Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan?

Samankaltaiset tiedostot
Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan?

Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa

Rahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Luentorunko 11: Työllisyys, tuotanto ja inflaatio

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Mihin rahapolitiikalla pyritään? Rahapolitiikan tavoitteet

Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Luentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrot

Raha ja rahapolitiikka

Talouden mahdollisuudet 2009

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Makrotaloustiede 31C00200

Empiirisiä tutkimuksia euroalueen inflaatio-odotuksista*

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017

EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta

Kappale 1: Makrotaloustiede. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa

Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! libera.fi

Inflaatio ja rahapolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Hidas inflaatio ja alhaiset korot. keskuspankit tarkastelemaan rahapolitiikan strategiaansa.

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Suuren rahoitusmarkkinakriisin taustat ja kriisin kulku. Mika Arola

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari

Makrokatsaus. Kesäkuu 2017

Makrotalousteoria TA4a, kevät 2017 Harjoitus 2

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin

Rahapolitiikka normaalioloissa ja finanssikriiseissä

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Inflaatio ja rahapolitiikka. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Kansainvälisen talouden tila

Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys

Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi?

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari

Kuinka rahapolitiikasta päätetään?

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Tiivistelmä esityksestä seminaarissa Itämeren piirin finanssi-integraatio Turussa

Kansantalouden kuvioharjoitus

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Makrotaloustiede 31C00200

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa Julkinen

Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?

Antti Suvanto Miksi markasta ei tullut kovaa valuuttaa? Rahapolitiikka Suomessa

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

Erkki Liikanen Bank of Finland. Talouden näkymistä

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Talouden näkymistä

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä

Essays in Monetary Economics *

TA3a Makrotalousteoria, kevät 2017 Harjoitus 1

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Suomi maailmantalouden pyörteissä

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria

Talouden tila. Markus Lahtinen

INFLAATIOTAVOITEPOLITIIKKA CASE RUOTSIN KESKUSPANKKI

menestykseen Sakari Tamminen

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria

Taloudellinen katsaus

9 SUHDANNEVAIHTELUT. 1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset. (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu)

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet

Euroalueen taloudesta, EKP:n rahapolitiikasta ja sen välittymisestä euroalueella ja Suomessa

Luentorunko 1: Johdanto

Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla

Luentorunko 1: Johdanto

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström Julkinen 1

*) %-yks. % 2018*)

Talouden näkymät

Kansainvälinen talous ja euroalueen tilanne

Transkriptio:

Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan? Pankinjohtaja, professori Seppo Honkapohja Studia monetaria 29.4.28

Esityksen rakenne Inflaatio, kasvu ja rahapolitiikka 197-luvulta lähtien Rahapolitiikan teorian kehitys samana ajanjaksona => Tutkimuksen merkitys Nykyhetken kehityssuuntia

Kuvio 1: 197-luvun sekava tilanne Inflaatio ja BKT:n kasvu Yhdysvalloissa 197-luvulla, % 14 Inflaatio 12 1 8 6 1974 1975 197 1979 1977 1978 1976 1973 4 1971 1972 2-1 1 2 3 4 5 6 7 BKT:n kasvu Lähteet: US Bureau of Economic Analysis ja Bureau of Labor Statistics.

Kuvio 2: Inflaatio ja disinflaatio Inflaatio ja BKT:n kasvu Yhdysvalloissa 197 27 16 % Inflaatio BKT:n kasvu Volcker Greenspan Bernanke 12 8 4-4 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 Lähteet: US Bureau of Economic Analysis ja Bureau of Labor Statistics.

Kuvio 3: Kansainvälinen kehitys OECD-maat Iso-Britannia 2 15 % Inflaatio Bretton Woodsjärjestelmä murtui BKT:n kasvu 25 2 % Inflaatio Bretton Woodsjärjestelmä murtui BKT:n kasvu 1 15 1 Inflaatiotavoite 1992 5 5-5 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 Lähde: OECD. Uusi-Seelanti Inflaatio BKT:n kasvu % 2-5 2 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 Lähde: OECD. Kanada Inflaatio BKT:n kasvu % 15 1 Inflaatiotavoite 199 15 1 Inflaatiotavoite 1991 5 5-5 -1 Bretton Woodsjärjestelmä murtui 197 1975 198 1985 199 1995 2 25-5 Bretton Woods - järjestelmä murtui 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 Lähde: OECD. Lähde: OECD.

Kuvio 4: Suomen kehitys 2 % Inflaatio BKT:n kasvu 15 Revalvaatio 5.1% Devalvaatio 5.7% Devalvaatio 3.% Revalvaatio 2.% Revalvaatio 4.% 1 Devalvaatio 5.7% Devalvaatio 12.3% Inflaatiotavoite 5 Devalvaatio 8% Revalvaatio 2.4% Revalvaatio 1.7% Kellutus ERMkytkentä EMU -5-1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 Lähde: Tilastokeskus.

Tutkimuksen sekava tilanne 197-luvulla Perinteinen keynesiläinen teoria ajautui vaikeuksiin: - Inflaation ja työttömyyden samanaikainen kasvu - Phillipsin käyrän kuvaama riippuvuus katosi (uudelleen kuvio 1)

Kuvio 1: 197-luvun sekava tilanne Inflaatio ja BKT:n kasvu Yhdysvalloissa 197-luvulla, % 14 Inflaatio 12 1 8 6 1974 1975 197 1979 1977 1978 1976 1973 4 1971 1972 2-1 1 2 3 4 5 6 7 BKT:n kasvu Lähteet: US Bureau of Economic Analysis ja Bureau of Labor Statistics.

Opillinen kritiikki Friedman-Phelps kritiikki: inflaatio ei vaikuta työttömyyteen pitkällä aikavälillä Monetarismi: inflaatio voidaan pysäyttää rahapolitiikan avulla Rationaaliset odotukset uusi teoreettinen kehityssuunta: - rahapolitiikan toimintatapa vaikuttaa inflaatio-odotuksiin (Lucasin kritiikki)

Kolme nobelistia Milton Friedman Nobel-palkinto 1976 Robert Lucas Nobel-palkinto 1995 Edmund Phelps Nobel-palkinto 26

198-luku ja siirtyminen 199-luvulle USA:ssa Paul Volckerin disinflaatio: - aluksi erittäin kireä rahapolitiikka - kustannukset: hidas kasvu ja työttömyys - rahan määrän säätely ei toiminut - Fedin uskottavuutta testattiin inflaatiopelkojen (pitkien korkojen nousu) kautta Volckerin kauden opetus: => hyvin ajoitettu korkopolitiikka voi estää inflaation ilman vakavaa taantumaa Alan Greenspanin kausi alkoi v. 1987

Paul Volcker, Chairman of the Federal Reserve 1979-87 Alan Greenspan, Chairman of the Federal Reserve 1987-26

Alan Greenspanin kauden alkupuoli Pyrkimys vakiinnuttaa implisiittisen inflaatiotavoitteen toimintamalli - hän aloitti inflaatiopelon aikana, lisäksi lokakuun 1987 pörssiromahdus. - inflaatio nousi 6 prosenttiin v. 199 => rapon kiristäminen => lievä taantuma Asteittain toimintamalli tuli uskottavaksi => vakaan kehityksen aikakausi alkoi. (kuvio 2 uudelleen)

Kuvio 2: Inflaatio ja disinflaatio Inflaatio ja BKT:n kasvu Yhdysvalloissa 197 27 16 % Inflaatio BKT:n kasvu Volcker Greenspan Bernanke 12 8 4-4 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 Lähteet: US Bureau of Economic Analysis ja Bureau of Labor Statistics.

Muu maailma Rahoitusmarkkinoiden liberalisointi monissa maissa, ulkoisten pääomaliikkeiden vapauttaminen => paineita siirtyä pois kiinteän valuuttakurssin järjestelmästä Inflaatiotavoite alkoi yleistyä rahapolitiikan toimintamalliksi - Uusi-Seelanti 199, Kanada ja Chile 1991 - Israel ja Iso-Britannia 1992, Ruotsi ja Suomi 1993 - jne. (kuviot 3 ja 4 uudelleen)

Kuvio 3: Kansainvälinen kehitys OECD-maat Iso-Britannia 2 15 % Inflaatio Bretton Woodsjärjestelmä murtui BKT:n kasvu 25 2 % Inflaatio Bretton Woodsjärjestelmä murtui BKT:n kasvu 1 15 1 Inflaatiotavoite 1992 5 5-5 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 Lähde: OECD. Uusi-Seelanti Inflaatio BKT:n kasvu % 2-5 2 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 Lähde: OECD. Kanada Inflaatio BKT:n kasvu % 15 1 Inflaatiotavoite 199 15 1 Inflaatiotavoite 1991 5 5-5 -1 Bretton Woodsjärjestelmä murtui 197 1975 198 1985 199 1995 2 25-5 Bretton Woods - järjestelmä murtui 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 Lähde: OECD. Lähde: OECD.

Kuvio 4: Suomen kehitys 2 % Inflaatio BKT:n kasvu 15 Revalvaatio 5.1% Devalvaatio 5.7% Devalvaatio 3.% Revalvaatio 2.% Revalvaatio 4.% 1 Devalvaatio 5.7% Devalvaatio 12.3% Inflaatiotavoite 5 Devalvaatio 8% Revalvaatio 2.4% Revalvaatio 1.7% Kellutus ERMkytkentä EMU -5-1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 Lähde: Tilastokeskus.

Rahapolitiikan tutkimus 198-luvulla rationaalisten odotusten hypoteesi vakiintui nopeasti osaksi makrotaloustieteen valtavirtaa Johdonmukaisen politiikan etuja koskeva kontribuutio (Kydland, Prescott, Calvo, Barro, Gordon) => rahapolitiikan uskottavuus Rahapolitiikan mallinnus korkopolitiikan muodossa (Patinkin, McCallum)

Kaksi nobelistia Finn Kydland Nobel-palkinto 24 Edward Prescott Nobel-palkinto 24

Tutkimus 198-luvulla, jatkoa Ei yksimielisyyttä makrotalouden konsensus-mallista Kiistat koskivat ennen muuta markkinoiden toimintakykyä => ovatko hintajäykkyydet merkittäviä? Rationaalisten odotusten vallankumous eteni empiirisen tutkimuksen puolella - RO ekonometria - kalibrointimenetelmät

Rahapolitiikka 199-luvulla USA:ssa ja monissa muissa maissa suuren vakauden aikakausi. - matala inflaatio, pienet BKT:n vaihtelut (kuvio) Manner-Euroopassa siirtyminen kohti Euro-järjestelmää Suomi: pois kiinteästä valuuttakurssista, talouden kriisi ja ulospääsy, päätös osallistua Euroopan rahaliittoon

Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian BKT ja inflaatio 199-27 8 BKT:n kasvu, Yhdysvallat BKT:n kasvu, Iso-Britannia % Inflaatio, Yhdysvallat Inflaatio, Iso-Britannia 6 4 2-2 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Lähteet: US Bureau of Economic Analysis, Bureau of Labor Statistics ja OECD.

Rahapolitiikan tutkimus 199-luvulta lähtien Taylorin sääntö ja periaate - koron tulee reagoida voimakkaasti inflaatioon Reaalisten suhdanne-vaihtelujen (RBC) teoria, vähätteli rahatalouden merkitystä - ongelmana oletus täysin joustavista hinnoista - tärkeä metodologinen kontribuutio Rahapolitiikan konsensus, uuskeynesiläinen malli - metodologinen perusta kuten RBC-malleissa, MUTTA - epätäydellinen kilpailu ja hintajäykkyydet keskeisiä

Uuskeynesiläinen malli tarjoaa teoreettiset perusteet puhtaalle inflaatiotavoitteelle (Goodfriend, King, Rotemberg, Woodford, jne.): - optimaalinen politiikka = vakaa inflaatio - vakaa inflaatio tarkoittaa hintojen jatkuvaa sopeutumista keskimäärin - tällöin myös BKT on lähellä potentiaalista tasoaan - vakaan inflaation tulee myös olla matalalla tasolla (inflaation kustannukset)

Reaalikorko (=nim.korko miinus odotettu inflaatio) - + Odotettu kokonaiskysyntä Kokonaiskysyntä kysyntäsokki Kokonaiskysyntä Odotettu inflaatio + + Inflaatio kustannussokki 25

Puhtaan inflaatiotavoitteen optimaalisuus perustuu siihen, että kokonaiskysynnän häiriöt voidaan eliminoida oikealla korkopolitiikalla Toisaalta inflaatiota koskevia häiriöitä ei kokonaan voida eliminoida. => joustava inflaatiotavoite (Svensson, Woodford, jne.).

Rahapolitiikan toiminta, muita näkökohtia Inflaatiotavoitteen uskottavuus ja rahapolitiikan sitoutuneisuus ovat tärkeitä - jos poikkeamat ovat väliaikaisia, ennustettavuus paranee - inflaatiopelot vähenevät - voi (osittain) ankkuroida inflaatio-odotukset Läpinäkyvät tavoitteet ja toimintatavat parantavat uskottavuutta - toiminnan vastuullisuus (accountability)

Tutkimuksen kehityssuuntia Rahoitusjärjestelmän vakaus tullut jälleen ajankohtaiseksi teemaksi - aina mukana konsensus -suunnan traditiossa, mutta jäi välillä taustalle Taloudenpitäjien epätäydellinen tietämys - talouden rakennetta koskeva epävarmuus - vaikutukset odotusten muodostukseen - rahapolitiikan muotoilu ja kommunikaatio näissä olosuhteissa