LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ IÄKKÄIDEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA Vanhuspalvelulaki
Lain valmistelun taustaa 1/3 Lain valmisteluna taustana on hallituksen vastaus välikysymykseen 29.9.2009: vastauksessa evästettiin lainvalmistelua seuraavasti: Uudella lailla on tarkoitus nostaa osa laatusuosituksissa olevista asioista lain tasolle, koota eri laeissa olevat ikäihmisten palveluita koskevat säädökset sekä luoda valvontaviranomaisille edellytykset vanhuspalvelujen laadun valvonnalle. Lainsäädännöllä on vahvistettava asiakkaan asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Valmistelu kytkettiin osaksi sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistavan työryhmän työtä. Työryhmän väliraportissa 2 todettiin, että työryhmä piti iäkkäiden ihmisten aseman parantamista välttämättömänä, mutta katsoi, että pelkästään iäkkäitä ihmisikä koskeva erillislaki voi muodostua ongelmalliseksi. Ikään perustuvan lain vaarana pidettiin sitä, että laki asettaa toimintakyvyltään rajoittuneet henkilöt epätasa-arvoiseen asemaan heidän iästään riippuen.
Lain valmistelun taustaa 2/3 Erillislain laadinnasta riippumatta voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvät iäkkäiden ihmisten asemaa, oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat säännökset pitää työryhmän mukaan tarkistaa ja tarvittaessa niitä on vahvistettava. Lisäksi olemassa olevaan ja valmisteltavaan lainsäädäntöön tulisi tarvittaessa lisätä iäkkäiden ihmisten asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin koskevaa sääntelyä. Seuraavia iäkkäitä ihmisiä koskevan sääntelyn uudistamisen lähtökohtia korostettiin: - hyvinvoinnin edistäminen ja voimavaraistaminen sekä hyvinvointierojen kaventaminen - osallisuuden mahdollistaminen ja tukeminen - itsenäisen suoriutumisen tukeminen ja edistäminen puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin estämällä näin ongelmien kasautuminen, sekä - pääsy palvelutarpeen arviointiin ja määrältään ja laadultaan riittävien palvelujen turvaaminen.
Lain valmistelun taustaa 3/3 Keväällä 2011 julkistettu lakiluonnos valmisteltiin em. lähtökohdista. Luonnos laiksi luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle 9.3.2011 Luonnoksesta pyydetyissä lausunnoissa lain sisältöä kannatettiin, mutta erillislaki jakoi mielipiteitä. Esimerkiksi Suomen Kuntaliitto lausui, että: ikääntyneiden sosiaalipalveluja tarkastellaan osana uudistuvaa sosiaalihuoltolakia ja yleisiä sosiaalipalveluja. Uudistuva sosiaalihuoltolaki ja 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki sovitetaan yhteen niin, että ne mahdollistavat eheät palvelukokonaisuudet. Kuntaliiton mukaan ei pidä säätää erillistä lakia iäkkäiden henkilöiden sosiaalipalveluista. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson asetti marraskuussa 2011 lain jatkovalmistelua varten ohjausryhmän, jonka yksityiskohtaisina tehtävinä oli valmistella jatkovalmistelun keskeiset peruslinjaukset, arvioida lakiehdotuksen keskeisiä ihmisiin kohdistuvia ja taloudellisia vaikutuksia sekä tukea jatkovalmistelua niin, että hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle vuoden 2012 aikana. Ohjausryhmä luovutti ehdotuksensa 19.4.2012. Ohjausryhmän ehdotuksesta oli mahdollisuus antaa lausuntoja 8.6.2012 asti.
Guzenina-Richardson: Vanhuspalvelulaki avataan tarvittaessa Riittävä ja osaava henkilöstö vanhuspalveluihin Vanhuspalvelut lailla kuntoon Vanhuspalvelulaki on arvovalinta ja rahakysymys Ei määrää ilman laatua - vanhuspalvelulaki tietää kuntapäättäjille päänvaivaa Uutisanalyysi: Vanhuspalvelulaista kehkeytyy vielä lihava riita Vanhuspalvelulaki etenee nytkähdellen Vanhuspalvelulaki uhkaa vesittyä Vanhuspalvelulaki kompuroiden eteenpäin Ikäihmisten kotihoitoon ei tule hoitajamitoitusta Demarien vaatima henkilöstöasetus pyyhittiin pois vanhuspalvelulaista Ministeriö luopuu hyvän hoidon tarkasta hoitajarajasta Hallitus munaa taas, vanhuspalvelulaki ei onnistu Vanhuspalvelulaki muuttui viime metreillä Vanhuspalvelulaki tulee oletko valmis?
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) 980/2012 (HE 160/2012) StVM 27/2012 annettu 28.12.2012 voimaan 1.7.2013
LAIN TAVOITTEET - Väestötaso (vanhuuseläkeikäiset = ikääntyneet) - hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista tuetaan - vaikuttamismahdollisuus kunnan päätöksentekoon paranee - Henkilötaso (toimintakyky heikentynyt korkeaan ikään liittyvistä syistä = iäkkäät) - laadukkaiden, oikea-aikaisten, yksilöllistä tarvetta vastaavien palvelujen saanti paranee - mahdollisuus vaikuttaa omien palvelujen toteuttamiseen vahvistuu
KOLME LÄHESTYMISTAPAA TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEKSI 1. Kunnille yleisiä velvoitteita huolehtia ikääntymispolitiikkansa asianmukaisuudesta (2 luku) 2. Iäkkään henkilön palvelutarpeiden selvittämistä ja niihin vastaamista koskevat säännökset (3 luku) 3. Palvelujen laatua koskevat säännökset (4 luku)
Kunnan yleiset velvollisuudet
KUNNAN YLEISET VELVOLLISUUDET (2 luku) Yhteistyö kunnan sisällä + muiden toimijoiden kanssa Suunniteltava valtuustokausittain toimenpiteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi + iäkkäiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi Osoitettava riittävät voimavarat suunnitelman toteuttamiseksi Arvioitava vuosittain palvelujen riittävyyttä ja laatua Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus + kielelliset oikeudet varmistettava Riittävästi monipuolista asiantuntemusta hankittava Vanhusneuvosto asetettava ja toimintaedellytykset turvattava Hyvinvointia edistäviä palveluja järjestettävä
Kunnan suunnitelmassa (5 ): - arvioidaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila - määritellään tavoitteet hyvinvoinnin tukemiseksi ja palvelujen kehittämiseksi - määritellään toimenpiteet, joilla kunta vastaa tavoitteiden toteutumisesta - arvioidaan tarvittavat voimavarat - määritellään eri toimialojen vastuut - määritellään, miten kunta toteuttaa yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa
Palvelujen riittävyyden ja laadun arviointi (6 ) - kunnan sosiaalitoimi huolehtii vuosittain osaksi terveydenhuoltolain mukaista hyvinvointikertomusta - pohjana säännöllinen palaute asiakkailta, omaisilta ja kunnan henkilöstöltä - sosiaaliasiamiehen vuosittainen raportointi huomioon - kootaan tiedot taloudellisista voimavaroista, henkilöstön määrästä ja koulutuksesta
Kunnan käyttöön monipuolista asiantuntemusta (10 ), erityisesti: - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä - gerontologisesta hoito- ja sosiaalityöstä, geriatriasta, lääkehoidosta, ravitsemuksesta, kuntoutuksesta - hankinta edellyttää usein yhteistyötä muiden kuntien ja toimijoiden kanssa; myös erilaiset sähköiset välineet avuksi
Vanhusneuvosto (11 ) - otettava mukaan suunnitelman (5 ) valmisteluun, palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin (6 ) - laaja mahdollisuus vaikuttaa kunnan toimintojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa - organisointi kunnan päätettävissä ikääntyneelle väestölle riittävä edustus (ml. vanhusjärjestöt) - toimintaedellytykset: mm. kokousjärjestelyt ja niistä aiheutuvat kustannukset
Ikääntyneen väestön hyvinvointia edistävät palvelut (12 ) - Neuvontapalveluja oltava saatavilla - Kunnan tarjottava erityisesti riskiryhmiin kuuluville terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä - Toteuttamistavat kunnan harkinnassa - Kaikkiin em. toimintoihin kuuluu: - monipuolinen neuvonta ja ohjaus - varhainen ongelmien tunnistaminen ja tuki HUOM: TERVEYDENHUOLTOLAIN 20 (IÄKKÄIDEN NEUVONTAPALVELUT) ON KUMOTTU
IÄKKÄÄN HENKILÖN PALVELUTARPEISIIN VASTAAMINEN
PALVELUN TARPEISIIN VASTAAMINEN - Yleiset periaatteet - Pitkäaikaishoidon toteuttamisen periaatteet - Palveluntarpeiden selvittäminen - Palvelusuunnitelma - Vastuutyöntekijä - Päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja oikeus saada myönnetyt palvelut
Yleiset periaatteet (13 ) - Iäkkäälle järjestettävät sote-palvelut: - ovat laadukkaita, oikea-aikaisia ja riittäviä - tukevat hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta - ehkäisevät ennalta muuta palveluntarvetta - sisältävät neuvontaa ja ohjausta
Pitkäaikaishoitoa ohjaavat periaatteet (14 ) - - hoito ensisijaisesti kotona tai kodinomaisissa oloissa ja räätälöityjen palvelujen avulla - laitoshoito vain lääketieteellisin perustein tai jos se on muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta - turvallisuus, merkityksellinen ja arvokas elämä - sosiaalinen vuorovaikutus, mielekäs hyvinvointia ylläpitävä toiminta - iäkkäille avo- ja aviopuolisoille mahdollisuus yhteisasumiseen - hoitojärjestelyn pysyvyys
Palveluntarpeiden selvittäminen (15 ) - kokonaisvaltaisesti, ammatillisesti, yhteistyössä - aloitettava viipymättä sen jälkeen kun aloite siihen tullut iäkkäältä itseltään, omaiselta tai viranomaiselta - toimintakyky (fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen) arvioitava luotettavia välineitä käyttäen otettava huomioon ympäristön esteettömyys, asumisen turvallisuus ja lähipalvelujen saatavuus
Missä tilanteissa selvittäminen aloitettava? - iäkäs henkilö tai joku hänen puolestaan sitä pyytää (vrt. SHL 40 a ) - iäkäs henkilö on tehnyt hakemuksen saadakseen sosiaalipalveluja - neuvontapalvelujen yhteydessä on ilmennyt tarve selvityksen tekemiseen - iäkkään henkilön palvelun tarpeesta on tehty ilmoitus lain 25 :n mukaisesti - sosiaalipalveluja saavan iäkkään henkilön olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia
Palvelusuunnitelma (16 ) - Tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kun iäkkään henkilön toimintakyky on arvioitu - ja sen perusteella palvelujen tarve selvitetty - Määritellään palvelukokonaisuus joka tarvitaan - toimintakyvyn tukemiseksi - hyvän hoidon turvaamiseksi - Iäkkään henkilön kanssa neuvoteltava vaihtoehdoista - Hänen näkemyksensä kirjattava suunnitelmaan
Vastuutyöntekijä (17 ) - Nimettävä, jos iäkäs henkilö tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen liittyvissä asioissa - Tehtävät: - seuraa palvelusuunnitelman toteutumista ja asiakkaan palvelun tarpeiden muutoksia - on yhteydessä palvelujen järjestämisestä vastaaviin tahoihin - neuvoo ja auttaa asiakasta palvelujen ja etuuksien saannissa
Päätös sosiaalipalveluista ja oikeus saada myönnetyt palvelut (18 ) - Hakemus voidaan tehdä suullisesti (viranomainen kirjaa) - Kiireellisessä tapauksessa päätös tehtävä ja palvelut järjestettävä viipymättä - Muussa tapauksessa päätös ilman aiheetonta viivytystä ja myönnetyt palvelut viimeistään 3 kk:n kuluessa - päätöksenteosta - kielteinen päätös jos palvelua ei ole saatavissa muutoksenhakumahdollisuus - Päätöstä tehtäessä otettava huomioon periaatesäännökset (mm. palvelujen riittävyys) - Riittävyyden arvioinnin perustana palveluntarpeiden selvitys ja palvelusuunnitelma - jos siitä poiketaan, syy kirjattava päätökseen
PALVELUJEN LAADUN VARMISTAMINEN
PALVELUJEN LAADUN VARMISTAMINEN IÄKKÄILLE PALVELUJA TARJOAVASSA TOIMINTAYKSIKÖSSÄ - Toimintayksikkö = toiminnallinen kokonaisuus, jossa tuotetaan sote-palveluja pääasiassa iäkkäille palveluntuottajan tiloissa (esim. asumispalvelu) tai iäkkään kodissa (esim.kotipalvelu) - Nämä koskevat sekä yksityisiä että kunnan tuottamia palveluja: - Perussäännös palvelujen laadusta (19 ) - Henkilöstö (20 ) - Johtaminen (21 ) - Toimitilat (22 ) - Omavalvonta (23 ) - Viranomaisvalvonta (24 )
Palvelujen laatu (19 ) - Iäkkäälle henkilölle tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja niiden on turvattava hänelle hyvä hoito ja huolenpito.
Henkilöstö (20 ) - henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen vastattava iäkkäiden määrää ja palvelujen tarvetta - jos palvelun tuottajan tiloissa hoidettava iäkäs henkilö tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa, paikalla oltava riittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina
Johtaminen (21 ) - Toimintayksikössä on oltava johtaja. - Johtaja vastaa, että asiakastyössä noudatetaan 13, 14 ja 19 :n periaatteita + toiminta täyttää muutkin sille asetetut vaatimukset. - Johtamisen tuettava laadukasta palvelujen kokonaisuutta, kuntouttavan työotteen edistämistä, yhteistyötä, toimintatapojen kehittämistä.
Toimitilat (22 ) - Palveluntuottajan huolehdittava että iäkkäiden henkilöiden käytössä olevat palveluntuottajan toimitilat ovat riittävät, turvalliset, esteettömät, kodikkaat sekä muutenkin olosuhteiltaan sopivat heidän tarpeisiinsa nähden
VALVONTA - Omavalvonta (23 ) - toimintayksikön johtaja huolehtii - omavalvontasuunnitelma pidettävä nähtävänä, toteutumista seurattava mm. asiakkailta ja henkilöstöltä kerättävän palautteen avulla - Valvira antaa tarkempia määräyksiä - Viranomaisvalvonta (24 ) - viittaus voimassa oleviin valvontasäännöksiin
ERINÄISET SÄÄNNÖKSET (5 luku) - Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta (25 ) - terv.huollon ammattihenkilön ja eräiden viranomaistahojen, jotka ovat tehtävässään saaneet tiedon iäkkäästä henkilöstä, joka ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään - tehtävä ilmoitus sos.huollosta vastaavalle viranomaiselle - kotiutuminen terv.huollon laitoshoidosta - terv.huollon ammmattihenkilön tehtävä aina ilmoitus sos.viranomaiselle! - Odotusaikojen julkaiseminen (26 ) - kunnan julkaistava ½ -vuosittain tiedot, missä ajassa iäkäs voi saada hakemansa palvelut
Laki voimaan 1.7.2013-1.1.2014 lukien: - kunnan suunnitteluvelvoite (5 ) ja velvoite arvioida palvelujen riittävyyttä ja laatua (6 ) - vanhusneuvosto (11 ) 1.1.2015 lukien: - kunnan käytettävissä oleva asiantuntemus (10 ) - vastuutyöntekijä (17 ) - omavalvonta (23 )
EDUSKUNNAN PONNET: - hallituksen arvioitava henkilöstömitoituksen toteutuminen vanhuspalvelulaissa tarkoitetulla tavalla v. 2014 ja jos ymp. vrk hoidossa ei ole saavutettu minimimitoitusta (0,5), hallituksen annettava esitys lain täsmentämisestä - hallituksen arvioitava lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia erityisesti ikääntyneen väestön hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn, sote-palvelujen saatavuuteen sekä kunnille aiheutuviin kustannuksiin
Lain taloudelliset vaikutukset: - Kustannukset lisääntyvät portaittain vuodesta 2013 vuoteen 2015 - Valtionosuus arvioiduista lisäkustannuksista 54,3 % kunnat maksavat 45,7 % lisäkustannuksista - Tarkkoja arvioita taloudellisista vaikutuksista vaikea tehdä. Lisäkuluja tulee tarpeista lisätä henkilöstöresursseja tai ostopalveluja - 5 :n suunnitelma: 4,6 miljoonaa - 10 :n asiantuntemuksen hankkiminen: 40 miljoonaa - Vanhusneuvostot (11 ): 1 miljoona - Hyvinvointia tukevien palvelujen laajentaminen (12 ): 8,1 miljoonaa - Palvelutarpeen arviointi: 10 miljoonaa - Vastuutyöntekijä (17 ): 25,4 miljoonaa - Sosiaalipalvelujen lisääminen odotusajan lyhentämiseksi (18 ): 30 miljoonaa - Henkilöstösuosituksen minimin tavoittaminen (20 ): 30,9 miljoonaa - Omavalvonta (23 ): 1 miljoona vuonna 2013 lisäkustannuksia 50,2 miljoonaa, 2014 yhteensä 100,4 miljoonaa ja 2015 yhteensä 151 miljoonaa
Vanhuspalvelulaki yrittää pelastaa sekä vanhukset että valtion Odotettu vanhuspalvelulaki Vanhuspalvelulaki voimaan - alalla työskentelevät kritisoivat Vanhuspalvelulaki voimaan muuttuuko mikään? Vanhuspalvelulaki hyydyttää hymyjä Vanhuspalvelulaki ei korvaa halausta "Tämä ei ole inhimillistä" - vanhuspalvelulakia rikotaan räikeästi Ei välipalaa ja vaipanvaihtoa liian harvoin Vanhuspalvelulaki ärhäköitti vaatimaan muutoksia Kiuru A-studiossa: Vanhuspalvelulaki käänsi SDP:n kannatuksen laskuun Vanhuspalvelulaki tuo myös osallisuutta