TUOTTAVUUS, PALVELUT JA HYVINVOINTI Tutkimusohjelma 2006-2008 Helsinki 2005 Visiting address: Arkadiankatu 7 Tel: + 358-9-703 71 Postaddress: P.O. Box 1279 00101 Helsinki FINLAND Fax: +358-9-703 2969 E-mail: firstname.lastname@vatt.fi Internet: www.vatt.fi 1
1. Yleistä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) vuosien 2006-2008 tutkimusohjelma esitetään tässä asiakirjassa. Käsillä on viides kolmivuotinen tutkimusohjelmakausi VATT:n työsuunnittelussa. Ohjelma muodostaa perustan vuosittain tehtäville toimintasuunnitelmille ja valtiovarainministeriön kanssa tehtäville tulossopimuksille. VATT on julkisen talouden tutkimuslaitos (L27/1990), joka palvelee päätöksentekoa, sen toimeenpanoa ja kansalaiskeskustelua. VATT on soveltavaa taloudellista tutkimusta tekevä yksikkö, joka tutkii Suomen kansantalouden pitkän ajan kestävän talouskasvun edellytyksiä ja hyvinvointiyhteiskunnan haasteita. Tutkimuskohteiden talouspoliittinen ja julkistaloudellinen politiikkarelevanssi on keskeinen tutkimustyön suuntaamisessa. Tutkimuksissa keskitytään ensisijaisesti politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuteen sekä julkisen sektorin tuottavuuden analysointiin. Tutkimustyössä käytetään taloustieteen uusinta tietoa ja menetelmiä. Soveltavana tutkimuslaitoksena yhteistyö muiden tieteenalojen ja tutkimuslaitosten kanssa on tärkeätä. Talouden toimintaympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia, joista mainittakoon esimerkiksi: Globalisaatiokehitys luo uusia haasteita tutkimuksen suuntaamiselle. Kysymys on siitä, mitä globalisaatiokehitys edellyttää julkista sektoria koskevalta taloudelliselta tutkimukselta. Euroopan unionin komission toimesta on vireillä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) kehittäminen. Tähän osallistuminen edellyttää kapasiteettia kehittää VATT:n kansainvälistä projektitoimintaa. Valtion sektoritutkimuslaitosten asemaa äskettäin tarkastellut Jussi Huttusen raportti linjaa valtion tutkimuslaitosten roolia Suomen kilpailukykyisen tutkimusjärjestelmän osana ja sen kehittämisessä. Raporttiin sisältyy useita VATT:ia koskevia ehdotuksia. Vuoden 2005 alusta voimaan tullut valtion tilinpäätöslainsäädäntö edellyttää valtion tulosohjauksen terävöittämistä. Siihen tarvitaan tietoa julkisen sektorin tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Tämän tiedon tuottamisessa VATT:lla on merkittävä rooli. Vaikuttavuustutkimusten tarve suuntautuu osin uusille alueille, esimerkkinä julkisen ja yksityisen sektorin väliset kumppanuushankkeet ja säätelyjärjestelmän muutokset. VM:n johtamassa tuottavuusprojektissa on korostettu julkisten palvelujen tuottavuustutkimuksen kehittämisen tarvetta. VATT:n toiminnassa tämä merkitsee lisäpanostuksia julkisten palvelujen talouden ja tuottavuuden tutkimiseen. Julkisen hallinnon kehittämisessä yhtenä keskeisenä teemana on tietoon perustuvan politiikkavalmistelun tehostaminen. Tähän liittyy myös hankkeiden vaikutusten etukäteisarvioinnin parantaminen. Tämä tavoite liittyy suoraan VATT:n toimintaan. Edellä esitetty luettelo ei ole tyhjentävä. Tutkimustoiminnan sisällöllisten strategisten linjausten muutostarpeiden lisäksi joudutaan myös pohtimaan, miten uusiin haasteisiin vastataan sisäisten toimintotapojen ja yhteistyön kehittämisellä. 2
VATT:n tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeinen tavoite ja toiminnan arviointikriteeri. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus koostuu neljästä elementistä: Relevantti tutkimusohjelma Tutkimusohjelman toteuttamisen laatu ja riippumattomuus Vaikutus päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen keskusteluun Strategiset hankkeet VATT:n tutkii yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon kannalta keskeisiä aihealueita ja nostaa tutkimuksen avulla esiin uusia kysymyksiä, politiikkahaasteita ja kartoittaa ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja. Ratkaisuvaihtoehtojen hahmottamiseen tarvitaan tietoa politiikkatoimien vaikuttavuudesta. Tutkimuksen tuloksista raportoidaan pääsääntöisesti julkaisuissa. Julkaistujen tutkimusten ohella julkisen hallinnon valmistelukoneisto voi suoraan hyödyntää VATT:n asiantuntemusta ja erityisosaamista käyttämällä tutkijoita hyödykseen erilaisissa asiantuntijatehtävissä. VATT:n tutkimus tukee VM:n hallinnonalan strategisia tavoitteita luoda edellytykset kestävälle ja vakaalle talouskasvulle tukemalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa. VATT vastaa osana tiedeyhteisöä tutkimuksensa laadukkuudesta. Tieteelliset kriteerit täyttävällä tutkimuksella varmistetaan luottamus VATT:n tutkimuksen laatuun ja VATT:n arvostus riippumattomana tutkimustiedon tuottajana. VATT:n tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisäävät päätöksentekoa tukevien ja politiikkavaihtoehtojen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia koskevat hankkeet. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa keskeisiä tietolähteitä ovat valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden strategiset suunnitelmat sekä hallituksen strategiaohjelmat. Tutkimustarpeiden hahmottamisessa yhteydenpito ja vuorovaikutus päätöksenteon valmisteluun ovat erittäin tärkeitä. Tiedeyhteisö tuottaa myös jatkuvasti uusia ideoita, joita voidaan hyödyntää tutkimusohjelman rakentamisessa. Tulevien tutkimustarpeiden ennakoimisella voidaan merkittävästi lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Soveltavassa tutkimuksessa uudet empiiriset laskelmat tuovat usein mittavinta lisäarvoa päätöksentekoon. Siksi tietokantojen rakentaminen ja niiden monipuolinen hyödyntäminen, mallien käyttö ja empiirisen tutkimuksen osaaminen ovat avainasemassa tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämisessä. Strategisten hankkeiden suuntaamisessa on välttämätöntä ottaa huomioon sekä VATT:n oman että sen yhteistyökumppanien osaamisen kehittämistarpeet. Osaamistarpeita voi syntyä uusien menetelmien ja aineistojen kehittämisen kautta. Myös päätöksenteko tarvitsee yhä enemmän kehittyneisiin analyysimenetelmiin perustuvaa tutkimustietoa usein aivan uudenlaisista taloudellisista ongelmista ja ohjauskeinoista. 3
2. Tausta ja tavoitteet VATT:n tutkimustoiminnan kannalta toimintaympäristön keskeiset muutokset liittyvät talouden globalisaatioon, väestön ikääntymiseen ja kestävään kehitykseen. Globalisaatio muuttaa yritysten kilpailuympäristöä ja aiheuttaa monilla aloilla tuotannon sopeutumistarvetta. Sopeutumispaineet kohdistuvat voimakkaina sekä työ- että hyödykemarkkinoille. Työpaikkoja katoaa kilpailukyvyn menetyksen seurauksena, samalla kuitenkin yrityssektori luo uusia työpaikkoja uusille ja vahvistuville aloille, joilla Suomessa on paikallista tai suhteellista kilpailuetua. Väestön ikääntymisen seurauksena työpaikkoja syntyy julkiselle sektorille lähinnä terveys- ja sosiaalipalvelusektoreille. Kilpailu työvoimasta kiristyy. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen on merkittävä sekä työvoiman riittävyyden että rakenteellisen työttömyyden kehittymisen kannalta. Talouden kasvun turvaamisessa keskeiseksi nousee tuottavuuden kehitys. Julkisten menopaineiden hillitsemiseksi pyritään julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseen julkisen sektorin tuottavuusohjelmilla. Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää sekä oikeita kannustinjärjestelmiä että oikeudenmukaiseksi koettua tulonjakoa. Ympäristön kestävässä kehityksessä Suomen kannalta keskeisessä asemassa ovat ilmastopolitiikan globaali hallinta ja siihen liittyvät toimenpiteet, lähiympäristöstä etenkin Itämeren tilan kehitys sekä kestävä kulutus. VATT:n uudessa tutkimusohjelmassa korostuvat talouden kasvu ja rakennepolitiikka. Tuottavuus on pitkän aikavälin talouskasvun kannalta ratkaisevan tärkeää. Tuottavuuteen vaikutetaan rakennepolitiikalla. Siten on keskeisen tärkeää tietää, miten rakennepoliittiset toimenpiteet vaikuttavat tuottavuuteen. Tässä käytetään tutkimusvälineinä ekonometrisia ja muita taloustieteellisiä malleja. VATT:n tutkimus keskittyy verotukseen ja tulonsiirtoihin, julkisiin palveluihin ja kestävään kehitykseen tavoitteena kansantalouden ja kansalaisten hyvinvointi. Tavoitteena on palvella päätöksentekoa mahdollisimman ajankohtaisin, analyyttisin ja relevantein tutkimushankkein sekä niistä saatavien tulosten avulla. VATT:n tutkimuksessa korostuvat poikkihallinnollinen ja -tieteellinen tutkimusote sekä yhteistyö alan muiden toimijoiden ja tutkijoiden kanssa. Julkisen sektorin toimenpiteiden tuottavuus, tehokkuus, toimivuus ja vaikuttavuus tulevat olemaan avainkysymyksiä tutkimusohjelmakaudella. VATT pyrkii taloustieteen keinoin vastaamaan esimerkiksi kysymyksiin markkinoiden toimivuudesta, julkisten palvelujen oikeasta hinnoittelusta, mitä veroeurolla saa ja miten mitataan kansalaisten hyvinvointia. 4
Suomen ja suomalaisten hyvinvointia voidaan mitata useilla tekijöillä, joita ovat esimerkiksi terveys, työllisyys ja toimeentulo. VATT tutkii hyvinvoinnin osatekijöitä taloudellisesta näkökulmasta ja lisäksi hyvinvointiin vaikuttavia osatekijöitä, esimerkiksi verotusta ja tulonsiirtoja, kansalaisten palveluja sekä elinkeinotoiminnan ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä. Kuvio1. VATT:n tutkimusteemat ja tutkimuksen toimintaympäristö 5
3. Tutkimuksen painopisteet ja teemat Keskeiset painopistealueet VATT:n tutkimustyössä ovat: - julkiset palvelut, toiminnan vaikuttavuus ja tehokkuus o palvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus o kunta- ja aluetalous, tuotantomallit o infrastuktuuri ja logistiikka o työvoimapolitiikka - verotus ja tulonsiirrot o kansainvälisen verotuksen seuranta ja tutkimus o kotimaisten verouudistusten ex ante ja ex post seuranta ja arviointi o tulonjako ja taloudellinen huono-osaisuus - markkinoiden toimivuus ja kasvua tukeva politiikka o työmarkkinat o asuntomarkkinat o elinkeinopolitiikka ja yrittäjyys o energia- ja teknologiapolitiikka - kestävä kehitys o ympäristöpolitiikka o julkisen talouden kestävyys 6
4. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintaorganisaatio VATT:n tutkimustyö toteutetaan neljällä tutkimusalueella. Tutkimusaluejakoa täydennetään joustavasti VATT:n sisällä, silloin kun tutkimushankkeet ja yhteistyöprojektit sitä edellyttävät, esimerkiksi matriisityyppisin ratkaisuin. Myös tässä yhteydessä kannustetaan VATT:n tutkijoita laajentamaan osaamistaan useammalle kuin yhdelle alueelle. VATT:n toiminta sopeutuu joustavasti tutkimusten ja analyysien edellyttämiin muutostarpeisiin. VATT:n tärkein asiakas on valtiovarainministeriö, jonka kanssa tehdään toimintaa ohjaava vuosittainen tulossopimus. Tämän lisäksi VATT palvelee myös muita ministeriöitä, keskusvirastoja sekä yrityksiä. VATT:n neuvottelukunnassa on mukana keskeisten sidosryhmien edustajia. Kuvio 2. VATT:n asiakkaat ja sidosryhmät 7
Tutkimusalue I: Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva Tutkimustoiminta alueella perustuu ajankohtaisiin politiikkaongelmiin vastaamiseen pääosin laajoja yksilö-, kotitalous- ja yritystasoisia aineistoja ja taloustutkimuksen menetelmiä soveltaen. Keskeisiä temaattisia tutkimuskokonaisuuksia ovat työmarkkinoiden toimivuus ja työvoimapolitiikan vaikuttavuus sekä vero- ja tulonsiirtojärjestelmien vaikutuksia arvioivat tarkastelut. Työmarkkinat ja työvoimapolitiikka Ohjelmakaudella työmarkkinoiden toimivuus on keskeinen politiikkakysymys. Toimiiko työmarkkinoiden kohtaanto vai esiintyykö samanaikaista laajaa työttömyyttä, työvoimapulaa ja rekrytointiongelmia? Onko rakenteellinen työttömyys todella saatu alenemaan? Millaista on liikkuvuus työmarkkinoilla? Näitä asioita tarkastellaan työmarkkinoiden muutoksia tutkimalla. Tutkimuskaudella yhdistetään työmarkkinoiden kysyntä- ja tarjontapuolten tarkastelua. Rekrytointikysymysten tutkimusta syvennetään rekrytointiongelmiin liittyvällä analyysilla. Arviointitutkimuksen aihevalintoja, näkökulmia ja menetelmiä tarkennetaan samalla kun tehdään määrätietoista työtä parhaiden tutkimusaineistojen kehittämisessä. Näin voidaan vastata joustavasti ja laajaan tietosisältöön perustuen esille nouseviin työmarkkinaongelmiin. Keskeiset työvoimapolitiikan tutkimuksen kysymykset liittyvät aktiiviohjelmien ja niiden toimintaan liittyvien optimaalisten olosuhteiden vaikutusten arviointiin. Työmarkkinatutkimuksen alalla varaudutaan tutkimaan EU-puheenjohtajakauden esille nostamia kysymyksiä. Verotus, tulonsiirrot ja tulonjako Verotuksessa ja tulonsiirroissa tapahtuvien politiikkamuutosten taloudellisia vaikutuksia arvioidaan toisaalta valtiontalouden kannalta ja toisaalta vaikutuksina eri väestöryhmille. Sosiaalipoliittisten järjestelmien työelämän kannalta keskeisiä aiheita ovat työttömyysturva, perheetuudet ja eläkkeet. Kulutustutkimukseen liitetään välillisen verotuksen näkökulmia ja tutkimusaiheita peilataan väestön ikääntymisen aiheuttamiin politiikkakysymyksiin. Tulonjakotutkimuksen perusongelmana on valtion ydintehtäviin liittyvän taloudellisen huono-osaisuuden esiintymisen ja torjumisen tarkastelu. Tähän liittyviä tarkastelunäkökulmia kehitetään. Henkilöverotukseen ja tulonsiirtoihin liittyvän tutkimuksen käytössä on jo pitkään ollut TU- JA-mikrosimulointimalli. Sitä käytetään yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa ja sen ylläpitoa ja tulevaa käyttöä arvioidaan yhteistyössä ministeriön tarpeiden kanssa. Tarkoituksena on myös jatkaa eurooppalaista yhteistyötä EUROMOD-hankkeen puitteissa. VATT pyrkii TUJA-mallin tutkimukselliseen hyödyntämiseen myös yhteistyössä muiden tutkimustiedon käyttäjien kanssa. Matalan tuottavuuden työhön ja sen tukijärjestelmiin sekä kotitalousvähennyksen vaikutuksiin ja muihin verokokeiluihin liittyviä analyyseja varaudutaan laatimaan ohjelmakaudella. 8
Tutkimusalue II: Verotus ja kasvu Tutkimusalueen keskeinen tutkimustehtävä on veropolitiikan tutkimus, jota Suomessa ei muualla juurikaan tehdä. Toinen tutkimuskokonaisuus tarkastelee yrittäjyyttä, elinkeinopolitiikkaa ja yrityssektorin kasvuedellytyksiä. Lisäksi tutkimusalueen tehtäviin kuuluvat kasvua ja kilpailukykyä, julkisen talouden kestävyyttä ja kansainvälistä taloutta koskevat analyysit. Tutkimusalueella jatketaan Talouden rakenteet - julkaisun kehittämistä. Tutkimusohjelmakauden alussa ryhdytään julkaisemaan uutta kansainvälistä taloustieteellistä verkkojulkaisua Nordic Journal of Public Policy. Veropolitiikka Lisääntyvä kansainvälinen verokilpailu asettaa haasteita kotimaiselle verotutkimukselle. Riittävän veropohjan säilyminen yritys-, henkilö- ja välillisessä verotuksessa on edellytys taloudelliselle kasvulle maassamme. Alueella tutkitaan veroreformien vaikutuksia ennen ja jälkeen uudistuksia. Tavoitteena on tarkastella verouudistuksien vaikutuksia teoriasta empiriaan ja ottaen huomioon koko verojärjestelmän vaikutukset. Lisäksi arvioidaan yritys/osinkoverotuksen vaikutuksia työllisyyteen ja investointeihin. Verotutkimuksessa hyödynnetään yritysten veroilmoitustietoihin perustuvaa YRTTI-tietoaineistoa. Kansainvälistä verokilpailua ja verotuksen muutostarpeita seurataan ja ennakoidaan. Välillisen verotuksen osalta arvioidaan arvonlisäveron muutosten taloudellisista vaikutuksista. Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka ja yrityssektorin kasvuedellytykset Yrittäjyyden ja elinkeinopolitiikan tutkimuksen prioriteetit liittyvät hallituksen ja EU:n esiin nostamiin kilpailukyky- ja yrittäjyystavoitteisiin. Tutkimuksen painopiste on julkisen vallan ja yritysten välisten riippuvuuksien analysoinnissa. Elinkeinopolitiikan ja teknologiapolitiikan tutkimusta lisätään. Keskeinen kysymys tutkimuksessa on, miten julkinen valta voi luoda edellytyksiä sille, että yrityssektorin tuotanto ja työllisyys voisivat kasvaa. Tutkimuksessa arvioidaan innovatiivisen kasvuyrittäjyyden taustatekijöiden merkitystä kuten elinkeino- ja teknologiapolitiikkaa, markkinoiden toimivuutta, Suomen kilpailukykyä ja yrittäjyyden kannustimia. Lisäksi Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa tehdään yhteistyötä SÄVYhankkeessa. Demografia ja julkisen talouden kestävyys Tavoitteena on jatkaa tutkimusohjelmakaudella julkisen talouden pitkän ajan kestävyyden seurantaa ja ennakointia. Samalla on mahdollista päivittää aiempia kehitysarvioita toteutuneen kehityksen pohjalta ja tehdä herkkyysanalyysejä erilaisten julkiseen talouteen vaikuttavien tekijöiden suhteen. Tällaisia ovat esimerkiksi verokilpailun tuomat muutospaineet ja väestön ikääntymisen vaikutus sekä julkisiin menoihin että työvoiman tarjontaan. 9
Tutkimusalue III: Ympäristö ja infrastruktuurit Tutkimusalueen keskeisinä tehtävinä ovat ympäristöpolitiikan ja infrastruktuuripolitiikan tutkimus sekä taloudellisten mallien kehittäminen ja ylläpitäminen. Tutkimusalue vastaa myös talouspolitiikan vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnista ja osallistuu ennakointityöhön yhteistyössä ministeriöiden ja ennakointiverkostojen kanssa. Ympäristö ja energiatalous Ympäristö- ja energiatalouden keskeiset tutkimuskysymykset käsittelevät kestävään kehitykseen liittyviä ympäristöpolitiikan haasteita. Tärkeitä sovellusalueita ovat ympäristöpolitiikan ohjauskeinojen toteutusvaihtoehtojen arviointi taloudellisen tehokkuuden ja ohjauskeinojen muiden vaikutusten näkökulmasta. Keskeisiä tutkimuskohteita ohjelmakaudella on EU:n päästökauppajärjestelmän toteuttamisen vaikutusarviointi ja päästökauppajärjestelmän ja muiden ohjauskeinojen yhteensovittamisen arvioiminen, samoin kuin Kioton sopimuskauden jälkeisien kansainvälisten sopimusaloitteiden arviointiin vaadittavan menetelmällisen ja tietopohjan tuottaminen. Kestävän kulutuksen tutkimus pyrkii tuottamaan uutta tietoa hyvinvoinnista ja kulutukseen liittyvistä toimintatavoista. Energiatalouden tutkimusta alueella tehdään ennen kaikkea osana ilmastopolitiikan arvioinnin myötä, mutta myös laajemmin kulutustottumusten, asumismuotojen ja energiankulutuksen välisten yhteyksien tutkimuksessa. Energiamarkkinoiden toimivuus nousee uutena teemana esille. Infrastruktuurit Infrastruktuurien tutkimuksen tavoitteena on selvittää liikenneinfrastruktuurien ja talouden toiminnan välisiä yhteyksiä. Tärkeitä tutkimusaiheita ovat infrastruktuurien omistus ja hallinta ja infrastruktuurin, instituutioiden ja talouskasvun yhteydet, joita tutkitaan Liikenneinfrastruktuurin ja logistiikkajärjestelmän vaikutukset - tutkimusohjelmassa sekä useissa erillishankkeissa. Teknologiapolitiikan ja ennakoinnin osalta keskeisenä tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä ja indikaattoreita teknologiapolitiikan arviointia tukemaan. Vaikutusarviointi ja talouden mallintaminen Taloudellisen mallintamisessa tavoitteena on kokonaistaloudellisten mallien ja niihin liittyvien tietokantojen ja niiden ylläpidon kehittäminen sekä mallien soveltamisalueiden laajentaminen sekä alueellisten kysymysten että uusien ohjauskeinojen suuntaan. Vaikutusarvioinnin kehittämisessä pyritään uusien aineistojen hyödyntämiseen ja tilastollisten arviointimenetelmien soveltamiseen. 10
Tutkimusalue IV: Julkiset palvelut ja aluetalous Tutkimusalueella tuotetaan päätöksentekoa tukevaa tietoa painopisteenä julkisten palvelujen organisointi ja tuottavuus. Lisäksi tutkitaan aluekehitystä ja kuntatalouden kestävyyttä. Asuntomarkkinoiden tutkimusta laajennetaan. Hyvinvointipalvelut Väestön ikääntyminen ja globalisaation lisäämä verokilpailu on tuonut hyvinvointipalvelujen kustannukset kriittisen tarkastelun kohteeksi. VATT pyrkii tutkimuksellaan tuottamaan tietoa kestävän palvelujärjestelmän ominaisuuksista ja nykyisen tuotantojärjestelmän tehostamismahdollisuuksista. VATT on tähän saakka keskittynyt lähinnä terveyskeskusten tuottavuuden ja tehokkuuden tutkimuksiin. Tutkimusohjelmakaudella on tavoitteena syventää ja monipuolistaa analyysiä koulutus- ja sosiaalipalveluihin sekä päästä eteenpäin tuottavuuden mittaamismenetelmissä sekä tuottavuuskehityksen taustalla olevien tekijöiden analysoinnissa. Julkisten palvelujen laadunmittaus on suuri haaste. Tavoitteena on muodostaa julkisia palvelujärjestelmiä analysoiva osaamiskeskittymä VATT:iin. Sen tehtävänä on tuottaa ja koordinoida julkisten palvelujen tuottavuustutkimusta. Kunta- ja aluetalous Kunta- ja aluetalouden tutkimus tukee hyvinvointipalvelujen tuottavuushankkeita. Tarkoituksena on tuottaa tietoa muun muassa kuntarakenteesta ja valtionosuusjärjestelmän muutoksista. Aluekehitystä tutkitaan alueellisten työmarkkinoiden, tuotannon aluerakenteen, aluetaloudellisen kasvun ja alueellisen palvelukysynnän näkökulmista. Lisäksi jatketaan alueellisten politiikkatoimien vaikuttavuusarviointia. Asuntomarkkinat Tällä hetkellä taloustieteellinen asuntomarkkinatutkimus on Suomessa vähäistä. Tärkeänä teemana on asunto- ja työmarkkinoiden väliset riippuvuudet. Lisäksi tutkittavia teemoja ovat kotitalouksien käyttäytyminen asuntomarkkinoilla sekä asumisen hinnanmuodostus markkinoiden eri tasoilla tarkoittaen maa-, rakennus- ja kiinteistömarkkinoita. 11
5. Henkilöstö ja kansainvälistyminen VATT:ssa paneudutaan tutkimuskaudella laitoksen ja tutkijoiden osaamispääoman ja kansainvälisyyden lisäämiseen ja laajentamiseen. Tutkimuksessa lisätään yhteistyötä muiden alan koti- ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on toisaalta huolehtia VATT:n tutkijoiden ikärakenteen muutoksen hallinnasta, ja toisaalta onnistua tekemään hyviä uusrekrytointeja. Tutkijoiden kokonaismäärän arvioidaan säilyvän suunnilleen ennallaan tutkimusohjelmakaudella. 6. Tutkimusaineistot ja menetelmät VATT kehittää edelleen tutkimuksen perustyövälineistöään, joita ovat laajat ja osin ainutlaatuiset tutkimusaineistot ja mallit sekä tutkijoiden kansainväliset kontaktit ja yhteistyö. Tavoitteena on pitää yllä hyviä perustutkimusvalmiuksia kaikilla osaamisalueilla ja kehittää niitä edelleen, jotta tutkimusresurssien tarjoamia mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään päätöksentekoa palvelevassa toiminnassa. 7. Tiedotus ja tutkimuksen vaikuttavuuden parantaminen Tutkimustulosten viestintää ja tulosten tuomista julkiseen keskusteluun lisätään ohjelmakaudella. Tulosten vaikuttavuutta edistetään jo osana asioiden valmisteluprosessia erilaisissa yhteistyöprojekteissa. Sähköistä viestintää parannetaan ohjelmakauden aikana muun muassa kehittämällä VATT:n kotisivuja. Lisäksi tutkijoita kannustetaan osallistumaan tutkimustulosten esittelyyn julkisuudessa nykyistä enemmän. 12