1 LUPAPÄÄTÖS Nro 14/11/1 Dnro PSAVI/199/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Sälpätien asfalttiaseman ympäristöluvan olennainen muuttaminen ja lupamääräysten tarkistaminen, Oulu Lemminkäinen Infra Oy Päällystys Salmisaarenaukio 2 00180 Helsinki
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 LAITOKSEN TOIMINTA... 5 Toiminta-ajat... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 6 Asfaltin valmistus... 6 Kierrätysasfaltin vastaanotto, murskaus ja hyödyntäminen... 6 Tuotanto ja käytettävät raaka-aineet... 7 Varastointi... 7 Liikenne... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 8 Ympäristöjohtamisjärjestelmä... 8 Energiatehokkuus... 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 9 Melu ja tärinä... 9 Päästöt ilmaan... 10 Toiminnassa syntyvät jätteet... 11 LAITOKSEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET SIIHEN... 11 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 11 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 12 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 12 Lupahakemuksen täydennykset... 12 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 13 Lausunnot... 13 Hakijan kuuleminen ja vastine... 14 Tarkastus... 14 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 14 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 14 LUPAMÄÄRÄYKSET... 15 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 15 Toiminnan kapasiteetti ja toiminta-aika... 15 Melu ja tärinä... 15 Päästöt ilmaan... 16 Päästöt maaperään ja vesiin... 16 Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 17 Energiatehokkuus... 17 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 17 Toiminnan lopettaminen... 17 Muut toimet, joilla ehkäistään pilaantumista... 18 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 18 Käyttötarkkailu... 18 Päästötarkkailu... 18 Raportointi... 19 Vakuus... 19 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE... 20 RATKAISUN PERUSTELUT... 20 Ympäristölupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset... 20 Lupamääräysten perustelut... 21 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 23 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 23 Päätöksen voimassaolo... 23 Lupamääräysten tarkistaminen... 23
Korvattava päätös... 23 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 23 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 23 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 24 KÄSITTELYMAKSU... 24 Ratkaisu... 24 Perustelut... 24 Oikeusohjeet... 25 MUUTOKSENHAKU... 26 3
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Oulun kaupungin ympäristölautakunta on 23.12.2000 antamassaan Lemminkäinen Oyj:n asfalttiaseman toistaiseksi voimassa olevassa ympäristöluvassa (YMPVI:3862/2000 186 ) määrännyt, että luvan saajan on vuoden 2010 loppuun mennessä pantava vireille lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Kyse on myös toiminnan olennaisesta muuttamisesta (kierrätysasfaltin vastaanotto ja käsittely alueella). Hakemus on saapunut Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 27.5.2010. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiasema sijaitsee Oulun kaupungissa Ruskon teollisuusalueella osoitteessa Sälpätie 5 noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta. Laitos sijaitsee kiinteistöillä RN:o 564-83-8-5 ja 564-84-5-1. Laitoksella valmistetaan asfalttimassoja murskeesta, bitumista ja täytejauheesta. Laitoksella on valmius lisätä asfaltin joukkoon kierrätysasfalttia. Nykyisen ympäristöluvan mukaiseen toimintaan nähden valmistettavan asfalttimassan määrä lisääntyy ja kierrätysasfaltin vastaanotto ja murskaus sekä uusioasfaltin valmistus aloitetaan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohdan mukaan jätteen laitostai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Lisäksi ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin mukaan seuraavilla toiminnoilla on oltava ympäristölupa: 5a) polttonesteiden jakeluasema, jonka polttonesteiden säiliötilavuus on vähintään 10 m 3, taikka muu polttonesteiden tai vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan säilyttää tällaisia kemikaaleja vähintään 100 m 3 7f) kiinteä tai tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä asfalttiasema 12c) yli 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vastaavan kokoinen työkonevarikko. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaisesti toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella.
Jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa säädetään, eri toimintojen lupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13g) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee jätteen ammattimaista tai laitosmaista hyödyntämistä ja käsittelyä koskevan ympäristölupa-asian, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa. 5 TOIMINTAA KOSKEV AT L UV AT, SOPIMUKSET J A ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Oulun kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt Lemminkäinen Oyj:lle ympäristöluvan 20.12.2000 (186 ). Päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2010 mennessä. Lemminkäinen Oyj on vuokrannut kiinteistöt Oulun kaupungilta. Vuokraaika päättyy kiinteistön RN:o 564-83-8-5 osalta 31.12.2035 ja kiinteistön RN:o 564-84-5-1 osalta 30.9.2015. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa aluetta koskee merkintä kk-5 (Oulun seudun laatukäytävä). Merkinnällä osoitetaan Oulun lentoaseman, kaupungin keskusten, yliopiston ja muiden Oulun kaupunkiseudun suurten työpaikka- ja palvelualueiden välistä kaupunkimaisesti rakennettavaa tieja yritysympäristön vyöhykettä. Aluetta koskee myös merkintä A (taajamatoimintojen alue), jolla osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ynnä muiden taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Oulun seudun yleiskaavassa aluetta koskee merkintä T (teollisuus- ja varastoalue). Alue on varattu teollisuustoiminnalle ja siihen liittyvälle varastoinnille. Lisäksi alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia muita tiloja, kuten toimisto- ja terminaalitiloja. Alueen ympäristö on pääosin kaavoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi tai työpaikka-alueeksi. Läheisyydessä on myös palvelujen, hallinnon ja kaupan alueeksi kaavoitettua aluetta. Ruskon asemakaavassa alue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Lähin ympäristö on osoitettu teollisuus-, varastorakennusten ja liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi lukuun ottamatta Posanperän alueelle kaavoitettua erillistalojen pientaloaluetta noin 500 metrin päässä laitoksesta. Lähin koulu on Korvensuoralla noin 1,4 kilometrin etäisyydellä. Alueen pohjoispuolella noin 800 metrin etäisyydellä sijaitsee Ruskon jätekeskus. LAITOKSEN TOIMINTA Toiminta-ajat Asfalttia valmistetaan vuosittain pääsääntöisesti 1.4. 30.11. Sääolosuhteiden mukaan asfalttimassan valmistus voidaan aloittaa jo maaliskuussa. Poikkeuksellisissa tilanteissa, esimerkiksi katualueiden vaurioita korjattaessa, massaa valmistetaan myös talvella. Asfalttiaseman normaalina toiminta-aikana massaa tehdään myös viikonloppuisin ja öisin, mutta kierrätysasfalttia ei silloin murskata.
6 Yleiskuvaus toiminnasta Asfalttiasema on toiminut samalla alueella vuodesta 1975 lähtien. Nykyisen alueen pohjoispuolelta on vuokrattu toiminnalle noin 2,5 hehtaarin lisäalue vuonna 2010. Kiinteistöllä on korjaamorakennus, huoltorakennus, toimistorakennus, vaakarakennus, parakkilaboratorio, varastokenttiä ja varastoja. Alue toimii päällystyksen keskuskorjaamona ja -varastona. Korjaamon toiminta rajoittuu pääasiassa talvikauteen. Asfaltin valmistus Asfalttimassoja valmistetaan murskeesta, bitumista ja täytejauheesta. Asemaa käytetään pääosin päällystyskautena toukokuusta lokakuun loppuun. Tuotantomäärä vaihtelee vuosittain tuotantokauden mukaan. Tuotantomäärä on korkeintaan 200 000 tonnia ja keskimäärin 150 000 tonnia vuodessa. Kiviaines tuodaan alueelle kuorma-autoilla ja varastoidaan kasoihin. Bitumi ja täyteaine tuodaan asemalle säiliöautoilla. Täytejauheena käytetään kalkkifilleriä. Kiviaines syötetään varastokasoista pyöräkuormaajalla asfalttiaseman kiviaineksen syöttösiiloihin, joista kiviaines annostellaan kuljetushihnaa pitkin kiviainesrumpuun. Kiviainesrummussa kiviaines kuivataan ja kuumennetaan öljypolttimella. Rummusta kiviaines nostetaan kuumaelevaattorilla seulastoon. Alipaineistetulla seulastolla kuuma kiviaines seulotaan ja punnitaan vaakojen kautta sekoittimeen. Omista siiloistaan omien vaakojensa kautta sekoittimeen tulee myös bitumi ja sideaine. Sekoittimessa materiaalit sekoitetaan asfalttimassaksi. Valmis asfalttimassa tiputetaan kuormaautojen lavoille työmaalle kuljetettavaksi tai se kuljetetaan massaradalla asfaltin massasiiloihin odottamaan kuorma-autokuljetusta. Prosessi on suljettu, ja kuumennuksessa syntynyt ilma johdetaan tekstiilisuodattimiin, joissa ilmasta otetaan talteen pölyhiukkaset. Pöly johdetaan suodatinpölysäiliöön, josta se johdetaan takaisin prosessiin. Puhdistunut ilma johdetaan piipusta ilmaan. Kierrätysasfaltin vastaanotto, murskaus ja hyödyntäminen Kierrätysasfalttia syntyy, kun vanhaa asfalttia poistetaan piha- ja katualueiden pohjatöissä tai kun tehdään uutta päällystettä. Laitosalueelle tuodaan vuosittain enintään 50 000 tonnia valmiiksi murskattua kierrätysasfalttia, ja 20 000 tonnia kierrätysasfalttia murskataan koneasema-alueella. Asfalttiasemalla on valmius lisätä asfaltin joukkoon kierrätysasfalttia. Asfalttimurske syötetään asfalttiasemalle, jossa siitä valmistetaan uusioasfalttia. Tällöin kiviaines syötetään niin sanotun RC-rummun kautta, jossa asfalttimurske kuumennetaan omassa rummussaan ja lisätään prosessiin sekoittajassa. RC-rummussa kierrätysasfaltin kuumennuksessa syntyvät savukaasut johdetaan kiviainesrumpuun, jossa ne palavat, ja tämän jälkeen ne puhdistetaan kuten muu ilma. Uusioasfaltin valmistuksessa säästetään neitseellisiä raaka-aineita. Kierrätysasfaltin käyttö ei lisää laitoksen energiankulutusta. Liikenteestä aiheutuvaa kulutusta pyritään tehostamaan siten, että kierrätysasfalttimursketta tuodaan alueelle mahdollisimman paljon paluukuormina.
Murskaaminen on nykyiseen toimintaa nähden uusi toiminto. Murskausyksikkö tuodaan alueelle, kun murskattavaa pala-asfalttia on kertynyt riittävästi. Kierrätysasfalttia murskataan 5 10 päivänä vuodessa. Asfalttia murskataan kiinteistön itäreunassa, ja murskekasat sijoitetaan murskauspaikan länsipuolelle ja uudelle vuokra-alueelle. Asfaltti murskataan kierrätysmateriaalien murskaukseen sopivalla tela-alustaisella iskupalkkimurskaimella, jossa on murskaimen lisäksi kuljettimet ja seulat. Energia murskaimelle tuotetaan kevyellä polttoöljyllä toimivalla aggregaatilla. 7 Tuotanto ja käytettävät raaka-aineet Toiminnassa syntyvät tuotteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Tuote Tuotanto (t/vrk) Arvioitu vuosituotanto (t/vrk) keskiarvo maksimi keskiarvo maksimi Asfalttimassat 800 2 000 150 000 200 000 Asfalttimurske 2 500 5 000 15 000 20 000 Toiminnassa käytettävät raaka-aineet on esitetty seuraavassa taulukossa. Käytettävä aine Keskimääräinen kulutus (t/v) Maksimikulutus (t/v) Raskas polttoöljy, asfalttiasema 900 1 200 Kevyt polttoöljy 150 250 Bitumi 9 000 12 000 Kalkkifilleri 6 000 8 000 Selluloosakuitu 20 40 Voiteluöljy (l/a) 800 1 200 Kevyt polttoöljy, murskaus 5 10 Kiviainesta käytetään laitoksella vuosittain noin 130 000 180 000 tonnia. Kiviaines tuodaan laitokselle valmiiksi murskattuna. Nestekaasua käytetään koneasemalla noin 1 500 kg vuodessa. Asfalttiasemalla käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on 0,8 %. Toiminnassa käytetään myös sähköä, jota vuonna 2010 kului 613 MWh. Varastointi Kiviaines varastoidaan kuormausetäisyydelle asfalttiaseman varastokasoihin tai uudelle vuokra-alueelle. Varastokasat sijaitsevat asfaltilla tai murskepohjalla. Prosessissa käytettävä sideaine, bitumi, varastoidaan kolmeen lämpöeristettyyn teräksiseen pystysäiliöön. Bitumi tuodaan asemalle säiliöautoilla ja pumpataan säiliöihin. Prosessissa käytettävä täytejauhe, kalkkifilleri, varastoidaan yhteen sadan tonnin teräksiseen pystysäiliöön, johon se puhalletaan säiliöautosta. Prosessiin takaisin johdettava pöly varastoidaan väliaikaisesti 60 tonnin suodatinpölysäiliöön. Kierrätysasfaltti syötetään pyöräkuormaajalla omaan syöttösiiloonsa, josta rouhe nostetaan kylmäelevaattorilla seulastoon.
8 Säiliöiden koot ovat: bitumi 3 x 100 tonnia bitumiemulsio 17 m 3 kalkkifilleri 100 tonnia raskas polttoöljy 70 m 3, kaksoisvaipparakenteinen terässäiliö kevyt polttoöljy 30 m 3, kaksoisvaipparakenteinen terässäiliö murskauslaitteen mukana kulkeva oma 10 m 3 :n kaksoisvaippainen tai katetulla suoja-altaalla oleva säiliö Öljytuotteita säilytetään lukitussa huoltohallissa tai lukituissa varastokopeissa niille varatuissa varastointiosissa valuma-altaissa. Jäteöljyt säilytetään omissa kaksoisvaipallisissa säiliöissä korjaamorakennuksen edustalla kahdessa säiliössä. Yksi jätesäiliö on hallissa. Nestekaasu varastoidaan lukollisessa kaasuvarastossa. Pieniä määriä pesuliuottimia säilytetään korjaamohallissa. Liikenne Asfalttiasematoiminnassa liikkuu noin 30 50 perävaunullista kuorma-autoa päivässä. Tämän lisäksi henkilöautoliikennettä on noin viisi ajoneuvoa tunnissa. Bitumia tuodaan keskimäärin kolmella perävaunullisella kuormaautolla päivässä. Bitumia tuodaan joskus toiminta-ajan ulkopuolella. Kalkkifilleriä tuodaan asemalle keskimäärin kahdella kuorma-autolla päivässä. Raskasta polttoöljyä tuodaan noin yksi nuppiauto viikossa. Autoliikenne ajoittuu päiväaikaan. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Asfalttiaseman korjausten ja huoltojen yhteydessä uusitaan aseman varustetasoa tarpeen mukaan, kun tekniikka kehittyy. Asemalla käytetään normaalia toimialan kalustoa. Ympäristöjohtamisjärjestelmä Lemminkäinen Infra Oy:lle on myönnetty ISO 9002 laatujärjestelmäsertifikaatti, ISO 14001 ympäristöjärjestelmäsertifikaatti ja OHSAS 18001 työterveys- ja turvallisuusjärjestelmäsertifikaatti. Energiatehokkuus Lähes kaikki asfalttiaseman käyttölaitteet toimivat sähköllä ja kaikkia suurempia sähkömoottoreita ohjataan taajuusmuuttajilla. Niillä estetään sähkömoottoreita käynnistettäessä syntyvät virtapiikit. Lisäksi sähkömoottoreiden pyörintänopeutta voidaan säätää siten, että saavutetaan niiden mahdollisimman energiatehokas käyttö. Asemalla olevassa pääkeskuksessa on kompensointiparistot, jotka poistavat sähkömoottoreiden synnyttämää loistehoa. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet pienentävät sähköverkon kuormitusta huomattavasti ja vähentävät asfalttiaseman meluhaittoja, koska moottorei-
ta ei pyöritetä jatkuvasti kovalla nimellisnopeudella vaan ainoastaan tarpeen mukaan. 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt maaperään ja pohjaveteen Asfalttiaseman alue on asfaltoitu. Asema-alueella ja polttoainesäiliöalueella on sadevesikaivot, joista vedet ohjataan öljynerotusjärjestelmän kautta avo-ojaan. Muilta alueilta hulevedet johdetaan pintavaluntana avo-ojaan. Korjaamon, vaakarakennuksen ja toimiston jätevedet johdetaan kaupungin jätevesiverkostoon. Pesuhallin viemärilinjassa on oma öljynerotuskaivo. Öljynerottimet ovat I-luokan laitteita. Raskas ja kevyt polttoöljy, bitumi, bitumiemulsio ja kalkkifilleri puretaan asfaltoidulla alueella. Polttoainesäiliöt on sijoitettu asfaltoidulle alueelle. Mahdollisten öljyvahinkojen varalta laitosalueella säilytetään riittävä määrä öljynimeytysainetta, esimerkiksi öljynimeytysturvetta. Bitumi ei ole vesiliukoista, joten maahan joutuessaan se jähmettyy nopeasti ja se voidaan poistaa maan pinnalta. Kierrätysasfalttikasat pääsääntöisesti peitetään. Olosuhteet ovat samat kuin asfaltin ollessa pinnoitteena tiellä, pihalla tai kadulla. Työkoneita, muun muassa levityskalusto, huolletaan vain huoltohallissa betonilattian päällä. Asfalttiasemaa huolletaan ajoittain päällystetyllä asema-alueella. Työkoneet pestään yleensä korjaamon pesuhallissa. Melu ja tärinä Asfaltin valmistuksessa melua aiheuttavat kuormaaja, kuivausrumpu, rummun imuri, polttimet, seulatasot, kompressori ja autoliikenne. Asfalttiaseman melu on tasaista ja matalataajuista. Melua esiintyy toiminta-ajan puitteissa laitteiden käydessä. Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu -julkaisun mukaan melutaso asfalttiaseman vieressä on keskimäärin 77 db. Alueella vuosina 2003 ja 2004 tehtyjen melumittausten mukaan melu on 50 metrin päässä laitoksesta ollut vuonna 2003 suurimmillaan 73 db ja vuonna 2004 suurimmillaan 74 db. Nämä on mitattu laitoksesta pohjoiseen. Muihin ilmansuuntiin päin melupäästö oli huomattavasti alhaisempi, esimerkiksi vuonna 2003 alhaisin melutaso oli 65 db länteen päin. Murskauslaitteen äänitehotaso on asfalttiasemaa korkeampi. Murskauksessa melua aiheuttavat erityisesti murskain ja seulat. Melua syntyy, kun laitos on käynnissä. Laitos on alueella 5 10 päivänä vuodessa. Murskaus aiheuttaa 85 db:n melutason enimmillään noin 20 metrin päähän laitoksesta. Murskevarastokasoilla voidaan estää melun leviämistä. Myös kiinteistön muut rakenteet estävät melun leviämistä ympäristöön. Asutuksen kohdalla melutaso laskee alle 55 db:n.
10 Päästöt ilmaan Asfalttiasemalla syntyy vähäisessä määrin leijuvaa ja laskeutuvaa pölyä. Lisäksi ilmaan pääsee hiilidioksidia, rikkidioksidia ja typen oksideja. Uusioasfaltin valmistus ei lisää päästöjä merkittävästi. Asfalttiaseman piipun korkeus on 18 metriä. Asfalttiaseman toiminnan laskennalliset päästöt ilmaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Päästö Vuosipäästö enintään t/v Keskimääräinen vuosipäästö t/v Suurin tuntipäästö kg/h Suurin vuorokausipäästö kg/vrk CO 2 2 880 1 440 3 000 38 000 SO 2 16 8 16 200 NO x 9 5 10 122 Hiukkaset 2 1 2 26 Murskauslaitoksen laskennalliset päästöt ilmaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Päästö Vuosipäästö enintään t/v Keskimääräinen vuosipäästö t/v Suurin tuntipäästö kg/h Suurin vuorokausipäästö kg/vrk CO 2 37 28 580 9 355 SO 2 0,01 0,01 0,2 3 NO x 0,01 0,01 0,2 3,5 Hiukkaset 0,12 0,09 2 30 Asfalttimassan valmistuksessa kivimateriaalin lämpötilaa tarkkaillaan. Aseman hoitaja valvoo, ettei kiviaines ole bitumiin sekoitettaessa liian kuumaa, ettei aiheutuisi polyaromaattisia hiilivety(pah)-päästöjä. Kiviaineksen lämpötila pidetään kohdallaan myös polton optimoimiseksi ja pussisuodattimien reikiintymisen estämiseksi. Pölysuojaukseltaan A-luokan asfalttiaseman ympäristössä ilman leijuvan pölyn pitoisuus, leijuma, pienenee 150 metrin etäisyydellä alle pitoisuuden 0,4 mg/m 3. Kiviaineksen kuivauksessa syntyvä pöly imetään A-luokan pölynpoistolaitokseen, jossa pöly erotetaan tekstiilisuodattimilla. Kivipöly johdetaan suodattimelta 60 tonnin varastosiiloon ja sieltä punnittuna asfaltin valmistukseen. Prosessista ei tule poistettavaa jätettä. Kiviaineksille on lokeroitu varastokatos. Liikenteen aiheuttamaa pölyämistä on minimoitu päällystämällä liikennealueet ja asfalttiasema-alue. Ne pidetään puhtaana harjaamalla niitä tarpeen vaatiessa. Päällystämätön alue kastellaan ja suolataan tarvittaessa. Kierrätysasfaltin murskauksesta ei synny paljon pölyä, koska asfaltissa on bitumia ja kosteutta. Materiaalia ei kastella, koska märkänä se aiheuttaa asfaltin valmistuksessa enemmän päästöjä.
11 Toiminnassa syntyvät jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Jäte Määrä Varastointitapa ja toimituspaikka Metalliromu 1 t/v Erillinen siirtolava. Toimitetaan kierrätykseen. Talousjäte 1 t/v Kannellinen keräysastia. Jäteyritys vie käsittelyyn. Jäteöljy, asfalttiasema 0,3 t/v Suoja-altaallinen säiliö. Luvat omaava keräilijä kuljettaa ongelmajätekäsittelyyn. Jäteöljy, korjaamo 7,5 t/v Suoja-altaallinen säiliö. Luvat omaava keräilijä kuljettaa ongelmajätekäsittelyyn. Akut 35 kpl/v Varastointi korjaamohallissa. Luvat omaava keräilijä kuljettaa ongelmajätekäsittelyyn. Loisteputket 50 kpl/v Varastointi korjaamohallissa. Luvat omaava keräilijä kuljettaa ongelmajätekäsittelyyn. Jäteöljyä säilytetään korjaamohallin ulkopuolella kahdessa 5 000 litran keräysastiassa. Astiat on katettu ja sijoitettu suoja-altaisiin. Hallissa on yksi 1 000 litran jäteöljysäiliö. Öljynsuodattimet, trasselit ja muut kiinteät öljyjätteet, paristot, akut ja loisteputket varastoidaan samaan halliin erillisissä keräysastioissa. Keräysastiat ovat valuma-altaallisia. Ongelmajätteistä pidetään kirjanpitoa. Kaikki ongelmajätteet säilytetään lukituissa tiloissa, joihin sadeveden pääsy on estetty. Ongelmajätteet lajitellaan ja hoidetaan eteenpäin asianmukaiseen ja luvat omaavaan keräyspisteeseen. LAITOKSEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET SIIHEN Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lähin luonnonsuojelualue, Huutilampi, sijaitsee yli kahden kilometrin päässä laitoksesta. Laitosalueen pintavedet johdetaan alueen etelä- ja pohjoisosassa kulkeviin avo-ojiin. Asfalttiaseman ja polttoainesäiliöiden alue on asfaltoitu ja hulevedet kulkevat öljynerotuskaivon kautta. Pintaveden virtaussuunta alueella on lähteen kohti Pyykösjärveä. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 550 metrin päässä laitoksesta kaakkoon Posanperän asutusalueella. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Asfalttiaseman tuotantoprosessia valvoo aseman hoitaja, joka työskentelee ohjaamovaunussa. Sen ohjauspöydästä käynnistetään kaikki toimintayksiköt ja hoidetaan niiden säädöt. Ohjaamovaunun tietokoneen ja mittareiden avulla seurataan automaattista massan valmistusta. Menetelmä on toimintavarma ja käyttöhäiriöitä ei juuri esiinny. Mahdollisten häiriöiden esiintyessä tuotanto voidaan kuitenkin keskeyttää hätä/seis -kytkimestä, jolloin myös poltin sammuu. Kiviaineksen kuivattamisen pölynpoiston tekstiilisuodattimet tarkastetaan täydellisesti tuotantokauden ulkopuolella. Tuotannon aikana asfalttiaseman ohjauskopista tarkkaillaan puhdistimien lämpötilaa eri pisteissä ja likaisen
ja puhtaan puolen paine-eroa. Kun paine kasvaa, suodatin puhdistetaan vastailmapuhalluksella. Puhdistus tapahtuu automaattisesti noin 3 10 minuutin välein. Käyttötarkkailua tehdään päivittäin. Asfalttiasemalla ja murskausasemalla on omat päiväkirjat. Päiväkirjasta ilmenevät päivittäin valmistetut asfalttimäärät, aseman toiminta-aika, tuotantolajikkeet, käytetyt raaka-aineet ja ongelmajätetiedot. Työmaapäiväkirjaan kirjataan merkittävät häiriöt. Oksidien määrää seurataan käytetyn polttoaineen ominaispitoisuuden ja polttoainemäärän pohjalta. Aseman mittauslaitteet tarkastetaan vuosittain Lemminkäisen laatusertifikaatin mukaisesti. Asfalttiasemalla mitataan pölypäästöt kerran työkaudessa. 12 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN Materiaalin varastointiin ja asfaltin valmistukseen ei liity merkittäviä onnettomuusriskejä. Toiminnan ympäristöriskeihin varaudutaan suojelun suunnittelulla vahinkotapauksia varten, sattuneiden onnettomuuksien tutkinnalla ja henkilöstön koulutuksella. Ohjaamovaunun tietokoneen ja mittareiden avulla seurataan automaattista massan valmistusta. Menetelmä on erittäin toimintavarma, eikä käyttöhäiriöitä juuri esiinny. Aseman toiminta voidaan kuitenkin häiriötilanteessa pysäyttää eri tilanteissa. Tulipalon varalta asfalttiasemalla on viranomaisen määräämä alkusammutuskalusto. Henkilökunta on saanut opastuksen alkusammutuskaluston käyttöön. Asemalla on toiminta-aikana viikoittainen työturvallisuustarkastus. Henkilökunnalle järjestetään myös ensiapukursseja, joiden yhteydessä käydään läpi aseman käyttöturvallisuus. Pölysuodatinta ei voi asfalttiaseman toimiessa ohittaa. Laitteiston toimintaa seurataan jatkuvasti ja laitteisto tarkastetaan päivittäishuollon yhteydessä. Perushuolto tehdään talvihuollon yhteydessä. Häiriö- ja onnettomuustilanteissa henkilökunta tekee tarvittavat ilmoitukset Oulun kaupungin viranomaisille. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 28.7.2010 muun muassa murskaustiedoilla, olemassa olevien öljynerotuskaivojen tiedoilla, ilmaan johdettavien päästöjen mittauspöytäkirjalla ja melutiedoilla, 1.9.2010 asianosaistiedoilla, päästö- ja melumittauksilla sekä toiminta-aikatiedoilla ja 8.12.2010 asfalttijätteen kertavarastointimäärätiedoilla. Tarkastuskäynnin yhteydessä sovitut täydennykset (vuokrasopimus lisäalueesta, Lemminkäinen Infra Oy:n energiapolitiikka asfalttiasemilla, yleiskartta koko tuotantoalueesta, asfalttiaseman vuoden 2010 sähkönkulutus) ja esitys vakuudesta ovat saapuneet 2.2.2011.
13 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Oulun kaupungissa 28.9. 28.10.2010 ja kirjeellä asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 28.9.2010 sanomalehti Kalevassa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Oulun kaupungilta ja Oulun kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. ELY-keskus ELY-keskus on todennut, että hakemuksessa ei mainita, mistä asfaltin valmistuksessa täyteaineena käytettävä lentotuhka tulee ja kuinka paljon tuhkaa käytetään. ELY-keskuksella ei ole tiedossa omalla toiminta-alueella laitoksia, jotka toimittaisivat tuhkaa hyötykäyttöön asfaltin valmistukseen. ELY-keskuksen mielestä tuhkan käytölle ei sinänsä ole estettä, mutta käyttö tulee tarkastella ympäristöluvassa siten, että tuhkan toimittajan velvollisuudet jätteiden luovuttamisesta täyttyvät. Hakemuksessa ei ole esitetty tietoa öljynerotuskaivon tehokkuudesta, joten ympäristöluvassa on annettava velvoite hiilivetypitoisuuden mittaamisesta ja tarvittaessa öljynerotuksen tehostamisesta. Valtioneuvoston asetus nro 448/2010 edellyttää asfalttiasemilta päästömittauksia. ELY-keskus on esittänyt, että mittaukset tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla. Mittausten ja mittaustulosten raportointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta tulosten perusteella voidaan arvioida aseman ympäristövaikutuksia. Lupahakemuksen liitteenä olevat taulukot mittauksista ja mittaustuloksista ovat liian suppeat tulosten arvioimiseksi. Valtioneuvoston asetuksen mukaan asfalttiasemien toiminnasta on raportoitava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Sälpätien asfalttiaseman toiminta on luvanvaraista jäteasfaltin käytön vuoksi, ja valvovana viranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, joten raportointi on tässä tapauksessa toimitettava myös ELY-keskukselle. 2. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta (jäljempänä ympäristötoimi) toimii Oulun kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena. Ympäristötoimi on todennut, että asfalttiaseman nykyisestä toiminnasta ei ole tullut valituksia eikä tarkastuksilla ole ilmennyt erityistä huomautettavaa. Kyseessä on kuitenkin kiinteä asfalttiasema kaupunkirakenteen sisällä, minkä vuoksi haitallisten ympäristövaikutusten estämiseen toiminnan laajentuessa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kun toiminta järjestetään valtioneuvoston asetuksen nro 448/2010 mukaisesti, mainittavia haittoja ei ympäristötoimen käsityksen mukaan ole odotettavissa. Laitosalueen hulevesien käsittelyyn liittyvät järjestelyt eivät käy hakemusasiakirjoissa riittävästi ilmi, joten lupaviranomaisen on kiinnitettävä erityistä huomiota hulevesien johtamiseen ja niiden tarkkailuun.
Asfalttiasemalla on otettu käyttöön RC-yksikkö melumittausten teon jälkeen. Ympäristötoimi on esittänyt, että melun leviäminen on selvitettävä ainakin kerran. Myös kierrätysasfaltin murskaamisesta aiheutuvan melun leviämistä on syytä selvittää. Tarvittaessa lupaviranomaisen on voitava rajoittaa meluhaittoja esimerkiksi rajoittamalla murskausta ajallisesti. 14 Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan haltija on 10.11.2010 saapuneessa vastineessaan todennut, että toiminnassa noudatetaan voimassa olevia lakeja, asetuksia ja lupamääräyksiä. Toiminnassa ei ylitetä sallittuja melulle ja pölylle asetettuja rajaarvoja lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Melun ja pölyn osalta tehdään tarvittaessa konsultilla mittaukset toiminnan alkaessa. Hakemuksessa virheellisesti mainittua lentotuhkan käyttöä ei ole Sälpätien asfalttiasemalla, eikä sen käyttöä tarvitse tarkastella tässä kohteessa. Toiminnasta tullaan raportoimaan lupamääräysten mukaisesti Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkastus Hakemuksen johdosta on tehty tarkastus 21.1.2011. Läsnä olivat aluehallintoviraston edustajien lisäksi hakijan, ELY-keskuksen ja Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunnan edustajat. Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksessa sovittiin, että yhtiö toimittaa aluehallintovirastolle lisäselvityksenä uuden vuokra-alueen tiedot ja piirroksen, miten varastointitoiminta sijoittuu siihen, esityksen ja perustelut vakuuden määrästä, tiedot sähkönkulutuksesta ja konsernin yleiset periaatteet sähkömoottorihankinnoista. Yhtiö ilmoitti, että ulkopuolinen mittaaja tekee melu- ja pölymittaukset kesällä 2011, kun työt (myös RC-yksikkö ja murskaus) ovat käynnissä. Myös melumallinnus laaditaan. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto tarkastaa Lemminkäinen Infra Oy:n 22.12.2000 toistaiseksi voimassa olevaksi myönnetyn asfalttiaseman ympäristöluvan lupamääräykset. Lisäksi päätöksessä otetaan huomioon toiminnan olennainen muuttaminen ja myönnetään ympäristölupa kierrätysasfaltin käsittelyyn ja hyödyntämiseen sekä työkonevarikolle. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä.
15 LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminnan kapasiteetti ja toiminta-aika 1. Asfalttimassaa saa valmistaa enintään 200 000 tonnia vuodessa. Kierrätysasfalttia (jätenimike 17 03 02) saa vastaanottaa alueelle, murskata ja hyödyntää asfaltin valmistukseen enintään 70 000 tonnia vuodessa. Kierrätysasfaltin kertavarastointimäärä saa olla enintään 70 000 tonnia, ja sitä saa varastoida alueella korkeintaan kolmen vuoden ajan ennen sen hyödyntämistä. 2. Kierrätysasfalttia saa murskata vain maanantaista perjantaihin klo 7 22 korkeintaan 10 arkipäivänä vuodessa. Murskauksen aloittamisajankohta on ilmoitettava ELY-keskukselle vähintään viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Melu ja tärinä 3. Kierrätysasfaltti on murskattava kiviainesvarastorakennuksen ja asfalttiaseman välisellä alueella. Asfalttiaseman ja murskaamon toiminnasta aiheutuvaa melua ja tärinää on estettävä melulähteiden koteloinneilla, melua aiheuttavien laitteiden ja koneiden värähteleviä pintoja vaimentamalla tai muuten ympäristön kannalta parhaan käytännön tai parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. 4. Toiminnasta aiheutuvat melupäästöt on mitattava. Mittaustulosten perusteella on laadittava leviämismallilaskelma vuoden 2011 loppuun mennessä tai vuoden kuluessa siitä, kun kierrätysasfaltin murskaus ja käyttö asfaltin valmistukseen on aloitettu. Melupäästöjen mittaussuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ennen mittauksia. Mittaukset on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla. Mikäli leviämismallilaskelman perusteella toiminnasta voi aiheutua asumiselle tarkoitetuilla alueilla melutasojen 55 dba (päivällä klo 7 22) tai 50 dba (yöllä klo 22 7) ylittymistä, luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastoon suunnitelma melupäästöjen alentamiseksi kuuden kuukauden kuluessa leviämismallin valmistumisesta. 5. Säännöllisillä tarkastuksilla, huolloilla ja tarvittaessa laitteistojen uusimisella on huolehdittava, että toiminnan melua aiheuttavien laitteiden tai toimintojen melupäästöt ovat mahdollisimman vähäiset. Yksittäisiä prosessilaitteita ja rakenteita uusittaessa sekä työmenetelmiä kehitettäessä on huolehdittava melupäästöjen rajoittamisesta niin, ettei muutoksilla lisätä toiminnan aiheuttamaa ympäristömelua. Käyttöön otettavien uusien melua aiheuttavien laitteiden tai nykyisten laitteiden melua lisäävistä muutoksista aiheutuva vaikutus ympäristön melutasoihin on arvioitava melupäästöjen mittauksilla ja, jos mittausten mukaan melupäästö selvästi kasvaa, melun leviämismallilaskelman päivittämisellä.
16 Päästöt ilmaan 6. Asfalttiaseman kiviainesrumpu, elevaattorit, seulastot, välivarastot ja sekoittimet on koteloitava ja niissä syntyvä pöly on johdettava yhdessä savukaasujen kanssa pölynerottimeen. 7. Asfalttiaseman poistokaasujen hiukkas-, SO 2 - ja NO 2 -päästöt on mitattava vuonna 2011. Sen jälkeen mittaukset on tehtävä kolmen vuoden välein aseman toimiessa normaalisti tai heti kun uusioasfaltin valmistus on aloitettu. Jos asfaltinvalmistuslaitteisto vaihtuu, päästöt on mitattava seuraavan toimintavuoden aikana. Mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa kaasua redusoituna 17 %:n happipitoisuuteen, arvio mittaustulosten edustavuudesta ja toiminnanharjoittajan arvio tunti- ja vuosipäästöistä. Mittaukset on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla. Asfalttiasemalla on käytettävä pölynpoistolaitteistoa, jonka laitetoimittajan takuuarvo laitteistosta poistuvan savukaasun hiukkaspitoisuudelle on 10 mg/m 3 (n) tai pienempi. Pölynpoistolaitteiston toimintaa on seurattava asfalttiaseman toimintapäivinä silmämääräisesti ja paineeromittauksin. Suodattimelta erotettu pöly on palautettava suljettuun varastosiiloon ja edelleen takaisin prosessiin. 8. Pölyävän kiviaineksen siirroissa pudotuskorkeudet on pidettävä mahdollisimman pieninä. Piha-alueet on tarvittaessa puhdistettava harjakoneella tai pesemällä. 9. Toiminnassa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia. 10. Asfalttimassat on peitettävä välittömästi lastauksen jälkeen. Päästöt maaperään ja vesiin 11. Polttoaineita ja muita ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei saa päästää maaperään tai veteen. Toiminta-alueella sijaitsevien polttoaine- ja bitumisäiliöiden on oltava rakenteeltaan tiiviitä ja kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Polttoaine on varastoitava kaksoisvaippasäiliössä tai kiinteällä valuma-altaalla varustetussa säiliössä. 12. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien käsittely- ja jakelualueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunakorotusten tai pinnankallistusten avulla viemäröityjä. Säiliöiden on oltava suljettuja ja ne on varustettava ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. 13. Polttoaineiden ja kemikaalien käsittely- ja jakelualueiden hulevedet sekä pesuhallin vedet on johdettava hiekan- ja öljynerottimen kautta. Öljynerotuskaivo on varustettava sulkuventtiilillä ja öljytilan täyttymistä varoittavalla hälyttimellä. Öljynerottimen kautta avo-ojaan tai jätevesiviemäriin johdettavan veden hiilivetypitoisuus ei saa olla enempää kuin 5 mg/l.
17 Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 14. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään siten, että jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia ei jätteitä sekoittamalla heikennetä. Jätteiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja muut jätteet loppusijoitettavaksi laitokseen, käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. 15. Ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaaralliset jätteet on kerättävä talteen ja pidettävä toisistaan erillään, ryhmiteltävä, pakattava ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan ja varastoitava katetussa tai muuten vesitiiviissä tilassa ja nesteitä läpäisemättömällä alustalla. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on sallittu. Ongelmajätteiden kuljetuksesta on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan vastaanottajalle. Energiatehokkuus 16. Toiminta ja prosessit sekä niiden kunnossapito ja seuranta sekä uusien koneiden ja laitteiden valinta on toteutettava siten, että toiminnassa päästään kokonaisuutena katsoen mahdollisimman hyvään energiatehokkuuteen. Toiminnan keskeisten laitteiden uusimisesta ja valittujen laitteiden energiatehokkuudesta on raportoitava ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedossa. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 17. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Pölynerottimen rikkoutuessa tai muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa päästöjä aiheuttava toiminta on välittömästi keskeytettävä, kunnes häiriö on korjattu. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitoksella oltava saatavilla laitoksen toiminnan ja laajuuden mukainen riittävä alkusammutuskalusto ja sopivaa imeytysmateriaalia. Käytetty imeytysmateriaali on toimitettava käsiteltäväksi ongelmajätteenä. Toiminnan lopettaminen 19. Toiminnan olennaisista muutoksista ja toiminnan lopettamisesta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Poh-
jois-pohjanmaan ELY-keskukseen. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. 20. Jos toiminta-alueella tehdään rakennus-, pinnoitus- tai muita sellaisia töitä tai toiminta lopetetaan, tästä on hyvissä ajoin ilmoitettava ELYkeskukselle, joka voi määrätä selvittämään mahdollisen pilaantuneen alueen laajuuden ja puhdistamistarpeen. 21. Kun toiminta loppuu, luvan saajan on toimitettava vastaanotettu kierrätysasfaltti ja toiminnassa syntyneet jätteet hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi, siistittävä alue jätteistä ja roskista ja poistettava tarpeettomat rakenteet. Ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut velvoitteet hoidetuksi. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen liittyviä tarkentavia määräyksiä. 18 Muut toimet, joilla ehkäistään pilaantumista 22. Toiminnalle on nimettävä ympäristönsuojeluasioiden vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteystiedot on tarvittaessa päivitettävä. 23. Aseman rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta on huolehdittava. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 24. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja järjestettävä toiminnan käyttö-, päästö- ja ympäristövaikutusten tarkkailu. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarkentaa tarkkailua. Käyttötarkkailu 25. Luvan saajan on pidettävä kirjaa vuosiraportissa ilmoitettavista tiedoista. Yhteenveto kirjanpidosta on pyydettäessä esitettävä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 26. Toiminnan pölyntorjuntalaitteita ja -menetelmiä on tarkkailtava päivittäin lupamääräyksen 7 mukaisesti. 27. Hiekan- ja öljynerotuskaivot on tarkastettava vuosittain ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Päästötarkkailu 28. Toiminnan aiheuttama hiukkas-, SO 2 - ja NO 2 -päästöt on mitattava lupamääräyksen 7 mukaisesti. Luvan saajan osallistumisesta Oulun kaupungin ilmanlaadun tarkkailuun on sovittava erikseen.
29. Toiminnan aiheuttama melupäästöt on mitattava lupamääräyksen 4 mukaisesti. 30. Öljynerottimen kautta ojaan johdettavasta vedestä on otettava öljynerottimen jälkeen vesinäyte vähintään kerran vuodessa ajankohtana, jolloin virtaama on näytteenoton kannalta riittävä. Näytteestä on määritettävä ainakin ph, kiintoaine, sähköjohtokyky ja hiilivetypitoisuus. Vain julkisen valvonnan alainen laitos voi ottaa näytteen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa näytetulosten niin osoittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa tai antaa lisämääräyksiä vesien puhdistamiseksi. 19 Raportointi 31. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva vuosiraportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: tuotanto ja raaka-aineet; toiminta-ajat; alueelle tuotujen, siellä käytettyjen ja varastoitujen kemikaalien laatu ja kulutus; laskennalliset tai mitatut rikkidioksidin, typenoksidin, hiilidioksidin ja hiukkasten vuosipäästöt ilmaan, päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä tulosten edustavuutta koskeva arvio; toiminnassa muodostuneiden jätteiden ja ongelmajätteiden laatu, määrä, varastointi ja edelleen toimittaminen; öljynerotuskaivojen tarkastukset ja tyhjennykset; öljynerotuskaivojen kautta ojaan johdettujen hulevesien tarkkailun tulokset; huoltotoimet ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet; pölynpoistolaitteiston käyttötarkkailutietojen perusteella tehty arvio laitteiston toiminnasta kuluneen vuoden aikana; arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Vakuus 32. Luvan saajan on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle 40 000 euron vakuus asianmukaisen jätehuollon, toiminnan lopettamisen ja jälkihoidon varmistamiseksi. Vakuus on toimitettava yhden kuukauden kuluessa päätöksen voimaantulosta joko 1. omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on ELYkeskus, 2. pankkitalletuksena, josta on toimitettu ELY-keskukselle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella ELY-keskuksen hyväksi tai 3. vakuutuslaitoksen antamana first demand -tyyppisenä takuuna, kuten takausvakuutuksena, jonka edunsaajana on ELY-keskus. Vakuuden antajan on oltava pankki- tai vakuutuslaitos, jolla on kotipaikka tai sivuliike Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.
Vakuus on pidettävä koko ajan voimassa asettamalla tarvittaessa korvaava vakuus aikaisemman vakuuden voimassaoloaikana siten, että korvaava vakuus (sopimus tai muu asiakirja uudesta vakuudesta) toimitetaan ELY-keskukselle vähintään 6 kuukautta ennen aikaisemman vakuuden raukeamista. Vakuuden irtisanomisajan on oltava vähintään 12 kuukautta. Irtisanomisesta ja vakuuden ehtoihin, voimassaoloon tai vakuuden antajan taloudellisen tilanteen heikkenemiseen liittyvistä muutoksista on viipymättä todisteellisesti ilmoitettava ELYkeskukselle. Aluehallintovirasto voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrää. 20 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Kyseessä on Lemminkäinen Infra Oy:n Sälpätien asfalttiaseman toiminnalle 23.12.2000 myönnetyn ympäristöluvan tarkistaminen ja luvan olennainen muuttaminen sekä uutta toimintaa koskeva lupa (kierrätysasfaltin vastaanotto ja murskaus). Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joiden asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioon ottaen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta toiminnan vaikutusalueella. Lupamääräysten mukaisessa toiminnassa päästöjen rajoittaminen perustuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamiseen. Luvan saajalla on riittävä asiantuntemus jätteen käsittely- ja hyödyntämistoimintojen osalta.