5.6 Yhdistetty kuvaus

Samankaltaiset tiedostot
Surjektion käsitteen avulla kuvauksia voidaan luokitella sen mukaan, kuvautuuko kaikille maalin alkioille jokin alkio vai ei.

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

Sanomme, että kuvaus f : X Y on injektio, jos. x 1 x 2 f (x 1 ) f (x 2 ) eli f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2.

Bijektio. Voidaan päätellä, että kuvaus on bijektio, jos ja vain jos maalin jokaiselle alkiolle kuvautuu tasan yksi lähdön alkio.

Seurauksia. Seuraus. Seuraus. Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Johdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 2009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen

Vieruskaverisi on tämän päivän luennolla työtoverisi. Jos sinulla ei ole vieruskaveria, siirry jonkun viereen. Esittäytykää toisillenne.

Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy /197

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 1,

Algebra I, Harjoitus 6, , Ratkaisut

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1

Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy2015 1/195

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 2, Osoita että A on hyvin määritelty. Tee tämä osoittamalla

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuehdotuksia viikolle 2. ( ) Jeremias Berg

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

Onko kuvaukset injektioita? Ovatko ne surjektioita? Bijektioita?

Tehtävä 4 : 2. b a+1 (mod 3)

Johdatus matematiikkaan

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Relaatioista. 1. Relaatiot. Alustava määritelmä: Relaatio on kahden (tai useamman, saman tai eri) joukon alkioiden välinen ominaisuus tai suhde.

Kantavektorien kuvavektorit määräävät lineaarikuvauksen

Algebra I, harjoitus 5,

JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Luupit Pro gradu Anni Keränen Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2014

Matematiikan peruskurssi 2

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS

Dihedraalinen ryhmä Pro gradu Elisa Sonntag Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2013

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka tutuksi Harjoitus 2, malliratkaisut

Analyysi I. Visa Latvala. 26. lokakuuta 2004

Diskreetin matematiikan perusteet Malliratkaisut 2 / vko 38

811120P Diskreetit rakenteet

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

Diskreetti matematiikka, syksy 2010 Harjoitus 7, ratkaisuista

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /310

HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia

1. Esitä rekursiivinen määritelmä lukujonolle

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

kaikille a R. 1 (R, +) on kommutatiivinen ryhmä, 2 a(b + c) = ab + ac ja (b + c)a = ba + ca kaikilla a, b, c R, ja

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

Täydellisyysaksiooman kertaus

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Approbatur 3, demo 5, ratkaisut

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Polkuintegraali yleistyy helposti paloitain C 1 -poluille. Määritelmä Olkoot γ : [a, b] R m paloittain C 1 -polku välin [a, b] jaon

Yhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).

3.4 Käänteiskuvauslause ja implisiittifunktiolause

4 Matemaattinen induktio

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120

(a) Kyllä. Jokainen lähtöjoukon alkio kuvautuu täsmälleen yhteen maalijoukon alkioon.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Tehtävä 1. Miksi seuraavat esimerkit eivät ole funktioita? 1. f : R Z, f(x) = x 2. 2 kun x on parillinen,

2017 = = = = = = 26 1

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

Tehtävä 1. Näytä, että tason avoimessa yksikköpallossa

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Liite 1: Joukko-oppi

Lineaarialgebra b, kevät 2019

1 Lukujen jaollisuudesta

Algebra 1, harjoitus 9, h = xkx 1 xhx 1. a) Käytetään molemmissa tapauksissa isomorfialausetta. Tarkastellaan kuvauksia

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.

Esko Turunen MAT Algebra1(s)

Vapaus. Määritelmä. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee:

Pysähtymisongelman ratkeavuus [Sipser luku 4.2]

Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }?

1 sup- ja inf-esimerkkejä

1 sup- ja inf-esimerkkejä

Luuppien ryhmistä Seminaariesitelmä Miikka Rytty Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2006

Analyysi I (mat & til) Demonstraatio IX

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdoituksia Rami Luisto Sivuja: 5

Linkkejä kurssi2 / Etälukio (edu.) kurssi8 / Etälukio (edu.) (Suurinta osaa tämän linkin takana olevasta materiaalista pohdimme vasta huomenna!

Abstraktin algebran rakenteista sekä näiden välisistä morfismeista

Funktion. Käänteisfunktio. Testi 3. Kauhava Aiheet. Funktio ja funktion kuvaaja. Funktion kasvaminen ja väheneminen.

Funktioista. Esimerkki 1

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

Ensi viikon luennot salissa X. Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/66

3.3 Funktion raja-arvo

7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä

Vastaoletuksen muodostaminen

1 Perusasioita joukoista

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta.

Diskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. ( ) Jeremias Berg

x > y : y < x x y : x < y tai x = y x y : x > y tai x = y.

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Esko Turunen Luku 3. Ryhmät

Johdatus matemaattisen analyysin teoriaan

Transkriptio:

5.6 Yhdistetty kuvaus Määritelmä 5.6.1. Oletetaan, että f : æ Y ja g : Y æ Z ovat kuvauksia. Yhdistetty kuvaus g f : æ Z määritellään asettamalla kaikilla x œ. (g f)(x) =g(f(x)) Huomaa, että yhdistetty kuvaus määritellään vain siinä tapauksessa, että ensimmäisen kuvauksen maali on sama kuin jälkimmäisen kuvauksen lähtö. Huomaa myös kuvausten järjestys: ensimmäinen kuvaus kirjoitetaan yhdistetyssä kuvauksessa oikealle puolelle. Yhdistettyä kuvausta on havainnollistettu alla kuvassa 5.26. f g g f Y Z Z x f(x) g(f(x)) x (g f)(x) Kuva 5.26: Yhdistetty kuvaus g f : æ Z määritellään asettamalla (g f)(x) =g(f(x)). Esimerkki 5.6.2. Tarkastellaan funktiota f : R æ R, jolla f(x) =2 x kaikilla x œ R, ja funktiota g :[0, Œ[ æ R, jolla g(x) = Ô x 1 kaikilla x Ø 0. Niiden kuvaajat on piirretty kuvaan 5.27. y = g(x) Kuva 5.27: Esimerkin 5.6.2 funktioiden f ja g kuvaajat. 67

Havaitaan, että yhdistetty kuvaus g f ei ole määritelty, koska kuvauksen f : R æ R maali on eri kuin kuvauksen g :[0, Œ[ æ R lähtö. Yhdistetty kuvaus f g puolestaan on määritelty, sillä kuvauksen g :[0, Œ[ æ R maali on sama kuin kuvauksen f : R æ R lähtö. Yhdistetylle kuvaukselle f g :[0, Œ[ æ R pätee (f g)(x) =f(g(x)) = f( Ô x 1) = 2 ( Ô x 1) = 2 Ô x +1=3 Ô x. Sen kuvaaja on piirretty kuvaan 5.28. y =(f g)(x) Kuva 5.28: Yhdistetyn funktion f g kuvaaja. Esimerkki 5.6.3. Tarkastellaan funktioita f : R æ R ja g : R æ R, joilla f(x) =1+2x ja g(x) =(x 1) 2 kaikilla x œ R. Niiden kuvaajat on piirretty kuvaan 5.29. y = g(x) Kuva 5.29: Esimerkin 5.6.3 funktioiden f ja g kuvaajat. Yhdistetty kuvaus g f : R æ R on määritelty. Sille pätee (g f)(x) =g(f(x)) = g(1 + 2x) =(1+2x 1) 2 =(2x) 2 =4x 2 kaikilla x œ R. 68

Myös yhdistetty kuvaus f g : R æ R on määritelty. Sille pätee (f g)(x) =f(g(x)) = f((x 1) 2 ) = 1 + 2(x 1) 2 = 1 + 2(x 2 2x + 1) =1+2x 2 4x +2=2x 2 4x +3 Yhdistettyjen funktioiden g f ja f g kuvaajat on piirretty kuvaan 5.30. Havaitaan, että g f = f g, silläesimerkiksi(g f)(0) = 0 mutta (f g)(0) = 3. y =(g f)(x) y =(f g)(x) Kuva 5.30: Esimerkin 5.6.3 yhdistettyjen funktioiden g f ja f g kuvaajat. Seuraavissa esimerkeissä osoitetaan, että injektiivisistä kuvauksista yhdistetty kuvaus on injektio ja surjektiivisista kuvauksista yhdistetty kuvaus on surjektio. Esimerkki 5.6.4. Oletetaan, että f : æ Y ja g : Y æ Z ovat injektioita. Osoitetaan, että yhdistetty kuvaus g f : æ Z on injektio. Oletetaan, että a, b œ. Oletetaan lisäksi, että (g f)(a) =(g f)(b). Tämä yhtälö voidaan yhdistetyn kuvauksen määritelmän nojalla kirjoittaa muodossa g(f(a)) = g(f(b)). Kuvauksen g injektiivisyyden nojalla tästä yhtälöstä seuraa, että f(a) =f(b). Myös kuvaus f on injektio, joten yhtälöstä f(a) =f(b) seuraa, että a = b. Näin on näytetty, että yhtälöstä (g f)(a) =(g f)(b) seuraa, että a = b. Siisg f on injektio. Esimerkki 5.6.5. Oletetaan, että f : æ Y ja g : Y æ Z ovat surjektioita. Osoitetaan, että yhdistetty kuvaus g f : æ Z on surjektio. Oletetaan, että z œ Z. Koska g on surjektio, on olemassa sellainen y œ Y,ettäg(y) =z. Koska myös f on surjektio, on olemassa sellainen x œ, ettäf(x) =y. On siis olemassa sellainen x œ, että (g f)(x) =g(f(x)) = g(y) =z. Tämä tarkoittaa, että g f on surjektio. Ratkaisun välivaiheita on havainnollistettu kuvassa 5.31. 69

Y g Z f Y y z = g(y) x Kuva 5.31: Kuvausten g ja f surjektiivisuuden avulla löydetään ensin y ja sitten x. Esimerkki 5.6.6. Oletetaan, että f : æ Y, g : Y æ Z ja h: Z æ W ovat kuvauksia. Osoitetaan, että kuvausten yhdistäminen on liitännäinen operaatio eli että yhdistetyt kuvaukset h (g f): æ W ja (h g) f : æ W ovat samat. Oletetaan, että x œ. Yhdistetyn kuvauksen määritelmän mukaan (h (g f))(x) =h((g f)(x)) = h(g(f(x))). ja ((h g) f)(x) =(h g)(f(x)) = h(g(f(x)). Näiden kuvausten muodostumista on havainnollistettu alla kuvassa 5.32. Havaitaan, että kaikilla x œ pätee (h (g f))(x) =((h g) f)(x). Siis kuvaukset h (g f): æ W ja (h g) f : æ W ovat samat eli h (g f) =(h g) f. g f Z h W f Y h g W x g(f(x)) h(g(f(x))) x f(x) h(g(f(x))) Kuva 5.32: Kuvausten yhdistäminen on liitännäinen operaatio eli h (g f) =(h g) f. 70

5.7 Käänteiskuvaus ja bijektio Aloitetaan määrittelemällä identtisen kuvauksen käsite. Sitä tarvitaan myöhemmin käänteiskuvauksen määritelmässä. Määritelmä 5.7.1. Joukon identtinen kuvaus tarkoittaa kuvausta id : æ, jolla id (x) =x kaikilla x œ. Identtinen kuvaus tarkoittaa siis kuvausta, joka ei muuta alkioita mitenkään. Joskus tällainen kuvaus syntyy kuvauksia yhdistämällä. Seuraavassa esimerkissä tarkastellaan kuvausta f, joka kaksi kertaa peräkkäin tehtynä ei muuta alkioita mitenkään. Esimerkki 5.7.2. Tarkastellaan kuvausta f : R æ R, jolla f(x) =2 x kaikilla x œ R. Määritetään yhdistetty kuvaus f f : R æ R. Oletetaan, että x œ R. Tällöin (f f)(x) =f(f(x)) = f(2 x) =2 (2 x) =2 2+x = x. Havaitaan, että (f f)(x) =x =id R (x) kaikilla x œ R. Yhdistetty kuvaus f f : R æ R on siis sama kuin joukon R identtinen kuvaus id R eli f f =id R. y =(f f)(x) Kuva 5.33: Esimerkin 5.7.2 kuvaukselle f pätee f f =id. Määritelmä 5.7.3. Oletetaan, että f : æ Y on kuvaus. Jos on olemassa sellainen kuvaus g : Y æ, että g f =id ja f g =id Y, niin sanotaan, että kuvaus g on kuvauksen f käänteiskuvaus ja merkitään f 1 = g. Esimerkissä 5.7.2 näytettiin, että kuvaukselle f : R æ R, f(x) =2 x, pätee f f =id. Tämä tarkoittaa määritelmän 5.7.3 mukaan, että kuvaus f on oma käänteiskuvauksensa eli f 1 = f. Esimerkki 5.7.4. Tarkastellaan funktioita f : R æ R ja g : R æ R, joilla f(x) =4 3x ja g(x) =4/3 x/3 kaikilla x œ R. Määritetään yhdistetyt funktiot g f ja f g. Oletetaan, että x œ R. Tällöin (g f)(x) =g(f(x)) = g(4 3x) = 4 3 4 3x 3 = 4 3 4 3 + x = x =id(x). 71

Tästä voidaan päätellä, että g f : R æ R ja id: R æ R ovat sama kuvaus eli g f =id. Lisäksi 1 4 (f g)(x) =f(g(x)) = f 3 x 2 1 4 =4 3 3 3 x 2 =4 4+x = x =id(x). 3 Tästä voidaan päätellä, että f g : R æ R ja id: R æ R ovat sama kuvaus eli f g =id. Havaitaan, että käänteiskuvauksen määritelmän ehdot täyttyvät: g f =idja f g =ideli kumpikin yhdistetty kuvaus on identtinen kuvaus. Siis g on kuvauksen f käänteiskuvaus eli g = f 1. Tilannetta on havainnollistettu kuvassa 5.34. y = g(x) Kuva 5.34: Kuvaukset f ja g ovat toistensa käänteiskuvauksia. Käänteiskuvauksen määritelmä 5.7.3 ei suoraan sulje pois mahdollisuutta, että kuvauksella olisi useampi kuin yksi käänteiskuvaus. Jos kuvauksella f voisi olla useampia käänteiskuvauksia, ei merkintä f 1 olisi mielekäs, koska ei voitaisi olla varmoja, mihin käänteiskuvaukseen se viittaa. Voidaankin osoittaa, että kuvauksella voi olla enintään yksi käänteiskuvaus. Tämä tehdään esimerkissä 5.7.6. Sitä ennen esimerkissä 5.7.5 havaitaan, että identtisen kuvauksen yhdistäminen toiseen kuvaukseen ei muuta tätä kuvausta. Esimerkki 5.7.5. Olkoon f : æ Y kuvaus. Näytetään, että f id = f ja id Y f = f. Oletetaan, että x œ. Yhdistetyn kuvauksen määritelmän mukaan (f id )(x) =f(id (x)) = f(x). Tästä nähdään, että kuvaukset f id : æ Y ja f : æ Y ovat samat eli f id = f. Toisaalta myös (id Y f)(x) =id Y (f(x)) = f(x). Siis kuvaukset id Y f : æ Y ja f : æ Y ovat samat eli id Y f = f. 72

Esimerkki 5.7.6. Osoitetaan, että kuvauksella f : æ Y on enintään yksi käänteiskuvaus. Tehdään vastaoletus, että kuvauksella f on ainakin kaksi käänteiskuvausta. Vastaoletuksen nojalla on siis olemassa kuvaukset g : Y æ ja h: Y æ, joille pätee g = h sekä lisäksi käänteiskuvauksen määritelmän nojalla g f =id, f g =id Y, h f =id ja f h =id Y. Käyttämällä näitä yhtälöitä sekä esimerkkien 5.7.5 ja 5.6.6 tuloksia saadaan g =id g =(h f) g = h (f g) =h id Y = h. Vastaoletus johti ristiriitaan g = h ja g = h. Siis alkuperäinen väite pätee eli kuvauksella f : æ Y on enintään yksi käänteiskuvaus. Edellisen esimerkin mukaan kuvauksella on enintään yksi käänteiskuvaus. On siis mahdollista, että kuvauksella ei ole lainkaan käänteiskuvausta. Osoittautuu, että käänteiskuvaus on olemassa täsmälleen niillä kuvauksilla, jotka ovat sekä injektioita että surjektioita. Tällaisia kuvauksia sanotaan bijektioiksi, kuten alla olevasta määritelmästä käy ilmi. Määritelmä 5.7.7. Bijektio tarkoittaa kuvausta, joka on sekä injektio että surjektio. Lause 5.7.8. Oletetaan, että f : æ Y on kuvaus. Kuvauksella f on käänteiskuvaus, jos ja vain jos kuvaus f on bijektio. Todistus. : Oletetaan, että on olemassa f 1 : Y æ. Osoitetaan, että f on bijektio. Osoitetaan, että f on injektio. Oletetaan, että x 1, x 2 œ. Oletetaan lisäksi, että f(x 1 )=f(x 2 ). Soveltamalla kuvausta f 1 alkioon f(x 1 )=f(x 2 ) œ Y saadaan yhtälö f 1 (f(x 1 )) = f 1 (f(x 2 )). Yhdistetyn kuvauksen määritelmän mukaan tämä yhtälö voidaan kirjoittaa muodossa (f 1 f)(x 1 )=(f 1 f)(x 2 ). Käänteiskuvauksen määritelmän mukaan f 1 f =id, joten saadaan yhtälö Siis x 1 = x 2. id (x 1 )=id (x 2 ). Näin on osoitettu, että kaikilla x 1, x 2 œ oletuksesta f(x 1 ) = f(x 2 ) päädytään johtopäätökseen x 1 = x 2.Siisf on injektio. Osoitetaan, että f : æ Y on surjektio. Oletetaan, että y œ Y. Koska f 1 on kuvaus Y æ, niin on olemassa tasan yksi f 1 (y) œ. Lisäksi f(f 1 (y)) = (f f 1 )(y) =id(y) =y. Siis jokaista y œ Y kohti on olemassa joukon alkio f 1 (y), joka kuvautuu alkioksi y kuvauksessa f. Näin f on surjektio. 73

: Oletetaan, että f : æ Y on bijektio. Määritellään sääntö g asettamalla g(y) =x, jos ja vain jos. Osoitetaan, että g on kuvauksen f käänteiskuvaus. Osoitetaan aluksi, että g on kuvaus Y æ. Oletetaan, että y œ Y. Koska f on surjektio, on olemassa ainakin yksi sellainen x œ, ettäf(x) =y eli g(y) =x. Siis kuva-alkio g(y) on olemassa ja kuuluu joukkoon. Toisaalta koska f on injektio, on olemassa vain yksi sellainen x œ, ettäf(x) =y eli g(y) =x. Siis kuva-alkio g(y) on yksikäsitteinen. Osoitetaan, että kuvaus g on kuvauksen f käänteiskuvaus. Tarkastellaan aluksi yhdistettyä kuvausta g f : æ. Oletetaan, että x œ. Merkitään, jolloin kuvauksen g määritelmän nojalla g(y) =x. Tämän tiedon ja yhdistetyn kuvauksen määritelmän avulla saadaan (g f)(x) =g(f(x)) = g(y) =x =id (x). Havaitaan, että kuvaukset g f : æ ja id : æ ovat samat eli g f =id. Tarkastellaan vielä yhdistettyä kuvausta f g : Y æ Y. Oletetaan, että y œ Y.Merkitään x = g(y), jolloin kuvauksen g määritelmän nojalla f(x) = y. Tämän tiedon ja yhdistetyn kuvauksen määritelmän avulla saadaan (f g)(y) =f(g(y)) = f(x) =y =id Y (y). Havaitaan, että kuvaukset f g : Y æ Y ja id Y : Y æ Y ovat samat eli f g =id Y. Näin on osoitettu, että g on kuvauksen f käänteiskuvaus eli g = f 1. Esimerkki 5.7.9. Esimerkeissä 5.4.3 ja 5.5.3 tarkasteltu kuvaus g : R æ R, g(x) =2 0,25x, on sekä injektio että surjektio. Kuvaus g on siis bijektio, joten sillä on lauseen 5.7.8 nojalla käänteiskuvaus g 1 : R æ R. Kuva 5.35: Funktio x æ 2 0,25x on bijektio. 74

Esimerkki 5.7.10. Tarkastellaan funktiota h: R æ R, jolla h(x) =x 4 x 3 2x 2 kaikilla x œ R. Osa sen kuvaajasta on piirretty kuvaan 5.36. Havaitaan, että funktio h saa saman arvon kahdessa eri kohdassa, joten se ei ole injektio. Esimerkiksi h( 1) = 0 = h(2), vaikka 1 = 2.Sitenfunktioh ei ole bijektio, minkä vuoksi sillä ei ole käänteisfunktiota. Kuva 5.36: Funktio x æ x 4 x 3 2x 2 ei ole bijektio, joten sillä ei ole käänteisfunktiota. 75