Näkökulmia saariston liikennepalvelujen kehittämiseen Liikenneneuvos Eeva Linkama Saaristoseminaari 2.6.2015
Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa; selvityksen taustat Laki saariston kehityksen edistämisestä (Saaristolaki) v. 1981 Valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalvelut, sekä siitä, että nämä palvelut ovat mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset. Saaristoliikenteen palvelutaso ja liikenteen kilpailuttaminen v.2009 Selvityksen lähtökohtana oli vuoden 2007 hallitusohjelmaan sisältynyt maininta, jonka mukaan saaristoliikenteen palvelut säilytetään vähintään nykytasolla Liikennepoliittinen selonteko v.2012 Tehdään päätös saaristoliikenteen palvelutasosta ja osoitetaan siihen tarvittava rahoitus. Edistyneillä hankintamenettelyillä ja valtion talousarviossa annettavin sopimusvaltuuksin varmistetaan liikenteen pitkäjänteisyys ja kohtuullinen kustannustehokkuus. lvm.fi 2
Maailma muuttuu liikennepalvelut kehittyvät Asiakkaiden kirjo laajenee, tarpeet monimuotoistuvat ja eriytyvät, vaatimustaso kasvaa Ihmisten käyttäytyminen ja asenteet muuttuvat: nousevia trendejä ovat esim. digitalisaatio, jakamistalous, joukkoistaminen, yhteisöllisyys (esim. kimppakyydit) Saaristolain tavoite ja henki edelleen ajankohtaiset kaikkialla Suomessa Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia, jotka on osattava hyödyntää tehokkaasti liikennepalvelujen laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi Valtion talous tulee jatkossa olemaan tiukka, uudenlaisille liikennepalveluille on tilaus lvm.fi 3
Tavoitteena elinvoimainen ja kehittyvä saaristo Saariston vakinaisilla ja osa-aika-asukkailla, matkailijoilla ja saaristossa toimivilla yrityksillä on käytettävissään heidän tarpeisiinsa vastaavat luotettavat, joustavat, turvalliset, ympäristöllisesti kestävät ja kustannuksiltaan kohtuulliset liikennepalvelut. Saariston liikenne- ja viestintäpalvelut muodostavat yhteen toimivan kustannustehokkaan kokonaisuuden, joka pystyy vastaamaan asiakkaiden muuntuvaan kysyntään luotettavasti ja ketterästi. Markkinaehtoiset palvelut sekä digitaalisuuteen sisältyvät mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Liikennepalveluista syntyy saaristoon uudenlaista yrittäjyyttä, kehittyvää liiketoimintaa sekä uusia työpaikkoja ja asutusta. lvm.fi 4
Nykyisiin liikennepalveluihin liittyviä haasteita Yhteysalusliikenteen tarkoituksena on palvella ensisijaisesti saaristossa pysyvästi asuvia henkilöitä eikä se siksi pysty riittävästi palvelemaan kaikkia saariston asiakasryhmiä Eri asiakasryhmien matkoihin ja kuljetuksiin liittyvät tarpeet ovat hyvin moninaisia - paljon toiveita palvelun kehittämiseksi Säännöllistä ja määrämuotoista yhteydenpitoa liikennepalvelun tilaajien, tuottajien ja asiakkaiden kesken ei ole riittävästi Valtion tarjoamat maksuttomat palvelut estävät saariston markkinaehtoisten liikennepalvelujen kehittymisen Yhteysalus- ja maantielauttapalveluihin liittyy paljon uudistamis- ja kehittämistarvetta Digitalisaation, uuden teknologian ja tiedon tarjoamat mahdollisuudet ovat hyödyntämättä Saariston tietoliikenneyhteydet eivät kaikilta osin palvele riittävän hyvin lvm.fi 5
Saariston uuden liikennepalvelukonseptin periaatteita Eri palveluntuottajien yhteispeli Saariston liikennepalveluja tarkastellaan kokonaisuutena, joka muodostuu julkisista, markkinaehtoisista, yhteisöllisistä ja itse tuotetuista liikkumis- ja kuljetuspalveluista. Eri liikennemuotoja yhdistäen Yhdistetään maa-, vesi- ja ilmaliikenteen palvelut (esim. nelikopterit) saumattomaksi ovelta-ovelle palveluksi. Digitaaliset palvelut tehostavat, täydentävät ja korvaavat fyysistä liikkumista. Kaikille asiakkaille tarpeisiin vastaavaa palvelua Monipuolistuva palvelutarjonta mahdollistaa erilaisille asiakkaille nykyistä joustavamman ja oikein ajoitetun palvelun. Asiakkaat mukaan palvelukonseptin kehittämiseen Yhdenvertaisuus maan eri osien kesken Saaristossa tarjolla olevat liikenne- ja kuljetuspalvelut mahdollistavat saaristolain mukaisesti vakinaisen väestön asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin samantasoisesti kuin muillakin maaseutualueilla Suomessa. Markkinaehtoiset palvelut kehittyvät, julkiset palvelut tehostuvat lvm.fi 6
Suunnitellut seuraavat askeleet Liikennepalvelukonseptia vielä kehitetään ja tarkennetaan esitettyjen tavoitteiden ja periaatteiden pohjalta jatkotyötä varten Käynnistetään uuden konseptin mukaisen kokeilun suunnittelu yhdessä saariston asiakkaiden, kuntien ja palveluntuottajien kanssa ja kokeillaan uudenlaista liikennepalvelukonseptia rajatulla alueella Valmistellaan kokeilun ja uuden palvelukonseptin edellyttämät säädösmuutokset Hyödynnetään kokeilun tuloksia yhteysalusliikennepalvelun tulevissa hankinnoissa Uuteen palvelukonseptiin siirrytään vuosikymmenen vaihteessa nykyisten yhteysaluspalvelusopimusten päättyessä. lvm.fi 7
Kiitos mielenkiinnostanne! Liikenneneuvos Eeva Linkama eeva.linkama(a)lvm.fi Puh 0295 34 2476 lvm.fi 8
LVM käynnisti selvityksen saariston liikennepalvelujen kehittämiseksi viime syksynä. Selvitystä on laadittu virkatyönä LVM:n, Liikenneviraston ja Varsinais-Suomen ELYkeskuksen yhteistyönä. Selvityksen lähtökohtana oli v 2012 liikpol selontekoon sisältynyt saaristoliikennettä koskeva kirjaus. On aivan selvää, että saariston asukkailla, erityisesti vakituisesti saaristossa asuvilla on tarve saada varmuus liikennepalvelujen jatkuvuudesta ja toimivuudesta myös tulevaisuudessa. Toimivat liikennepalvelut ovat saariston asukkaille ja yrityksille aivan välttämättömät. Saaristolain tavoitteena onkin ollut varmistaa riittävät liikennepalvelut saariston vakinaiselle väestölle. Saaristolaki on kuitenkin jo lähes 35 vuoden takaa Ajan kuluessa ongelmalliseksi on muodostunut mm. - Vakinaisten asukkaiden rinnalla saariston liikennepalveluja tarvitsevat ja käyttävät nykyisin monet muutkin asiakasryhmät. Liikennepalvelujen järjestämisessä tulee jatkossa myös heidän tarpeisiinsa kiinnittää huomiota. - Palvelutason absoluuttisen tason määrittäminen ja siitä päättäminen pitkälle tulevaisuuteen on vaikeaa tarpeiden koko ajan muuttuessa käytettävissä olevien palvelujen tulisi joustaa ja kehittyä kysynnän muutosten mukaan - muuttuvassa maailmassa palvelutason lukitseminen ei tunnu hyvältä ratkaisulta - Ihmisten jokapäiväisen elämän ja yritysten toiminnan kannalta tarvittavia liikennepalveluja tulisi kansalaisten ja alueiden yhdenvertaisuuden vuoksi tarkastella samoin periaattein kaikkialla Suomessa. Se voitaisiin tehdä saaristolaissa esitetyn määritelmän hengessä, mutta laajemmin eri asiakasryhmiä koskevana. Jo heti työn alussa tuntui siltä, että saariston liikennepalvelujen järjestämistä kannattaisi tarkastella uudella tavalla tulevaisuuteen katsoen ja uudenlaiset mahdollisuudet lvm.fi 9 hyödyntäen.
Saaristossa asuminen saa yhä moninaisempia muotoja pysyvän asutuksen ja loma-asumisen rinnalla osa-aika-asuminen yleistyy. Erilaisilla asukkailla liikkumistarpeet ovat erilaisia eriaikaisia. Myös ikääntyvät ihmiset tarvitsevat tarpeisiinsa räätälöityjä ratkaisuja. Myös liikennepalveluun kohdistuva vaatimustaso yleisesti nousee. Matkailu on saaristossa yhä tärkeämpi elinkeino perinteisten elinkeinojen rinnalla. Uusia matkailukohteita syntyy nopeaa tahtia. Suomen saaristolla on potentiaalia kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi matkailukohteeksi. Jo siksikin saaristoon tarvitaan kehittyviä ja monipuolisia liikennepalveluja juuri oikeaan tarpeeseen. Ihmisen käyttäytyminen ja asenteet muuttuvat ajan myötä. Aineellisen omistamisen ja individualismin sijasta tulevaisuudessa voivat korostua yhä enemmän elämyksellisyys ja yhteisöllisyys sekä erityisesti palveluiden helppo käyttökokemus. Ihmiset kohdistavat taloudelliset resurssinsa eri tavalla ja eri asioihin. Tämä vaatii liikennejärjestelmältä joustavuutta. Maailmanlaajuinen internetin vallankumous, jota voimme kutsua myös digitalisaatioksi vaikuttaa ihmisten elämään sekä yritysten ja yhteiskunnan toimintoihin kiihtyvällä vauhdilla. Digitalisaatio, tieto ja mobiililaitteiden kehittyminen luovat mahdollisuudet yhä enemmän asioita voidaan hoitaa verkon kautta., Myös jakamistalous on uudenlainen ilmiö, jossa olennaista ei ole kaiken tarvittavan omistaminen itse, vaan asioiden, palveluiden tai esim. kulkuvälineiden jakaminen ja yhteiskäyttö muiden kanssa. Teknologian kehittymisen myötä ihmisten tai asiakkaiden on mahdollista osallistua esim. liikennepalvelun toteuttamiseen tai kehittämiseen erilaisin joukkoistamisen keinoin. Myös yhteisöjen oman roolin merkitys palvelujen toteuttajana on jälleen tunnistettu, hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa naapuriapu ja kimppakyydit. Saaristolain tavoitteena lienee alun perin ollut saariston elinvoiman säilyttäminen turvaamalla tarpeita vastaavat liikkumisen peruspalvelut saariston vakinaisille asukkaille. Ajan myötä on muidenkin asiakasryhmien merkitys saariston elinvoiman ja kehittymisen mahdollistajina tunnistettu. Siksi saaristolain määritelmä soveltuu hyvin käytettäväksi pohjana liikennepalvelujen kehittämisessä kunhan sitä tulkitaan hiukan modernimmalla tavalla. Digtaalisuuden ja tiedon yhdistäminen sekä uudenlaiset tekniset ratkaisut tuovat saariston liikenteen järjestämiseen uudenlaisia mahdollisuuksia, jotka on tehokkaasti hyödynnettävä nyt, kun liikenteen lvm.fi 10 palvelukonseptia kehitetään.