Selvitys Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan sairaalayhteistyöstä

Samankaltaiset tiedostot
Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Vuodeosastoyhteistyö Espoon kaupungin kanssa 206/00.04.

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

Vuodeosastoyhteistyö Espoon kaupungin kanssa 206/ /2015. Perusturvalautakunta

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009

SELVITYS VUODEOSASTOYHTEISTYÖSTÄ ESPOON KAUPUNGIN JA KIRKKONUMMEN KUNNAN KANSSA

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

Perusturvalautakunta Vuodeosastoyhteistyö Espoon kaupungin kanssa 206/ /2015. Perusturvalautakunta 23

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

Perusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys. Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto

Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2014

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

Strategiset tavoitteet

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Helsingin kaupunki Esityslista 23/ (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Palvelukuvaus Kirkkonummen ja Espoon väliselle yhteistyölle koskien Espoon sairaalaa

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Sosiaali- ja terveystoimialan TAES2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2012

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015

Kotihoito 24/7- akuuttitilanteet/liikkuvat tiimit ja moniammatillisuus Ritva Kanervo, avohoidon tulosyksikköjohtaja RASHKY

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tammikummun terveyskeskussairaalan toiminnan siirtäminen Espoon uuteen sairaalaan

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

INFO: Ikäihmisten palvelut Yleistä Kotihoito Vanhainkotihoito Palveluasuminen Vuodeosastohoito

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ).

Yksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset

Uusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund

Tammikummun terveyskeskussairaalan toiminnan siirtäminen Espoon uuteen sairaalaan

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Suunnitelma ja tarveselvitys perusterveydenhuollon vuodeosastopalveluverkon kehittämiseksi

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Eksoten palvelut Annaleena Rita

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2009

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2010

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Itä-Suomen huippukokous Virpi Kölhi

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kuukausiraportti. Tammikuu 2019

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ paikkaa ja vuoden 2015 lopussa 495 paikkaa

Transkriptio:

PTL 1.10.2015 117 1(13) Selvitys Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan sairaalayhteistyöstä Toimeksianto Kirkkonummen perusturvalautakunta päätti 11.6.2015 kokouksessaan vuodeosastoyhteistyöstä seuraavasti: 1. merkitä tiedoksi liitteenä olleen vuodeosastoyhteistyötä koskevan selvityksen 2. palata vuodeosastoyhteistyöasiaan 1.10.2015 kokouksessa, jolloin on käsiteltävänä myös hyvinvointikeskushankkeen hankesuunnitelmavaihtoehdot 3. edellyttää, että perusturvalautakunnalla tulee olla käytettävissä 1.10.2015 kokouksessa. Espoon uuden sairaalan naapurikunnille myytävien hoitopäivätuotteiden ja niihin kiinteästi liittyvien muiden tuotteiden (esim. kotiutuksen jälkeinen kotikuntoutus) suuntaa antavat hintatiedot ja hinnoitteluperiaatteet 4. oikeuttaa perusturvajohtaja Liisa Ståhlen ja ylilääkäri Marjut Hovisen jatkamaan asian valmistelua yhteistyössä Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtavien viranhaltijoiden kanssa. Johdanto Kirkkonummen perusturvalautakunnan toimeksiannon mukaisesti Kirkkonummelta perusturvajohtaja Liisa Ståhle ja ylilääkäri Marjut Hovinen, Espoosta vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen, talous- ja hallintojohtaja Markus Syrjänen ja johtava ylilääkäri Jorma Teittinen sekä Kirkkonummen ja Espoon talousasiantuntijoista koostuva työryhmä on valmistellut Kirkkonummen perusturvalautakunnan toimeksiantoa ja vertaillut kahta vaihtoehtoa, joista toisessa Kirkkonummi rakentaa oman vuodeosaston ja toisessa nojautuu Espoon uuden sairaalan palveluihin. Työryhmä laajensi toimeksiantoaan vielä siten, että se arvioi eri vaihtoehtojen kokonaiskustannuksia huomioiden erilaiset toimintaympäristöt sekä pyrki arvioimaan eri vaihtoehtojen vaikutusta erikoissairaanhoidon kustannuksiin sekä hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuutta kuvaavaan ympärivuorokautisen hoidon peittävyyteen ja sen kustannuksiin. Työryhmä rajasi tarkastelun vuodeosastopalveluihin, koska vuodeosaston rakentaminen tai rakentamatta jättäminen ei lopullisesti linjaa muiden palveluiden toteutustapaa. Selvitystyön lähtökohtia Liitteessä 1 on vertailtu Kirkkonummen ja Espoon väestötietoja sekä sairastavuutta. Ikääntyneen väestön osuus koko väestöstä on hyvin samankaltainen. Kuntien sairastavuusindeksit ovat hyvin lähellä toisiaan, ikävakioituna samat 66,2. Samoin sairaalahoidon kannalta keskeisten sairauksien indeksit ovat samankaltaisia. Tällä perusteella voidaan todeta, että Kirkkonummen ja Espoon ikäja sairastavuusprofiilit ja tämän perusteella erikoissairaanhoidon, terveyskeskussairaalahoidon ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeet ovat samankaltaiset. Tässä raportissa on arvioitu, että erot palvelujen käytössä ja kustannuksissa (pl. yksikkökustannukset) johtuvat eroista palvelujärjestelmissä. Espoon uusi sairaala Espoon uuden sairaalan toiminnallinen suunnitelma on hyväksytty Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa kesäkuussa 2015. Uudesta sairaalasta tulee sen vision mukaan ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen edelläkävijä Suomessa ja Euroopassa. Sairaala on ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskus Jorvin kampuksella ja se tuottaa

PTL 1.10.2015 117 2(13) asiakaslähtöisiä palveluita monikanavaisesti, vahvasti integroituen muihin ikääntyneille palveluja tuottaviin yksiköihin ja HUS Jorvin sairaalaan. Espoon uuden sairaalan kuntoutuskonseptin paremman vaikuttavuuden, viiveettömien tutkimusmahdollisuuksien, Espoon sairaalan päivystysosaston käyttöönoton ja entistä tiiviimmän HUS integraation on arvioitu lyhentävän sairaalan hoitojakson keskiarvopituutta 19,57 (TP 2014) vuorokaudesta 13 hoitovuorokauteen. Lisäksi uusi sairaala vähentää erikoissairaanhoidon käyttöä ja kustannuksia sekä pitkäaikaishoidon tarvetta. Espoon tavoitteena on se, että 75 vuotta täyttäneestä väestöstä korkeintaan noin 6,5 prosenttia tarvitsee ympärivuorokautista pitkäaikaishoitoa. Espoon uusi sairaala valmistuu Jorvin sairaalan välittömään läheisyyteen, ja se luovutetaan käyttäjille 1.9.2016. Tilat varustellaan, kalustetaan ja saatetaan käyttökuntoon syksyn 2016 aikana, ja sairaala on valmis vastaanottamaan potilaita vuodenvaihteessa 2016-2017. Sairaalan uudet, nykyaikaiset tilat ja erityisesti yhden hengen potilashuoneet, mahdollistavat uudenlaisen, yksilöllisistä tarpeista lähtevän potilas- ja perhekeskeisen toiminnan ja myönteisen asiakaskokemuksen. Espoon sairaalan toimintakokonaisuuteen liittyy kiinteänä osana Jorvin sairaalan päivystyslisärakennukseen valmistuva 22-paikkainen päivystysosasto, joka keskittyy akuutin geriatrian palveluihin. Päivystysosasto valmistuu lokakuussa 2015 ja se otetaan potilaskäyttöön tammikuun loppupuolella 2016. Vaihtoehdot sairaalapalvelujen tuottamiseksi Kirkkonummella 1) Investoidaan uuteen sairaalaan ja tuotetaan sairaalapalvelut kunnan omana toimintana Jos Kirkkonummi rakentaa uuden sairaalan, sairaalahoitoa tarvitsevat päivystyspotilaat ohjautuvat sairaalaan Kirkkonummen terveyskeskuspäivystyksen kautta klo 8-20. Yhteispäivystyksestä sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat ohjautuvat joko HUS päivystysosastolle, suoraan erikoissairaanhoitoon tai Kirkkonummen sairaalaan. Erikoissairaanhoidon jälkeistä jatkohoitoa tarvitsevat potilaat siirtyvät Kirkkonummen sairaalaan lähetteiden perusteella. Kuvassa 1 on potilaan hoitoprosessin erilaisia vaihtoehtoja. 20-08 Yhteispäivystys HUS päivystysosasto HUS osasto KOTI Kotisairaala Kotihoito Knummi TK päivystys 8-20 20-08 Knummi TK sairaala Ympärivuorokautinen hoito Kuva 1 Kirkkonummi rakentaa sairaalan: potilaan kulku

PTL 1.10.2015 117 3(13) 2) Kirkkonummi ostaa sairaalapalvelut Espoolta Jos Kirkkonummi ei rakenna uutta sairaalaa, terveyskeskussairaalahoitoa tarvitsevat potilaat ohjautuvat joko Kirkkonummen terveyskeskuspäivystyksen (klo 8-20) tai yhteispäivystyksen kautta suoraan Espoon uuden sairaalan päivystysosastolle tai sairaalaosastolle tai erikoissairaanhoitoon riippuen potilaan hoidon tarpeesta. Kirkkonummelaiset potilaat, jotka tarvitsevat jatkokuntoutusta erikoissairaanhoidon jälkeen siirtyvät suoraan Espoon sairaalaosastolle. Espoo vastaanottaa potilaat viiveettä, jotta HUS siirtoviivemaksuja ei Kirkkonummelle kerry. Jos laskutettavia siirtoviivepäiviä kertyisi, toimintamallin mukaan Espoo vastaa Kirkkonummen siirtoviivemaksuista. Potilaan prosessi on kuvattu kuvassa 2. TAVOITE: Espoon uuden sairaalan toimintakonsepti ja HUS integraatio laskevat erikoissairaanhoidon ja pitkäaikaishoidon kokonaiskustannuksia Kuva 2 Kirkkonummi ostaa sairaalapalvelut Espoolta: potilaan kulku Vaihtoehtojen kustannusvertailu Laskelma Kirkkonummen hoitopäivä- ja hoitojaksokustannuksista, jos Kirkkonummi rakentaa sairaalan itse, perustuu Kirkkonummen vuoden 2014 tilinpäätöstietoihin, ennusteeseen sairaalan hoitopäivän kustannusten noususta, kun paikkamäärää on vähennetty 50 paikasta 40 paikkaan sekä arvioon tulevan, rakennettavan sairaalan vuokrasta sekä sairaalateknologian uudistamisesta. Laskelma Espoon hoitopäivä- ja hoitojaksokustannuksista perustuu Espoon vuoden 2014 tilipäätökseen ja tietoihin uuden sairaalan vuokrasta sekä sairaalateknologian uudistamisesta. Tilinpäätöstietoja on korjattu Jorvin sairaalan päivystyslisärakennukseen valmistuvan Espoon

PTL 1.10.2015 117 4(13) 22-paikkaisen päivystysosaston taloussuunnitelman mukaisilla kustannuksilla. Hoitopäivän ja hoitojakson kustannusten vertailulaskelma on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Hoitopäivän hinnan ja hoitojaksojen kustannusvertailu hoitojakson tavoitepituuksilla Espoo Kirkkonummi Kirkkonummen kustannusten muutos-% Hoitopäivän nettohinta ( ) 382,04 308,84 24,0 % Hoitojakson hinta uudessa sairaalassa ( ) 4 966,52 4 941,44 0,5 % (Espoo 13 pv; Kirkkonummi 16 pv) Laskelmassa esitetyn hoitopäivän hinnan tarkempi erittely on liitteessä 2. Hoitopäivän hintaeroa selittää mm. Espoon suurempi lääkärimäärä, kuntoutuksen ja sosiaalityön korkeampi mitoitus sekä potilasrakenteeseen liittyvät erot, kuten korkeammat lääke- ja tutkimuskustannukset. Lisäksi Espoon sairaalassa on joitain palveluita, joita Kirkkonummella ei ole, kuten vartiointi ja aulapalvelut. Potilasrakenteen eroavaisuuksia selittää se, että Espoon sairaalan kolme osastoa toimii jo nyt Jorvin sairaalassa, minkä vuoksi sairaala voi vastaanottaa erityisesti päivystyksestä vaativampaa hoitoa tarvitsevia potilaita kuin Kirkkonummi. Espoon uuden päivystysosaston hoitopäivän hinta tulee olemaan noin 514 euroa. Jos Kirkkonummi ostaa palvelut Espoolta, se voi käyttää Espoon päivystysosastoa ja ainakin osin korvata potilaiden hoitoa erikoissairaanhoidon päivystysosastolla, jonka vuorokausihinta HUS hinnaston 2015 mukaan on 850 euroa hoitopäivää kohden. Kirkkonummella samoin kuin muualla Suomessa sairaalassa tuotettujen hoitojaksojen keskiarvopituus on lyhentynyt. Hoitojakson keskiarvopituuden lyheneminen vähentää sairaalapaikkojen tarvetta. Kirkkonummen uuden vuodeosaston paikkamäärä on hankesuunnitelman mukaan 40. 16 vuorokauden keskimääräisellä tavoitteellisella hoitoajalla ja 100 %:n kuormituksella hoitojaksoja syntyy vuosittain 913. Espoon sairaalan tavoitteellisella 13 vuorokauden hoitoajalla 913 hoitojaksoa on mahdollista toteuttaa 33 laskennallisella hoitopaikalla ja jokseenkin samalla kustannuksella. Molemmat vaihtoehdot edellyttävät kotikuntoutuksen kehittämistä Kirkkonummella, mikä on mahdollista vain kuntoutuksen lisäresursoinnin turvin. Tarkempi laskelma ilmenee taulukossa 2. Taulukko 2. Arvio vaihtoehtojen kustannuksista Vaihtoehdot Hoitojaksojen tarve Hoitojakson pituus Hoitopäivät Paikkatarve Kokonaiskustannukset Kirkkonummi rakentaa sairaalan 913 16 14608 40 4 509 017 Kirkkonummi ostaa sairaalapalvelut Espoolta* 913 13 11869 33 4 619 745 * Kokonaiskustannuksiin sisältyy arvio Espoon päivystysosaston käytöstä. Päivystysosaston osuus hoitojaksoista on arvioitu olevan noin 24 % eli sama kuin Espoon osalta Espoon sairaalan toiminnallisessa suunnitelmassa ja hoitojakson pituus päivystysosastolla 3 vrk.

PTL 1.10.2015 117 5(13) Erikoissairaanhoidon kustannukset Eri vaihtoehtojen vaikutusta erikoissairaanhoidon käyttöön ja kustannuksiin voidaan karkeasti arvioida tarkastelemalla nykyisiä eroja erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Kuten yllä on todettu, Espoon sairaalan kolme osastoa (81/218 ss) sijaitsee jo tällä hetkellä Jorvin sairaalan tiloissa, mikä mahdollistaa tiiviin yhteistyön Jorvin yhteispäivystyksen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Taulukossa 3 on verrattu Espoon ja Kirkkonummen 65 vuotta täyttäneiden, ikäryhmittäisiä, asukaskohtaisia erikoissairaanhoidon somaattisen laitoshoidon menoja vuosien 2012-2014 keskiarvona. Vertailu osoittaa, että Kirkkonummi maksoi erikoissairaanhoidosta 65 vuotta täyttäneiden somaattisen laitoshoidon osalta noin 610 000 euroa Espoota enemmän vuodessa. Espoossa on viime vuosina jo ennen uutta sairaalaa kehitetty terveyskeskuksen vuodeosaston toimintaa ja mm. purettu sakkoviivepäivät. Tämän myötä ero Espoon hyväksi on kasvanut näiden 3 vuoden aikana reilusta noin 100 000:sta 1,2 miljoonaan euroon. Kirkkonummella sakkopäiviä on ollut vähän kaikkina näinä vuosina. Espoon näkemyksen mukaan Espoon uuden sairaalan toimintakonsepti ja erityisesti Espoon päivystysosasto tulevat edelleen vähentämään erikoissairaanhoidon käyttöä verrattuna nykyiseen. Taulukko 3. Erikoissairaanhoidon laskennalliset erot Espoon tasoon verrattuna vuosina 2012-2014. 2014 2013 2012 Keskimäärin 2014-2013 Keskimäärin 2014-2012 Kirkkonummi -1 187 983-540 350-103 617-864 167-610 650 Vuosien 2013-2014 tietojen perusteella Espoon mukaiset erikoissairaanhoidon kustannukset yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä merkitsisi Kirkkonummeen sovellettuna koko erikoissairaanhoidon kustannuksiin alenemaa jopa 1,5 3,1 prosenttia vuodessa. Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset Sairaalanhoidon vaikuttavuutta voidaan arvioida tarkastelemalla ympärivuorokautisen hoidon peittävyyttä ja kustannuksia. Suurin osa siirtymisistä ympärivuorokautisen hoidon piiriin liittyy vakaviin akuutteihin sairauksien, kuten esimerkiksi lonkkamurtumiin ja aivohalvauksiin. Mikäli akuutin sairaalahoidon jälkeinen kuntoutus terveyskeskuksen vuodeosastolla on tehokasta, useampi potilas voi palata omaan kotiin. Vuosina 2009-2013 ympärivuorokautisessa hoidossa olevien osuus 75 vuotta täyttäneestä väestöstä oli Kirkkonummella Espoota korkeampi (Taulukko 4). Taulukko 4 Pitkäaikaishoidossa olevien osuus (%) 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 2009 2010 2011 2012 2013 Kirkkonummi 10,1 10,3 9,3 9,6 9 Espoo 8,2 7,9 7,6 8,4 8,4 Espoon näkemyksen mukaan ympärivuorokautisen hoidon peittävyyttä on edelleen mahdollista alentaa. Keskeisenä keinona on uuden sairaalan toimintakonsepti. Kirkkonummen voimassa olevan suunnitelman mukaan ympärivuorokautisessa hoivassa tavoitellaan peittävyydelle 8 % tavoitetasoa vuonna 2017 yli 75-vuotiaiden osalta.. Espoo tavoittelee sairaalatoiminnan ja kotikuntoutuksen myötä peittävyyden laskua 6,5 prosenttiin.

PTL 1.10.2015 117 6(13) Vuonna 2020 tämä ero tarkoittaa väestöennusteen mukaan Kirkkonummella noin 40 paikkaa. Ympärivuorokautisen hoivan peittävyyden lasku Espoon tasolle ei toiminnan luonteen vuoksi kuitenkaan toteudu välittömästi, vaan on täysimittaisesti realisoitavissa arviolta vuonna 2020. Yhteenveto Tässä kappaleessa on koottu yhteen aiemmin tässä raportissa kuvatut sairaalavaihtoehtojen kustannusvaikutukset. Sairaalatoiminnan kustannukset perustuvat nykyisiin toimintamenoihin (TP 2014) korjattuna tällä hetkellä tiedossa olevilla ja arvioiduilla muutoksilla sekä kuntien ilmoittamilla tavoitteellisilla hoitojaksojen pituuksilla. 65 vuotta täyttäneiden erikoissairaanhoidon somaattisen laitoshoidon menot perustuvat Kuntaliiton tekemään suurten kaupunkien (Espoo) ja keskisuurten kaupunkien (Kirkkonummi) terveydenhuollon kustannusvertailuun vuosilta 2012-2014. Taulukko 5 Suuntaa antava kokonaiskustannusvertailu Arvio tulevista kustannuksista perusterveydenhuollon sairaalahoidossa Sairaalapalvelut ostona Espoolta Tk-osaston hoitopäivät (11203) 4 280 023 Päivystyshoitopäivät E Pos (660) 339 722 Kirkkonummen omana toimintana Tk-osaston hoitopäivät (14600) 4 509 017 Muutos- % Yhteensä 4 619 745 4 509 017 2,5 % Arvio muista kustannuksista Esh käyttö 65+ vuosina 2012-2014 keskimäärin 5 538 516 6 149 166-9,9 % Yhteensä 10 158 261 10 658 183-4,7 % Väestön kasvu ikääntyneiden osalta tuo joka tapauksessa suuren kustannuspaineen sairaalatoimintaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa ja myös ympärivuorokautisesti tuetussa palveluasumisessa. Tätä kustannusten nousupainetta on mahdollista pienentää mm. perusterveydenhuollon sairaalatoimintaa tehostamalla. Tehostaminen sisältää sekä selkeää integraatiota erikoissairaanhoidon sairaalahoitoon, että geriatrisen ja monialaisen kuntoutuksen kehittämistä sekä sairaalassa sisällä että kotiin vietynä kotiutusvaiheessa. Mm. Espoon lonkkaliukumäki, joka edellyttää tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa, on esimerkki yksittäisestä toteutuneesta tehostamistoimesta. Ympärivuorokautisen hoivan kattavuudessa on suuri kustannusten hillitsemispotentiaali. Eksoten alueella on samantyyppisellä kuntoutuksen ja sairaalatoiminnan tehostamisella yhdistettynä avopuolen toimintojen kehittämisellä ja vahvistamisella on saatu ympärivuorokautisen hoivan kattavuus pienenemään selkeästi. Tämä on mahdollista myös Kirkkonummen osalta uusien toimintakonseptien avulla, jolloin odotettavissa olevaa kustannusten nousupainetta saadaan madallettua.

PTL 1.10.2015 117 7(13) Voidaan todeta, että vaikka sairaalapalvelujen ostaminen on hoitopäivää kohti laskettuna 24 % kalliimpaa kuin Kirkkonummen omana toimintana, ero tasoittuu, kun huomioidaan suuremman ja erikoissairaanhoidon yksikköön integroituvan sairaalan tehokkaammat prosessit, jotka näkyvät tässä laskelmassa lyhyempänä hoitoaikana. Jos laskelmassa huomioidaan (nykyisen) Espoon sairaalan vaikutukset erikoissairaanhoidon kustannuksiin, vaihtoehdon sairaalapalvelujen ostaminen Espoolta kustannukset ovat matalammat kuin vaihtoehdon, jossa Kirkkonummi rakentaa oman sairaalan. Tämä siitä huolimatta, että Kirkkonummen oman sairaalan vaihtoehtokin sisältää hoitojakson lyhenemisen nykytilanteesta ja toiminnan tehostumisen nykyisestä. Hyödyt ja haitat Kirkkonummen ostaessa sairaalapalvelut Espoolta Lopuksi työryhmä kartoitti yleisellä tasolla niitä hyötyjä ja haittoja, joita Kirkkonummelle voi koitua sen ostaessa sairaalapaikat Espoolta. Hyödyt: - Potilasturvallisuus paranee (24/7 päivystys, labra, röntgen ja erikoisalojen konsultaatiot) - Espoon sairaalan erikoisyksiköiden hyödyt (esim. lonkkaliukumäki, ortopedinen ja neurologinen kuntoutus sekä psykogeriatria) - Kirkkonummen kokonaiskustannukset (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuollon laitoshoito, vanhusten ympärivuorokautinen hoito) vähenevät - Espoo vastaa HUS siirtoviiveiden kustannuksista - Kirkkonummella ei pitkäaikaista sitoutumista investointiin - Kirkkonummi maksaa ainoastaan käytön mukaan - Kirkkonummen laskennallinen paikkatarve vähenee 40 paikasta noin 33 paikkaan, kun Kirkkonummen potilaat hoidetaan Espoon suunnitteleman uuden toimintamallin mukaisesti Espoon päivystysosastolla ja profiloiduilla sairaalaosastoilla - Kirkkonummen hallinnointityö vähenee esim. jonohoito, henkilöstö - Kirkkonummi välttyy investointiriskiltä liittyen SOTE-uudistukseen (sairaalahoito keskitetään suurempiin yksiköihin) - Osalla asukkaista välimatkat sairaalaan lyhenevät Haitat: - Osa päätösvallasta (esim. sairaalan resursointi) poistuu Kirkkonummelta - Matkat pitenevät Kirkkonummen kuntakeskuksesta sairaalaan - Yhteistyön rakentamisen haasteet yli kunta- ja organisaatiorajojen (esimerkiksi sairaalan ja Kirkkonummen kotihoidon yhteistyö) - Muutokset henkilöstön tilanteessa - Eri tietojärjestelmät, Espoo ei ole mukana Apotti -hankkeessa Hinnoittelu Hinnoittelu tulee perustumaan Espoon omakustannusarvoon ilman katetta. Kirkkonummi maksaa hoitopäivistä käytön mukaan. Mahdollisesti sairaalan tyhjillään olevien osastojen kustannuksia ei vyörytetä Kirkkonummea. Hinnoittelun perustana ovat käytetyn vuodeosaston ja sen toimintaan kohdentuvat kustannukset.

PTL 1.10.2015 117 8(13) Hinnoittelun periaatteet: Kirkkonummi maksaa vain käytön mukaan Uuden sairaalan parkkihallin kustannuksia ei sisällytetä hoitopäivän hintaan Mahdollisesti sairaalan tyhjillään olevien osastojen kustannuksia ei vyörytetä Kirkkonummen laskutukseen. Espoo hyvittää laskutuksessa Kirkkonummen mahdolliset HUS siirtoviiveet 2 tuotetta: Päivystysosastohoitopäivä ja muu sairaalahoitopäivä

PTL 1.10.2015 117 9(13) LÄHTEET: Suomen Kuntaliitto. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2014. Suomen Kuntaliitto. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2014 Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta 9.6.2015 65. Espoon sairaala toiminnallinen suunnitelma 28.5.2015. Espoon sosiaali-, ja terveystoimen toimintakertomus 2014 HUS Palveluhinnasto 2015, 18.9.2015 Kirkkonummen kunta tilinpäätös 2014, 18.9.2015 THL sairastavuusindeksi 16.9.2015 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2015 HYKS- jäsenkunnat - HUS, Talouden ja toiminnan seuranta TP 2014. 17.2.2015

PTL 1.10.2015 117 10(13) LIITE 1. Espoon ja Kirkkonummen väestö ja sairastavuus Espoossa ja Kirkkonummella väestön ikärakenne ja sairastavuus ovat samankaltaiset, kun väestön ikärakenteita tarkastellaan tilastokeskuksen väestötiedoilla sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottamalla sairastavuusindeksillä. Espoon ja Kirkkonummen 65 ja 75 vuotta täyttäneiden osuudet väestöstä on esitetty taulukossa 1 ja 2. Taulukko 1. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 65 täyttäneiden osuus väestöstä ESPOO KIRKKONUMMI 2011 12,10 % 11,51 % 2012 12,71 % 12,24 % 2013 13,26 % 12,91 % 2014 13,71 % 13,53 % 2017 14,81 % 15,05 % 2025 17,19 % 18,14 % Taulukko 2. 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 75 täyttäneiden osuus väestöstä ESPOO KIRKKONUMMI 2011 4,54 % 3,97 % 2012 4,69 % 4,13 % 2013 4,86 % 4,40 % 2014 5,05 % 4,61 % 2017 5,64 % 5,32 % 2025 8,57 % 8,74 % THL:n sairastavuusindeksi perustuu kansallisten rekistereiden sisältämään, kuntatasoiseen tietoon keskeisten kansansairauksien yleisyydestä on tarkoitettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuskehityksen mittariksi. Indeksi koostuu seitsemästä sairausryhmästä ja neljästä sairauksien tiettyä merkitystä painottavasta näkökulmasta. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ao. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on näiden painotettujen sairausryhmittäisten yleisyyslukujen keskiarvo. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Koko maassa indeksin arvo aikasarjan viimeisenä ajanjaksona on 100. Ikävakioimaton indeksi kuvaa kuntien todellista sairaustaakkaa, johon myös ikärakenne vaikuttaa.

PTL 1.10.2015 117 11(13) Ikävakioitu luku soveltuu kuntien väliseen vertailuun (THL). Espoon ja Kirkkonummen sairastavuusindeksi on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Sairastavuusindeksi vertailu Espoo Kirkkonummi THL ESPOO KIRKKONUMMI sairastavuusindeksi 2009-2011* 75,8 74,7 sairastavuusindeksi 2009-2011** 66,2 66,2 Syöpäindeksi 2009-2011,* 115,9 108,7 Syöpäindeksi 2009-2011,** 94,1 90,1 Sepelvaltimotauti indeksi 2009-2011,* 70,7 53 Sepelvaltimotauti indeksi 2009-2011** 56,8 40,5 Aivoverisuonisairausindeksi 2009-2011* 91,3 93 Aivoverisuonisairausindeksi 2009-2011** 74,6 72,4 TULE indeksi 2009-2011* 43,7 55,8 TULE indeksi 2009-2011** 38,6 55,5 Mielenterveysindeksi 2009-2011* 67,2 66,2 Mielenterveysindeksi 2009-2011** 66,3 66,5 Tapaturmaindeksi 2009-2011,* 82,6 86,2 Tapaturmaindeksi 2009-2011** 71,7 72,7 Dementiaindeksi 2009-2011** 93,2 68 Dementiaindeksi 2009-2011* 78,7 52,5 *Ikävakioitu **Ikäväkioimaton

PTL 1.10.2015 117 12(13) LIITE 2. Hintaerittely hoitopäivän hinnoista uusissa sairaaloissa Sairaalaosasto Espoo Knummi Selittävä tekijä / erotus Henkilöstömenot työvoimavuokrauksella 195,46 170,48 Potilasrakenne Hoitohenkilökunta 145,58 147,18 Osastofarmaseutit 2,48 1,72 Lääkärit 19,49 12,03 Kuntoutus ja sosiaalityö 27,91 9,55 Tukipalvelut 122,17 72,65 Siivous 23,36 11,10 Ateriat 21,91 16,91 Hinnoitteluperusteet Muut palvelun ostot ja tarvikkeet jne 76,91 44,64 Potilasrakenne ja -turvallisuus ICT lisäys 15,49 10,00 Potilasturvallisuus Toimitilavuokrat 2014 27,26 10,21 Toimilavuokrien lisäys (ilman parkkihallia) 47,59 44,72 Potilasturvallisuus, laatu Asiakasmaksutuotot -25,93-24,72 Knummen hoitopaikkojen vähennyksen vaikutus +9% 25,50 Hoitopäivän netto 382,04 308,84 24 % Hoitojakson hinta nykyisillä pituuksilla 7 476,57 7 412,08 1 % (Espoo 19,57 pv, Kirkkonummi 24,0 pv) Hoitojakson hinta uudessa sairaalassa 4 966,55 4 941,39 1 % (Espoo 13 pv; Kirkkonummi 16 pv) Päivystysosasto Espoo Henkilöstömenot työvoimavuokrauksella 270,55 Hoitohenkilökunta 200,59 Osastofarmaseutit 3,74 Lääkärit 36,28 Kuntoutus ja sosiaalityö 29,94 Tukipalvelut 189,97 Siivous 22,58 Ateriat 23,04 Muut palvelun ostot ja tarvikkeet jne 144,36 ICT lisäys 18,56 Toimitilavuokrat 64,37 Asiakasmaksutuotot -28,72 Hoitopäivän netto 514,73 Muut palvelun ostot ja tarvikkeet sisältävät mm. laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, asiakaskuljetukset, hoitotarvikkeet ja lääkkeet, olemassa olevat ICT-kustannukset ja hallinnon.

PTL 1.10.2015 117 13(13) LIITE 3. Erikoissairaanhoidon laskennalliset erot Espoon tasoon verrattuna vuosina 2012-2014. 2014 2013 2012 Keskimäärin 2014-2012 Kirkkonummi 65-74 75-84 85+ Yhteensä 65-74 75-84 85+ Yhteensä 65-74 75-84 85+ Yhteensä Yhteensä asukasta kohden 1 080 1 647 2 309 1 317 1 044 1 695 1 606 1 258 1 027 1 412 1 283 1 148 Väestö 3 501 1 400 373 5 274 3 272 1 317 357 4 946 3 047 1 219 333 4 599 Kustannukset yhteensä 3 781 080 2 305 800 861 257 6 948 137 3 415 968 2 232 315 573 342 6 221 625 3 129 269 1 721 228 427 239 5 277 736 6 149 166 Espoo 65-74 75-84 85+ Yhteensä 65-74 75-84 85+ Yhteensä 65-74 75-84 85+ Yhteensä asukasta kohden 953 1 375 1 337 1 105 974 1 486 1 505 1 164 961 1 454 1 422 1 140 Väestö 22 719 9 913 3 369 36 001 21 701 9 474 3 127 34 302 20 451 9 088 2 919 32 458 Kustannukset yhteensä 21 651 207 13 630 375 4 504 353 39 785 935 21 136 774 14 078 364 4 706 135 39 921 273 19 653 411 13 213 952 4 150 818 37 018 181 38 908 463 Kirkkonummi Espoon tasolla 65-74 75-84 85+ Yhteensä 65-74 75-84 85+ Yhteensä 65-74 75-84 85+ Yhteensä asukasta kohden 953 1 375 1 337 1 092 974 1 486 1 505 1 149 961 1 454 1 422 1 125 Väestö 3 501 1 400 373 5 274 3 272 1 317 357 4 946 3 047 1 219 333 4 599 Kustannukset yhteensä 3 336 453 1 925 000 498 701 5 760 154 3 186 928 1 957 062 537 285 5 681 275 2 928 167 1 772 426 473 526 5 174 119 5 538 516 Erotus -444 627-380 800-362 556-1 187 983-229 040-275 253-36 057-540 350-201 102 51 198 46 287-103 617-610 650 %-muutos -11,8 % -16,5 % -42,1 % -17,1 % -6,7 % -12,3 % -6,3 % -8,7 % -6,4 % 3,0 % 10,8 % -2,0 % -9,9 % Kirkkonummen ESHkustannukset 38 014 697 35 890 272 32 322 011 35 408 993 Kustannukset muutoksen kera 36 826 714 35 349 922 32 218 394 34 798 343 %-muutos -3,1 % -1,5 % -0,3 % -1,7 % Tiedot kerätty Kuntaliiton julkaisuista Suurten ja Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset (vuodet 2014-2012)