen ja Isak Vilander Mustasaaren ja Vöyrin toiminnasta. Espoon ja Kauniaisten vastuullisena liikuntakoordinaattorina oli Minna Mari Eklund ja hänen apunaan toimivat Marco Tammi ja Jerri Hukio. Kaikki päätoimiset työntekijät ovat vakinaisessa työsuhteessa. Liikuntakoordinaattorien vastuulla on varsinaisen liikuntatoiminnan järjestäminen. Tuntiohjaajista puolet on koulujen liikunnan opettaja tai liikuntavastaavia. Muut tuntiohjaajat ovat ammattitaitoisia täysi ikäisiä ja koulutettuja ohjaajia tai alan opiskelijoita. Jokaiselta työntekijältä on tarkastettu rikosrekisteriote.

23 Keskus WAU: Laajentumisesta ja kehitystöstä vastaaminen sekä varojen keruun organisoniti Projektipäällikkö ja Hallitus Paikallis WAU: Koordinaattorit vastaavat oman alueensa toiminan orgisoinnista, yhteistyöstä ja rahoituksesta Koordinaattori Koordinaattori Paikallis WAU: Ohjaustoiminnasta vastaaminen yhdessä Koordinaattorien kanssa Tuntiohjaajat Tuntiohjaajat Kuva: WAU ry:n organisaatiokaavio. Liikunta alan oppilaitokset Espoossa yhteistyötä jatkettiin Arcadan, ruotsinkielisen liikunta alan ammattikorkeakoulun kanssa. Arcadan opiskelijat ovat toimineet kerho ohjaajina keväällä ja syksyllä saaden arvokasta kokemusta lasten ohjauksesta ja tehneet samalla opiskeluun vaadittavan lasten liikunnan työharjoitteluosuuden. Syksyllä 2011 Solvallan urheiluopistossa liikuntaneuvojaksi opiskelevat ohjasivat yhden jakson verran Sporttiskerhoja Nuuksion koululla Espoossa ja vastaavasti Rovaniemen urheiluopiston liikuntaneuvojaopiskelijat ohjasivat yhden jakson verran keväällä 2011 Sporttiskerhoja Katajarannan koululla. Lisäksi Rovaniemen opiskelijat toimivat syksyllä 2011 yhden jakson verran ohjaajina ja apuohjaajina kolmella koululla. Espoossa käynnistettiin yhteistyö Laurea ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoiden kanssa tavoitteena aloittaa Sporttiskerhotoiminta liikuntavammaisille lapsille. Toiminnan käynnistäminen on kuitenkin ollut haastavaa, sillä toiminnasta kiinnostuneita lapsia ei ole löydetty riittävästi. Henkilöstön koulutus ja kehitystoiminta 2011 Toiminnan laadun ylläpitämiseksi pyritään henkilöstön kouluttamisesta huolehtimaan aktiivisesti. Vaikka konseptimme onkin osoittautunut toimivaksi ja toiminnan vaikuttavuus on ollut merkityksellistä, niin silti toiminnasta löytyy kehitettävää. 12.3.2011 pidettiin WAU ry:n ensimmäinen kehityspäivä, jossa olivat paikalla kaikki päätoimiset työntekijät. Tilaisuudessa vieraili myös yhdistyksen puheenjohtaja Antti Kokkinen ja hallituksen jäsen Tomas Holmberg. Kehityspäivän aikana keskustelimme seuraavista aiheista: kampanjat, aamukerhotoiminta, loma ajan toiminta miten motivoin lapsia? miten otetaan lapsen toiveet huomioon? miten saamme tyttöjä enemmän mukaan? ikäryhmät ja toiminta jatkumon syntyminen?

24 seura ja muu yhdistysyhteistyö tavoitteet ja saavutukset drop out kerhoissa ja sen estäminen kerhokerran mielekkyys? Keskustelua ja syventymistä aiheisiin jatkettiin kesän aikana ja esille nousseita asioita otettiin huomioon rakennettaessa lukuvuoden 2011 2012 toimintaa. Espoossa järjestettiin tuntiohjaajille tapaaminen, jossa tuotiin kehityspäivien asioita ohjaajien tietoisuuteen sekä haettiin ohjaajien palautetta ja kommentteja toimintaan liittyen. Lisäksi ohjaajille on syksyisin järjestetty sisäinen koulutusilta, jossa on käyty toiminnan periaatteita ja tulevan kauden tapahtuma lävitse. Kaikille ohjaajille, jotka eivät olleet käyneet Nuoren Suomen Löydä Liikunta ohjaajakoulutusta, tarjottiin mahdollisuus koulutukseen. Myös Arcadan opiskelijoille tarjottiin kyseinen koulutus. Lisäksi päätoimiset työntekijät osallistuivat Nuoren Suomen Haasteena Liikkumattomat lapset ja nuoret seminaarikiertueen koulutukseen. Jerri Hukio aloitti elokuun alussa Liikunnan perustutkinnon (Liikuntaneuvoja) suorittamisen oppisopimuskoulutuksena. Projektipäällikkö Rami Luomanpää kävi Omnian järjestämän työnohjaajakoulutuksen ja näin ollen toimii myös Hukion työpaikkaohjaajana. Syksyllä 2011 Rami Luomanpää valittiin Kolmas Lähde Polku I koulutus hyvinvointipalvelujen käytännön toteuttajille ja tuottajille koulutukseen. Koulutuksen tavoitteena on, että koulutuksen päättyessä osallistuja on jäsentänyt oman yhteisönsä tuottaman hyvinvointipalvelun erottumiskykyiseksi, käyttäjälähtöiseksi ja helposti ymmärrettäväksi tuotteeksi. Valitettavasti Luomanpää ei voinut sairauslomasta johtuen osallistua koulutuksen ensimmäiselle jaksolle, mutta on mukana koulutuksen jatkuessa vuonna 2012. Varainhankinta WAU ry:n varainhankinnan pohjana on public private malli, jossa toiminnan rahoitus koostuu julkiselta, kolmannelta ja yksityiseltä sektorilta hankittuihin tuloihin. Tällä tavalla rakennettu malli on kestävä, kun se ei tukeudu ainoastaan yhteen tai muutamaan rahoituslähteeseen. Toimiva yhteistyö koulujen rehtoreiden kanssa on avainasemassa toiminnan onnistumiseen, mutta sillä on myös taloudellista vaikutusta. Kerhotoiminnan tilat ja välineet saadaan kouluilta käyttöön veloituksetta, koska koulut kokevat toiminnan olevan koulun kerhotoimintaa.

25 Tavoitteena on saada kerhot virallisesti koulujen kerhotoiminnan piiriin, jolloin kunnat voisivat hakea toiminnalle rahoitusta Opetushallituksen kerhotoiminnan avustusten kautta. Syksyllä 2011 Vöyriin perustetun toiminnan kerho ohjaajien korvaukset maksetaan täysin kunnan OPH:n kerhoavustuksesta saamalla tuella. Suurin julkinen tukija on Opetusministeriö, joka tukee Keskus WAU:n organisaatiota hankeavustuksella. Rovaniemen kerhotoimintaa on tuettu Lapin ELY keskuksen matalan kynnyksen harrastustoiminnan avustuksella. Pohjanmaan leiritoiminta sai tukea Pohjanmaan ELY keskuksen nuoristoimelta ja muu toiminta Pohjanmaan ELY keskuksen liikuntatoimelta. Espoossa kerran viikossa tapahtuva toiminta sai tukea kaupungin Sporttiskerho hankkeelta ja toinen viikoittainen kerhokerta sai tukea liikuntatoimen perusavustuksen muodossa. Lasten vanhemmille tarjottiin mahdollisuutta tukea toimintaa maksamalla 20 euron suuruinen kannatusmaksu keväällä 2011. Kannatusmaksun maksoi noin 20 % vanhemmista. Käynnistetyllä maksullisella leiritoiminnalla ei ole tarkoitus kattaa kerhotoiminnasta aiheutuvia kuluja, mutta sillä on tarkoitus kattaa päätoimisten liikuntakoordinaattorien loma aikojen palkkakustannukset. 2011 syksyllä kokeiltiin varainhankintatempauksena metsäkaurisjahtia Nauvossa. Jahti onnistui erinomaisesti, niin varainhankinta kuin metsästys ja ulkoilumielessä. Jahtipäiväksi sattui yksi syksyn upeimmista päivistä. Tavoitteena on luoda jahdista vuosittainen perinne. Yrityksille on tarjottu mahdollisuutta tukea toimintaa vedoten yrityksen yhteiskuntavastuuseen. Tällä tavoin toimintaamme ovat tukeneet Tantti Oy sekä Lappset Group Oy. Yrityksille on myös tarjottu mahdollisuutta yhteistyösopimuksen puitteissa saada liikuntakoordinaattorien valmistelemia hyvinvointipalveluita yhteistyönmuotona yrityksen tukiessa lapsille suunnattua toimintaa. Mustasaaressa Ab Stormossen Oy on lähtenyt tähän kaikkia osapuolia hyödyttävään toimintaan. Yhtenä isona taloudellisena tukijana ovat erilaiset säätiöt. Säätiöt ovat tukeneet toimintaa valtakunnallisesti Keskus WAU:n organisaation kautta tai suoraan paikallista toimintaa. Vuonna 2011 WAU ry:n toimintaa tukeneet säätiöt olivat Waldemar von Frenckellin säätiö, Sakari ja Päivikki Sohlbergin säätiö, Otto A. Malmin säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Märtha Gahmbergs stiftelse sekä Säästöpankkisäätiöt Espoo Kauniainen, Korsholm ja Vallgrund.