Paikallinen sopiminen Suomessa Turun yliopiston tutkimusprojektin keskeisimpiä tuloksia 8.2.2008 Anu Sajavaara EK Erkki Auvinen STTK
Tutkimushanke paikallisesta sopimisesta Turun yliopisto selvittänyt paikallisen sopimisen kehitystä ja nykytilaa Tutkimuksen tavoitteena: saada ajanmukainen kokonaiskuva paikallisen sopimisen kohdeasioista, menettelyistä ja kehityssuunnista tulevina vuosina tuottaa tietoa ala- ja työpaikkakohtaisten ratkaisujen ja hyvien käytäntöjen edistämiseksi Tutkimus käynnistyi v. 2006, valmistuu helmikuussa 2008 Tutkimus perustuu v. 2005-2007 tuposopimukseen Hanketta rahoittavat TSR, TM, valtion työsuojelurahasto ja työmarkkinajärjestöt Hanke kattaa yksityisen sektorin, kuntasektorin ja valtiosektorin 2
Paikallisen sopimisen määritelmä laaja määritelmä: työehdoista sopimista, joka perustuu työlainsäädäntöön työehtosopimusten määräyksiin yhteistoimintamenettelyyn työsopimustasoisiin muutoksiin työsuhteen ehtoihin, jotka tehdään työsopimuksen kestäessä yleiseen sopimusvapauteen suppea määritelmä: työehtosopimusmääräyksistä toisin sopiminen ( toisin sopiminen ) Kairinen: luottamukseen ja hyötyyn perustuvaa muutosten hallintaa, yksi joustoturvan (flexicurity) muoto 3
Mistä asioista sovitaan paikallisesti? joustavat työaikajärjestelyt liukuva työaika, työaikapankit, työaikakokeilut, heko-vapaat, liikkuva työ, etätyö palkkaus ja palkkausjärjestelmät palkan määräytymisen perusteet (työn vaativuuden arviointi, heko-lisät jne.), kannustava palkkaus, tulospalkkioiden kriteerit ja käyttöönotto, matkojen ja varallaolon korvaaminen, tesseihin perustuvien palkkapottien jakaminen jne. muutostilanteet ja henkilöstön asema ja toimenkuvat tehtävien tai toimenkuvien muutokset, henkilöstön siirrot toimipaikasta toiseen, työvoiman käyttö, henkilöstön määrä eri tehtävissä tai työkohteissa (miehitys) muut asiat työsuojeluun liittyvät asiat, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, henkilöstön edustajien ajankäyttö, henkilöstökoulutus 4
Kokemuksia paikallisesta sopimisesta asiaryhmittäin Nykyiset paikallisen sopimisen menettelyt ja järjestelmät näyttävät tuottavan kohtuullisen hyviä tuloksia etenkin palkka- ja työaikaasioissa Pulmallisimpia asiaryhmiä ovat henkilöstön asemaa (vähentämiset) ja niiden muuttamista koskeva asiat Eri alojen ja sektorien kokemukset vaihtelevat Monia menettelytapoja käytössä ja tulkintakysymyksiäkin esiintyy 5
Mitkä asiat ovat aiheuttaneet tulkintaongelmia paikallisesti sovittaessa?(yksit. sektori) Mainintoja Mitkä asiat ovat paikallisesti sovittavissa 37 Miten sopimukset toimivat muutostilanteissa 29 Sopimusten irtisanominen 26 Keitä sopimukset sitovat 24 Millaisessa menettelyssä sopiminen tapahtuu 22 Miten toimitaan tulkintaerimielisyyksien selvittelyn aikana 17 Ketkä ovat oikeat sopijaosapuolet 16 Sopimusten voimassaoloaika 15 Muut asiat 10 6
Palkka-asioista sopiminen Palkka-asioista sovittu runsaasti paikallisesti Yli puolessa yksityisen sektorin toimipaikoista on sovittu palkkaperusteista, korvauksista, lisistä, työn vaativuusarvioinnista, palkan maksamisesta, TES:n paikallisen erän jaosta ja mm. palkkioista; tulospalkkioista (mittarit, käyttöönotto) Palkoista sopimisen suunta: joko neutraali tai etuja parantava, hyvin harvoin heikentävä Palkka-asioiden paikallisesta sopimisesta yleensä myönteisiä kokemuksia, eniten kielteisiä kokemuksia henkilöstöpuolella on valtiosektorilla (UPJ?) Työnantajien kokemukset myönteisempiä kuin henkilöstön edustajien 7
Palkkaetujen muuttamisen suunta paikallisesti sopimalla eri sektoreilla (%) 8
Työaika-asioista sopiminen Työ-, tauko-, loma- ja vapaa-ajoista sovitaan työpaikoilla runsaasti Kyse usein työaikajoustoista, kuten liukuvasta työajasta, työajan alkamisesta, vapaista, lomapalkoista, vuoro- ja jaksotöistä, säännöllisen työajan pituudesta, lepoajoista jne. Työaikapankeista on sovittu n. 20 % toimipaikoista Työajoista sopiminen helpompaa kuin palkoista Työaika-asioiden sopimisista kaikkein myönteisimpiä kokemuksia; henkilöstöpuolella n. 70 % myönteisiä, etenkin toimihenkilöillä sekä yksityisellä ja valtiosektoreilla Työnantajilla vielä parempia kokemuksia 9
Työaika-asiaryhmässä sopimisista kaikkein myönteisimpiä kokemuksia, yksit. sektori 10
Henkilöstön asema ja muutokset Henkilöstön asemaa ja muutoksia koskevasta asiaryhmästä sovitaan harvemmin kuin palkoista ja työajoista Työsopimusten ja toimenkuvien olennaisia muuttamisia sovittu vajaassa puolessa toimipaikoista Vain osasta irtisanomisten, lomauttamisten ja osaaikaistamisten asioista sovitaan, jäävät usein työnantajan päätettäväksi neuvottelujen jälkeen Vaikeuksia sopia etenkin henkilöstön vähentämisasioita Sopimisista työantajapuolella voittopuolisesti hyviä, mutta henkilöstöpuolella sekä hyviä että huonoja kokemuksia 11
Sopimisen asetelmasta (yksit. sektori) Luottamusmiehet (vast.) yleensä sopijoina ja myös sopimusten valmisteluissa mukana Esiintyy myös yksilötasoista sopimista, ryhmäsopimista ja tiimikohtaista sopimista Työnantajien edustajat arvioivat valmiutensa paremmiksi kuin henkilöstön edustajat; henkilöstön edustajien arviot sopimisvalmiuksista valtiolla ja kunnissa huonommat kuin yksityisellä sektorilla Työnantajien edustajat kokevat vaikuttavansa sopimusten sisältöihin selvästi enemmän kuin henkilöstön edustajat; työaika-asioissa henkilöstön edustajilla parhaimmat vaikutusmahdollisuudet Jos vaikuttamismahdollisuuksia on, myös kokemukset sopimisista myönteisimpiä Henkilöstön asemaa ja toimenkuvia koskevissa asioissa henkilöstön edustajien vaikutusmahdollisuudet huonoimpia etenkin yksityisellä sektorilla 12
HENKILÖSTÖN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET, Eri sektoreilla 13
Paikallisen sopimisen yleisluonne (%), yksit. sektori 2006 14
Tasavertaisuuskokemus paikallisessa sopimisessa v 1999 ja 2006, yksit. sektori Onko sopijaosapuolten asema ollut sopimuksia tehtäessä riittävän tasavertainen? (%) 90 80 84 79 70 60 50 40 30 20 10 10 14 6 7 35 32 44 31 17 52 Kyllä En osaa sanoa Ei 0 Työnantajan edustajat 1999 Työnantajan edustajat 2006 Henkilöstön edustajat 1999 Henkilöstön edustajat 2006 15
POSITIIVISIA VAIKUTUKSIA 1999 ja 2006 / työnantajat, yksit sektori Paikallisen sopimisen vaikutukset Vastaajien osuus, jotka arviovat paikallisen sopimisen parantaneen asiain tilaa Työnantajan edustajat vuosina 1999 ja 2006 (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Tuottavuus 74 74 Henkilöstön työehdot 65 76 Henkilöstön hyvinvointi 58 66 1999 Henkilöstön sitoutuminen työhön 69 67 2006 Luottamus henkilöstön ja työnantajan välillä 65 68 Neuvotteluilmapiiri työnantajan ja henkilöstön välillä 62 64 Suhteet henkilöstöryhmien välillä 40 44 Vastausvaihtoehdot: parantanut merkittävästi ja parantanut hieman 16
POSITIIVISIA VAIKUTUKSIA 1999 ja 2006 / henkilöstön edustajat,yksit. sektori Paikallisen sopimisen vaikutukset Vastaajien osuus, jotka arviovat paikallisen sopimisen parantaneen asiain tilaa Henkilöstön edustajat vuosina 1999 ja 2006 (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Tuottavuus 62 59 Henkilöstön työehdot 46 61 Henkilöstön hyvinvointi 40 48 1999 Henkilöstön sitoutuminen työhön 54 51 2006 Luottamus henkilöstön ja työnantajan välillä 42 55 Neuvotteluilmapiiri työnantajan ja henkilöstön välillä 46 47 Suhteet henkilöstöryhmien välillä 37 40 17
Positiivista ja negatiivista paikallisessa sopimisessa, 9 työpaikan haastattelujen mukaan 1. Positiivisia seikkoja: Mahdollistaa työpaikan olojen ja tarpeiden huomioimisen ja ongelmien ratkaisemisen Lisää joustavuutta ja tehokkuutta Nopeuttaa asioiden hoitoa ja vähentää ennakkoon ongelmien syntyä Takaa työrauhaa Aktivoi henkilöstöä Saadaan henkilöstön kokemukset ja näkemykset käyttöön 2. Negatiivisia seikkoja: Saattaa nostaa kustannuksia ja lisätä hallinnollista työtä Voi lisätä ristiriitoja henkilöstöryhmien välillä Eri henkilöstöryhmien etujen yhdenvertaisuus voi olla ongelma Osapuolet eivät välttämättä ole riittävän tasaveroisessa asemassa Sopimuksen tekijät toisinaan eri henkilöitä kuin niiden toimeenpanijat Isojen yritysten byrokratia saattaa vaikeuttaa paikallista sopimista Sopimisen ja sopimuksen käsitteet epämääräisiä Sopimuksissa ei sanktioita 18
Suhtautuminen paikallisen sopimisen kehittämiseen, eri sektorit, 2006 19
Paikallisen sopimistoiminnan kehittämisajatuksia Asiaa ei vielä kehitetty loppuun asti Koska kokemukset voittopuolisesti myönteisiä, ei aihetta radikaalisti muuttaa nykysysteemiä Sääntelytavoissa voidaan edetä refleksiivisen oikeuden ideaa noudattaen TES-alakohtaisesti. Jokainen ala nähtäisiin yhteiskunnan osajärjestelmänä, jonka paikallisen sopimisen puitteita, menettelytapoja ja kompetensseja säädeltäisiin alakohtaisten tarpeiden mukaan Liitot voisivat tuottaa toimivaksi havaittuja sopimusmalleja ja kehittää määräyksiään paikallisen sopimisen menettelyistä ja oikeusvaikutuksista (vrt. metallin TES 30 ) Lakisääntely ( työehtosopimuslaki) voisi olla tarpeen erilaisten paikallisten sopimusten oikeusvaikutusten selkeyttämiseksi. Nyt epätietoisuutta ja eri aloilla erilaisia teknisiä sopimismalleja. Myös luottamusmiesten edustusvaltaa voisi selkeyttää Tarvitaan myös työoikeudellista tutkimusta erilaisten sopimusten oikeusvaikutuksista ja asian seurantaa edelleen 20