Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Kokoaan suurempi Suomi Miten voimme vauhdittaa maailman ilmastotyötä Oras Tynkkynen, Tyrsky-Konsultointi Oy Suomi voi auttaa parantamaan ilmastotyön kunnianhimoa Maailman ilmastotyön kunnianhimoa on parannettava, jotta Pariisin sopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Enemmän pitää tehdä jo ennen vuotta 2020. Näin voidaan mm. vähentää riskejä ja keventää kustannuksia. Tapoja parantaa kunnianhimoa on monia. Uusia päästösitoumuksia voivat asettaa maat, joilta ne vielä puuttuvat. Sitoumuksensa jo ilmoittaneet maat voivat mm. laajentaa tai kiristää niitä. Päästöjä voidaan vähentää kokonaan sitoumusten ulkopuolisilla aloilla kuten kansainvälisessä liikenteessä. Lisäksi voidaan edistää kansainvälisiä yhteishankkeita ja ripeyttää ilmastoratkaisujen käyttöönottoa. YK:n ilmastosopimuksen liepeillä on useita foorumeja kunnianhimon parantamiseksi. Ne edistävät käytännön ilmastoratkaisuja, kannustavat yhteistyöhön ja ruokkivat keskustelua lisätoimista. Foorumeja on mahdollista vahvistaa monin tavoin. Yhteistyötä voi lisätä ja osallistujien joukkoa laventaa. Työn painopistettä voi siirtää toimeenpanon esteiden raivaamiseen. Eri foorumeja voi koota pysyväksi ja riittävästi rahoitetuksi toimintaohjelmaksi. Suomi voi tukea kunnianhimon nostamista: 1. toimimalla aloitteellisesti nykyisten kunnianhimon foorumien vahvistamiseksi; 2. teettämällä selvityksiä keinoista parantaa kunnianhimoa; 3. osallistumalla uusiin aloitteisiin ja vahvistamalla osallistumista nykyisissä; sekä 4. edistämällä aktiivisesti nykyisten ilmastoratkaisujen käyttöönottoa. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
Miksi parantaa kunnianhimoa? Pariisin kokous merkitsi käännettä ponnisteluissa ilmastokriisin taltuttamiseksi. Uudessa ilmastosopimuksessa käytännössä kaikki maat sitoutuvat rajoittamaan päästöjään. Sopimus myös asettaa aiempaa kunnianhimoisemman tavoitteen pyrkimisestä toimiin, joilla lämpeneminen voidaan rajata vain 1,5 asteeseen. Pariisin sopimus mahdollistaa ilmastonmuutoksen rajoittamisen siedettävälle tasolle, mutta ei vielä takaa sitä. Maiden on edettävä selvästi nykyisiä sitoumuksia pitemmälle. Nopeasta etenemisestä monia hyötyjä Ilmastotoimien kiihdyttämiseen jo lähivuosina on useita perusteita. Päästöjen ripeämpi vähentäminen mm. pienentää riskiä sille, että harkitsemattomat investoinnit sitovat korkeisiin päästöihin ja jo tehtyjä investointeja joudutaan poistamaan käytöstä ennenaikaisesti. Nopea eteneminen myös kohtuullistaa myöhempien päästövähennysten tahtia ja siten leikkaa kustannuksia. Lisäksi vähenee tarve sitoa päästöjä ilmakehästä takaisin keinoilla, jotka voivat olla epävarmoja ja kalliita. Tämän julkaisun taustalla olevassa selvityksessä tarkastellaan vuotta 2020 edeltävän ilmastotyön kunnianhimon parantamisen tarvetta, puitteita ja keinoja. Lisäksi punnitaan strategisia tapoja, joilla Suomi voi vauhdittaa ilmastotoimia kansainvälisesti. Näin voimme jättää kokoamme suuremman jäljen ilmastokriisin ratkaisemisessa. Ilmastokriisin taltuttamiseksi tarvitaan lisätoimia jo lähivuosina Monta tapaa parantaa ilmastotyön kunnianhimoa Vuotta 2020 edeltäviä päästösitoumuksia on kirjattu kahdessa muodossa. Kaikki teollisuusmaat ilmoittivat tavoitteensa Cancúnissa vuonna 2010. Muista maista sitoumuksen kirjasi 48 valtiota, joukossa mm. suuret nousevat taloudet Brasilia, Intia ja Kiina. Ilmoitusten muoto, kunnianhimon taso ja ehdollisuus muiden maiden toimista vaihtelevat merkittävästi. Dohassa vuonna 2012 hyväksyttiin Kioton pöytäkirjalle jatkokausi. Siinä sitovat velvoitteet koskevat EU:n lisäksi mm. Australiaa ja Ukrainaa. Sen sijaan esimerkiksi Yhdysvallat, Japani, Venäjä ja kehitysmaat eivät ole mukana. KOKOAAN SUUREMPI SUO MI 2
Kahdeksan tapaa tehdä enemmän Tapoja parantaa kunnianhimoa ennen vuotta 2020 voi ryhmitellä kahdeksaan koriin. 1. Sitoumuksia uusille maille. Sitoumuksen jättäneet maat kattavat jo 4/5 maailman päästöistä, mutta joukosta puuttuu vielä monia suuria päästäjiä. 2. Kattavuuden kasvattaminen. Vasta 1/3:lla valtioista sitoumukset koskevat kaikkia päästöjä. 3. Kunnianhimoinen toteutus. Moni maa on ilmoittanut rajoittavansa päästöjä enemmän, jos ehdot muiden maiden toimista tai kansainvälisestä rahoituksesta täyttyvät. 4. Sitoumusten korottaminen. Esimerkiksi Kiina ja EU ovat vähentäneet päästöjä tavoitteita nopeammin, mikä voi mahdollistaa sitoumusten päivittämisen. 5. Sitoumusten ylisuorittaminen. Maat voivat pitää tavoitteensa ennallaan, mutta silti vähentää päästöjä niitä enemmän. 6. Toimet sopimuksen ulkopuolella. Ilmastotoimia voidaan vauhdittaa sopimusten ulkopuolisilla alueilla kuten kansainvälisessä lento- ja meriliikenteessä. 7. Kansainväliset aloitteet. Kansainvälisillä yhteisaloitteilla voidaan vähentää päästöjä maissa ja aloilla, joita sitoumukset eivät vielä koske. 8. Ilmastoratkaisujen käyttöönotto. Valtiot ja muut toimijat voivat vauhdittaa uusiutuvan energian kaltaisten vähäpäästöisten ratkaisujen käyttöönottoa käytännössä. Eurooppa voi tehdä enemmän itse tai yhteistyössä muiden kanssa Näillä näkymin EU on pääsemässä ainakin 25 prosentin päästövähenemään vuoteen 2020 mennessä. Näin unioni voisi kyetä joko valitsemaan aiemmin ehdollisena ilmoitetun 30 prosentin vähennyksen tai ylisuorittamaan nykyisen 20 prosentin tavoitteen. KOKOAAN SUUREMPI SUO MI 3
Monissa tavoissa parantaa kunnianhimon tasoa EU voi hyödyntää muista maista hankittavia päästövähenemiä. Näin unioni voi saavuttaa tiukemman tavoitteen ilman uusia vähennyksiä omalla alueella, mikä voisi helpottaa sitoumuksen päivittämistä poliittisesti. EU edistää jo nykyisten sitoumusten ulkopuolisia päästövähennyksiä, kansainvälisiä aloitteita ja vähäpäästöisen teknologian kaupallistamista. Unioni voi silti hakea vieläkin isompaa roolia ja nostaa nämä toimintatavat Pariisin jälkeisen työlistansa kärkeen. EU voi parantaa kunnianhimoa tukemalla päästövähennyksiä muualla Kunnianhimon foorumeja syytä kehittää Väyliä edistää kunnianhimon tason nostamista on YK:n ilmastosopimuksen liepeillä monia. Foorumi Johtoajatus 1. tekninen tarkasteluprosessi käytännön ilmastoratkaisujen tunnistaminen ja levittäminen 2. Liman-Pariisin toimintaohjelma kansainvälisten ilmastoaloitteiden kätilöinti ja vahvistaminen 3. NAZCA-portaali muiden kuin valtioiden ilmastotoimien seuranta, näkyvyyden tarjoaminen ja rohkaiseminen 4. Momentum for Change -aloite tunnustuksen antaminen lupaavimmille ilmastotoimille 5. korkean tason lähettiläät nykyisten aloitteiden toimeenpano ja uusien synnyttäminen 6. korkean tason tapahtumat toimeenpanon edistäminen, nykyisten aloitteiden vahvistaminen ja uusien synnyttäminen 7. neuvottelujen vuoropuhelut (fasilitatiiviset dialogit) etenemisen seuranta ja poliittisen tahdon vahvistaminen Nykyisiä foorumeja kunnianhimon parantamiseksi on tarpeen vahvistaa ja tehostaa korkean tason lähettiläiden johdolla. Foorumeja voi järkeistää nivomalla ne tiukemmin toisiinsa. Työlle tarvitaan pysyvä rakenne, jolla on oma sihteeristö. Korkean tason lähettiläille on turvattava riittävän suuri tiimi ilmastosopimuksen sihteeristön alaisuudessa. Teknistä tarkasteluprosessia voi vahvistaa laajentamalla osallistuvien tahojen joukkoa. Mukaan tulee vetää ratkaisuja käytännössä toteuttavia tahoja. Tarvetta on keskittyä keinoihin raivata toimeenpanon esteitä esimerkiksi turvaamalla ilmastoratkaisujen rahoitus. Nykyisiä kunnianhimon foorumeja tulee vahvistaa ja tehostaa Kymmenen aihetta Suomen aloitteellisuudelle Suomi voi edistää kunnianhimon parantamista taustoittamalla strategisia kysymyksiä: 1. Nykyisten foorumien kehittäminen. Mahdollisia keinoja on kuvattu edellä. KOKOAAN SUUREMPI SUO MI 4
2. Yhdessä eteneminen. Selvitys voi tarkastella sitä, miten Kiinan ja EU:n kaltaisia keskeisiä toimijoita voi saada lisäämään ilmastotoimia yhdessä. 3. Korkean kunnianhimon liittoutuman jatkaminen. Pariisissa menestynyt yhteenliittymä voisi nyt auttaa kunnianhimon tason nostamisessa jo lähivuosina. 4. Uusien rahoituskeinojen tunnistaminen. Suomi voi selvittää erilaisia innovatiivisia ilmastorahoituksen muotoja kuten uusia kansainvälisiä veroja. 5. Nykyisten ilmastoratkaisujen vauhdittaminen. Selvitys voi tarkastella keinoja nopeuttaa jo tunnettujen vähäpäästöisten ratkaisujen käyttöönottoa. 6. Fossiilisijoituksista irtaantuminen. Suomi voi selvittää, miten muutokset rahoitusmarkkinoilla voivat auttaa kunnianhimon parantamisessa. 7. Unionin etenemisreitin kartoittaminen. Selvityksen aiheena voivat olla tavat, joilla EU pystyy vahvistamaan sitoumuksiaan eri maille hyväksyttävällä tavalla. 8. Aloitteiden vahvistaminen. Suomi voi syventää osallistumistaan nykyisiin kansainvälisiin ilmastoaloitteisiin ja liittyä lupaavimpiin uusiin. 9. Suomalaisten toimijoiden aktivoiminen. Valtio voi kannustaa suomalaisia yrityksiä, kuntia ja järjestöjä osallistumaan ahkerammin kansainvälisiin aloitteisiin. 10. Ilmastoratkaisujen levittäminen. Edistämällä suomalaisten ratkaisujen vientiä voidaan auttaa maailmaa vähentämään päästöjään ja luoda uusia työpaikkoja. Suomi voi taustoittaa strategisia kysymyksiä ja tehdä niistä aloitteita Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista Suomella voi olla kokoaan suurempi rooli ilmastonsuojelun vauhdittajana: 1. toimimalla aloitteellisesti nykyisten kunnianhimon foorumien vahvistamiseksi; 2. teettämällä selvityksiä keinoista parantaa kunnianhimoa; 3. osallistumalla uusiin ilmastoaloitteisiin ja vahvistamalla osallistumista nykyisissä; sekä 4. edistämällä aktiivisesti nykyisten ilmastoratkaisujen käyttöönottoa. Lisälukemista Tynkkynen, Oras (2016). Kokoaan suurempi Suomi. Miten voimme vauhdittaa maailman ilmastotyötä ja nostaa esiin suomalaisia ilmastoratkaisuja. Kesäkuu 2016, Tyrsky-Konsultointi Oy. http://www.ym.fi/download/noname/%7bb754352f-f5e4-4283-9f29- AED9A079CABD%7D/119822. KOKOAAN SUUREMPI SUO MI 5
Lisätietoja: Oras Tynkkynen, oras.tynkkynen@tyrskyconsulting.fi, p. 050 512 1584. Tynkkynen on työskennellyt ilmastopolitiikan parissa mm. valtioneuvoston ilmastopoliittisena asiantuntijana, Sitran vanhempana neuvonantajana ja kansanedustajana. Hän on osallistunut 16:een YK:n ilmastokokoukseen Kioton kokouksesta lähtien. Hän on Tyrsky-Konsultointi Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja osakas. Lisätietoja: http://www.tyrskyconsulting.fi/fi/oras-tynkkynen/ Hanke Miten kansainvälisen ilmastosopimuksen velvoitteisiin tulee varautua Suomessa? toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitysja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Ympäristöneuvos Outi Honkatukia Ympäristöministeriö outi.honkatukia@ymparisto.fi VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINTA www.tietokayttoon.fi. Policy Brief on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja, joka esittelee näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Artikkelit julkaistaan verkkosivuilla www.tietokayttoon.fi. Valtioneuvoston kanslia