YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 138/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 283. Humaljärven vedenkorkeuden säännöstelyn alarajan tilapäinen alittaminen,

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 138/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 283 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Humaljärven vedenkorkeuden säännöstelyn alarajan tilapäinen alittaminen, Kirkkonummi Suomen Sokeri Oy HAKEMUS Suomen Sokeri Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt vesilain 12 luvun 19 :n 3 momentin perusteella lupaa tarvittaessa tilapäisesti alittaa Kirkkonummen kunnassa sijaitsevan Humaljärven säännöstelyssä noudatettava vedenkorkeuden alaraja Suomen Sokeri Oy:n sokeripuhdistamon, sen lähialueen muiden teollisuusyritysten ja Kirkkonummen kunnan Kantvikin alueen talousveden saannin varmistamiseksi. Hakija on pyytänyt käsittelemään asian kiireellisenä. Suomen Sokeri Oy ottaa vesilaitokselleen raakavettä Humaljärven laskujoessa Kvarnbyjoessa sijaitsevasta Myllylammesta. Vedestä valmistetaan talousvesinormien mukaista talousvettä käytettäväksi elintarvikevalmistukseen sokerituotannossa, talousvedeksi alueen muille teollisuuslaitoksille ja johdettavaksi Kirkkonummen kunnan vesijohtoverkostoon. Vuoden 2006 kesä, heinä ja elokuu ovat olleet poikkeuksellisen vähäsateisia. Mikäli syksy jatkuu kuivana ilman runsaita sateita tai ilma kylmenee nopeasti pakkaselle, Humaljärven pinta saattaa laskea alle patokorkeuden, jolloin virtaama Kvarnbyjoessa (Estbyjoessa) loppuu ja veden otto Myllylammesta estyy. Tällöin talousveden valmistus teollisuuden ja alueen kotitalouksien tarpeisiin vaikeutuu. SUUNNITELMA Humaljärven säännöstelyssä noudatettavaksi vedenkorkeuden alarajaksi tulisi tilapäisesti asti asettaa korkeus NN +16,80 m veden saannin turvaamiseksi ja Myllylammen alapuolisen Kvarnbyjoen minimivirtaaman 10 l/s turvaamiseksi. Tämän toteuttamiseksi ohivirtauspatoa tulisi voida tilapäisesti madaltaa tasolle NN +16,80 m. Mikäli Humaljärven tulovirtaama syyssateiden vaikutuksesta korjautuu ja vedenkorkeus alkaa nousta, ei padon madaltamista toteuteta. Tilannetta seurataan päivittäin. Normaalioloissa Humaljärven vedenkorkeus ja juoksutus säädetään säännöstelypadon reunassa olevalla säädettävällä luukulla. Säännöstelyluukun takana oleva patoseinämä on rakennettu tasoon

2 Aikaisemmat päätökset 2 NN +16,95 m. Vedenkorkeuden saavuttaessa tämän tason juoksutus loppuu. Hakemukseen on liitetty piirustukset padon rakenteesta ja siihen suunnitellusta muutoksesta. Vedenkorkeuden palauduttua normaalitasolle pato palautetaan entiselleen. Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 152/1977 A myöntänyt hakijalle luvan Humaljärven säännöstelyyn ja säännöstelypadon rakentamiseen siten, että vedenkorkeuden säännöstelyn yläraja on NN +17,50 m ja alaraja +16,95 m. Säännöstely on päätöksen mukaan pyrittävä hoitamaan siten, että järvestä juoksutettava virtaama ei ylitä 720 l/s eikä alita 10 l/s. Humaljärven säännöstelypadon vedenkorkeushavainto tulee tehdä vähintään kerran viikossa. Kun järven vedenpinta on NN +17,40 m yläpuolella tai NN +17,05 m alapuolella, havainto tulee tehdä joka päivä. Säännöstelypadon rakennetta koskevaa lupaehtoa 1) on osittain muutettu Länsi Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 86/1979 C. Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 14/1971 myöntänyt hakijalle luvan johtaa vettä Humaljärven laskuuomasta Kvarnbyjoesta enintään m 3 /d. Päätöstä on muutettu vesioikeuden yllämainitulla päätöksellä nro 152/1977 A siten, että hakija sai luvan johtaa vettä enintään m 3 /d. Länsi Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 102/1978 A vedenottokohta on siirretty noin 200 m ylemmäksi Myllylampeen. Päätöksen mukaan Myllylammen vedenpinnan korkeus ei saa ylittää korkeutta N ,61 m eikä lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta alittaa korkeutta N ,11 m. Myllylammen päivittäisistä vedenkorkeuksista on pidettävä kirjaa ja tiedot on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille ja asianomaisille. Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 100/1999/1 myöntänyt hakijalle luvan Humaljärven vedenkorkeuden säännöstelyn alarajan tilapäiseen alittamiseen korkeuteen NN +16,80 m saakka. Lupa oli voimassa asti. Humaljärven vedenkorkeus pysyi kuitenkin luvanmukaisten säännöstelyrajojen puitteissa, eikä padon madaltamista ja säännöstelyn alarajan alittamista toteutettu. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 27/2003/3 muuttanut Länsi Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 86/1979 C lupaehtoa 1) tilapäisesti saakka siten, että Kirkkonummen kunnassa sijaitsevan Humaljärven säännöstelypadon madalletun aukon kautta voidaan suunnitelman mukaisesti juoksuttaa vettä korkeutta NN +16,80 m ylempien järven vedenkorkeuksien vallitessa. Myös tällöin Humaljärven vedenkorkeus pysyi luvanmukaisten säännöstelyrajojen puitteissa, eikä padon madaltamista ja säännöstelyn alarajan alittamista toteutettu.

3 3 Tiedot vesistöstä Humaljärvi sijaitsee noin 4 km Kirkkonummen kirkonkylästä pohjoiseen. Järvi kuuluu Kvarnbyån (Estbyjoen) vesistöön. Järven pintaala on noin 4,3 km 2 ja valuma alue noin 11,7 km 2. Suurin syvyys on noin 10 m, keskisyvyys 4,8 m ja tilavuus noin 20,5 milj. m 3. Rantaviivaa on noin 16,1 km. Tiedot vedenkorkeudesta ja säännöstelystä Humaljärven vedet laskevat Kvarnbyjoen kautta mereen Tavastfjärden lahteen. Järvi on kirkasvetinen mutta rehevä. Vesistötarkkailua on tehty vuodesta 1966 lähtien ja vuodesta 1988 on näytepisteitä ollut Humaljärvessä kaksi ja Kvarnbyjoessa yksi. Kasvillisuus ja kalatalousselvitykset on tehty viimeksi vuonna Vuodesta 1993 lähtien Humaljärveä on hapetettu. Humaljärven ranta alueet ovat kalliorantoja, metsää ja osittain viljelysmaita. Erityisesti etelä ja itärannoilla on myös asutusta. Järven rannalla ei sijaitse teollisuuskohteita. Järven luoteisosassa sijaitsee Volsin vanhainkodin jätevedenpuhdistamon purkupaikka (ympäristölupapäätös UUS 2003 Y ). Humaljärven länsipuolelle ulottuu Kirkkonummen kuntaan kuuluva Meiko Lappträskin Natura alue FI Samaan alueeseen lasketaan kuuluvaksi erillisiä pienempiä lehtosuojeluohjelmaan kuuluvia osa alueita, jotka muodostavat ns. Volsin lehdot. Volsin lehtoina tunnetut alueet muodostavat Suomen itäisimmän lähekkäisten erityyppisten tammivyöhykkeen lehtojen kokonaisuuden. Lehdot ovat tärkeitä liito oravan ja pähkinähakin suojelulle. Kasvillisuus on pääosin tuoretta ja kuivaa pähkinä ja tammivaltaista kallionalus, ranta ja rinnelehtoa, jossa esiintyy jalopuiden lisäksi mm. monia vaateliaita lehtopensaita. Hakemukseen on liitetty Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisu Humaljärven kalataloudellinen tarkkailu vuonna Julkaisun mukaan koekalastusten ja kalastustiedustelujen perusteella Humaljärven kalastoon kuuluvat ankerias, ahven, hauki, karppi, kiiski, kuha, kuore, lahna, made, pasuri, salakka, siika, sulkava, särki, säyne ja taimen. Järveen istutetaan vuosittain kaloja Suomen Sokeri Oy:n velvoitteena ja paikallisten kalastuskuntien toimesta. Viime vuosina suosituin istukaskala on ollut kuha. Hakemukseen on liitetty tiedot Humaljärven vedenkorkeudesta ja virtaamasta vuosina Vedenkorkeus on vuosina 2004 ja 2005 vaihdellut välillä NN +17,20 17,60 m. Järven pinta on alkukesästä pidetty mahdollisimman korkealla ja varauduttu näin kuivempaan kesäkauteen. Kesän kuluessa pinta normaalisti laskee niin, että syyssateet mahtuvat järveen ilman, että suuren virtaaman seurauksena Kvarnbyjoen tulvimisvaara kasvaa liian suureksi. Keväällä 2006 Humaljärven pinta oli normaalilla tasolla, hieman yli NN +17,50 m. Erittäin kuivan kesän takia pinta kuitenkin laski normaalia nopeammin saavuttaen tason NN +17,00 m jo syyskuun alussa. Humaljärven vesitilanteen helpottamiseksi Suomen Sokeri Oy on heinä, elo ja syyskuussa ottanut osittain raakavettä myös

4 Säännöstelyn vaikutusten tarkkailu 4 varavesilähteenä käytetystä Nokian Pikkalan tekoaltaasta. Altaan veden laatu on tällä hetkellä kuitenkin niin heikko mm. sinilevätilanteen vuoksi, että vedenotto on siirretty kokonaan takaisin Myllylammen vedenottamoon. Loppukesästä 2006 juoksutusta vähennettiin, kun Humaljärven pinta laski nopeasti. Syksyllä, kun vedenkorkeuden nopea lasku jatkui, vähennettiin juoksutusta edelleen. Syyskuun puolen välin jälkeen, kun vedenkorkeus lähestyi tasoa NN +17,00 m, Humaljärven ohivirtauspadon betonipinnan korkeus madallettiin väliaikaisesti säännöstelymääräysten mukaisen vedenkorkeuden alarajan tasoon NN +16,95 m. Tämä toimenpide tehtiin veden saannin varmistamiseksi Kvarnbyjoen Myllylammen vedenottamosta. Syyskuun lopulla padon korkeus nostettiin taas entiselleen. Lisäksi juoksutusta Myllylammen alapuoliseen Kvarnbyjokeen on jouduttu vähentämään väliaikaisesti vedensaannin helpottamiseksi. Hakemukseen on liitetty tiedot Myllylammen vedenkorkeudesta ja virtaamasta Kvarnbyjokeen vuosina Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vedenkorkeus on pystytty pitämään säännöstelyrajojen sisäpuolella. Viimeisinä kuukausina, kun Humaljärven pinta on laskenut alhaiselle tasolle ja virtaama järvestä Kvarnbyjokeen on ollut tavanomaista pienempi, on lammen pinta hetkellisesti käynyt alarajan alapuolella. Tilanteen arvioidaan jatkuvan saman kaltaisena. Virtaama Myllylammesta Kvarnbyjokeen (Estbyjoki) on hakemuksen tekohetkellä ollut lähellä alarajaa. Suomen Sokeri Oy:n pumppaama vesimäärä Myllylammesta on elo syyskuussa ollut keskimäärin noin m 3 /päivässä (noin 30 l/s) eli alle puolet sallitusta enimmäismäärästä. Hakemukseen on liitetty tiedot vuoden 2006 kuukausittaisista sademääristä Lohjan tarkkailuasemalla, mikä kuvastaa myös Humaljärven alueen sadetilannetta. Etenkin kesä, heinä ja elokuu ovat olleet poikkeuksellisen vähäsateisia. Mikäli syksy jatkuu kuivana ilman runsaita sateita tai ilma kylmenee nopeasti pakkaselle, ei Humaljärven tulovirtaama oleellisesti lisäänny tämänhetkisestä. Tällöin on odotettavissa, että Humaljärven pinta saattaa laskea alle patokorkeuden, jolloin virtaama Kvarnbyjoessa loppuu ja veden otto Myllylammesta estyy. Humaljärven vedenkorkeus pysynee talven ajan edelleen alhaalla ja alkaa nousta normaalitasolle vasta kevään ja kesän 2007 kuluessa edellyttäen, että sulamisvesien ja sateiden määrä on normaali. Padottamis ja säännöstelyhankkeiden vaikutuksia vesistöön ja sen veden laatuun sekä kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtu lupaehtojen ja hyväksyttyjen ohjelmien mukaisesti. Veden laadun kehitystä seurataan kaksi kertaa vuodessa ja laatutarkkailun vuosiyhteenvedossa käsitellään myös tulokset Kirkkonummen kunnan Volsin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailusta, joka vuonna 2004 myönne

5 5 tyn ympäristöluvan myötä muuttui vapaaehtoisesta tarkkailusta velvoitetarkkailuksi. Vuosina 2004 ja 2005 tehdyissä veden laadun tarkkailuyhteenvedoissa todetaan, että Humaljärven veden laadussa ei ole havaittavissa erityisiä säännöstelyn vaikutuksia. Vuoden 2006 ensimmäisen tarkkailun tulokset ovat hakemuksen liitteenä. Suomen Sokeri Oy jatkaa edelleen järven hapettamista sen syvimmässä kohdassa. Kalataloudellinen tarkkailu tehdään joka neljäs vuosi ja viimeisin tutkimus on vuodelta Sinä vuonna tehdyn kalataloudellisen tarkkailun ja siihen liittyvän kasvillisuusselvityksen yhteenvedossa todetaan, että Humaljärven säännöstely ei käytettävissä olevien tutkimusmenetelmien perusteella ole sanottavasti vaikuttanut järven kasvillisuuteen viime vuosina. Säännöstelyn on sen alkaessa todettu pienentäneen kalojen, erityisesti hauen, kutu ja poikastuotantoalueita luonnontilaan verrattuna. Haitta on edelleen olemassa ja sitä kompensoidaan vuosittaisin istutuksin. Haettujen tilapäisten toimenpiteiden vaikutukset Mikäli Humaljärven pinta laskee alle patokorkeuden ja virtaama Kvarnbyjoessa pienenee edelleen nykyisestä, raakaveden otto Myllylammesta estyy ja talousveden valmistus teollisuuden ja alueen kotitalouksien tarpeisiin vaikeutuu. Tällaisessa tilanteessa vesi riittäisi vain kotitalouksien tarpeisiin. Alueen teollisuus jäisi ilman vettä ja toiminta keskeytyisi. Sen seurauksena alueen teollisuuden liikevaihto, joka on noin 7,4 miljoonaa euroa viikossa, jäisi saamatta. Palkanmaksun keskeytys uhkaisi noin 915 henkilöä. Lisäksi syntyisi välillisiä vaikutuksia, jotka kohdistuisivat myös alueen teollisuuslaitosten asiakkaisiin. Teollisuuslaitosten vesihuollolle ei tällä hetkellä ole käytettävissä muita taloudellisesti toteutettavissa olevia varajärjestelyjä. Veden johtaminen Kirkkonummen kunnan vesijohtoverkosta ei riitä tyydyttämään Kantvikin alueen asukkaiden ja teollisuuden tarpeita. Kunnan vesijohtoverkoston hyödyntämistä rajoittavat mm. pieni putkikoko ja kunnan muiden vesilähteiden vähäisyys. Meikon järven pinta on lähellä alarajaa ja myös Kirkkonummen kunnan vesilähteenä käyttämän Espoon Pitkäjärven vedenpinta on alhaalla. Espoolla on mahdollisuus toimittaa Päijänteen vettä Kirkkonummelle vain rajoitetusti siirtoputken koon takia. Padon tilapäinen madaltaminen ja Humaljärven vedenkorkeuden säännöstelyn alarajan vähäinen tilapäinen alittaminen eivät hakijan käsityksen mukaan aiheuta kompensoitavaa pysyvää lisähaittaa veden laadulle, vesistölle ja sen käyttäjille tai kalastolle. Myllylammen alapuolisen Kvarnbyjoen virtaama voi hetkellisesti pudota alle minimitason 10 l/s, mutta sillä ei katsota olevan suurta merkitystä joen vähäisen virkistyskäytön takia. Nykyistä Humaljärven vedenlaadun tarkkailuohjelmaa ja kalataloudellista tarkkailuohjelmaa hakija on esittänyt jatkettavaksi edelleen.

6 UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO 6 Hakijan lähetettyä hakemuksen liitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle se on ympäristölupavirastoon saapuneessa lausunnossaan todennut, että ympäristökeskuksen käsityksen mukaan vuosina 1999 ja 2003 tapahtuneiden lupien myöntämisten jälkeen patoa madallettiin ja madallettu kohta täytettiin sittemmin puisella korotuksella, joka kiinnitetään padon päälle metallisin kiristysmekanismein ja on helposti poistettavissa. Hakemuksesta ilmenee, että juoksutusta Humaljärvestä Kvarnbyjoen padolta on pienennetty kuluvan vuoden elokuun alun määrästä noin 0,1 m 3 /s nykyiseen noin 0,050 m 3 /s. Tähän sisältyy alapuoliseen vesistöön Kvarnbyjoen (Myllylammen) padolta juoksutettava minimivirtaama 0,020 m 3 /s, joka on määrätty vesioikeuden päätöksessä Hakemukseen on liitetty myös Myllylammen vedenkorkeutta ja juoksutusta koskevat tiedot, joiden mukaan em. minimijuoksutuslupamääräystä näyttäisi jo rikotun. Hakemuksessa ei ole arvioitu hankkeen vaikutuksia Meiko Lappträsk nimiseen Natura 2000 alueeseen, johon sisältyy useita Humaljärven rantaan rajoittuvia luonnonsuojelualueita, kuten Vrångnäsuddenin lehtoalue, Volsin kartanometsikkö ja Tranhalsträsket ja Urbysberget. Ympäristökeskuksen arvion mukaan hankkeella ei sen kesto huomioon ottaen liene sellaisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelulain mukaista vaikutusten arviointia. Ympäristökeskuksen aiemman laskelman mukaan Humaljärven padosta 5 cm:n vesikerroksella purkautuva vesimäärä on 0,03 m 3 /s. Vastaavasti 10 cm:n vesikerroksella purkautuminen olisi 0,08 m 3 /s. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmään ei ole toimitettu vedenkorkeus ja virtaamatarkkailun tietoja vuoden 1999 jälkeen. Suunnitelman mukaan alin havaittu vedenkorkeus ennen säännöstelyä on vuosijaksolla ollut NN + 16,96 m. Humaljärven rannat ovat pääosin jyrkkärantaisia. Humaljärven säännöstelyä koskevassa katselmuskirjassa esitetyn rantakartan mukaan pohjan korkeuskäyrä NN +16,50 m on yleensä m:n etäisyydellä rantaviivasta, mutta joillakin kohtaa se on jopa 50 m:n etäisyydellä. Hakemuksen mukaan hakija on pyrkinyt käyttämään poikkeuksellisen kuivana aikana raakaveden varalähteenä olevaa Nokian allasta Pikkalassa. Sen käyttö on kuitenkin hakemuksen mukaan lopetettu raakaveden huonon laadun mm. sinilevän vuoksi. Ympäristökeskus esittää kuitenkin, että ainakin osa tarvittavasta raakavesimäärästä voitaisiin ottaa Nokian altaasta, jotta Humaljärven vedenkorkeus pysyisi alarajan yläpuolella tai laskisi mahdollisimman vähän sen alle, kun mainitut levähaitat säiden kylmentyessä vähenevät.

7 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 7 Mikäli Humaljärven vedenkorkeus kuitenkin laskee alarajan alapuolelle, voidaan ympäristökeskuksen käsityksen mukaan juoksutusta jatkaa madaltamalla patokynnystä vähitellen kuitenkin siten, ettei Humaljärven vedenkorkeus laske tason NN +16,80 m alapuolelle. Lupa voisi olla voimassa hakemuksen mukaisesti asti. Ympäristökeskus on katsonut, että lupa voitaneen myöntää ympäristölupaviraston päätöksen nro 27/2003/3 periaatteiden mukaisesti lisättynä lausunnossa ehdotetuilla määräyksillä. Hakijalle voidaan myöntää myös töidenaloittamislupa. Lisäksi ympäristökeskus on kuten vuonna 2003 vastaavanlaisesta hakemuksesta antamassaan lausunnossa esittänyt, että hakija velvoitettaisiin määräaikana laatimaan selvitys mahdollisuuksista turvata kuivien kausien vedenhankintansa muilla kuin nyt puheena olevalla tavalla. Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Asian kiireellisyyden vuoksi ympäristölupavirasto on ratkaissut asian vesilain 12 luvun 19 :n 4 momentin nojalla tiedoksiantoa toimittamatta. Ympäristölupavirasto myöntää Suomen Sokeri Oy:lle luvan ryhtyä tilapäisesti saakka hakemuksessa tarkoitettuihin toimenpiteisiin Humaljärven säännöstelyssä noudatettavasta, Länsi Suomen vesioikeuden päätöksen nro 152/1977 A lupaehdossa 2) määrätystä vedenkorkeuden alarajasta NN +16,95 m poikkeamiseksi niin, että vettä voidaan juoksuttaa korkeutta NN +16,80 m ylempien järven vedenkorkeuksien vallitessa, ja luvan madaltaa tilapäisesti samana aikana Länsi Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 86/1979 C muutetussa lupaehdossa 1) määrättyä säännöstelypadon aukkoa enintään tasolle NN +16,80 m. Lupa on voimassa päätöksen antamispäivästä lukien. Hankkeesta voi mahdollisesti aiheutua vesilain mukaan korvattavia vahinkoja, haittoja tai muita edunmenetyksiä, joiden määrä ei ole etukäteen arvioitavissa. Niiden korvaamisesta määrätään lupamääräyksessä 7). Luvan haltijan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Kun vedenkorkeus Humaljärvessä on alle NN + 16,95 m, on virtaama Kvarnbyjoessa Myllylammen padon alapuolella oltava vähintään 0,01 m 3 /s. Kun vedenkorkeus Humaljärvessä on korkeudella NN +16,80 m tai sitä alempana, ei järvestä saa juoksuttaa lainkaan vettä. 2) Luvan haltijan on muutoin hoidettava säännöstelyä Länsi Suomen vesioikeuden päätösten nro 152/1977 A ja nro 86/1979 C mukaisesti

8 8 siten, että poikkeaminen sanottujen päätösten määräyksistä jää mahdollisimman vähäiseksi. 3) Säännöstelypato on viimeistään mennessä palautettava luvan mukaiseksi. 4) Humaljärven vedenkorkeuden tarkkailua varten on Länsi Suomen vesioikeuden päätöksen nro 152/1977 A lupaehdossa 3) määrättyyn vedenkorkeusasteikkoon selvästi merkittävä vedenkorkeus NN +16,80 m. Luvan haltijan on päivittäin pidettävä kirjaa Humaljärven ja Myllylammen vedenkorkeuksista ja Humaljärven säännöstelypadon kautta purkautuvien virtaamien vuorokausikeskiarvoista. Nämä tiedot on kuukausittain toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5) Luvan haltijan on Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehostettava Humaljärven veden laadun tarkkailua tämän päätöksen mukaisten toimenpiteiden vaikutusten seuraamiseksi. Tämän päätöksen mukaisten toimenpiteiden vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen on tarkkailtava tehostetusti Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta ja tarkkailut on aloitettava ennen tämän päätöksen mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailusuunnitelmien mukaisesti edellä mainituille viranomaisille. Tehostetun tarkkailun päätyttyä luvan haltijan on tehtävä tuloksista yhteenveto tämän päätöksen mukaisten toimenpiteiden vaikutuksista ja toimitettava se edellä mainituille viranomaisille. 6) Luvan haltijan on hapetettava Humaljärven syvännealueita Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hapettamista koskeva suunnitelma on toimitettava ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. 7) Luvan haltija on vastuussa tämän päätöksen mukaisten toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä siten, kuin vesilaissa on säädetty. Luvan haltijan on pyrittävä sopimaan mahdollisten vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamisesta. Siltä osin, kuin korvauksista ei päästä sopimukseen luvan haltijan ja asianomaisten vahingonkärsijöiden kesken, on luvan haltijan saatettava ympäristölupavirastossa vireille hakemus tämän luvan mukaisten toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi mennessä. Hakemukseen on liitettävä luvan haltijan esitys korvaa

9 Päätöksen täytäntöönpano 9 matta tai sopimatta jääneiden vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamiseksi, selvitys luvan haltijan maksamista korvauksista sekä yhteenvedot tehdyistä tarkkailuista. Vahingonkärsijät voivat myös itse saattaa vastaavan korvaushakemuksen vireille ympäristölupavirastossa. 8) Säännöstelypadon madaltamisesta on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesilain 12 luvun 19 :n 5 momentin nojalla tämä päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Perustelut Kvarnbyån vesistön yläosalla sijaitsevan Humaljärven vedenkorkeus uhkaa kesän ja syksyn 2006 poikkeuksellisen kuivuuden vuoksi laskea säännöstelypadon kynnyskorkeuden ja samalla Humaljärven säännöstelyssä noudatettavan vedenkorkeuden alarajan alle, jolloin virtaama Kvarnbyjoessa loppuu ja raakavedenotto Myllylammesta vaikeutuu tai estyy. Suomen Sokeri Oy valmistaa Myllylammesta ottamastaan raakavedestä talousvettä käytettäväksi yhtiön sokerituotannossa ja alueen muissa teollisuuslaitoksissa sekä johdettavaksi Kirkkonummen kunnan vesijohtoverkostoon. Raakavedenoton vaikeutuminen vaarantaa alueen teollisuuslaitosten häiriöttömän toiminnan. Hakemuksen mukaan teollisuuslaitosten vesihuollolle ei Myllylammesta tapahtuvan vedenoton lisäksi tällä hetkellä ole olemassa muita taloudellisesti toteutettavissa olevia vaihtoehtoja. Teollisuuslaitosten toiminnan häiriintyminen tai keskeytyminen veden puutteen vuoksi aiheuttaa suurta vahinkoa yleiselle ja yksityiselle edulle. Hakemuksessa tarkoitettujen tilapäisten toimenpiteiden seurauksena saattaa aiheutua vesilain 12 luvun 19 :n 3 momentissa tarkoitettuja vahinkoja, haittoja tai muita edunmenetyksiä. Tästä syystä luvan haltijan on lupamääräyksen 5) mukaisesti tehostetusti tarkkailtava toimenpiteiden aiheuttamia vaikutuksia Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla sekä vahinkojen ehkäisemiseksi ryhdyttävä lupamääräyksen 6) mukaisiin toimenpiteisiin. Luvan haltijan on saatettava lupamääräyksen 7) mukaisesti ympäristölupavirastossa vireille hakemus toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamiseksi, mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen luvan haltijan ja asianomaisten vahingonkärsijöiden kesken. Hakemuksessa tarkoitetuista tilapäisistä toimenpiteistä saatavat hyödyt ovat etukäteen arvioituna huomattavat niistä mahdollisesti aiheutuviin vahinkoihin, haittoihin ja muihin edunmenetyksiin verrattuna. Humaljärven säännöstelyssä noudatettavan vedenkorkeuden alara

10 Lausunto ympäristökeskuksen lausunnosta 10 jan tilapäinen alittaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Meiko Lappträskin alue (FI ) on sisällytetty Natura 2000 ohjelmaan. Ympäristölupavirasto ottaa Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ei pidä tarpeellisena antaa vedenottoluvasta poikkeavaa vedenottomäärää koskevaa lisämääräystä. Ympäristökeskuksen esittämän vaatimuksen osalta, että luvan haltija velvoitettaisiin laatimaan selvitys kuivien kausien vedenhankintansa turvaamiseksi, ympäristölupavirasto viittaa perusteluissa todettuun, minkä mukaan teollisuuslaitosten vesihuollolle ei ole olemassa muita taloudellisesti toteutettavissa olevia vaihtoehtoja. Lainkohdat Vesilain 12 luvun 19 :n 3 5 momentit ja luonnonsuojelulain 65 KÄSITTELYMAKSU 490 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003)

11 11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Pertti Seppänen Esko Vähäsöyrinki Arto Hietaniemi Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Pertti Seppänen ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Arto Hietaniemi. AH/ha

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.