Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013
Lupatilanne Säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 26.3.1964 antamaan päätökseen (Nro S-81/706), jonka mukaan Turun kaupungilla on lupa ottaa ja johtaa vettä Paimionjoesta ja säännöstellä Paimionjoen vedenjuoksua Turun kaupungin vedensaannin turvaamiseksi. Päätöksen yhteydessä on osittain muutettu Lounais-Suomen Sähkö- Osakeyhtiön 2.9.1916 saamaa rakennuslupaa joen alajuoksulle Päätöksessä on määrätty korvauksia maanomistajille sekä annettu säännöstelyvelvoitteita Turun kaupungilla on lupa Karjakosken settipadon muuttamisesta pohjapadoksi
Säännöstelylupa Vettä voidaan juoksuttaa Hovirinnankoskesta siten, että juoksutettava vesimäärä on 0,1 0,3 m 3 /s suurempi kuin otto. Vettä voidaan ottaa enintään 1 m 3 /s Juoksutus on tehtävä niin, ettei Painionjärven vedenkorkeus, mikäli mahdollista, ylitä taitepisteiden kautta kulkevaa murtoviiva eikä Someronjärven alita vastaavaa alarajaa Säännöstelyn asianmukainen hoitaminen edellyttää tulovirtaaman ennakkoarviointia, jonka mukaan säännöstelyaltaan vedenkorkeus alennetaan Mikäli ylärajan ylitystä ei voida välttää, on se pyrittävä rajoittamaan lyhytaikaiseksi ja mahdollisimman vähäiseksi Padon avaus on suoritettava niin, ettei aiheuteta haitallista tulva-aaltoa alapuolisen vesistön osassa Karjakosken patoaukot pidettävä avoinna tulva-aikana ja muulloinkin, mikäli vedenpinnan alenemisesta ei koidu vahinkoa tai haittaa
Hovirinnankoski Varsinainen säännöstelypato, rakennettu vuonna 1965 Säännöstelee veden pintaa yläpuolisessa järviketjussa Palikaisiin asti Peruskorjattu 2003, jolloin on mm. uusittu luukut, korjattu betonirakenteita ja siirrytty kaukokäyttöön
Karjakoski Säännöstelee veden pintaa Hovirinnan kosken alapuolisessa vesistössä n. 13 km matkalla Vuonna 1965 rakennettu settipato Tavoitteena kesäaikana vedenpinnan taso +80,40 AVI:n lupa settipadon muuttamisesta pohjapadoksi 13.1.2012. Muutostyö on aloitettava neljän ja saatettava loppuun olennaisilta osin seitsemän vuoden kuluessa.
Säännöstelijän tavoitetila Säännöstelyn lupaehtojen noudattaminen Työturvallisuus Hyvä vedenlaatu Vesihuollon turvaaminen - maksimoitu vesivarasto
Säännöstelyn haasteet Yleisesti Poikkeukselliset ja/tai vaikeasti ennustettavat sääolosuhteet, erityisesti kesäaikainen kuivuus Maankäytön yleinen vaikutus pienten jokivesistöjen hydraulisiin olosuhteisiin (nopeasti kasvavat ja tyrehtyvät virtaamat) Paimionjoelle erityisesti vertailukohteena Aurajoki Yläjuoksun maantieteelliset ominaisuudet; vähäiset korkeuserot, suuri valuma-alue Pienien korkeuserojen vuoksi patojen juoksutuskapasiteetti ei ole kovin hyvä Ylä- ja alarajan pinnanmittauspisteet sijaitsevat kaukana säännöstelypadosta => mittauksen ja tehtyjen toimenpiteiden välillä on suuri viive, mikä edellyttää tavanomaista suurempaa ennakointia => mikäli sää/vesistö olosuhteet eivät kehitykään odotetusti, toimenpide saattaa aiheuttaa haittaa Ristiriitaiset intressit vedenpinnan sopivasta tasosta säännöstelyrajojen puitteissa
Aurajoki ja vesihuolto Eilen historiakatsaus menneeseen Tänään tilanne viimeaikoina Huomenna katsaus tulevaan
Vesilaitoksen toiminta ja veden riittävyys Pintavesilaitos aloitti toimintansa 28.4.1923 Prosessia laajennettiin useassa eri vaiheessa, koska vedenkulutus kasvoi Turku kärsi useasti vesipulasta, pahin vuosi oli 1951 Vesipulan vuoksi Turun kaupunki haki säännöstelyluvan Savojärveen 1951 ja Paimionjokeen 1964 Halisten altaan vesitilavuutta lisättiin korottamalla patoa 1973 ja patoamalla Vähäjokeen Maarian allas 1984 Lisäksi Turun Seudun Vesi Oy perustettiin 1974 selvittämään kaukoveden hankintaa pääkaupunkiseudun tapaan
Aurajoen vedenlaatu vesilaitoksen kannalta Aurajoki ei 1800-luvun suunnitelmissa kelvannut raakavesilähteeksi, osittain pintaveden huonon imagon vuoksi, osittain siksi, ettei vesi puhdistunut sen aikaisella yksinkertaisella tekniikalla veden huonon laadun vuoksi Prosessi perustui aluksi alumiinisuolasaostukseen ja hiekkasuodatukseen tärkeintä oli riittävyys, laadulla ei niin suurta merkitystä Raakaveden ja samalla puhdistetun talousveden laatu heikkeni radikaalisti 1970 luvulla lietelannan levityksen vuoksi Tilanne koheni tehostetun viranomaisvalvonnan ja vesilaitoksen prosessimuutosten ansiosta
Tänään
Raakaveden hankinta nykyisin
Jokiveden laatuongelmat Raakaveden laatu on huonompi kuin Valtioneuvoston päätöksen 366/1994 mukaiset ohjearvot juomaveden valmistukseen tarkoitetulle raakavedelle Virtaaman vaihtelut joen hydrologinen tila käytännössä huonontunut Talousveden laadun ja puhdistamisen kannalta ongelmia aiheuttavat Sameus Orgaaninen aines Levät Ammoniumtyppipitoisuus Lämpötilan vaihtelu
Tekopohjavettä Tekopohjaveden toimitus Turkuun alkoi vuoden 2012 alussa. Vettä saadaan 60 % tarvittavasta määrästä, Halisten vesilaitos käy jatkuvasti noin puolella teholla. Tilanne jatkuu tällaisena ainakin tämän vuoden loppuun, ehkä pidempäänkin.
Varavesilaitos Turun Seudun Vesi Oy on ympäristöluvassaan velvoitettu huolehtimaan seudullisesta varavedentoimituksesta Niin kauan, kun muuta varavesilaitosta ei ole, ollaan Halisten vesilaitoksen varassa, jos tekopohjavesijärjestelmä vikaantuu Aurajoen virtaama muistuttaa luonnontilaista, Halistenpato varmistaa vedenpinnan säilymistä Halisten altaassa Hyvällä vedenlaadulla ja veden riittävyydellä merkitystä myös varalaitokselle