Vyöhykkeen esiselvityksen tulokset

Samankaltaiset tiedostot
Euregio Karelia Strategian 2020 toimeenpanon tilannekatsaus. Euregio Karelian hallitus

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day Wille Markkanen

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen

Toinen valtatie Pietarista Suomeen

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Kilpailukykyä ja vetovoimaa. Mikko Helander Kesko Oyj, pääjohtaja

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

Yhdistää puoli Suomea

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Etelä Suomen näkökulmasta

RAKENNEMALLI 2040

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA (6)

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

OSAAMISPROFIILIKYSELY IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

OULUN SEUDUN LIIKENNE Pasi Heikkilä

Maakuntakaavoittajien biotalouspäivä Joensuu. Pasi Pitkänen

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari Kouvolassa

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?

Kainuun metsäohjelma

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS

Kajaani-Sotkamo rakennemalli

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Matkatoimistokysely Venäjällä

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Pääministeri Juha Sipilän hallitus Sisäministeriö Valtiovarainministeriö Lappeenranta,

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana

Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia

Euregio CBC Karelia Paavo Keränen Aluekehityspäällikkö Kainuun liitto

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

SALPAUSSELKÄ UNESCO GLOBAL GEOPARK. Visio: Suomen kansainvälisesti merkittävin geologiaan perustuva luontomatkailukohde Pirjo Räsänen

Vastuullisesti kasvava Lappi

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Ajankohtaista POS-ELYstä

Kaupan logistiikan kehittäminen ja ajatuksia lähituottajien logistiikkaratkaisuista

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Parasta kasvua vuosille

VALTAKUNNALLINEN LIIKENNEJÄRJESTEL- MÄSUUNNITELMA ja 12-v toimenpideohjelma

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

ELO-EGLO -seminaari Valtiosihteeri Perttu Puro

Joensuun seutu. Kaupaks -hanke. Joensuun seudull

Tervetuloa Kuhmoon

Itä-Suomen on rakennettava vahvuuksilleen. Mikko Helander, K-ryhmän pääjohtaja

Forssan seudun visio Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö

KAINUUN VENÄJÄ-LIIKETOIMINNAN STRATEGIA

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja

Linnasta Linnaan - Castle to Castle

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Yleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta:

Transkriptio:

Vyöhykkeen esiselvityksen tulokset BARENTSIN KEHITYSKÄYTÄVÄN: PETROSKOI-NIIRALA-JOENSUU-KAJAANI-OULU YHTEISTYÖFOORUMI 14.1.2016 Nuoriso- ja matkailukeskus Hyvärilä Oy, Nurmes

Vyöhykkeen profiili? Toiminnallinen sisältö? Yhteistyön muodot ja toimijat? Konkreettinen toteuttaminen? 2

VYÖHYKKEET Mikä on NiiKa vyöhykkeen erityinen rooli ja vahvuudet? Miten se erottuu muista kehittämisvyöhykkeistä? Kansainväliset kehittämisvyöhykkeet Muut Niikan kannalta merkittävät käytävät/ vyöhykkeet

Mikä on Niiralan rajanylityspaikan profiili ja miten sitä halutaan kehittää? Miten muut rajanylityspaikat kehittyvät, Oulu mikä on venäläisten investointihalukkuus? Kajaani VARTIUS (rautapelletti, henkilöliikenne) 346 000 ylitystä (01-10 / 2015) Joensuu IMATRA NIIRALA (puukuljetukset, henkilöliikenne) 1 300 000 ylitystä (01-10 / 2015) PARIKKALA 1 371 000 ylitystä (01-10 / 2015) Petrosko i NUIJAMAA 1 999 000 ylitystä (01-10 / 2015) VAINIKKALA (raideliikenne) 364 000 ylitystä (01-10 / 2015) VAALIMAA 2 108 000 ylitystä (01-10 / 2015)

PETROSKOI-NIIRALA-JOENSUU-KAJAANI-OULU -KEHITTÄMISVYÖHYKE Tuloksia kehittämiskyselystä ja haastatteluista 5

Vastaajien taustatiedot Vastauksia yhteensä 66 kpl 6

Vyöhyke kytkeytyy erityisesti Pietarin ja Oulun talousalueisiin, mutta myös muut yhteydet ovat tärkeitä 7

Välillisesti vyöhykkeen vaikutuspiiri ulottuu todella kauas jopa Kauko-Itään Kehityskäytävää ei juuri tunnisteta millään toimialalla eikä yhdessäkään organisaatiossa sen paremmin suunnitelmana kuin varsinkaan käytännön toimintana Orastavaa yhteydenpitoa Pohjois-Ruotsiin (Kiiruna ja Jällivaara) maanrakennuksen sekä infra- ja talorakennuksen aloilla Kajaanin ja Oulun suuntiin sekä edelleen Perämeren kaarelle suuntautuminen yrityskohtaista. OuKa-vyöhykkeellä on suuri merkitys Kainuun ja Oulun välillä Petroskoihin (ja muualle Karjalan tasavaltaan) mittakaavaltaan, laajuudeltaan, syvyydeltään ja intensiteetiltään hyvin vaihtelevaa kanssakäymistä Tarkastelussa oltava laaja, kansainvälinen perspektiivi, joka palvelee neljän valtion ja 13 maakunnan edunvalvontaa. Raideyhteys Kiinasta Arkangeliin ja edelleen logistinen yhteys vyöhykkeen kautta Atlantille Toimivat yhteydet vyöhykkeen kautta Pietariin ja Moskovaan aivan välttämättömiä

Venäjä on haasteellinen Rajantakainen alue Venäjän köyhintä; taloudellinen toiminta rajallista; potentiaaleja paljonkin ja myös mahdollisuuksia, mutta toimintaympäristö ja toimintatavat monella tapaa haasteelliset; infra kehittyy, mutta siinä on edelleen puutteita (erityisesti saavutettavuus Pietarin alueelta paranee koko ajan) Fokus laajemmaksi Petroskoista ja Karjalan tasavallasta 1) Pietarin alueelle, 2) Moskovan alueelle, 3) Venäjän kauko-osiin ja ex. IVY-maihin ja 4) Kiinaan Venäjän taloudellinen ja poliittinen taantuma on väliaikaista seuraavaan nousuvaiheeseen ja kulutuskysyntään on valmistauduttava; Venäjällä valtava paine kuluttamiseen ja matkustamiseen Yrittäjillä kyynisyyttä Venäjän kehittämisen suhteen. Tällä hetkellä investoinnit ovat jäissä, mutta pientä viriämistä on näköpiirissä Petroskoi-Niirala-Joensuu-Kajaani-Oulu -vyöhykkeen kehittymiseen vaikuttaa ratkaisevasti Venäjän investoinnit; Parikkalan kehittyminen heikentää vyöhykettä, mutta rajanylityspaikat voivat myös profiloitua

Tärkeää selkeä, yhteinen tavoite ja sitoutuminen konkreettisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi Selkeä tahtotila ja visio ja niihin sitouttaminen pitkäjänteisen yhteistyön kautta Realistiset suunnitelmat, kehittämiskohteiden profilointi ja priorisointi, uutta yritystoimintaaja työpaikkoja Vyöhykkeen vetovoiman hyödyntäminen kehittämällä laadukkaita matkailukohteita Rajanylittämistä helpottavat toimet, kuten 72 h viisumivapaus Liikenneinfran kehittäminen: poikittaisen raideliikenteen avaaminen Joensuusta Ouluun, tieverkon kunnostaminen (mm. Vt 22) 10

Vyöhyke rakentuu ja profiloituu ennen kaikkea matkailun, metsä- ja biotalouden ja logistiikan ympärille 11

Elinkeinoelämässä on potentiaalia, mutta miten sitä voitaisiin hyödyntää? Suurin potentiaali ja mahdollisuus biotaloudessa (metsä, puu, muut biotuotteet) Muu merkittävä potentiaali on matkailussa, elintarviketuotannossa (mm. maatalouskoneet), kaivannaisteollisuudessa, konepajateollisuudessa, kulttuurin tuotteistamisessa sekä yliopistoyhteistyössä Petroskoin, Pietarin ja Moskovankin kanssa Muita mahdollisuuksia on mm. muoviteollisuudessa, musiikkialan yhteistyössä, ITalalla, kemikaalituotannossa ja -teollisuudessa sekä kierrätystoiminnassa (metalli) Venäläisten komponenttien kokoaminen EU-markkinoiden Made in Finland tuotteiksi Rakentamisen tarpeet Karjalan tasavallassa suuret, mutta mitkä ovat suomalaisten mahdollisuudet? Onko Kiina tullut lähemmäksi Pohjois-Karjalaa kuin Barents? 12 2015-11-19

Runsaat metsävarat ja muut biotalouden raakaaineet pitkälle jalostettuina ja niihin liittyvä osaaminen ovat vyöhykkeen mahdollisuus Kunnostetun radan käyttö puuraaka-aineen ja jatkojalosteiden kuljetuksessa Metsä- ja Biotalous osaamisen (koulutus / teknologia) vienti Venäjälle Hajautetun energiatuotannon käytävä - bioterminaalit poikki Suomen Kehittämiskäytävän biopolttoaineen tankkauspisteet Biojalostamoiden verkosto kehittämiskäytävän varrella rakenteilla ja suunnitteilla 13

BIOTALOUS Biotalous tarvitsee konkreettista yritystoimintaa, työpaikkoja ja toimivan logistiikan Oulu Kajaani Biotalouden keskittymät Raakapuuterminaalit Joensu u Petrosko i

Kehittyvät kaupungit ja muut taajamat tukevat vyöhykkeen elinkeinotoimintaa Hyvä saavutettavuus ja saavutettavuuden parantaminen Kehittämiskäytävä-ajattelun sisällyttäminen kaupunkien strategioihin Palvelutarjonnan monipuolistaminen, palvelupisteiden kehittäminen vyöhykkeen varrella Vetovoimaisuuden kasvattaminen ja kehittämiskäytävän aktiivinen markkinointi Joensuun symmetrinen kaupunki -hanke 15

Matkailussa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia Luonto, raja ja yhteinen kulttuuriperimä ovat Kainuussa ja Karjalassa yhdistäviä elementtejä, joita tulisi hyödyntää myös matkailussa Lomamatkailussa Venäjältä korostuvat matkailukeskukset (Tahko, Vuokatti, Koli), ostosmatkailu liittyy ensisijaisesti vapaa-ajan matkustamiseen Matkailun kehittämispotentiaali on koko Karjalan ja Kainuun alueella suuri; verotuksen keinoin voidaan ohjata asiakasvirtoja, esim. Tax Free -alue Rutiinit tulisi saada rajalla yksinkertaisiksi ja tuotteistaa mm. Aasian matkailijoille päivä Venäjällä -tuote Kulttuurin tuotteistaminen matkailussa nykyistä huomattavasti voimakkaammin. Petroskoi on Karjalan suomen kielen keskus, jossa on paljon musiikkiin, teatteriin, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää, matkailullisesti kiinnostavaa toimintaa Keskeistä on sujuva pääsy (viisumikokeilu) rajan yli, tuotteistetut muutaman päivän matkat ja ennen kaikkea saavutettavuus Pietarin alueelta

Matkailun valtava potentiaali on tuotteistettava ja markkinoitava yhdessä palvelut ja kauppa tukemaan kehitystä Luontomatkailun kehittäminen Venäjän puolella (Raja-aseman ja kauttakulun kehittäminen) Yhteinen matkailun tuotekehitys/innovointi, kaupan ja palvelujen kehittäminen rinnalla Karjalaisuuden ja siihen liittyvien elementtien (luonto, kulttuuri, ortodoksisuus jne.) esiin nostaminen Kulttuurin ja historian tuotteistaminen ja toiminnallistaminen, esim. Rokua Geopark Saavutettavuuden parantaminen (bussi-/raide- /lentoyhteydet) ja viisumivapauden edistäminen 17

Matkailun kehittyminen on ennen muuta yhteistyön (yhteisten tuotteiden ja markkinoinnin) rakentamista MATKAILU Oulu Kansainvälinen meripuisto, kongressimatkailu Kajaani Tahko Liminganlahti Oulujoki Rokuan Geopark (UNESCO) Oulujärvi Vuokatti Vienankarjalaiset kylät Kalevalan puisto Hiidenportin kansallispuisto Bomba-Hyvärilä Ruunaa Kalevalan kansallispuisto (Venäjä) Ystävyyden puisto Kamarimusiikki Tiilikkajärven kansallispuisto Pielinen ja Kolin kansallispuisto Kontioranta Uusi Valamo ja Lintulan luostari Kaupunkimatkailu Luonto- ja vesistömatkail u Urheilu- ja liikuntamatkail u Joensuu Laatokka ja Valamo Fennoskandian vihreä vyöhyke Pajarinhovi Kulttuurimatkailun keskus Ääninen ja Kizhin saaret Petrosko i

Teollisuudessa tarvitaan uusia investointeja ja jalostusasteen nostamista Kaivannaisteollisuuden teknologian kehittäminen Biohiiltämö ja bioöljylaitos suunnitelmat Nurmeksessa ja Lieksassa Metalliteollisuuden kehityskäytävä - Tornion teräksestä metsäkoneita maailmalle (vieremän Ponsse ja Joensuun Deere) Kestävää energiantuotantoa puusta, ilmasta, vedestä tai auringosta (high tech osaaminen) Ydinvoimala-hanke Pyhäjoella, komponenttitoimitukset ja teknologiayhteistyö 19

Osaamiseen liittyvä yhteistyö ja kulttuurien kohtaaminen on yksi vyöhykkeen mahdollisuus MUU YHTEISTYÖ Oulu Oulun yliopisto Kajaanin yliopistokeskus Kajaani Itä-Suomen yliopisto Yliopistot ja yliopistokeskuks et Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto, Savonlinnan kampus Joensu u Petroskoin valtionyliopisto Petrosko i

Toimiva vyöhyke edellyttää sujuvaa liikkumista Maantieinfran suurimmat puutteet Venäjän puolella; Suomen puolella ongelmallisin osa valtatiestä 9 välillä Onkamo Niirala (Kemien kohta) Ihmisten liikennepalvelut kehittymättömät ja tarjonta puutteellista kaikkien liikennemuotojen osalta Sisäinen liikkuminen Venäjällä on heikkoa ja puutteellinen opastus haittaa erityisesti henkilöautolla liikkumista Vt 22 on erittäin tärkeä yhteys Oulun ja Kainuun näkökulmasta kuljetusten vuoksi Toimiva raideyhteys Petroskoista Niiralan kautta Pohjanlahdelle helpottaisi merkittävästi kuljetuksia ja henkilöliikennettä Aikaisemmin on ollut nopea lentoyhteys Kajaanista Helsingin kautta Petroskoihin ja Arkangeliin. Tällä hetkellä Petroskoin kenttä ei ole käytössä voisiko vyöhyke kehittyä myös lentoliikenteen käytävänä (Oulusta on jo lentoyhteydet Luulajaan ja Tromssaan)? Kajaanin lentoyhteydet on tällä hetkellä erinomaiset

Ensin pitää tietää ketkä infraa tarvitsevat ja sitten keskittyä olennaisimpaan Valtatieyhteyden kehittäminen Joensuu - Oulu välillä (tien kunto, ohituskaistat) Raideliikenteen kehittäminen välillä Petroskoi Sortavala Joensuu Kajaani, myös henkilöliikenne Tielinjaukset Niirala-Onkamo välillä Raideyhteyden avaaminen Joensuusta Kontiomäelle ja Ouluun Joustavasti toimiva joukkoliikenne reitillä Lentoliikenteen kehittäminen siten, että Oulusta, Kajaanista tai Kostamuksesta olisi suora yhteys Moskovaan ja takaisin 22

Liikenteen kehittämisessä kansainväliset yhteystarpeet ovat keskeisiä LIIKENNEINFRAA KOSKEVAT KEHITTÄMISKOHTEET Liikenteelliset solmupisteet Muhoksen taajaman ohikulkutie Lentoliikentee n kehityskäytävä Lentoyhteydet Luulaja - Tromssa Oulu Kajaani VT22 kehittäminen Oulun ja Kajaanin välillä VT6 ja KT 76 kehittäminen välillä Kajaani-Sotkamo Henkilöliikenteen kehittäminen rataosuudellajoensuu-kontiomäki Joensuu VT9 parantaminen välillä VT6 (Onkamo) Niiralan rajaasema Rajanylityksen sujuvuuden parantaminen Niirala Maantien parantaminen välillä rajanylityspaikka-sortavala Petrosko i Rautatien sähköistäminen välillä Petroskoi-Onkamo

Johtopäätöksiä esiselvityksestä Kehityskäytävä konkretisoitava esim. Pohjois-Skandinavian ja Venäjän välisenä vyöhykkeenä (enemmän sosio-ekonominen kuin infrakäytävä); minkä lisäarvon kehityskäytävä synnyttää, mikä on sen imago? Tarkastelu Venäjällä tulisi ulottaa Pietarin seutuakin laajemmin: Moskova, Kauko- Venäjä, ex. IVY-maat, Kiina Niiralan rajanylityspaikan statuksen ja tunnettuuden nostaminen: Joensuun kansainvälinen rajanylityspaikka Niirala (profiili suhteessa muihin rajanylityspaikkoihin) Vyöhykkeen tarkastelu myös potentiaalisena lentokäytävänä nopeat kuljetus- ja henkilöliikenneyhteydet Venäjän arktiselta alueelta Suomeen ja Atlantille Tuotteistamisen näkökulma erityisesti matkailussa ja kulttuuriosaamisen kehittämisessä varautuminen taloudellisen yhteistyön lisääntymiseen poliittisen ja taloudellisen taantuman jälkeen Saavutettavuuden tarkastelu erityisen tärkeää (saavutettavuus lento-, raide- ja henkilöautoyhteyksillä)