Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
|
|
- Eeva-Kaarina Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUSUNTO Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236, TURKU (Kirjaamo) Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu Turku varsinais-suomi@sll.fi Asia: Lausunto ehdotuksista Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi ja Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelmaksi vuosille Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: Vesienhoidon suunnitelma on järkälemäinen, kattava tietopaketti alueen vesien tilasta, hoidon tarpeista ja suunnittelun linjauksista ja perusteista. Toimenpidelinjaukset ovat oikeaan tietoon pohjautuvia ja perusteltuja, mutta toimenpiteiden riittävyyttä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi piiri epäilee. Vapaaehtoisuuteen perustuvien ja ilman selkeää rahoitusta omaavien toimenpiteiden toteutus tuskin tapahtuu suunnitelmassa ehdotetuissa aikatauluissa ja laajuudessa. Suunnitelmassa suuri osa ehdotettujen toimenpiteiden toteutuksesta vastuutetaan yksityisille toimijoille, eli kansalaisille ja järjestöille. Näillä ei kuitenkaan ole yleensä laajaa tuntemusta vesienhoidon haasteista, vaan tietämys perustuu yksityiskohtaisempiin ja pienempiin alueisiin kuin mitä suunnitelmassa käsitellään. Vesienhoidon suunnittelu tarkastelee vain suurimpia vesistöjä. Resurssien puuttuessa pienimmät vesistöt on jätetty pois. Ymmärrettävä toimintamenettely, mutta tällöin pienten vesistöjen ongelmat eivät tule esille, eikä niille ole esitetty tavoitteita. Pienillä vesillä on kuitenkin yhteisiä ongelmia, joista muodostuu tavallaan "isompi" ongelma. Järkälemäisestä opuksesta on melkein mahdotonta saada käsitystä omien intressien kohteena olevien alueiden suunnitelluista toimenpiteistä. Myös aluekohtaiset toimenpideohjelmat ovat haastavaa luettavaa, eivätkä ne anna riittävästi eväitä yksityisten toimijoiden konkreettisille toimille. Saattaa olla, että ehdotettujen toimenpiteiden toteutus jää vähälle jo sen takia, etteivät kansalaiset jaksa perehtyä suunnitelma-asiakirjoihin ja tieto toimenpiteistä jää saamatta. Suunnitelma-asiakirjoissa pitäisikin selkeämmin tuoda esille eri alueet ja niiden toimenpiteet. Myös suunnitelmien ja toimenpideohjelmien valmistuttua on panostettava edellistä kautta enemmän neuvontaan ja ohjaukseen. Vesienhoitoa tulisi jatkossa kehittää enemmän käytännön läheiseksi. Vesienhoidossa pitäisi vielä enemmän panostaa toimijoiden sitouttamiseen ja konkreettisten rahoitusmahdollisuuksien luomiseen. Suunnitelmissa on lukuisia numeerisia arvoja joilla kuvataan esimerkiksi pintavesien tilatavoitteiden poikkeamien määriä (VHS s.187). Näillä saadaan arvokasta kvantitatiivista tietoa, mutta konkreettisten vesienhoitotoimien ja eri tahojen sitouttamisen kannalta ne eivät ole merkityksellisiä. Hyödyllisempää olisi kertoa, mikä kohde on kyseessä ja miksi. Näin vesien suojeluun saataisiin avoimuutta ja osallisten kiinnostuvuus olisi mahdollista herättää.
2 Suunnitelmissa mainitaan Riittämätön vesien tilaa koskeva aineisto tulee kuitenkin olemaan yksi vesienhoidon keskeisistä haasteista. Tähän ongelmaan on tartuttava ja parannettava vesien tilan aineiston keruun ja seurannan resursseja, jos todella on tarkoitus tulevaisuudessa parantaa vesien tilaa. Kattavan vesientila-tiedon ja seuranta-aineiston avulla vesienhoidosta saadaan myös kustannustehokkaampaa, kun toimet pystytään kohdentamaan kustannustehokkaimpiin toimiin. Suunnitelmassa todetaan, että: Toimenpiteiden toteuttaminen perustuu suurelta osalta vapaaehtoisuuteen, mikä on hidastanut toimeenpanoa alueella. Toimeenpanon rahoitusta ei ole turvattu suunnitelmassa esitettyä tarvetta vastaavaksi. Toimenpiteiden vapaaehtoisuus ei piirin mielestä ole merkittävin hidastava ominaisuus, vaan ennemminkin mainittu riittävän rahoituksen turvaamisen puute. Suunnitelmassa mainitaan myös, että: Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen ei etene riittävällä tavalla ilman uutta rahoitusta. Vesien hyvän tilan saavuttaminen edellyttää riittävää toimenpiteiden kustannusten mukaista pitkäaikaista rahoitusta. Pelkkä uusi raha ei riitä. Vesien tilan parantamiseen tähtäävät toimet ovat pääsääntöisesti pitkäaikaisia. Niiden rahoittamiseen suunnitelmassa ehdotettu hankkeistaminen soveltuu heikosti, koska hankerahoitus on kertaluontoista. Toistuvaan tai vuosia jatkuvaan toimintaan hankerahaa on yleensä lähes mahdotonta saada. Vesienhoidon suunnittelussa ja toteutuksen ohjauksessa on paneuduttava rahoituksen mahdollisuuksien kehittämiseen enemmän. Suunnitelmassa todetaan, että: Ensisijainen vastuu toimien toteuttamisesta on kuitenkin niillä yksityisillä toimijoilla (mm. toiminnanharjoittajat, kansalaiset, järjestöt), jotka vaikuttavat toimillaan vesien tilaan. Piiri näkee, että koko yhteiskuntaa hyödyttävää toimintaa ei voida vastuuttaa ensisijaisesti yksityisille toimijoille, vaan ensisijainen vastuu toimien toteuttamisesta on kaikilla tahoilla, myös julkisilla toimijoilla, jotka vaikuttavat toimillaan vesien tilaan. Suunnitelmassa kuvataan lukuisia toimenpiteitä, jotka ovat erinäisten toimijoiden lakisääteistä toimintaa siis lakisääteinen minimisuoritustaso. Piiri pohtii, että kuuluuko tällaisten lakisääteisten velvoitteiden kuvaaminen tällaiseen ohjelmaan ollenkaan, kun ne on jo kuvattu laissa ja muissa ohjelmissa sekä ympäristöluvissa yms. Yhdyskuntien ja haja-asutusalueiden jätevesipäästöjen hillitsemistoimenpiteenä pitää ottaa tarkasteluun myös vesivessoille vaihtoehtoisten menetelmien edistäminen etenkin haja-asutusalueilla. Asianmukaisia ja kustannustehokkaita menetelmiä on jo nyt olemassa ja niiden esille tuomiseen todellisena vaihtoehtona ja kehittämiseen pitää panostaa jatkossa enemmän ja tuoda esille suunnitelmissa. Kiinteistökohtaiset muut kuin perinteiseen vesivessaan pohjautuvat jätevesiratkaisut säästävät kustannuksia myös siirtoviemärien rakentamistarpeen osalta. Rakentamista haja-asutusalueilla ei tule ohjata vain viemäriverkostojen varaan, kun muitakin vaihtoehtoja on olemassa. Haja-asutuksen jätevesien osalta yksittäisten kansalaisten on vaikea toimia, jos ei valtiokaan sitoudu nykyistä paremmin laatimiensa asetuksien voimaan saattamiseen. Jätevesilaitosten häiriötilanteisiin varautumista, valvontaa ja korjaaviin toimiin on lisättävä panostusta. Kalojen kassikasvatus sopii Saaristomerelle huonosti ja se tulisi pyrkiä siirtämään täyskiertoaltaisiin maalle. Suunnitelmassa vesistöjen kunnostusta, säännöstelyä ja rakentamista koskevat toimenpiteet sisältävät muun muassa vesivoiman tehokkaamman hyväksikäytön. Piiri pohtii, että voiko vesienhoitosuunnitelmassa todella olla vesivoiman edistämiseen tähtääviä kirjauksia.
3 Erikseen Saaristomeren toimenpideohjelmasta: Säännöstellyissä vesistöissä (esim. Paimionjoki) tulisi tarkastella ja tarvittaessa määrätietoisemmin edellyttää riittävää ympäristövirtaamaa voimalaitosten yhteyteen. Vesieliöstön kulkua helpottaviin toimenpiteisiin piiri ehdottaa lisättäväksi Hirvijoelle Kankaisten padon purkamisen ja Sahapadon muuttamisen pohjapadoksi. Lisäksi Hirvijoelle vesien pidättämisen valuma-alueella (pohjapadot, kosteikot ym.) tulisi lisätä toimenpideohjelmaan. Laajoen Korvensuunkoskella on noussut esille voimalaitoksen uudelleen käyttöönotto. Jos voimalaitos otetaan uudelleen käyttöön, tulee alueelle rakentaa kalatie ja turvattava riittävä veden virtaama siinä. 1. Toimenpideohjelman kappaleessa 2 sivulla 17 mainitaan, että toimenpideohjelmassa tarkasteltavat vesistöt kuuluvat pääasiassa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) toimialueeseen, mutta pienet osat Kiskonjoen-Perniönjoen ja Paimionjoen vesistöalueista ulottuvat myös Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle. Piiri huomauttaa, että osa tarkasteltavasta alueesta kuuluu myös Hämeen ELY-keskuksen alueeseen. Lisäksi toimenpideohjelman kappaleessa 2 on mainittu seuraavasti: Toimenpideohjelma-alueelta tarkasteluun on valittu kaikki joet, joiden valuma-alue on yli 100 km², kaikki yli 50 ha:n kokoiset järvet ja rannikkovedet kokonaisuudessaan. Mukana voi olla myös tätä kokorajaa pienempiä jokia, mikäli ne on katsottu alueellisesti merkittäviksi. Edellä mainitun kohdan mukaisesti Saaristomeren valuma-alueelta toimenpideohjelmaan tulisi ottaa mukaan omana vesimuodostumana Purilanjoen vesistö (vesistöalue ). Purilanjoki on Saaristomeren Halikonlahteen laskeva savimaan pieni joki Salossa. Purilanjoen valuma-alueen pintaala on noin 83 km³. Purilanjoen vesistöön kuuluu arvokkaita luontotyyppejä, mm. puroissa esiintyy reheviä luonnontilaisia puronotkoja ja savimaan luonnontilaisia virtavesiosuuksia. Vesistöön kuuluu myös yksi pieni järvi, Kankareenjärvi. Purilanjoki kuuluu Kiskonjoki-Uskelanjoki-Halikonjoki osaalueeseen. Purilanjoen vesistö voidaan katsoa alueellisesti merkittäväksi arvokkaan lajiston perusteella. Purilanjoessa esiintyy muun muassa äärimmäisen uhanalainen taimen (Salmo trutta) ja vuollejokisimpukkaa (Unio crassus), joka on suojeltu luonnonsuojelulailla ja EU:n luontodirektiivillä. Purilanjoen mukaan ottamista toimenpideohjelmaan voidaan perustella myös sillä, että Purilanjoki laskee Saaristomeren Halikonlahden Viurilan Natura2000-alueelle (FI ). Purilanjoen vedenlaadulla ja kuormituksella on vaikutuksia Viurilanlahden Natura-alueeseen. Purilanjoen vesistössä on useita kohteita, joissa vesistön kunnostustoimenpiteillä voidaan parantaa huomattavasti vesistön uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja vesistön ekologista tilaa. Purilanjoella on myös yhteys Viurilanlahden Natura-alueeseen. Purilanjoen vesistössä on mm. useita vaellusesteitä (Tolonen 2015). Purilanjoen arvokkaan lajiston vuoksi olisi tärkeää seurata Purilanjoen vesistön tilaa ja vedenlaatua ja sisällyttää se toimenpideohjelmaan omana vesimuodostumana. 2. Paimionjoki Toimenpideohjelmassa on mainittu seuraavasti: Paimionjoen arvioituun toteuttamiskelpoiseen toimenpidekokonaisuuteen kuuluu rantojen monimuotoistamista voimalaitosalueilla ja sivu-uomien kunnostuksia sekä Hovirinnankosken, Karjakosken, Rounankosken ja Patakosken (Tuimalankosken) padoilla eliöstön (vähintään kalat) kulkumahdollisuuksien parantamista. Tällöin kalankulku tulisi mahdolliseksi joen
4 keskiosalta koko järvialueelle sekä sivu-uomiin. - - Voimalaitosten kalateiden toteuttaminen ja minimijuoksutukset aiheuttavat merkittävää haittaa voimatuotannolle (syy: joen pienet virtaamat). Lyhytaikaissäännöstelyn lopettaminen tai pienentäminen ei ole mahdollista aiheuttamatta merkittävää haittaa voimataloudelle. Näiden edistämisessä edetään neuvottelujen pohjalta. Paimionjoen ekologisen tilan parantaminen vaatii muutoksia nykyiseen joen säännöstelyyn ja voimalaitosten käyttöön. Lähtökohtaisesti vesienhoidon toimenpideohjelmassa tulisi ajatella vesistön etuja eikä voimalaitosyhtiön mahdollisia taloudellisia tappioita etenkin kun voimalaitoksen lupaehdoissa on velvoitteita mainittu. Kaikkiin Paimionjoen voimalaitoksiin tulisi mahdollisimman nopeasti saada minimijuoksutusvelvoite. Alimmalla Askalankosken voimalaitoksella velvoitetta ei tällä hetkellä ole, mutta voimalaitoksen lupaehtoihin on kirjattu kalatievelvoite, jonka mukaan voimalaitos on velvoitettu rakentamaan kalatie ja luovutettava siihen tarvittava vesimäärä. Paimionjoen vesistön säännöstelyn kehittäminen ja voimalaitosten minimivirtaamien vaatiminen on ajankohtaista lähivuosina kun Turun kaupunki on todennäköisesti luopumassa Paimionjoen vesistöstä varavesilähteenään. Jatkuva ympäristövirtaama Paimionjoen Askalankoskessa parantaisi voimalaitoksen alapuolisen jokiosuuden tilaa huomattavasti ja mahdollistaisi muun muassa useiden kalalajien lisääntymisen alueella. Askalan voimalaitoksen alapuolella sijaitsee Paiminjokilaakson Natura2000-alue. Minimivirtaamavelvoite parantaisi Natura-alueen luontoarvoja. Virtaamalla voitaisiin katsoa olevan myös merkittävä vaikutus alueen maisema- ja virkistyskäyttöarvoihin. Virtaaman säännöstelyn pehmentäminen vähentäisi myös voimakkaan virtaaman säännöstelyn aiheuttamaa eroosiota voimalaitoksen alapuolisella jokiosuudella. Uoman eroosio on voimalaitoksen alapuolella paikoin erittäin voimakasta ja aiheuttaa suurta kiintoainekuormitusta, mikä on osittain seurausta voimakkaasta säännöstelystä. 3. Vaellusesteet Saaristomeren alueella merkittäviä vaellusesteitä on lukuisia, joista vain osa on merkittynä karttoihin. Myös jokien sivujoissa ja puroissa on lukuisia pienempiä vaellusesteitä, joilla on merkittävä vaikutus vesistöjen ekologiseen tilaan. Osa vanhoista padoista muodostaa myös turvallisuusriskejä. Tiedot huonokuntoisista vesistörakenteista ja patojen turvallisuusriskit tulisi päivittää ja tämä olisi hyvä lisätä toimenpideohjelman toimenpiteisiin Vaellusesteiden kartoittamiseen ja niiden purkamiseen tarvitaan nykyistä enemmän resursseja ja rahoitusta. Suunnitelmassa tulisi mainita vesienhoidon keinona tarpeettomien tai vähäistä hyötyä tuottavien patojen purkaminen. Esim. kartoista puuttuvia merkittäviä vaellusesteitä: Toimenpideohjelman kappaleessa kaksi sivulla 22 esitetyssä kartassa on esitetty vesienhoidon keskeiset kysymykset ja mm. merkittävimmät vesistöjen vaellusesteet. Kuvasta puuttuu mm. Sauvonjoen alaosan pato (maastokartalla Haaviston mylly), joka on merkittävä vaelluseste. Pato on täydellinen vaelluseste mm. kaloille. Sauvonjoen vaelluseste tulisi merkitä myös kappaleessa 4.2 esitettyyn karttaan vaellusesteistä (kuva 7). Edellä mainituista kartoista puuttuu myös Hirvijoen Pyykosken pato, joka on täydellinen vaelluseste kaikille vesieliöille.
5 4) Kappaleeseen 8.3 Tavoitetilan saavuttaminen: kuormituksen ja muiden paineiden vähentämistarve esitetään seuraavia lisäyksiä/ muutosehdotuksia: Sivulla 78 mainittu: Vaelluskalojen liikkuminen tulee olla mahdollista mahdollisimman monessa jokivesistössä ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Kalojen lisääntymismahdollisuudet merialueella tulee turvata. Kommentti: Vaelluskalojen liikkumisen mainitseminen on tärkeää, mutta vesistöjen vaellusesteet vaikuttavat myös muiden vesieliöiden liikkumismahdollisuuksiin ja aiheuttavat myös muita haittoja vesistöille. Muutosehdotus: Vaelluskalojen ja muiden vesieliöiden vapaa liikkuminen vesistöissä tulee mahdollistaa purkamalla tarpeettomia patoja ja rakentamalla kalateitä. Kalojen lisääntymismahdollisuudet sekä sisävesissä että merialueella tulee turvata. Sivulla 78 on mainittu seuraavasti: Tulokaslajien vaikutuksia merialueen ekologiseen tilaan tulee seurata Kommentti: Piiri ehdottaa lisäyksenä lauseeseen, seuraavaa: Tulokaslajien vaikutuksia merialueen ekologiseen tilaan tulee seurata ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten estämiseksi tai leviämiseksi. Sivulla 79 esitetään Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöalueelle Kiskonjoelle säännöstelyn kehittämistä vesimäärien vaihtelun tasaamiseksi. Piiri ehdottaa, että kappaleeseen lisätään, että myös Perniönjoella tulee tavoitella vaihtelevien vesimäärien ja tulvien tasaamista, vaikka joki ei olekaan säännöstelty. Perniönjoen vesimäärien tasaaminen tulisi toteuttaa lisäämällä valuma-alueen vedenpidätysrakenteita koko Perniönjoen alueella. Sivulla 82 (kpl )mainitaan, että Raisionjoen-Ruskonjoen arvioituun toteuttamiskelpoiseen toimenpidekokonaisuuteen kuuluu rannan monimuotoistaminen ja sivu-uomien tulvatasanteiden rakentaminen. Jos vedenotto lopetetaan tulevaisuudessa (laitos jää varavedenottamoksi), mahdollisuudet Hymo-muutosten pienentämiseen paranevat. Kalan nousun edistäminen on todennäköisesti tulevaisuudessa mahdollista kaikilla padoilla, mutta nykytilanteessa vesimäärä kalateihin on hyvin pieni. Toimenpidekokonaisuuteen ei kuulu maatalouden ojitusten ennallistaminen (maatalouden kuivatushaitta). Virtaamien palauttaminen vastaamaan luonnonmukaista ei myöskään ole mahdollista. Mahdollisesta vedenoton lopettamisesta huolimatta patojen madaltaminen tai poistaminen ei ole mahdollista aiheuttamatta merkittävää haittaa jokirannan käytölle" Kommenttina edellä kirjoitettuun piiri toteaa, että Raision kaupunki on jo teettänyt yleissuunnitelman patojen muutostöistä: ja suunnitelma on tarkoitus toteuttaa. Patojen poistaminen ja/tai madaltaminen on mahdollista ja Raisionjoen-Ruskonjoen nykyiset padot tulee mahdollisuuksien mukaan purkaa ja korvata luonnonmukaisilla koskirakenteilla eli ennallistamalla kosket. Turussa Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Tarja Marsh puheenjohtaja
VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotVarsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotVesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen
Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotPadot taimenen tiellä Uudellamaalla
Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1 Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen,
LisätiedotLapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi
Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Viite: Lausuntopyyntö, Lapin ELY-keskus, Torniojoen vesienhoitoalue, vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset, 15.6.2012. LAPELY/11/07.04/2012.
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
Lisätiedot49 Perhonjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro
LisätiedotTervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke
Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotHIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotUlkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet Maatalouden, metsätalouden ja hajaasutuksen. toimenpiteet Ei Kyllä
Vesienhoidon toiselle kaudelle esitettävät toimenpiteet (2016-2021) Nimi Pisajärvi Kunta Rovaniemi Järveen kohdistuvat toimenpiteet kunnostus Vaihe Selvitys Hyvä tila saavutetaan vuoteen 2021 mennessä
LisätiedotPienvedet Varsinais-Suomessa
Pienvedet Varsinais-Suomessa Vesistökunnostusverkoston seminaari, Iisalmi 12.06.2014 Janne Tolonen, Valonia Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotVELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi
Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,
LisätiedotVesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-
LisätiedotVirtavedet vesienhoidossa
Virtavedet vesienhoidossa Virtavesiseminaari 11.9.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesiyksikkö 11.9.2015 Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
Lisätiedot67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotVesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön
Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?
LisätiedotTornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21
Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto
LisätiedotKuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotVantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotPÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014
PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen
LisätiedotValonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.
Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä : Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.2015 Valonian virtavesihankkeet 2014 Purokunnostushanke Valonia
LisätiedotVesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset
Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset Satavesi-ohjelman Kokemäenjoki-ryhmän kokous 4.12.2015 Pekka Paavilainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Suunnitelmat ja ohjelmat vuosille 2016-2021
LisätiedotVesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle
Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Kalatieseminaari, EKOenergia ja SLL, 6.10.2017 Helsinki Antti Belinskij, Itä-Suomen yliopisto / SYKE By Maseltov - shot by myself / eigene Aufnahme, CC
LisätiedotValtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde
LisätiedotMuistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010
Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen hanke Vesistökunnostusryhmän toinen kokoontuminen 15.12.2010 klo 13.00 Kosken Tl kunta
LisätiedotRakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito
Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja
LisätiedotLuontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.
1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotVesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY
Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto
LisätiedotPienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotVesienhoito Keski-Pohjanmaalla
Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesistöilta Lestijärvellä 22.11.2016 Vincent Westberg Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra
LisätiedotYhteenveto Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tulleesta palautteesta koskien Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen toimenpideohjelmaehdotuksia
Vesienhoidon kuuleminen 1.10.2014 31.3.2015 Yhteenveto Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tulleesta palautteesta koskien Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen toimenpideohjelmaehdotuksia Yleistä: - Toimenpideohjelmat
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotVesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta
Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta Vihdin vesistöpäivä 10.11.2018 Vesiensuojelu & odotukset Valtakunnallinen ohjaus Kunnan rooli Strategia ja visio vesienhoitoon
LisätiedotVELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Satavesi-ohjelman Eurajoki Lapinjoki-ryhmän kokous 11.10.2011 Mikä VELHO? VELHO-hanke
LisätiedotMynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku
Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,
LisätiedotYleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset
LisätiedotVesistöjen kunnostusstrategian esittely
Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat
LisätiedotKalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
LisätiedotVesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma
Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009
LisätiedotVESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ
SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa
LisätiedotELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt
ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotKauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson
Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta
Lisätiedot2. Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä (liite 1)
Lappi LAPIN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS (6) Aika: 28.05.2013 klo 12.00-14.00 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Timo
LisätiedotSiuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset
Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla
LisätiedotVesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia
Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotTurun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013
Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Lupatilanne Säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 26.3.1964 antamaan päätökseen (Nro S-81/706), jonka
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot
LisätiedotVesienhoidon kuulemispalaute
Vesienhoidon kuulemispalaute Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Anna Bonde Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.5.2015 Kuulemispalaute, yhteenveto Vesienhoidon
LisätiedotSELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?
SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi
Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella
Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous
LisätiedotAjankohtaista vesienhoidosta
Ajankohtaista vesienhoidosta Kalastusaluepäivä 29.10.2015 Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus Vesistöjen ekologinen tila 2013 Luokiteltujen vesistöjen määrä lisääntynyt (nyt noin 500 kpl) Luokittelutiedot
LisätiedotLuonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä
Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä VELHO-hanke Elina Joensuu, projektipäällikkö Paimionjoki-seminaari 15.06.2011 2 1. Mikä VELHO? 2. Toiminnassa 3. Tavoitteina Esityksen sisältö 15.06.2011
LisätiedotNykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö
LisätiedotHintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotVirtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv
Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi
Vesienhoidon rahoituslähteet Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.4.2018 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue /
LisätiedotUudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset
Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan
Lisätiedot