Heta - Henkilökhtaisten Avustajien Työnantajien Liitt ry:n ja Julkisten ja hyvinvintialjen Liitt JHL ry:n välinen HENKILÖKOHTAISIA AVUSTAJIA KOSKEVA VALTAKUNNALLINEN TYÖEHTOSOPIMUS Tällä työehtspimuksella määrätään henkilökhtaisten avustajien työsuhteissa nudatettavat vähimmäisehdt. 1 Ulttuvuus Tätä työehtspimusta nudatetaan Heta - Henkilökhtaisten Avustajien Työnantajien Liitt ry:n jäsenenä levien vammaisten henkilöiden henkilökhtaisiin avustajiin, jiden palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin vammainen henkilö saa vammaispalvelulain (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitimista, 3.4.1987/380) perusteella krvausta ja työspimus n tehty avustajan ja vammaisen henkilön tai tämän edustajan välillä. Tätä työehtspimusta ei svelleta palveluasumisyksiköiden tai vastaavien palveluasumista tuttavien rganisaatiiden palveluksessa leviin eikä myöskään kuntien palveluksessa leviin avustajiin. Tätä työehtspimusta ei svelleta myöskään niihin työsuhteisiin, jihin svelletaan Yksityisen ssiaalipalvelualan työehtspimusta, Palvelulaitsten työnantajayhdistyksen (PTY) työehtspimusta tai Kunnallista yleistä virka- ja työehtspimusta. 2 Työnantajan ja työntekijän ikeudet ja velvllisuudet Järjestäytymisikeus n mlemmin pulin lukkaamatn. Työnantajan ja työntekijän ikeuksista ja velvllisuuksista säädetään työspimuslaissa ja muussa työlainsäädännössä. Henkilökhtaisen avustajan työtehtäviin kuuluu vammaisen henkilön avustaminen tämän ktna ja kdin ulkpulella päivittäisissä timissa, työssä ja piskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa sallistumisessa ja ssiaalisen vurvaikutuksen ylläpitämisessä. Avustaminen khdistuu ktna ja kdin ulkpulella niihin teknisiin timiin, jtka vammainen henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuksi selviä. Henkilökhtaisen avustajan työ ei le sairaanhita eikä hit- ja hivatyötä. Työ ei le myöskään tavanmaista ktitalustyötä. Henkilökhtaisen avustajan tehtäviin saattaa kuitenkin sisältyä myös näihin liittyviä, vammaisen henkilön vastuulla levia ja hjaamia timintja, jita hän ei itse pysty vammansa vuksi surittamaan. Henkilökhtaisen avustajan työn sisältö vaihtelee työnantajan vamman ja sen vaikutusten, yksilöllisen elämäntilanteen ja tavan, valinnanvapauden, ammatin, ssiaalisen aseman ja muiden tekijöiden mukaan. Työtehtävät, niiden tteutustavan sekä hyväksyttävän laadun määrittää työnantaja. Mikäli työspimus tehdään työnantajana timivan vammaisen henkilön edustajan ja henkilökhtaisen avustajan välillä, n työspimuksessa mainittava, miten työnjht-ikeus jaetaan työnantajan ja avustettavan vammaisen henkilön välillä. Työntekijän pääasialliset tehtävät kirjataan työspimukseen.
2 3 Työsuhteen alkaminen Työspimus n vimassa tistaiseksi, ellei sitä le perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi, jllin n myös perustelut mainittava. Työspimus vidaan tehdä määräaikaiseksi perustellusta syystä, esimerkiksi vakinaisen työntekijän tietyn vusi- tai sairauslman ajaksi tai kunnes vakinainen työntekijä palaa esimerkiksi äitiys-, vanhempain- tai hitvapaalta, eikä etukäteen tiedetä millin vakinainen työntekijä palaa takaisin työhönsä. Työntekijän alitteesta tehty määräaikainen työspimus ei edellytä perusteltua syytä ja vidaan tehdä päättyväksi svittuna ajankhtana. Tällöin työspimukseen n tehtävä maininta siitä, että työspimuksen määräaikaisuus jhtuu työntekijän alitteesta ja tiveesta. Työspimus tehdään kirjallisena tai sähköisesti. Työspimus vidaan tehdä myös sähköpstitse ilman sähköistä allekirjitusta. Tällöinkin siitä n käytävä ilmi työspimukselta edellytettävät tiedt ja se n ltava tulstettavissa siten, että hyväksyntä n tdettavissa viestin lähetystiedista. Työsuhteen alussa vidaan spia enintään neljän kuukauden keajasta, jnka kuluessa työspimus vidaan pulin ja tisin purkaa. Alle 8 kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa keaika saa lla enintään pulet työspimuksen keststa. Keaikana työspimus vidaan purkaa, jllin työsuhde vidaan päättää työspimuksen irtisanmisaikaa nudattamatta. 4 Työsuhteen päättyminen ja lmautus Työsuhteen päättämiseen ja työntekijän lmauttamiseen nudatetaan työspimuslain määräyksiä, ellei tästä spimuksesta muuta jhdu. Js työnantaja tai työntekijä irtisan tistaiseksi vimassa levan työspimuksen, nudatetaan yhden kuukauden irtisanmisaikaa. Js irtisanttava työsuhde n kestänyt yli viisi vutta, nudatetaan kahden kuukauden irtisanmisaikaa. Määräaikainen työsuhde päättyy ilman irtisanmisaikaa svitun työkauden päättyessä, ellei työspimuksessa le svittu irtisanmismahdllisuudesta ennen määräajan päättymistä. Työspimus katstaan päättyneeksi kuukauden kuluttua työnantajan kulemasta. 5 Työaika Henkilökhtaisen avustajan työsuhteissa nudatetaan työaikalakia, jllei tässä spimuksessa le muuta svittu. 1. Säännöllisen työajan pituus:
3 Säännöllinen työaika n enintään 8 tuntia vurkaudessa ja 40 tuntia viikssa tai ennen tämän työehtspimuksen vimaatula svittu lyhyempi työaika. Viikttainen säännöllinen työaika vidaan järjestää myös siten, että se n keskimäärin 40 tuntia viikssa enintään kahdeksan viikn tasittumisjaksssa. Tällöin työntekijän säännöllinen työaika n 2 viikssa enintään 80 tuntia 3 viikssa enintään 120 tuntia 4 viikssa enintään 160 tuntia 5 viikssa enintään 200 tuntia 6 viikssa enintään 240 tuntia 7 viikssa enintään 280 tuntia 8 viikssa enintään 320 tuntia Mikäli säännöllinen työaika n ennen tämän työehtspimuksen vimaantula svittu lyhyemmäksi kuin 40 tuntia viikssa, n jaksn enimmäistuntimäärä tu aiemmin svittu säännöllinen työaika kerrttuna tasittumisjaksn viikkjen määrällä. Tasittumisjaksn sisällä ei minkään työviikn työaika saa ylittää 48 tuntia. Työviikk n kalenteriviikk, jka alkaa maanantaista ja päättyy sunnuntaihin, ellei työpaikkakhtaisesti le svittu muusta työviikn vaihtumisajankhdasta. 2. Säännöllisestä työajasta pikkeaminen työntekijän sustumuksella Tämän khdan (2.1., 2.2. ja 2.3.) mukaisista pikkeavista työaikajärjestelyistä vi spia vain työehtspimuksen allekirjittajajärjestöön (Heta) järjestäytynyt työnantaja. Työehtspimussapulet susittelevat, että työnantaja ja työntekijä tutustuvat Työterveyslaitksen julkaisuun Timivat ja terveet työajat ja allekirjittajajärjestöjen (JHL ja Heta) julkaisemassa Henkilökhtainen avustaja ppaassa leviin esimerkkeihin työvurluettelista ennen kuin spivat säännöllisestä työajasta pikkeamisesta. 2. 1. Vurkautisen työajan pidentäminen enintään 16 tuntiin Työnantaja ja työntekijä vivat spia vurkautisen työajan pidentämisestä enintään 16 tuntiin edellyttäen, että Työaika tasittuu tasittumisjaksn (1-8 viikka) kuluessa 1-khdan mukaiseen säännölliseen työaikaan eikä työviikn työaika ylitä 48 tuntia. Työntekijällä n mahdllisuus työaikaan ajittuviin tavanmaisiin päivittäisiin ateriihin (aamiainen, lunas, päivällinen, iltapala) ja kahvitaukihin. Js pääasiassa päiväaikaan sijittuva yli 10 tunnin työvur ei muutin le sisältänyt ulkna liikkumista, järjestetään työntekijälle mahdllisuus vähintään pulen tunnin ulkiluun kuitenkin siten, että hän n tarvittaessa puhelimitse hälytettävissä lyhyellä ajalla avustamiseen. Tauk n tarkitettu virkistykseen eikä ikeuta pitemmälle pistumiseen. Yöaikana työntekijällä n mahdllisuus nukkua mutta n tarvittaessa käytettävissä välttämättömiin avustamistimiin. Js työvur n 12 tuntia tai enemmän, n työvurn edellä ja sen jälkeen ltava vähintään 12 tunnin vurkausilep ja neljän peräkkäisen 12 tunnin työvurn jälkeen vähintään 33 tunnin yhdenjaksinen vapaa (= vurkausilep 9 tuntia + vapaapäivä 24 tuntia).
4 2.2. Vurkautisen työajan pidentäminen yli 16 tuntiin ja vurkausilevn siirtäminen Sellaisessa työssä, jssa avuntarve n yli 16 tuntia vurkaudessa ja aktiivinen avustamisen tarve painttuu saan työvursta tai n aika-ajittaista työvurn aikana, vivat työnantaja ja työntekijä spia vurkautisen enimmäistyöajan pidentämisestä 16 24 tuntiin edellyttäen, että Työaika tasittuu tasittumisjaksn (1-8 viikka) kuluessa 1-khdan mukaiseen säännölliseen työaikaan. Työvurn pituus vi lla krkeintaan 48 tuntia eikä työviikn työaika saa ylittää 48 tuntia. Työntekijällä n mahdllisuus työaikaan ajittuviin tavanmaisiin päivittäisiin ateriihin (aamiainen, lunas, päivällinen, iltapala) ja kahvitaukihin Js pääasiassa päiväaikaan sijittuva yli 10 tunnin työvur ei muutin le sisältänyt ulkna liikkumista, järjestetään työntekijälle mahdllisuus vähintään pulen tunnin ulkiluun kuitenkin siten, että hän n tarvittaessa puhelimitse hälytettävissä lyhyellä ajalla avustamiseen. Tauk n tarkitettu virkistykseen eikä ikeuta pitemmälle pistumiseen Yöaikana työntekijällä n mahdllisuus nukkua, mutta n tarvittaessa käytettävissä välttämättömiin avustamistimiin. 16 tuntia ylittävää vura vi välittömästi edeltää krkeintaan kaksi työvura ja vapaan ennen vurn alkua n ltava vähintään 12 tuntia. Vura n seurattava välittömästi vähintään 33 tunnin vapaa (= vurkausilep 9 tuntia + vapaapäivä 24 tuntia) Mikäli spimus n tarkitettu lemaan vimassa yli yhden tasittumisjaksn, n se tehtävä kirjallisesti ja siihen n merkittävä, kuinka mnta yli 16 tunnin työvura työntekijälle tulee kunkin työvurluetteln kuluessa ja miten työaika tasataan. Mikäli vurkautisen työajan pidentäminen kskee vain yhtä tasittumisjaksa, vidaan kirjallisena spimuksena pitää myös mlempien sapulten etukäteen hyväksymää ja allekirjittamaa työvurluettela. Tistaiseksi vimassa leva spimus vidaan mlemmin pulin irtisana yhden kuukauden irtisanmisajalla. Js irtisanmishetkellä meneillään leva tasittumisjaks päättyy yli kuukauden kuluttua, palataan 1-khdan mukaisiin työajan järjestelyihin tasittumisjaksn päätyttyä. 2.3. Vurkautisesta työajasta ja lepajista pikkeaminen matkjen aikana Tämän khdan mukainen spimismahdllisuus n kkeiluluntisesti vimassa spimuskauden ajan 1.11.2010-30.4.2012. Tiselle paikkakunnalle tai ulkmaille suuntautuvan matkan ajaksi vivat työnantaja ja työntekijä spia vurkautisesta työajasta ja lepajista tämän työehtspimuksen määräyksistä piketen enintään 30 vurkauden pituiseksi ajaksi tai js avustajan työaika n 24 tuntia vurkaudessa ja avustamisesta matkalla vastaa kknaisuudessaan yksi avustaja, enintään 16 vurkauden pituiseksi ajaksi. Mikäli matkalla mukana levan/levien tai muiden työntekijöiden työaikja ei pystytä tasaamaan nrmaalin käytössä levan tasittumisjaksn kuluessa, vidaan tilapäisesti ttaa käyttöön pidempi, enintään 16 viikn mittainen tasittumisjaks. Tällöin tulee ennen matkan alkua laatia työvurluettel vähintään kahdeksalle viiklle ja lpun tasittumisjaksn salta tasaussuunnitelma, jsta ilmenee vähintään kunkin työntekijän viikktyöaika. Tasaussuunnitelma n täydennettävä päivittäisillä työajilla viimeistään viikka ennen sen alkamista.
5 Mikäli muita työntekijöitä ei lmauteta matkan ajaksi, edellyttää työaikajärjestelyt yleensä spimista myös heidän kanssaan. Jtta kenenkään viikktyöaika matkan ulkpulisella tasausjaksn ajalla ei mudstuisi työntekijän jaksamisen kannalta haitallisen pitkäksi, vidaan työajan tasaamiseksi spia tettavaksi käyttöön nrmaalia pidempi tasittumisjaks. Matka-aika tai sa siitä vidaan myös spia annettavaksi muille kuin matkalla mukana levalle/leville työntekijöille vusilmana, mikäli se vusilmalain mukaan n mahdllista. Matka saattaa ajittua työvurluetteln alkuun, lppuun tai mihin tahansa aikaan. Työajan tasaamiseen vidaan käyttää kk matkan ulkpulelle jäävää työvurluetteln/tasausjaksn aikaa. Näin llen, mikäli matka sattuu esimerkiksi listan puliväliin, vidaan tasausta suunnitella listalle j ennen matkan alkua. Ennen spimista n työntekijälle selvitettävä matkustamisen ja matkakhteen lsuhteet. Spimus n tehtävä kirjallisesti ja siitä n käytävä ilmi päivittäisen työajan pituus, mahdlliset matkan aikaiset vapaapäivät sekä miten työaika tasittumisjakslla tasataan. Kirjallisena spimuksena vidaan pitää myös sapulten etukäteen hyväksymää ja allekirjittamaa, kk tasittumisjaksn kattavaa työvurluettela. Edellytyksenä spimiselle n, että aktiivinen avustamisen tarve painttuu saan työvursta tai n aika-ajittaista työvurn aikana ja että Työntekijällä n mahdllisuus tavanmaisiin päivittäisiin ateriihin (aamiainen, lunas, päivällinen, iltapala) ja kahvitaukihin Js pääasiassa päiväaikaan sijittuva 10-16 tunnin työvur ei muutin le sisältänyt ulkna liikkumista, järjestetään työntekijälle mahdllisuus vähintään pulen tunnin ulkiluun kuitenkin siten, että hän n tarvittaessa puhelimitse hälytettävissä lyhyellä ajalla avustamiseen. Tauk n tarkitettu virkistykseen eikä ikeuta pitemmälle pistumiseen. Js vurkautinen työaika n yli 16 tuntia, järjestetään työntekijälle vähintään yksi pulen tunnin ja yksi tunnin mittainen lep- ja ulkilutauk 7.00 ja 20.00 välisenä aikana Työntekijällä n mahdllisuus nukkua yöaikaan yhdenjaksisesti vähintään 7 tuntia mahdllisia lyhyitä avustamishetkiä lukuun ttamatta. Js matka kestää yli yhden täyden vurkauden n sitä edeltävän vapaan ltava vähintään 12 tuntia ja sen jälkeisen vapaan vähintään 33 tuntia (=vurkausilep 9 tuntia + vapaapäivä 24 tuntia) Mikäli mahdllista, tulee viikklepsäännöksiä nudattaa myös matkan aikana. Js tämä ei le mahdllista, tulee kunakin viikkna vähintään yhtenä vurkautena rajittaa työntekijän työtehtävät välttämättömiin avustamistehtäviin. Js matka kestää yli 16 vurkautta, tulee jkaiseen 14 matkapäivään sisältyä vähintään yksi viikkleppäivä. Matkan aikana saamatta jääneet viikkvapaapäivät annetaan välittömästi matkan päätyttyä. Js työajan tasaamisesta muilta sin ei päästä yksimielisyyteen, annetaan tasausvapaat välittömästi matkan jälkeen saamatta jääneiden viikkvapaapäivien kanssa. Ylityöt määräytyvät työehtspimuksen mukaisesti laaditun työvurluetteln ja tteutuneiden työtuntien perusteella. 3. Arkipyhien vaikutus työaikaan ja arkipyhäkrvaus Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, juluaatt, julupäivä ja tapaninpäivä vat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä. Ylimääräiseen palkalliseen arkipyhävapaaseen ja arkipyhäkrvaukseen n ikeutettu työntekijä, jnka työsuhde kestää vähintään kaksi viikka.
6 Työvurluetteln laadinnassa ja lisä- ja ylitöitä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (svittu viikktyöaika jaettuna 5:llä). Arkipyhän palkallisuus tteutuu kuukausipalkkaisella siten, että hänelle maksetaan nrmaali kuukausipalkka vähentämättömänä. Tuntipalkkaiselle maksetaan arkipyhävapaalta hänen nrmaali tuntipalkkansa kuin hän lisi llut töissä keskimääräisen päivittäisen työaikansa verran (svittu viikktyöaika/5). Js tuntipalkkaiselle työntekijälle ei le määritelty viikittaista tai jaksttaista työaikaa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika lähinnä edeltävän klmen kuukauden perusteella jakamalla tsiasiallisesti tehtyjen tuntien määrä vastaavilla työpäivien määrällä. Js yllämainittuja päiviä ei le vitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta nrmaalin kuukausi- tai tuntipalkan lisäksi kaksinkertainen tuntipalkka, jka sisältää arkipyhäkrvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä sunnuntaityökrvauksen. 4. Työaika pissaljen ja vusilmien yhteydessä sekä työn alkaessa ja päättyessä kesken tasittumisjaksn Ennen työvurluetteln laatimista tiedssa levat työpäiviksi sattuvat pissalpäivät lyhentävät viikn tai tasittumisjaksn työaikaa täydessä työajassa 8 tunnilla ja sa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen työajan verran. Viikn/jaksn lisä- ja ylityökynnys alenee vastaavalla tuntimäärällä. Työvurluetteln vahvistamisen jälkeen tietn tulevat pissalt alentavat lisä- ja ylityökynnystä työvurluetteln merkittyjen pissalaikjen työtuntien mukaisesti. 6 Työvurluettel Työvurluettel laaditaan vähintään täydelle viiklle tai pidempää tasittumisjaksa käytettäessä kk tasittumisjakslle (1-8 viikka) ja se n saatettava työntekijän/työntekijöiden tietn hyvissä ajin ja vähintään viikka ennen kunkin luetteln alkua. Tasittumisjaks ja työvurluettel alkavat aina maanantaista ellei työviikn alkamisajankhdasta tisin svita kirjallisesti. Työvurluettelsta n käytävä ilmi työntekijän työ- ja vapaapäivät, säännöllisen päivittäisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankhdat sekä rukatauk, mikäli työntekijä vi sen aikana vapaasti pistua työpaikaltaan. Käytettäessä 4, 6 tai 8 viikn tasittumisjaksa, vivat työnantaja ja työntekijä spia siitä, että työvurt merkitään kellnaikineen ainastaan jaksn ensimmäisen pulikkaan salta (2,3 tai 4 viikka) ja tisen pulikkaan salta riittää merkittäväksi työpäivät. Tällöin työvurluettel n täydennettävä tisen pulikkaan päivittäisillä työajilla siten, että ne vat työntekijän nähtävillä viimeistään edellisen viikn viimeisenä työpäivänä. Tämä menettelytapa n tarkitettu mahdllistamaan työaikasuunnittelun kannalta riittävän pitkien tasausjaksjen käytön sillinkin, kun työnantaja man työnsä, piskelunsa, yhteiskunnallisen sallistumisensa tai niihin verrattavissa levan syyn vuksi ei vi tietää tarkkaa päivittäistä avustamisaikaa ja/tai sen ajittumista kk tasittumisjaksn ajalle.
7 Työvurluettela vidaan muuttaa vain svittaessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamattman muutksen takia. Myös viimeksi mainitussa tilanteessa muutksesta n pyrittävä spimaan ja siitä tulee ilmittaa työntekijälle mahdllisimman varhain. Työvurluettela laadittaessa n humiitava seuraavat asiat: 1. Vurkauden säännöllinen työaika järjestetään rukatauka lukuun ttamatta yhdenjaksiseksi, ellei le perusteltua syytä muuhun menettelyyn. 2. Epätarkituksenmukaisen lyhyitä työvurja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvurja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai työstä jhtuva perusteltu syy tätä edellytä tai vammaispalvelulain mukaisesta avustajapäätöksestä seuraa, että työvur jää tätä lyhyemmäksi. 3. Työvura ei saa merkitä alkavaksi tai päättyväksi kell 01-06 välisenä aikana ilman perustelua syytä (esim. ulkmaanmatkjen lentajankhdat). 7 Lepajat: Rukatauk Js työvurn pituus ylittää 6 tuntia, varataan työntekijälle mahdllisuus rukailuun työaikana. Työnantaja ja työntekijä vivat myös spia vähintään pulen tunnin rukatausta, jnka aikana työntekijä saa vapaasti pistua työpaikalta. Mikäli työntekijä saa pistua työpaikalta rukataun aikana, ei rukatauka lueta työaikaan. Js työaika ylittää vurkaudessa 10 tuntia, työntekijällä n ikeus pitää puli tuntia kestävä lepaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Työntekijän mukanaan tuman ruuan ja juman säilyttämistä ja lämmittämistä varten tulee tarvittaessa lla asianmukaiset laitteet. (VNa työpaikkjen turvallisuus ja terveysvaatimuksista) Kahvitauk Työntekijälle järjestetään työvurn aikana mahdllisuus yhteen työaikana pidettävään kahvitaukn kutakin täyttä neljää tuntia khden. Vurkausilep Työntekijälle annetaan jkaisen työvurn alkamisesta seuraavan 24 tunnin aikana vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön lepaika. 5 2.1. ja 2.2. khtien mukaisissa työaikajärjestelyissä lepaika n vähintään kahdeksan tuntia. 2.3. khdan mukaisen työaikajärjestelyn aikana vidaan vurkausilep siirtää annettavaksi muuna päivänä tasittumisjaksn kuluessa. Viikittainen vapaa-aika Työntekijälle annetaan vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikklep kunakin kalenteriviikkna. Työviikk järjestetään keskimäärin enintään viisipäiväiseksi. Viikn tinen vapaapäivä sijitetaan viikkleppäivän yhteyteen, elleivät työjärjestelyt muuta edellytä. Sillin kun käytössä n viikka pitemmät tasittumisjakst, vidaan viikn tinen vapaapäivä siirtää annettavaksi muuna viikkna saman tasittumisjaksn kuluessa kuitenkin siten, että työntekijälle annetaan vähintään kaksi vapaapäivää jka tinen viikk. Svittaessa pikkeavista työaikajärjestelyistä matkan ajaksi vidaan tästä säännöksestä piketa 5 2.3. khdan mukaisesti.
8 8 Lisätyö ja ylityö Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän sustumusta. Ylityötä saadaan teettää työntekijän sustumuksella ja lain sallimissa rajissa. Lisätyö Lisätyöksi luetaan työ, jta sa-aikainen työntekijä tekee svitun työajan lisäksi työehtspimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan asti. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta. Ylityö Ylityötä n työnantajan alitteesta tehty työ, jka ylittää 5 :n mukaiset työajat. Jaksttaista ylityötä syntyy, kun täydellä jakslla työaika ylittää 40 tuntia viikssa tai pidempää tasittumisjaksa käytettäessä työaika ylittää jaksn säännöllisen työajan vajaalla jakslla työaika ylittää 5 4 khdan mukaisesti määräytyvän ylityökynnyksen Päivittäistä ja viikttaista ylityötä syntyy, kun vurkautinen 8 tunnin enimmäistyöaika ylittyy tai js vurkautisesta työajasta n svittu 5 2-khdan mukaisesti ja svittu työaika ylittyy viikttainen 48 tunnin enimmäistyöaika ylittyy, ei kuitenkaan 5 2.3 khdan mukaisen matkan aikana Riippumatta siitä, nk ylityö syntynyt jaksttaisen työajan ylityksestä tai päivittäisen tai viikttaisen enimmäistyöajan ylittymisestä, krvataan se jaksittain tasittumisjaksn pituuden perusteella seuraavasti: tasittumisjaksn pituus 50 %:lla krtettu palkka 100 %:lla krtettu palkka 1 viikk 6 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 2 viikka 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 3 viikka 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 4 viikka 24 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 5 viikka 30 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 6 viikka 36 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 7 viikka 42 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 8 viikka 48 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 5 1 khdan mukaan työaika vi lla enintään 8 tuntia vurkaudessa ja 40 tuntia viikssa. Työaika vidaan järjestää myös siten, että viikktyöaika 1 8 viikn jakslla n keskimäärin 40 tuntia viikssa. Tällöinkin vurkautinen työaika vi lla enimmillään 8 tuntia. Js vurkautinen työaika ylittää 8 tuntia, n se ylityötä, vaikka jaksn säännöllinen työaika ei ylittyisikään. Esimerkki ylityön syntymisestä, kun käytössä n klmen viikn tasittumisjaks: laadittu lista: / 8 8 8 8 8 v v / 8 8 8 8 8 8 v / 8 8 8 8 v v v / = 120 t tteutunut: / 8 8 8 8 10 vv/ 8 8 8 8 8 8 v / 8 8 8 8 8 v v / = 130 t => ylityötä 10 tuntia
9 5 2.1, 2.2. ja 2.3. khtien mukaan järjestäytynyt työnantaja vi spia työntekijän kanssa vurkautisen työajan pidentämisestä. Tällöin vurkautinen ylityökynnys n svittu enimmäistuntimäärä. Esimerkki ylityön syntymisestä, kun työnantaja ja työntekijä vat spineet vurkautisen enimmäityöajan pidentämisestä 12 tuntiin ja käytössä n klmen viikn tasittumisjaks: laadittu lista: / 8 8 8 v 12 12 v / v 8 8 8 8 v v / 8 8 8 8 8 v v / = 120 t tteutunut: / 8 8 8 v 12 12 v / v 8 8 8 12 vv/ 8 8 8 8 8 4 v / = 128 t => ylityötä 8 tuntia 9 Muut työaikakrvaukset Sunnuntaityö Sunnuntaityöstä, jlla tarkitetaan sunnuntaina, uudenvudenpäivänä, lppiaisena, pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina, 2. pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatrstaina, juhannusaattna, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, juluaattna, julupäivänä ja tapaninpäivänä tehtyä työtä, maksetaan sunnuntaityökrtuksena tehdyiltä tunneilta 100 %:lla krtettu perustuntipalkka. Lauantaityö Lauantaina tehdyiltä tunneilta maksetaan 20 %:lla krtettu perustuntipalkka. Iltatyö Kell 18.00 ja 23.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyökrvauksena 15 %:lla krtettu perustuntipalkka Yötyö Yötyötä n työ, jta tehdään kell 23:n ja 6 välisenä aikana. Yötyötä saadaan teettää sillin, kun avustamisen tarvetta n myös yöaikaan. Yötyöstä maksetaan yötyökrvauksena 30 %:lla krtettu perustuntipalkka 10 Palkat 1. Allekirjittajajärjestöt spivat palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta erillisessä palkkapöytäkirjassa. 2. Jllei työnantajan kanssa le muuta svittu, maksetaan palkka työntekijän sittamaan rahalaitkseen, jssa sen tulee erääntymispäivänä lla työntekijän nstettavissa. Js rahapalkka erääntyy maksettavaksi viiknlppuna tai arkipyhänä, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä. 11 Matka- ja muut kustannukset ja niiden krvaaminen Työnantaja vastaa työtehtävistä jhtuvista matka- ja majituskuluista. Työnantaja vastaa myös muista ylimääräisistä kuluista, jtka aiheutuvat työskentelystä muualla kuin tavanmaisella työpaikalla tai työvurn alkamisesta tai päättymisestä muualla kuin tavanmaisella työpaikalla, jllei työvurn alkaminen tai päättyminen tapahdu saman lähiliikenteen tariffialueen sisällä kuin tavanmainen työpaikka.
10 Työntekijän man autn käytöstä n svittava erikseen. Oman autn käytöstä työntekijä n ikeutettu saamaan krvauksen verhallinnn vahvistaman verttman kilmetrikrvauksen mukaisesti. Tämä krvaus sisältää kaikki man autn käytöstä aiheutuneet kustannukset ja saaminen edellyttää ajpäiväkirjan tai eritellyn matkalaskun esittämistä. 12 Vusilma Vusilmaedut määräytyvät vusilmalain ja seuraavien määräysten mukaisesti. 1. Työntekijä ansaitsee vusilmaa kultakin täydeltä lmanmääräytymiskuukaudelta: a) kaksi arkipäivää b) kaksi ja puli arkipäivää, js 1. työsuhde n maaliskuun lppuun mennessä yhdenjaksisesti jatkunut vähintään vuden nykyisellä työnantajalla tai 2. työntekijä n viimeisen viiden vuden aikana työskennellyt henkilökhtaisena avustajana tai samankaltaisissa tehtävissä yhteensä kahden vuden ajan c) klme arkipäivää, kun työsuhde n maaliskuun lppuun mennessä kestänyt vähintään 15 vutta 2. Vusilmapalkka: Vusilman ajalta työntekijällä n ikeus saada säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. 13 Lmaraha Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetut työaikakrvaukset vat vusilmalain 10 :ssä tarkitettua muuta palkkaa, jka tetaan humin vusilmapalkassa. Tuntipalkkaiselle maksetut työaikakrvaukset tulevat humiiduksi vusilmapalkassa vusilmalain 11 :n keskipäiväpalkan laskentasäännön perusteella. Esimerkki kuukausipalkkaisen työntekijän vusilmapalkan laskennasta: Kk lmanmääräytymisvunna maksetut kuukausipalkat ja työaikakrvaukset yhteensä vat 12000 + 1800 = 13800 Kun tämä jaetaan 12 kuukaudella, saadaan se kuukausipalkka, jsta vusilma-ajan palkka lasketaan 13800 : 12 kk = 1150 / kk Työntekijälle maksetaan lmarahana 50 % hänen vusilmapalkastaan. Lmaraha lasketaan kunkin lman suuden (kesälma, talvilma) vusilmapalkasta ja maksetaan sen yhteydessä. Lmarahan saamisen edellytyksenä n, että työntekijä alittaa lmansa ja palaa lmaltaan svittuna aikana ellei lmaltapaluun esteenä le vusilmalain 7 mainittu tai muu hyväksyttävä syy. Lmarahaan ei le ikeutta, js työsuhde puretaan tai tdetaan purkautuneeksi työspimuslain 8 luvun mukaisesti. Lmaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä lmakrvauksesta edellyttäen, että työsuhde n kestänyt yhdenjaksisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan kske työntekijää, jka jättää irtisanmisajan nudattamatta tai päättää määräaikaisen työsuhteen työspimuslain vastaisesti tai jnka työsuhde puretaan tai tdetaan purkautuneeksi työspimuslain 8 luvun mukaisesti.
11 14 Lääkärintarkastukset Työntekijällä n ikeus käydä tarkastuksissa ja tutkimuksissa ansiita menettämättä seuraavissa tapauksissa, mikäli tarkastuksia ei le vitu hitaa työajan ulkpulella ja ne n järjestetty työajan tarpeetnta menetystä välttäen ja siitä n ilmitettu etukäteen työnantajalle - Uuden työn edellyttämä tai muu lakisääteinen lääkärintarkistus. Tällöin työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset. - Lääkärissä käynti sairauden tteamiseksi, hidn tai apuvälineen (esim. silmälasit) määräämiseksi ja tarkastukseen liittyvät lääkärin määräämät erikislääkärin, labratri- ja röntgentutkimukset - Synnytystä edeltävät lääketieteelliset tutkimukset kuten neuvlatarkastus - Välitöntä hita vaativa äkillinen hammassairaus 15 Ammatillinen täydennyskulutus Työnantajan lähettäessä työntekijän kulutustilaisuuksiin, luetaan kulutukseen kulunut aika khtuullisine matka-aikineen työajaksi. Mikäli kulutus matka-aikjen salta ylittää keskimääräisen päivittäisen työpäivän tuntimäärän, maksetaan ylittävältä salta krvaus tuntipalkan mukaisesti, mutta ylittävää suutta ei lasketa työajaksi. Työnantaja maksaa matka- ja muut työntekijälle aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Työnantajan lähettäessä työntekijän kulutukseen svitaan kulutuksesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä laaditaan kirjallinen suunnitelma, jnka mlemmat sapulet kuittaavat hyväksytyksi. Kirjallisena suunnitelmana vidaan pitää myös kulutuksen järjestäjän kurssihjelmaa, jhn työnantaja ja työntekijä merkitsevät työajaksi luettavan ja muutin krvattavan matka-ajan sekä kuittaukset. 16 Ryhmähenkivakuutus Työnantaja tteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä kskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä n keskusjärjestöjen välillä svittu. 17 Työvaatetus Työaikana työntekijän n käytettävä sellaista tavanmaista vaatetusta, jka ei estä työtehtävien hyvää surittamista. Työntekijän n tettava humin työnantajan ilmitukset erityisistä työtehtävistä, jtka vaikuttavat pukeutumiseen. Työnantaja n velvllinen tarjamaan työntekijälle tilanteeseen spivat työvaatteet sellaisissa tapauksissa, jissa työntekijän hygienian tai terveyden sujaaminen tai mien vaatteiden tavallisesta pikkeava likaantuminen tai kuluminen n tdennäköistä tai pukeutumisella n muutin työnantajasta jhtuen tavanmaisesta pikkeavat vaatimukset eikä tarvetta vida muutin ratkaista. 18 Jäsenmaksujen periminen Työnantaja perii työntekijän antamalla valtuutuksella tämän työehtspimuksen allekirjittajajärjestön jäsenmaksut työntekijän palkasta ja tilittää ne työntekijäliitn tilille hjeiden mukaisesti. Työntekijälle annetaan vuden päätyttyä tdistus pidätetystä summasta.
12 19 Erimielisyyksien ratkaiseminen Työsuhteisiin liittyvät kysymykset pyritään ratkaisemaan svinnllisesti työpaikalla työnantajan ja työntekijän kesken. Mikäli asia ei selviä keskinäisissä keskusteluissa, n mlemmilla sapulilla ikeus esittää paikallisten neuvttelujen käymistä asian ratkaisemiseksi. Paikallisissa neuvtteluissa sapulilla n ikeus käyttää asiantuntijaa apunaan tai spia neuvttelut käytäväksi asiantuntijiden kesken. Työntekijän asiantuntijana vi timia Julkisten ja hyvinvintialjen liitn aluetimitsija tai paikallisen yhteisjärjestön timihenkilö. Työnantajan asiantuntijana vi timia työnantajan valitsema työsuhdeasiihin perehtynyt henkilö. Asiantuntijilla n ikeus saada erimielisyyden selvittämiseksi tarpeelliset tiedt, kuten työvurluettelt sekä palkka- ja työaikakirjanpit, suraan työnantajalta. Tapauksen selvittämiseksi saadut tiedt vat luttamuksellisia ja asiantuntijalla n lupa luvuttaa niitä ainastaan allekirjittajaliitille asian jatkkäsittelyn yhteydessä. Tapauksen selvittämiseksi tietjen hankinnassa ja käsittelyssä n erityistä humita kiinnitettävä työnantajan yksityisyyden sujaan ja arkalunteisten ja muutin salassa pidettävien tietjen kuten perhe-elämään ja ihmissuhteisiin liittyvien tietjen luttamuksellisuuteen sekä työhön, piskeluun ja yritys- ja ammattitimintaan liittyvien tietjen luttamuksellisuuteen. Js työsuhteeseen liittyvä kysymys jää paikallisissa neuvtteluissa erimieliseksi, laativat sapulet yhdessä kirjallisen muistin, jlla asia jmmankumman sapulen pyynnöstä siirretään Julkisten ja hyvinvintialjen liitn ja Henkilökhtaisten Avustajien Työnantajien Liitn ratkaistavaksi. Js asia ei ratkea liittjen välisissä neuvtteluissa ja kyse n tämän työehtspimuksen tulkinnasta, vidaan asia viedä työtumiistuimen ratkaistavaksi. 20 Vimassalevat etuudet Tällä työehtspimuksella ei hunnneta työntekijän vimassalevaan työsuhteeseen perustuvia etuja. Työsuhteen edut perustuvat esimerkiksi työspimukseen ja/tai kunnan vammaispalvelulain mukaiseen päätökseen henkilökhtaisen avustajan kulujen krvaamisesta ja/tai aiemmin nudatettuihin käytäntöihin. Tällä työntekijän vimassalevien etuuksien sujalausekkeella ei vida estää työnantajan ikeutta valita työaika 5 :n 1-khdan mukaisesti. Siirtyminen 5 :n 1-khdan mukaiseen keskimääräiseen työaikaan edellyttää yhteistimintalain mukaista menettelyä. Vimassalevien etuuksien hunntamista ei le työnantajan ja työntekijän mahdllisuus spia säännöllisestä työajasta pikkeamisesta työntekijän sustumuksella khdan 5 :n 2- khdan mukaisesti. 21 Spimuksen sitvuus ja työrauha Tämä spimus sit allekirjittaneita liittja sekä niitä työnantajia ja työntekijöitä ja näiden yhdistyksiä, jtka kuuluvat tai spimuksen vimassallessa vat kuuluneet edellä tarkitettuihin liittihin.
13 Sen jälkeen, kun spimus n tullut liittja sitvaksi, vat kaikki työtaistelutimenpiteet, jtka khdistuvat tähän spimukseen kknaisuudessaan tai jhnkin sen yksityiseen määräykseen, kielletyt. 22 Spimuksen vimassal Tämä työehtspimus n vimassa 1.12.2010-30.4.2012 jatkuen sen jälkeen aina vuden kerrallaan, ellei sitä irtisanta kirjallisesti viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen sen päättymistä. Osapulten n svittava palkantarkistuksista sekä palkkaspimuksesta helmikuun 2011 lppuun mennessä. Palkantarkistukset tulevat vimaan 1.5.2011. Mikäli yhteisymmärrystä tarkistuksista ja palkkaspimuksesta ei liittjen kesken saavuteta, vidaan työehtspimus irtisana päättymään kahden (2) kuukauden irtisanmisajalla. Työehtspimuksen irtisanjan n irtisanmisen yhteydessä jätettävä vastapulelle keskeiset muutsesitykset. Tämän työehtspimuksen määräykset vat vimassa siksi, kunnes uusi työehtspimus n tullut vimaan tai spijapulten väliset neuvttelut n jmmankumman spijapulen timesta tdettu päättyneiksi. Osapulet nudattavat jatkuvan neuvttelun periaatetta keskinäisissä suhteissaan. Helsingissä 28. päivänä syyskuuta 2010 HETA HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJIEN LIITTO RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY