Joensuun Digitointikeskus 2010

Joensuun Digitointikeskus 2010 Yhteenveto Joensuun digitointikeskuksen toiminnasta toimintavuonna 2010 Toiminnallinen vuosiraportti

2 1 SISÄLTÖ 1 Sisältö... 2 2 Johdanto... 3 2.1 Digitoinnin merkitys... 3 2.2 Organisaatio... 4 2.3 Rahoitus... 4 3 Toiminta vuonna 2010... 5 3.1 Henkilöstö... 5 3.1.1 Henkilöstön tehtävät... 5 3.1.2 Rekrytoinnit... 5 3.1.3 Henkilöstön kehittäminen... 5 3.2 Kehittämistoiminta... 6 3.2.1 Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö... 6 3.2.2 Osaamisen kerääminen... 6 3.2.3 Asiantuntijoiden koulutus... 7 3.2.4 Digitointimenetelmien kehittäminen... 7 3.3 Toiminta-infrastruktuuri... 7 3.3.1 Toimitilat... 7 3.3.2 Laitteet ja hankinnat... 8 3.3.3 Tietojärjestelmä... 8 3.4 Sopimukset...10 3.5 Toiminnan ohjaus...10 3.6 Viestintä...10 4 Ohjausryhmän arvio digitointikeskuksen toiminnasta...11 5 Liitteet...12

3 2 JOHDANTO Joensuun digitointikeskus on Itä-Suomen yliopiston (ISY) ja Luonnontieteellisen keskusmuseon (LTKM) yhteinen, tutkimusinfrastruktuuripalveluita tuottava yksikkö. Sen toiminta käynnistyi elokuussa 2010. Digitointikeskuksen toiminta-ajatus on edistää ja koordinoida Suomen luonnontieteellisten kokoelmien digitointia ja digitaalisen aineiston saatavuutta sekä tarjota tähän liittyviä palveluita. Käynnistysvaiheen (2010-2012) tavoitteena on digitointiosaamisen kehittäminen, asiantuntijoiden koulutus ja digitointi-infrastruktuurin rakentaminen. Tavoitteena on myös vakiinnuttaa yksikön asema luonnontieteellisten museoiden sekä ympäristötieteiden välttämättömänä tutkimusinfrastruktuurina ja sitä kautta varmistaa pysyväluontoinen perusrahoitus. 2.1 DIGITOINNIN MERKITYS Digitaaliseen tietoon perustuva yhteiskuntakehitys on maailmanlaajuinen suuntaus, joka koskee myös luonnonhistoriallisia museoita ja tieteellistä tutkimustyötä. Vasta noin kymmenen vuoden ajan on ymmärretty, että myös 250 vuoden aikana kertynyt luonnonhistoriallinen aineisto on saatettava digitaaliseen muotoon. Vuoden 2009 lopussa valmistui Suomen luonnontieteellisten museoiden yhteinen digitointistrategia, missä todetaan digitoinnin olevan niiden osalta vähintään 750 henkilötyövuoden urakka. Tästä työstä vasta noin 10 % on tehty. Tavoitteeksi asetettiin, että kaikki tärkeät kokoelmat olisi digitoitu 25 vuodessa ja seuraavan viiden vuoden aikana olisi rakennettu se tutkimusinfrastruktuuri ja prosessit, mitä tehtävään tarvitaan. Urakasta selviytyminen edellyttää voimavarojen yhdistämistä ja laajan yhteistyön organisoimista. Kulttuurihistoriallisen aineiston digitointi on toiminut tällä periaatteella jo pitkään, ja Kansallinen Digitaalinen Kirjasto tarjoaa oivan yhteistyöverkoston, jonka toimintaan myös luonnonhistorialliset museot ovat tulleet mukaan. Kansainvälisellä tasolla Global Biodiversity Information Facility (GBIF) tarjoaa toisen yhteistyöverkoston - onhan digitoinnin haaste sama koko maailmassa. Euroopan Unionissa digitointi katsotaan kansallisen tason velvoitteeksi, mutta sielläkin tiedot kootaan yhteen, mm. Europeana.eu -portaaliin, mihin työhön eurooppalaiset GBIF-solmut ovat nyt ryhtyneet pian alkavassa OpenUp! -hankeessa. Kokoelmien digitointiin liittyy läheisesti tutkimuksen tietoaineistojen arkistopalveluiden, pitkäaikaissäilytyksen sekä mahdollisimman avoimen saatavuuden järjestäminen. Nämä asiat ovat luonnon- ja ympäristötieteiden osalta maassamme suureksi osaksi vielä järjestämättä. Joensuun digitointikeskuksen perustaminen on valmistautumista edellä mainittuun työhön. On nähty, että tarvitaan työhön erikoistunut yksikkö, palvelulaitos, osaamiskeskus ja osaamisverkoston ydin, joka palvelee koko maata ja tavoittelee myös kansainvälisesti merkittävää asemaa. Digitointikeskuksen toiminnan käynnistymistä vuonna 2010 edelsi noin kolme vuotta kestänyt valmistelutyö. Toiminnan käynnistymiseen juuri Joensuussa vaikutti Joensuun tarjoama, ainutlaatuinen yhdistelmä osaamista, innostuneisuutta ja voimavaroja, joilla seuraavassa kuvattu toiminta on pääsyt alkamaan.

4 2.2 ORGANISAATIO Digitointikeskus perustettiin LTKM:n uudessa työjärjestyksessä syyskuussa 2010. Sen mukaan laitoksella on tutkimusinfrastruktuuripalveluita tuottava digitointikeskus yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Itä-Suomen yliopistossa digitointikeskus on käynnistysvaiheessa hankesalkku, joka koostuu useista projekteista. Hanketoiminnan ytimenä on kaksi Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan hallinnoimaa rakennerahastohanketta: Luonnontieteellisten kokoelmien digitointiosaamisen kehittämishanke (ESR, ajalla 1.4.2010-31.12.2012) Digitointi-infrastruktuurin ja osaamisen kehittämishanke (EAKR, ajalla 1.4.2010-31.12.2012) Hankkeet ovat yhteishankkeita, joiden toteuttamiseen osallistuvat ISY:n ja LTKM:n lisäksi Joensuun kaupunki sekä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy. ISY:ssa hankkeiden vastuullisena johtajana toimii dekaani Timo Jääskeläinen. 2.3 RAHOITUS Digitointikeskuksen toiminta on toimintavuonna ollut kokonaan hankerahoitteista. Päärahoittajina toimivat Euroopan Sosiaalirahasto, rahoittavana viranomaisena Pohjois-Karjalan ELY-keskus sekä Euroopan Aluekehitysrahasto, rahoittavana viranomaisena Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Muita rahoittajia ovat Joensuun kaupunki, LTKM sekä Joensuun yliopiston tukisäätiö. Digitointikeskuksen toiminnalle vuonna 2010 varattu rahoitus oli yhteensä 519 600. Rahoituksen jakautuminen rahoittajittain on esitetty kuvassa 1. Joensuun yliopiston tukisäätiö LTKM Joensuun kaupunki EAKR ESR Kuva 1: Digitointikeskuksen toimintaan vuodelle 2010 varatut rahoitusosuudet (%)

5 3 TOIMINTA VUONNA 2010 3.1 HENKILÖSTÖ Vuoden 2010 lopussa digitointikeskuksessa työskenteli viisi työntekijää, jotka kuuluvat Itä- Suomen yliopiston henkilökuntaan. Henkilötyökuukausia tehtiin vuoden aikana 17. Varsinaisen henkilöstön lisäksi hankkeen toimintaan osallistui yhden kuukauden työpanoksella yksi työelämävalmennettava. Vuonna 2010 taloushallinnon sihteeripalveluja saatiin Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta. 3.1.1 HENKILÖSTÖN TEHTÄVÄT Digitointikeskuksen henkilöstö vastaa digitointikeskuksessa toteutettavien hankkeiden toteutuksesta, seurannasta ja raportoinnista. Työtehtävien jakautuminen hankehenkilöstön sisällä on esitetty tarkemmin toimenkuvauksissa (liite 1). 3.1.2 REKRYTOINNIT Digitointikeskuksen henkilöstö valittiin kahdessa vaiheessa. Hankerahoituksen varmistuttua haettiin hankkeille projektipäällikköä ja kahta suunnittelijaa vastaamaan digitointikeskuksen toiminnan käynnistämisestä. Hakukuulutus julkaistiin kesäkuussa ja henkilövalinnat suoritettiin heinäkuun aikana. Suunnittelijat FT Susanne Heiska ja FT Juha Lehtonen aloittivat työnsä kokoaikaisina 1.8.2010 ja projektipäällikkö dos. Hannu Saarenmaa aloitti 16.8.2010 (osa-aikaisena vuoden loppuun asti). Toiminnan käynnistyttyä hankkeeseen haettiin kahta kouluttajaa vastaamaan hankkeessa toteutettavien koulutusten suunnittelusta ja järjestelyistä. Hakukuulutus julkaistiin syyskuussa ja henkilövalinnat tehtiin lokakuun alussa. Kouluttajina aloittivat työnsä dos. Riitta Tegelberg 15.10.2010 ja FM Mika Pajari 1.11.2010. 3.1.3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Digitointikeskuksen henkilöstö on osallistunut syksyn 2010 aikana alla lueteltuihin hanketoimijoille tai digitoinnin osaajille suunnattuihin koulutus- ja yhteistyötapahtumiin sekä seminaareihin. Yhteensä henkilökoulutuspäiviä kertyi toimintavuoden aikana 17. K OULUTUS- JA YHTEISTYÖPÄIVÄT: Hyvät käytännöt työpaja Joensuussa järjesti Itä-Suomen rakennerahastorahoittajaviranomaiset Rakennerahastopäivät 30.9.-1.10.2010 Kajaanissa, järjesti Itä-Suomen rakennerahastorahoittajaviranomaiset Sadonkorjuu studio 4.-5.11.2010 Helsingissä, järjesti rakennerahastorahoittajaviranomaiset, OKM Hankintakoulutus 26.11.2010 Kuopiossa, järjesti Itä-Suomen rakennerahastorahoittajaviranomaiset S EMINAARIT: With Quality in Mind seminaari 23.9.2010, järjestivät Kansalliskirjasto, Mikkelin digitointi- ja konservointilaitos

6 Metsätieteen päivät 5.11.2010, järjesti Suomen metsätieteen seura KDK-seminaari, 15.-16.11.2010 Helsingissä, Järjesti Kansallinen Digitaalinen Kirjasto Digitointiseminaari 9.12.2010 Helsingissä, järjesti LTKM Henkilöstöä on kannustettu ottamaan osaa yliopiston henkilöstölle suunnattuihin liikunta- ja virkistystapahtumiin. Virkistystoimintaan käytettyjä henkilöpäiviä kertyi toimintavuoden aikana kaksi. V IRKISTYSTOIMINTA: Yhteinen virkistyspäivä InFotonics Center Joensuun kanssa Kontiolahdella 3.12.2010 3.2 KEHITTÄMISTOIMINTA 3.2.1 KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ LTKM:n kautta digitointikeskus on osallistunut Global Biodiversity Information Facility (GBIF) - järjestön toimintaan. Projektipäällikkö Hannu Saarenmaa toimii Suomen GBIF-solmun koordinaattorina ja edistää mm. museoiden ja laitosten liittymistä verkostoon. Lokakuussa hän ja keskusmuseon johtaja Leif Schulman osallistuivat GBIF-johtokunnan kokoukseen Koreassa. Syyskuussa Saarenmaa osallistui TDWG-järjestön vuotuiseen konferenssiin USA:ssa, missä esiteltiin mm. amerikkalaisia digitointiprojekteja. Pohjoismainen yhteistyö on syksyn 2010 aikana edistynyt voimakaasti Ruotsin DINA-projektin ansiosta. Pitkän valmistelutyön jälkeen DINA-hanke päätti 24.11.2010 aloittaa yhteisen kokoelmatietojärjestelmän rakentamisen open source -ohjelmistokomponenttien perustalta. Työ perustuu amerikkalaisen Specify-järjestelmän osiin, joita laajennetaan DINA-hankkeen tarpeiden perusteella. DINA-hanke on kutsunut mukaan muiden Pohjoismaiden yksiköitä ja Joensuun digitointikeskus on ilmoittautunut mukaan. Yhteistyötä Venäjälle on pohjustettu. ENPI-hanketta kokoelmien digitointiin ja rajat ylittävien tietokantojen laatimiseen on valmisteltu yhteistyössä ISY:n Kuopiossa sijaitsevan ympäristöinformatiikan tutkimusyksikön (prof. Mikko Kolehmainen), Pietarin eläinmuseon ja Etelä-Karjalan Ympäristö- ja Allergiainstituutin kanssa. Venäjän Tiedeakatemian Karjalan tutkimuslaitoksen johtaja professori Alexander Titov vieraili Joensuussa 3.12.2010, jolloin hänen delegaatiolleen pidettiin esitys digitointikeskuksesta ja GBIF:stä ja sovittiin jatkovierailuista. Digitointikeskus on myös eri tavoin mukana kolmessa EU:n tutkimus- ja kehitysohjelmien hankeesityksessä, jotka ovat eri vaiheissa. Kansallisen tutkimusinfrastruktuurien tiekartan kehittymistä seurataan tarkoin ja LTKM:n kautta digitointikeskuksella on arkistopalveluiden tuottajana tehtäviä Lifewatch / FinLTSER -infrastruktuurissa. Suomen luonnontieteellisten kokoelmien kehittämistyöryhmä aloitti työnsä 13.12.2010 tavoitteena saada 31.5.2011 mennessä aikaan esitys museoiden yhteistyön tiivistämisestä ja rakenteellisesta kehittämisestä. Työryhmässä ISY:a edustaa projektipäällikkö Hannu Saarenmaa ja varajäsenenä professori Elina Oksanen. Työryhmän esitys on tärkeä digitointikeskuksen tulevan roolin määrittämiseksi kansallisessa kentässä. 3.2.2 OSAAMISEN KERÄÄMINEN

7 Digitointityöhön sekä kehittämisprosesseihin liittyvää osaamista on kerätty perehtymällä erilaisiin kirjallisuudessa sekä eri organisaatioiden Internet-sivustoilla esiteltyihin esimerkkeihin. Henkilöstön itsenäisen perehtymistyön lisäksi hankehenkilöstö on käynyt tutustumassa muissa organisaatioissa tehtävään digitointityöhön ja käynnissä olevien digitointihankkeiden toimintaan. Vierailujen kohteina ovat olleet Kasvimuseo ja Eläinmuseo Helsingissä, sekä Digitointi- ja konservointilaitos Mikkelissä. Myös PUTTE-tutkimusohjelman kiertävään, puutteellisesti tunnettuja metsälajejamme esittelevään valokuvanäyttelyyn käytiin tutustumassa. Vierailuihin on käytetty toimintavuoden aikana 7 henkilötyöpäivää. 3.2.3 ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUS Digitointikeskuksessa kerätyn ja kehitetyn osaamisen pojalta suunnitellaan koulutuspaketteja ja koulutetaan digitoinnin osaajia. Koulutus toteutetaan kahtena työvoimapoliittisena koulutuksena yhdessä Joensuun seudun työ- ja elinkeinotoimiston kanssa, ja ne ovat suunnattuja työttömille tai työttömyysuhan alaisille akateemisille luonnontieteiden alan työnhakijoille. Koulutus on tarkoitus järjestää ajalla 14.2.2011-31.1.2012 ja tähän tähtäävät valmistelut on aloitettu vuoden 2010 loppupuolella seuraavasti: Ensimmäinen koulutus avautui hakuun TE-toimistojen Mol.fi-palvelussa 30.11.2010, päättyen 20.1.2011. Koulutukseen tarvittavaa erillisrahoitusta haettiin Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta joulukuussa 2010. Koulutusten sisällön suunnittelu aloitettiin lokakuussa 2010. Suunnittelun perustana toimivat osin kehittämishanketta edeltäneen valmisteluhankkeen tulokset ja menetelmien kehittämistyö. Ensimmäisen koulutusryhmän opetussuunnitelman osia ovat mm. tietotekniikka, museaalisten näytteiden käsittely ja valokuvaus, projektiosaaminen, informatiikka, työssäoppiminen sekä osallistuminen menetelmien kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Toinen koulutus järjestetään 2011-2012, ja sen opetussuunnitelma tulee perustumaan samoihin aiheryhmiin, mutta uudistaen mm. IT-osaamista ajankohdan tarpeita vastaaviksi. 3.2.4 DIGITOINTIMENETELMIEN KEHITTÄMINEN Digitointimenetelmien kehittäminen tehdään osana asiantuntijoiden koulutusta. Kehitysprosessin suunnittelu on aloitettu osana koulutuksen sisällön suunnittelua syksyn 2010 aikana.ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan erilliset digitointilinjastot kasvi- ja hyönteisnäytteiden digitointiin. Kasvien digitointiin tarkoitetun linjaston kehittäminen on aloitettu digitointikeskuksen käynnistämistä valmistelleessa hankkeessa (2009-2010). Linjaston kehitystyötä on jatkettu syksyn 2010 aikana valmistelemalla kehitysvaiheessa olevan digitointisovelluksen esitestausta. Hyönteisten kuvaamismenetelmän kehitystyö on aloitettu marraskuussa 2010. 3.3 TOIMINTA-INFRASTRUKTUURI 3.3.1 TOIMITILAT Digitointikeskus toimii ISY:n Joensuun Tiedepuisto Oy:ltä vuokraamissa tiloissa. Digitointikeskuksen käytössä oli vuoden 2010 lopussa toimistotilat viidelle henkilölle sekä yhden digitointilinjaston toimintaan tarkoitettu työtila. Digitointikeskuksen levyjärjestelmä sijaitsee Itä- Suomen yliopiston Tietotekniikkakeskuksen konesalissa Joensuun kampuksella.

8 3.3.2 LAITTEET JA HANKINNAT Digitointikeskuksessa henkilökohtaisten työvälineiden on mahdollistettava joustava, liikkuva työ paitsi keskuksen sisällä digitointipisteiden ja muiden työpisteen välillä, mutta myös keskuksen ulkopuolella. Tämän vuoksi suunnittelussa ja välineiden hankinnoissa on suosittu ratkaisuja, joissa jokaisella työntekijällä on kannettava tietokone sekä työpisteissä telakka, näyttö, näppäimistö ja hiiri. Oman tietokoneensa voi näin ollen kytkeä mihin tahansa työpisteeseen sekä käyttää myös keskuksen ulkopuolella, esim. museoissa. Jokaiselle työntekijälle on myös hankittu matkapuhelin yhteydenpitoon sekä kalenterien jakamiseen. Digitaaliselle aineistolle on hankittu 48TB kokoinen levyjärjestelmä kahdella palvelimella sekä nauhakirjasto. Levyjärjestelmän 48 kpl levyjä on suojattu RAID6-järjestelmällä niin, että enintään 9 levyä voi rikkoutua vaikuttamatta tallennuksiin tai järjestelmän toimitaan. Tästä jää varsinaiseen käyttöön noin 35 TB tallennustilaa. Järjestelmä on helposti ylläpidettävissä ja se on laajennettavissa uusilla vastaavilla levyjärjestelmä-yksiköillä sekä korvattavissa uusilla saman sarjan yksiköillä automaattisesti myös tulevaisuudeen tarpeita ajatellen. Levyjärjestelmän yhteyteen on hankittu kaksi palvelinta, joiden avulla hallinnoidaan digitaalista aineistoa ja tarjotaan verkkopalveluja. Nauhakirjasto on sijoitettu erilliseen palosuojattuun huoneeseen. Järjestelmän tärkeimmät osat ovat kahdennettuja ja niihin on kytketty myös UPS-varavirtalähde. Kuvausjärjestelmiä hankitaan aluksi 4 kpl, kaksi kasvinäytteiden ja kaksi hyönteisten digitintita varten. Kasvinäytteille on hankinnassa 24Mpix kamerat kalansilmäobjektiivilla sekä hyönteisnäytteille vastaavat 12Mpix kamerat sopivilla palkeilla ja mikro-objektiiveilla. Kasvinäytteiden suuri pikselimäärä on välttämätön, jotta päästään riittävään tarkkuuteen. Kuvausjärjestelmään on hankinnassa myös sopiva telineistö, joka sisältää sopivan valaistuksen. Siinä kamera kuvaa ylhäältä päin alustalle, johon näyte sijoitetaan. Alusta on valaistu kahdelta sivulta 45-asteen kulmassa diffuusin pinnan läpi valaisevalla lampulla. Lamput valaisevat alustan kokonaan, ja niiden värintoistoindeksi on riittävän hyvä (yli 90). Digitointikeskuksella on ennestään käytössä kaksi Nikon D3x kameraa sekä joitakin niihin soveltuvia objektiiveja. Digitointikeskuksessa vuoden 2010 aikana tehdyt tai käynnistetyt hankinnat on lueteltu liitteessä 2. Hankinnoissa on noudatettu Hansel Oy:n puitesopimuksia (levyjärjestelmä, tietokoneet, matkapuhelimet), yhteensopivuuksia (Nikon) sekä ISY:n sopimuksia (matkapuhelinliittymät). 3.3.3 TIETOJÄRJESTELMÄ Digitointikeskukseen tietojärjestelmän kokoaminen aloitettiin loppuvuodesta 2010. Suunniteltu tietojärjestelmä perustuu mahdollisimman paljon jo olemassa oleviin, muualta saataviin ja laajasti käytettyihin open source -komponentteihin sekä näiden integroitiin toimivaksi kokonaisuudeksi (kuva 2). Tällainen lähestymistapa on valittu koska mm. i) yksikkö antaa digitoinnin koulutusta ja se on mielekästä perustaa alan parhaisiin käytäntöihin, ii) tällaiset komponentit mahdollistavat laajan yhteistyön kehitystyössä ja järjestelmien käytössä, ja iii) digitointikeskuksella ei ole aikaa ja voimavaroja tehdä asioita muullakaan tavalla, ts. rakentaa omaa tietojärjestelmää. Alla on esitelty suunniteltujen komponenttien toimintaa Morphbank on maailmanlaajuiseen verkostoyhteistyöhön perustuva kuvatietokanta, mihin on tarkoitus tallettaa kaikki digitointikeskuksessa tuotettavat kuvat. Morphbank tarjotaan palveluna myös LTKM:lle, muille maamme museoille ja kiinnostuneille tutkimushankkeille. Palvelun tarjoaminen edellyttää myös kuvien varastointitilan tarjoamista vastavuoroisesti ulkomaisille Morphbank-solmuille, erityisesti Pohjoismaiden kesken.

9 Specify on kokoelmatietokanta, johon alkava pohjoismainen yhteistyö perustuu. Siihen ladataan kaikki digitointikeskuksessa tuotettu data ja myös LTKM:n kladikirjojen tiedot. LTER Metacat on XML-tietokanta erityisesti aineistojen arkistointiin. Se on avainasemassa tulevassa Lifewatch / FinLTSER -infrastruktuurissa. Siihen ladataan kaikki valmiiksi digitoitu data ennen sen toimittamista LTKM:n ja muiden asiakkaiden käyttöön niiden haluamassa muodossa. Sisäiseen toimintaansa digitointikeskus käyttää Darwin Core -standardia näytetietojen tallentamiseen, koska se on verraten yksinkertainen ja laajimmin käytetty standardi. Digitointisovellus (Digitisation Tool) on aiemmassa pilottivaiheessa toteutettu Javasovellus, jonka avulla aineistoa voidaan kuvata ja digitoida. Sovellus myös linkittää kuvat ja digitoitavat tiedot toisiinsa, sekä tulee hoitamaan digitointipisteen ja palvelimen välisen liikenteen. Ohjelmistossa on valmis ajuri Nikon D3x kameralle, joka on rajapinnaltaan samankaltainen useiden Nikonin D-sarjan kameroiden kanssa. Drupal on sisällönhallintajärjestelmä, jota käytetään laajasti eri avainprojektien kuten Encyclopedia of Life ja EDIT nettipalveluiden tuottamiseen. Myös keskusmuseon kokoelmapäiväkirjojen arkisto ja etädigitointi perustuu siihen. Drupalilla on tarkoitus hallita digitointikeskuksen www-palveluita. Lisäksi palvelimelle asennetaan tarpeen mukaan soveltuvia alustoja esim. oppimiseen (Moodle), versionhallintaan (CVS) sekä ohjeistukseen (Wiki). Kuva 2. Digitointikeskuksen rakenteilla oleva tietojärjestelmäkokonaisuus. Digitointikeskukseen rakenteilla oleva verkkokokonaisuus on yksinkertaistettuna kuvan 3 mukainen. Kaksi palvelinta ovat julkisia, eli ne näkyvät Internetiin. Nauhakirjasto huolehtii levyjärjestelmän varmuuskopioinnista. Tärkeimmät osat on liitetty toisiinsa kytkimellä. Järjestelmästä on linkki ISY:n sisäverkon työpisteisiin sekä julkisella puolella Funet-verkkoon. Järjestelmä mahdollistaa tietojen hallinnan myös etänä Internetin yli.

10 Kuva 3. Digitointikeskuksen verkon kokoonpano yleisellä tasolla. 3.4 SOPIMUKSET Elokuussa 2010 solmittiin EU-rakennerahastohankkeiden rahoitusehtoina olleet yhteistyösopimukset, joissa sovitaan osatoteuttajien välisestä työnjaosta sekä rahoitusosuuksien prosentuaalisista osuuksista ja maksuaikatauluista. Marraskuussa solmittiin ESR-hankkeen rahoitusehtona oleva tekijänoikeussopimus Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen sekä hankkeen toteuttajien kesken. 3.5 TOIMINNAN OHJAUS Itä-Suomen yliopiston rehtori asetti digitointikeskuksen toiminnan ytimenä toimiville rakennerahastohankkeille yhteisen ohjausryhmän 3.11.2010. Ohjausryhmän kokoonpano on esitelty liitteessä 3. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata digitointikeskuksen hanketoiminnan edistymistä sille asetetuissa tavoitteissa sekä ohjata hanketoimintaa niin, että toiminnalla voitaisiin saavuttaa tavoitellut tulokset. Ohjausryhmä kokoontui kerran vuoden 2010 aikana. Järjestäytymiskokous pidettiin Joensuussa 17.12.2010. 3.6 VIESTINTÄ Viestinnän onnistuminen on edellytys digitointikeskuksen toiminnan kannalta välttämättömän osaamisenvaihto- ja yhteistyöverkoston luomiselle sekä tulosten vaikuttavuuden ja jatkorahoituksen saamiselle. Digitointikeskuksen viestintäsuunnitelma valmisteltiin syksyn 2010 aikana ja sitä on päivitetty hankevaiheen edetessä. Digitointikeskuksen tärkein viestinnän väline on omat Internet-sivut. Sivuston sisällön sekä teknisen toteutuksen suunnittelu aloitettiin marras-joulukuussa 2010. Internet-sivuilla, sekä muussa viestinnässä käytettävän graafisen ilmeen suunnittelutyö on tilattu ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Viestintätoimia on toteutettu aikataulutetun suunnitelman mukaan. Suunnittelu ja toteutus on tehty yhteistyössä ISY:n viestintäyksikön sekä LTKM:n tiedottajan ja markkinointipäällikön

11 kanssa. Lisäksi digitointikeskuksen toimintaa on aktiivisesti ja tilanteen mukaan esitelty sopivissa yhteyksissä. Viestintäsuunnitelman toteutumista on seurattu viestintä- ja mediaseurantalomakkeilla (Liite 4). 4 OHJAUSRYHMÄN ARVIO DIGITOINTIKESKUKSEN TOIMINNASTA Ohjausryhmä arvioi kokouksessaan 17.12. digitointikeskuksen toiminnan onnistumista sille asetetuissa tavoitteissa. Arvioinnin pohjana käytettiin hankehenkilöstön keräämää materiaalia, joka toimitettiin ohjausryhmälle ennen kokousta. Arviointimateriaali sisälsi: Hanketoimintaan liittyvät rahoituspäätökset ja hankesuunnitelmat Tarkennetun suunnitelman seuraavan maksatusjakson toimista Maksatushakemuksen liitteineen Luonnoksen vuoden 2010 toiminnallisesta raportista liitteineen Viestintäsuunnitelman Digitointiprosessien kuvauksen Esityksen suunnitelluista koulutuksista ja opiskelijavalintojen toteuttamisesta Ohjausryhmä kävi keskustelua esitetyn materiaalin pohjalta ja teki ehdotuksia huomioitavaksi vuoden 2011 toiminnan suunnittelussa. Digitointihankkeet voitiin rahoituspäätösten valmistumisaikataulusta johtuen käynnistää suunniteltua myöhemmin, mutta toiminnan arvioitiin siitä huolimatta käynnistyneen suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen toiminnassa digitointiprosessien kehittämiseen ehdotettiin sovellettavaksi jotakin kehitystyökalua tai laatujärjestelmää. Ohjausryhmässä keskusteltiin vilkkaasti hankkeen ulkopuolisesta arvioinnista ja arviointimateriaalin tuottamisesta. Ohjausryhmä näki ulkopuolisen arvioinnin tulokset tärkeinä rahoituksen saamiseksi toiminnalle hankevaiheen jälkeen. Erityisen tärkeätä olisi saada hankkeelle vaikuttavuutta jo hankekauden aikana. Tähän keinoksi esitettiin mm. digitoitavan materiaalin tarkasti harkittua priorisointia. Digitoinnin aloittaminen laajaa kiinnostusta herättävistä kohteista, esim. melanismi-näytteistä, saattaisi tuoda toiminnalle positiivista näkyvyyttä. Viestinnän nähtiin olevan tärkeässä osassa hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Hankkeen toiminnan todettiin tulleen hyvin tunnetuksi YM:ssä ja muiden digitointitoimijoiden keskuudessa. Ohjausryhmä näki myös viestintätoimien seurannan olevan tavoitteiden kannalta tärkeää. Seurannan kehittämiseksi ehdotettiin mm. viestinnän toimenpiteillä saavutettujen hyötyjen kirjaamista tarkemmin kunkin viestintätoimenpiteen osalta.

12 5 LIITTEET Liite 1 Hankehenkilöstön toimenkuvaukset Liite 2 Hankinnat Liite 3 Ohjausryhmän kokoonpano Liite 4 Viestintä- ja mediaseurantalomakkeet (erillinen liite)

13 Liite 1 Hankehenkilöstön toimenkuvaukset TYÖYKSIKÖN YLEISKUVAUS Luonnontieteellisen keskusmuseon syyskuussa 2010 vahvistetun työjärjestyksen mukaan sillä on yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa tutkimusinfrastruktuuripalveluita tuottava digitointikeskus. Digitointikeskus on Itä-Suomen yliopiston kehittämishanke, jota alkuvaiheessa rahoitetaan ESR ja EAKR-rahoituksella. Hanke on sijoitettu Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekuntaan. Sillä on vuosille 2010-2010 yhteensä 1,7 miljoonan rahoitus EU:n rakennerahastoilta. Se pyrkii hankkimaan myös muuta rahoitusta ja varmistamaan pitkän tähtäimen toimintansa. Digitointi-keskuksella on 2010 lopussa 5 työntekijää ja vaihtuva määrä harjoittelijoita ja koulutettavia työntekijöitä. Digitointikeskuksen tehtävä on toimia osaamiskeskuksena Suomessa tapahtuvalle luonnontieteellisten kokoelmien digitoinnille, digitoidun tiedon arkistoinnille, ja digitaalisen biodiversiteettiä koskevan tiedon käytölle. Digitointikeskus tuottaa tätä koskevia palveluita erityisesti luonnontieteelliselle keskusmuseolle, mutta myös muille asiakkaille. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TYÖN LUONNE Projektipäällikön tehtävänä on johtaa digitointikeskuksen toimintaa ja vastata hankkeen strategisesta suunnittelusta ja lisävoimavarojen hankinnasta, yhteyksistä luonnontieteelliseen keskusmuseoon ja verkostoitumisesta alan toimijoiden kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Projektipäällikkö raportoi tiedekunnan dekaanille. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää tohtorin tutkintoa luonnontieteistä tai ympäristötieteistä, johtamiskokemusta ja biodiversiteetti-informatiikan syvällistä tuntemusta. VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kyky johtaa digitointikeskuksen toimintaa ja keskustellen henkilökunnan kanssa jakaa tehtävät tarkoituksenmukaisesti Kyky yhteistoimintaan maamme luonnontieteellisten museoiden ja muiden tietoaineistojen haltijoiden kanssa Verkostoituminen globaalisti toimivien biodiversiteettitiedon tuottajien ja käyttäjien kanssa Taito luoda ja pitää yhteyksiä eri hallinnonaloille Taito markkinoida digitointikeskuksen palveluita uusille tahoille VASTUU Yleisvastuu digitointikeskuksen kaikista toiminnoista, kuten:

14 Strateginen suunnittelu, kuten digitointikeskuksen asemointi tutkimusinfrastruktuuripalveluita tuottavana yksikkönä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti Voimavarojen hankinta ja tarkoituksenmukainen käyttö. Raportointi rahoittajille ja yliopistolle Palautteen saaminen eri ohjausryhmiltä ja sen huomioon ottaminen yksikön toiminnassa Tiedottaminen ja yksikön julkinen kuva Varmistaa, että digitoitava aineisto ja tuotettu tieto käsitellään huolellisesti ja tilaajan vaatimusten mukaisesti TIEDOLLISET JA TAIDOLLISET VALMIUDET Tutkijan koulutus ja professorin pätevyys Syvällinen osaaminen biodiversiteetti-informatiikan alalta Projektijohtamisen ja -hallinnon osaaminen Kansainvälinen kokemus ja erinomainen kielitaito ovat edellytyksiä tehtävän hoitamiselle Kokemus rahoituksen hankkimisessa on välttämätön HALLINTOSUUNNITTELIJA TYÖN LUONNE Hallintosuunnittelijan tehtävänä on huolehtia digitointikeskuksen taloushallinnosta, arkistoinnista, raporttien tuottamisesta ja ohjausryhmien toiminnan tukemisesta. Hän raportoi projektipäällikölle ja toimii tämän varahenkilönä. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää vankkaa kokemusta hankehallinnosta, erityisesti EU-hankkeista, järjestelmällisyyttä, organisointikykyä ja laajaa osaamista digitointikeskuksen tehtäväalalta. VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kyky käytännössä organisoida digitointikeskuksen toimintaa kaikilta osin Aloitteellisuus ja kyky viedä asioita eteenpäin Taito komiteatyöskentelyn tukemiseen Kyky yhteistoimintaan rahoittajien kanssa Verkostoituminen ja yhteistoiminta yliopiston eri yksiköiden kanssa Taito markkinoida digitointikeskuksen palveluita VASTUU Vastuu digitointikeskuksen toiminnan sujuvuudesta, kuten: Operatiivinen suunnittelu ja erityisesti tehtävien tarkoituksenmukainen aikatauluistaminen ja niiden suorittamisen varmistaminen Projektien seuranta ja raportointi Projektien taloustilanteen seuranta Ohjausryhmien kokousten organisointi Tiedottaminen rahoittajille ja yliopistolle

15 TIEDOLLISET JA TAIDOLLISET VALMIUDET Maisterin ja mielellään tohtorin tutkinto luonnontieteiden tai hallintotieteiden alalta Projektihallinnon kokemus ja syvällinen osaaminen Yliopiston toiminnan tuntemus Kielitaito ja esiintymistaito TIETOTEKNIIKKASUUNNITTELIJA TYÖN LUONNE Vastaa digitoinnin tietotekniikan tuesta, tietojärjestelmän kehittämisestä, liitynnöistä luonnontieteellisen keskusmuseon järjestelmiin sekä tiedonvaihdosta ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Raportoi hankkeen projektipäällikölle. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää tutkintoa tietojenkäsittelystä ja kokemusta luonnontieteellisen aineiston tiedonhallinnasta. VUOROVAIKUTUSTAIDOT Aloitteellisuus ja kyky viedä asioita eteenpäin Taito esittää tietotekniikan mahdollisuudet käyttäjille ymmärrettävästi Verkostoituminen ja yhteistoiminta yliopiston tietojenkäsittelyn yksiköiden kanssa Verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti digitointikeskuksen tehtäväalalla tietoteknisten ratkaisujen osalta Taito käyttäjien kanssa innovoida ja markkinoida digitointikeskuksen palveluita VASTUU Vastuu digitointikeskuksen tietojärjestelmien kehittymisestä ja toimivuudesta, kuten: Tietoarkkitehtuurin suunnitelmien ylläpito ja dokumentointi Laitteiston ja ohjelmiston hankinta, asennukset ja ylläpito Hankintaesitysten laatiminen hankintasäännösten mukaisesti Tietoturvasta huolehtiminen ja raportointi siihen liittyvistä kysymyksistä Käyttäjätuen organisointi TIEDOLLISET JA TAIDOLLISET VALMIUDET Maisterin ja mielellään tohtorin tutkinto tietotekniikan alalta Tietotekniikan mahdollisuuksien laaja ymmärtäminen ja innovaatiokyky Laitteistotekniikan tuntemus Ohjelmistotekniikan syvällinen tuntemus Kuvankäsittelyn ja digitoinnin menetelmien syvällinen hallinta Kielitaito ja esiintymistaito KOULUTTAJA-KASVI/HYÖNTEISTIETEILIJÄ

16 TYÖN LUONNE Työntekijä vastaa luonnontieteellisissä kokoelmissa olevien kasvi- ja sieni/hyönteisnäytteiden digitoinnista, digitoinnin menetelmällisestä kehittämisestä, digitointitiimin muodostamisesta ja työnjohdosta sekä alansa digitoinnin koulutuksen suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. Raportoi hankkeen projektipäällikölle. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää maisterin tutkintoa biologiasta kasvi- ja sieni/hyönteistieteen alalta, taksonomian ja systematiikan tuntemusta, kiinnostusta luonnontieteellisten kokoelmien hoitoon, tietotekniikkaan ja opetuksen antamiseen. VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kyky antaa alansa opetusta ja hankkia erityisosaamista muilta asiantuntijoilta Kyky käytännössä muodostaa digitointitiimi, organisoida tiimin toimintaa kaikilta osin, ohjata ja motivoida tiimien jäseniä Vaihtaa kokemuksia kollegojen kanssa ja omaksua tiimiin parhaat käytännöt Aloitteellisuus ja kyky viedä asioita eteenpäin Verkostoituminen ja yhteistoiminta alallaan aluellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhteydenpito koulutuksen rahoittajiin Taito innovoida ja markkinoida digitointikeskuksen palveluita VASTUU Vastuu digitointitiimin toiminnasta, kuten: Koulutusohjelman ja koulutuspakettien suunnittelu ja toteuttaminen Työssäoppimisen toteutuminen ja koulutuksen tavoitteiden saavuttaminen Digitoinnin tuottavuuden seuranta ja sen kehittymisen varmistaminen Tietoteknisten menetelmien omaksuminen ja parantaminen, ja muu menetelmäkehitys, sen dokumentoiminen ja tiedon ja teknologian siirto muihin tiimeihin Näytteiden turvallisen käsittelyn varmistaminen ja tähän liittyvien kysymysten raportointi Alaan liittyvien tieteellisten ja yleistajuisten artikkeleiden kirjoittaminen ja esitysten pitäminen TIEDOLLISET JA TAIDOLLISET VALMIUDET Maisterin ja mielellään tohtorin tutkinto luonnontieteiden alalta Museoiden ja kokoelmanhoidon tuntemus Tietotekniikan käyttämisen taito ja valmius esittää parannusehdotuksia Projektihallinnon osaaminen Kielitaito ja esiintymistaito

17 Liite 2 Hankinnat TEHDYT JA MENEILLÄÄN OLEVAT HANKINNAT TEHDYT HANKINNAT Matkapuhelimet, yht. 1242,60 e (alv 0%) // tehty elokuussa 2010. Hankinta perustuu valtion yhteishankintayksikko Hansel Oy:n keskitetysti kilpailuttamaan puitejärjestelyyn. Hankinta on tehty ISY:n hallintokeskuksen kautta. 3 kpl Samsung Galaxy S (i9000) -matkapuhelin 3 kpl Samsung-autolaturi Tietoliikenne // tehty elokuussa 2010. Hankinta perustuu ISY:n tietoliikenneliittymiä koskevaan sopimukseen. Hankinta on tehty ISY:n hallintokeskuksen kautta. 3 kpl Elisa-matkapuhelinliittymä 3 kpl Elisa-mobiililaajakaistaliittymä (tietokoneeseen) Tietokoneet, yht. 4750,32 e (alv. 0%) // tehty elokuussa 2010. Hankinta perustuu valtion yhteishankintayksikko Hansel Oy:n keskitetysti kilpailuttamaan puitejärjestelyyn. Hankinta on tehty ISY:n hankintapalveluyksikön kautta. 3 kpl Lenovo Thinkpad X201 kannettava tietokone 3 kpl Lenovo X200-telakka 3 kpl DVD-RW-asema telakkaan 3 kpl Dell U2410 -näyttö 3 kpl ThinkPad Business BackPack -reppu 3 kpl Logitech MK120 näppäimistö/hiiri 3 kpl Fellowes-hiirimatto Sekalaisia toimistotarvikkeita // tehty syyskuussa 2010. Hankinta perustuu ISY:n sopimukseen toimistotarvikehankinnoista. Hankinnat on tehty ISY:n tarvikevaraston kautta. Matkapuhelimet, yht. 939,36 e (alv 0%) // tehty lokakuussa 2010. Hankinta perustuu valtion yhteishankintayksikko Hansel Oy:n keskitetysti kilpailuttamaan puitejärjestelyyn sekä yhteensopivuustekijöihin edellisten hankintojen kanssa. Hankinta on tehty ISY:n hallintokeskuksen kautta. 2 kpl Samsung Galaxy S (i9000) -matkapuhelin 2 kpl Samsung-autolaturi Tietoliikenne // tehty lokakuussa 2010. Hankinta perustuu ISY:n tietoliikenneliittymiä koskevaan sopimukseen. Hankinta on tehty ISY:n hallintokeskuksen kautta. 2 kpl Elisa-matkapuhelinliittymä 2 kpl Elisa-mobiililaajakaistaliittymä (tietokoneeseen) Tietokoneet, yht. 2773,08 e (alv. 0%) // tehty lokakuussa 2010. Hankinta perustuu valtion yhteishankintayksikko Hansel Oy:n keskitetysti kilpailuttamaan puitejärjestelyyn sekä yhteensopivuustekijöihin edellisten hankintojen kanssa. Hankinta on tehty ISY:n hankintapalveluyksikön kautta. 2 kpl Lenovo Thinkpad X201 kannetttava tietokone 2 kpl Lenovo X200-telakka 2 kpl DVD-RW-asema telakkaan 2 kpl Samsung 2443BW -näyttö 2 kpl Lenovo Displayport to Single-link DVI-D -adapteri 1 kpl ThinkPad Business BackPack -reppu

18 2 kpl Logitech MK120 näppäimistö/hiiri 2 kpl Fellowes-hiirimatto Levyjärjestelmä, yht. 100 904 e (alv 0%) // tehty lokakuussa 2010. Hankinta perustuu valtion yhteishankintayksikko Hansel Oy:n keskitetysti kilpailuttamaan puitesopimukseen. Levyjärjestelmien voimassa oleva sopimus ei edellytä velvoitetta kevennetylle kilpailutukselle, vaan asiakas voi valita kokonaistaloudellisesti edullisimmat laitteet ja palvelut sekä niille toimittajan. Hankinta on tehty ISY:n hankintapalveluyksikön kautta. 1 kpl PowerEdge R710 Rack Chassis (palvelin, ei käyttöjärjestelmää) 4 700 e 1 kpl EqualLogic PS6500E SATA 7.2K (levyjärjestelmä) 58 000 e 20 kpl Belkin High Performance (verkkokaapeli) 90 e 1 kpl PE 4220 42U Rack (räkki) 1 000 e 1 kpl 1 PV ML 6020 LTO (nauhakirjasto) 12 550 e 41 kpl LTO5 Tape Media (nauha) 2 952 e 1 kpl PowerEdge R710 Rack Chassis (varmistuspalvelin, Windows) 5 820 e 2 kpl Dell PDU (sähkönsyöttöön) 120 e 2 kpl 3.7M PDU Input Power Cord (sähkönsyöttöön) 70 e 3 kpl USB Server Interface Pod (kaapelit KVM-kytkimelle) 240 e 1 kpl PowerEdge R710 Rack Chassis (palvelin ja UPS, SUSE Linux) 6 890 e 1 kpl LTO Tape Cleaning Cartridge (puhdistusnauha) 55 e 1 kpl LTO5 Labels (1-200) (viivakoodit nauhoille) 80 e 1 kpl 1U LCD (17in) (näyttö räkkiin) 860 e 1 kpl UK/Ireland (QWERTY) Rack Keyboard with touchpad 57 e 2 kpl PowerConnect 5424 24 Port (Ethernet-kytkin) 1 200 e 1 kpl PE 180AS Analogue 8 Port KVM Switch (KVM-kytkin) 920 e 1 kpl asennuspalvelu 5 300 e

19 HANKINTOJA MENEILLÄÄN Toteutetaan kilpailutuksella muutaman toimittajan kesken. Yhteensopivuustekijät olemassa oleviin kameroihin huomioitava hankinnassa. Telineet: 2 kpl Kaiser RS 1 microdrive (teline hyönteisnäytteille) 2 kpl Kaiser RS 1 (teline kasvinäytteille) 2 kpl Kaiser Baseboard 5519 (alusta kasvinäytteille) 4 kpl Kaiser RB 5004 HF, nr. 5558 (valaistus) 4 kpl Kaiser Filter holders 5582 (diffuusin pinnan pidikkeet) 4 kpl Kaiser Diffusion screens 5583 (diffuusi pinta) Kamerat, objektiivit: 2 kpl Nikon D3s (runko) 1 kpl Nikkor AF-S 14-24mm f/2.8g ED (objektiivi) 1 kpl Nikkor 60mm f/2.8g ED AF-S Micro (objektiivi) 1 kpl Nikon PB-6 (automaattipalje) 1 kpl Nikkor 50mm f/1.8d AF (objektiivi) 4 kpl Nikon EH-6 (verkkovirtalähde) Värikalibrointikortteja Tietokoneet // Hankinta perustuu valtion yhteishankintayksikko Hansel Oy:n keskitetysti kilpailuttamaan puitejärjestelyyn sekä yhteensopivuustekijöihin edellisten hankintojen kanssa. Hankinta tehdään ISY:n hankintapalveluyksikön kautta. 4 kpl Lenovo X201 kannetttava tietokone 4 kpl Lenovo X200-telakka 4 kpl DVD-asema telakkaan 4 kpl Dell U2410 tai vastava näyttö 4 kpl Logitech MK120 tai vastaava näppäimistö/hiiri 4 kpl Hiirimatto

20 Liite 3 Ohjausryhmän kokoonpano JOENSUUN DIGITOINTIKESKUKSEN OHJAUSRYHMÄ VUONNA 2010 OHJAUSRYHMÄN KOKOONPANO: OHJAUSRYHMÄN PUHEENJOHTAJA HEIKKI SOININEN, JOENSUUN KAUPUNKI OHJAUSRYHMÄN VARAPUHEENJOHTAJA MARKKU HAUTA-KASARI, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OHJAUSRYHMÄN JÄSENET TIMO TOKOLA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO; VARAJÄSEN MIKKO KOLEHMAINEN, ITÄ- SUOMEN YLIOPISTO ELINA OKSANEN, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO; VARAJÄSEN MARKKU HUTTUNEN, ITÄ- SUOMEN YLIOPISTO LEIF SCHULMAN, HELSINGIN YLIOPISTON LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO (LTKM); VARAJÄSEN TAPANI LAHTI, LTKM SOILI STENROOS, LTKM; VARAJÄSEN HENRY VÄRE, LTKM JYRKI MUONA, LTKM; VARAJÄSEN JUHANI TERHIVUO, LTKM RAISA LAPPETELÄINEN, POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS; VARAJÄSEN KIMMO KETTUNEN, POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS MIKA PIRINEN, POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS; VARAJÄSEN ANNA-LIISA TANSKANEN, POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS SAMI LAAKKONEN, POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO; VARAJÄSEN JARMO HEISKANEN, POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO MAARIT SIITONEN, POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO; EI VARAJÄSENTÄ JARMO KAUPPINEN, JOSEK OY; VARAJÄSEN KIMMO KURKKO, JOSEK OY PETRI AHLROTH, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS; VARAJÄSEN JUKKA-PEKKA JÄPPINEN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS ASIANTUNTIJAJÄSENET TIMOJÄÄSKELÄINEN, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO SIHTEERI/SIHTEERISTÖ HANNUSAARENMAA,ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO; SUSANNEHEISKA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO RAHOITTAJAVIRANOMAISTEN NIMEÄMÄT VALVOJAT RAISA LAPPETELÄINEN; MAARITSIITONEN