VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUS

VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUS

SISÄLLYSLUETTELO VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUS 29.80.04. Museoviraston toimintamenot 3 29.80.50. Eräät avustukset 11 29.80.70. Kaluston hankinta 15 29.80.75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito 18 29.80.95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 20 Muistio 1 29.80.55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen 21 2

MUSEOVIRASTO 29. 80. 04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 008 000 euroa. Selvitysosa: Museovirasto vastaa kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyvistä viranomaistehtävistä kansallisella tasolla. Se johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa, suojelee ja hoitaa kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä sekä tuottaa ja välittää alaa koskevaa tutkimustietoa. Museoalaa kehitetään valtakunnallisesti museoiden kanssa käytävien neuvotteluiden, arvioinnin ja seurannan keinoin. Museovirasto osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen viranomais-, sidosryhmä- ja hankeyhteistyöhön. Museoviraston toiminnassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä sekä fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta. Kulttuuriperintökasvatuksella vahvistetaan kansalaisten osallisuutta kulttuuriperintöön. Museoviraston toiminnassa korostuu aluetason kulttuuriympäristötoimintaedellytysten vahvistaminen. Maakuntamuseoita tuetaan yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Palvelujen saatavuuden maantieteellistä tasapuolisuutta painotetaan. Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden parantamisessa keskeisinä kehittämishankkeina ovat Museoviraston organisaation uudistaminen strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi aikaisempaa paremmin ja kansallisen kulttuuriperinnön digitoinnin tehostaminen (erillisrahoituksella momentilta 29.80.55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen, Muistio 1). Alkuvuonna 2011 käynnistyvä muutto uusiin toimitiloihin parantaa arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluiden saatavuutta ja toiminnan tuottavuutta. Kulttuuriympäristöä vaalitaan kiinteiden muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman suojelun keinoin sekä panostamalla muinaisjäännösten hoitoon ja rakennusrestaurointiin. Toiminnassa keskitytään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, erityisesti vuonna 2009 vahvistetun rakennetun kulttuuriympäristö (RKY)-luetteloon sisältyvien alueiden ja kohteiden turvaamiseen maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Toteutetaan Rakennettu hyvinvointi -hanketta, jonka tavoitteena on tunnistaa toisen maailmansodan jälkeisen rakennetun ympäristön arvoja ja merkityksiä sekä luoda valmiuksia tämän aikakauden kulttuuriympäristöjen vaalimiseen. 3

Suomen kansallismuseo on osa Museovirastoa. Kansallismuseon tehtävänä on suullisen perimätiedon ja suomalaisten aineellisen kulttuurin kerääminen, tallentaminen ja säilyttäminen. Kansallismuseo välittää kulttuuriperintötietoa ylläpitämällä Kansallismuseon lisäksi mm. Kulttuurien museota, Suomen merimuseota, Seurasaaren ulkomuseota ja muita eri puolilla maata olevia kohteita, järjestämällä näyttelyjä ja tapahtumia ja tarjoamalla pedagogisia palveluja kouluille. Suomen kansallismuseon hoitamia museoita ja niiden näyttelyitä kehitetään lisäämällä niiden houkuttelevuutta ja informatiivisuutta sekä tarjontaa verkoissa. Erityistä huomiota kiinnitetään uuden, kokonaan digitaalisessa ympäristössä kasvaneen sukupolven, nykyisten lasten ja nuorten, tavoittamiseen. Vuorovaikutteisia näyttelymuotoja painotetaan. Samalla parannetaan museoiden henkistä ja fyysistä saavutettavuutta. Suomen kansallismuseon kokoelmien hoidon, käytön ja liikkuvuuden edellytykset turvataan. Henkilöstön hyvinvointia ja organisaation osaamista edistetään henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella, palkkausjärjestelmää kehittämällä sekä työhyvinvointihankkeita toteuttamalla. 2008 2009 2011 Tunnusluku toteutuma toteutuma tavoite Tuotokset ja laadunhallinta Käynnit Museoviraston verkkosivuilla 3 050 241 3 537 829 Lausuntojen käsittelyaika, pv 37 43 Museoiden kävijämäärä Kokonaiskävijämäärä 331 867 347 476 345 000 Maksavien kävijöiden osuus, % 59,2 59,0 58 Alle 18-vuotiaiden osuus kävijöistä, % 21,9 21,4 22 Linnojen kävijämäärä kokonaiskävijämäärä 164 148 202 500 Maksavien kävijöiden osuus, % 85 82 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 9 6 Esinetietojen digitointiaste, % 24 28,4 Toiminnallinen tehokkuus Museokäynnin keskihinta, euroa 4,55 Museokäynnin keskitulo, euroa 2,66 Linnassa käynnin keskihinta, euroa 1,37 Linnassa käynnin keskitulo, euroa 2,67 Henkisten voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet (htv) 426 409 4

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Kansallismuseon toimintamenot 2011 TAE Tulot 1 279 -maksullinen toiminta 1 254 -yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 10 -yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 15 -muut tulot Menot 8 340 -henkilöstömenot 5 216 -toimitilavuokrat 1 811 -palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 954 -muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 358 Toiminnan rahoitus -toimintamenomomentille budjetoidut tulot 1 279 -toimintamenomomentille budjetoidut menot 8 340 -toimintamenorahoitus, netto 7 062 Kansallismuseon toimintamenojen nettomäärärahan lisäys on 166 000 euroa. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Museoviraston muut toimintamenot 2011 TAE Tulot 1 824 -maksullinen toiminta 1 789 -yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 10 -yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 15 -muut tulot 10 Menot 16 770 -henkilöstömenot 9 021 -toimitilavuokrat 2 816 -palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 2 998 -muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 1 935 Toiminnan rahoitus -toimintamenomomentille budjetoidut tulot 1 824 -toimintamenomomentille budjetoidut menot 16 770 -toimintamenorahoitus, netto 14 946 Museoviraston muiden toimintamenojen nettomäärärahan lisäys on 2 315 000 euroa. 5

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Museoviraston toimintamenot yhteensä 2011 TAE Tulot 3 103 -maksullinen toiminta 3 043 -yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 20 -yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 30 -muut tulot 10 Menot 25 110 -henkilöstömenot 14 238 -toimitilavuokrat 4 627 -palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 3 953 -muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 2 293 Toiminnan rahoitus -toimintamenomomentille budjetoidut tulot 3 103 -toimintamenomomentille budjetoidut menot 25 110 -toimintamenorahoitus, netto 22 008 Museoviraston nettomäärärahan kasvu on yhteensä 2 481 000 euroa. 2011 määräraha 22 008 000 euroa 2010 määräraha 19 527 000 euroa Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Muuton edellyttämät toimenpiteet 308 Muuttokustannukset 200 Uusien toimitilojen aiheuttama vuokrien lisäys 750 Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten nousu 110 Vuokrien indeksikorotukset 76 Palkkausjärjestelmän uudistaminen 407 Koekaivausryhmien toimintaedellytysten turvaaminen 180 Vrouw Maria veden alla -hanke 490 Vrouw Maria -näyttely 95 Sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen 195 Tuottavuustoimet (-10 htv) -330 Yhteensä 2 481 6

Määrärahojen lisäykset Seuraavien painopisteinä olevien hankkeiden toteuttaminen edellyttää määrärahojen lisäyksiä. Esitykseen on lisäksi laskettu mukaan toimitilavuokrien 2,5 %:n suuruinen indeksikorotus, yhteensä 76 000 euroa. Muuton edellyttämät toimenpiteet Alkuvuonna 2011 käynnistyvä muutto uusiin toimitiloihin vaatii kirjasto-, arkisto- ja kokoelma-aineistojen osalta toimenpiteitä aineistojen pakkaamisessa, konservoinnissa ja järjestämisessä. Seuraavassa esitetään muuton edellyttämiä toimenpiteitä virastossa. Arkeologian osasto Rautakauden kokoelmat pakataan muuttoa varten ja tehdään muuton edellyttämät kiireelliset kunnostustoimet. Kivikauden kokoelmien järjestämistä ja numerointia jatketaan tehostetusti. Kuvakokoelmat inventoidaan ja siirretään uusiin koteloihin. Määrärahatarve konservaattorin (1 htv, 38 000 euroa), tutkimusavustajan (1 htv 31 000 euroa) ja tutkijan (0,5 htv, 22 000 euroa) palkkaamiseksi sekä tarvikkeisiin 10 000 euroa. Nettolisäys yhteensä 101 000 euroa. Rakennushistorian osasto Arkiston, kokoelmien (piirustuskokoelmat, fragmenttikokoelmat Kulttuuritalolla ja Suomenlinnassa) ja kirjaston seulominen ja pakkaaminen muuttoa varten sekä järjestäminen uusiin tiloihin. Osaston henkilöstön muuton organisointi väistötiloihin Nervanderinkadulle vuoden 2011 alussa. Lisämäärärahatarve 2 htv, nettolisäys yhteensä 70 000 euroa. Kirjasto Kirjastokokoelmien selkätarroitus ja hälytystarroitus muuttoa varten jatkuvat, samoin uudelleenluokitus uusiin kokoelmatiloihin. Kirjakokoelmat pakataan ja muutetaan uusiin toimitiloihin. Muuttotyöt kestävät arviolta 30.4.2011 saakka, jonka jälkeen kokoelma- ja tietopalvelut avataan uudessa tietokeskuksessa. Määrärahatarve henkilöstökuluihin on 23 000 euroa kokoelmien valmisteluun muuttoa varten. Määrärahatarve palvelujen ostoon on 10 000 euroa, joka koostuu Museoviraston tärkeimpien julkaisujen sidottamisesta avokokoelmaan ja uuden tietokeskuksen esitteiden, lomakkeiden ja tiedotemateriaalin teettämisestä. Materiaa- 7

li- ja muihin kuluihin tarvitaan 10 000 euroa tietokeskuksen uuden avokokoelman selkätarroihin ja opasteisiin, asiakaspalvelupisteen varusteluun sekä käsikirjastokokoelman täydentämiseen. Nettolisäys yhteensä 43 000 euroa. Kuva-arkisto Kuva-arkiston kokoelmat pakataan vuonna 2010 muuttoa varten. Aineistojen siirto edellyttää 1,5 henkilötyövuoden lisämäärärahaa avustavaan henkilökuntaan vuodelle 2011. Tarkoitus on palkata konservaattori huoltamaan aineistoja pakkaus- ja purkuvaiheessa sekä kokoelma-avustaja vuodeksi 2011 aineistojen siirtoa, purkua ja paikoilleen järjestämistä varten. Kuvakokoelmien säilytysmateriaalien uusimista jatketaan. Nettolisäys yhteensä 94 000 euroa. Uusiin toimitiloihin muuton edellyttämistä toimenpiteistä johtuva lisäys on yhteensä 308 000 euroa. Muuttokustannukset Tavaroiden ja aineistojen uusiin toimitiloihin siirtämisen eli varsinaisen fyysisen muuton edellyttämä lisäys vuoden 2010 määrärahoihin on 200 000 euroa. Uusien toimitilojen aiheuttama vuokrien lisäys Uusista toimitiloista johtuva vuokrien lisäys edellyttää 750 000 euron lisäystä vuoden 2010 määrärahoihin. Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten nousu Museoviraston hallinnassa ja käytössä oleva rakennuskanta on kulttuurihistoriallisesti arvokasta kansallisomaisuutta. Museoiden, kartanoiden ja linnojen välttämättömät korjaus-, tietoliikenne-, vartiointi-, sähkö-, lämmitys- ja muut ylläpitokulut kasvavat vuosittain. Kiinteistöjen ostopalveluiden kustannusten nousun aiheuttama lisäys on 50 000 euroa ja kiinteistöjen muiden menojen nousun aiheuttama lisäys on 60 000 euroa. Kiinteistömenojen kasvun edellyttämä lisäys vuoden 2010 määrärahoihin on yhteensä 110 000 euroa. 8

Palkkausjärjestelmän uudistaminen Museoviraston palkkausjärjestelmän henkilökohtaista palkanosaa koskeva mallisopimuksen mukainen uudistettu palkkausjärjestelmäsopimus tuli voimaan 1.12.2008. Tällä sopimuksella katettiin 45,35 % kullekin tulevasta uudistetusta henkilökohtaisesta palkanosasta. Toinen vaihe, eli 54,65 % jäi rahoittamatta. Sen rahoitus jää kiinni tulevien vuosien palkkaratkaisuista. Vastaavissa tilanteissa on siirtymäkauden rahoitukseen saatu ylimääräistä rahaa. Museoviraston tarve on 3,9 prosenttia palkkasummasta eli n. 407 000 euroa. Lisäys vuoden 2010 määrärahoihin on 407 000 euroa. Koekaivausryhmien toimintaedellytysten turvaaminen Museoviraston koekaivausryhmät tekevät tutkimukset, jotka ovat tarpeen pienten, yksityisten hankkeiden toteuttamiseksi. Rakennuskannan tiivistäminen vanhoilla asutusalueilla lisää tarvetta historiallisen ajan asuinpaikkojen tutkimiseen. Lisäksi haja-asutusalueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusiminen vuoteen 2014 mennessä (asetus 542/2003) aiheuttaa huomattavaa lisätutkimustarvetta. Kansalaisten tasapuolisen aseman varmistamiseksi ja arkeologisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi koekaivausryhmien vuosittaiseen ohjelmaan esitetään 8-10 tutkimuskohteen lisäystä vastaavaa määrärahan nostoa. Lisäys vuoden 2010 määrärahoihin on 180 000 euroa. Vrouw Maria veden alla -hanke Hanke keskittyy hylyn nostosuunnitelman laatimiseen Natura-selvityksen tekoa varten. Hylyllä tehdään kenttätyöt sekä jatketaan hylyn kunnon seurantaa. Jatketaan hylyn visualisointi -teeman toteutusta. Lisäys vuoden 2010 määrärahoihin on 490 000 euroa. Vrouw Maria -näyttely Suomen merimuseo osallistuu kansainvälisen Vrouw Maria -näyttelyn tuottamiseen. Näyttelyn tuottamisesta aiheutuu määrärahatarve projektitutkijan palkkaan ja matkoihin sekä aine- ja tarvikemenoihin. Lisäys vuoden 2010 määrärahoihin on 95 000 euroa 9

Sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen Museoviraston sähköisiä palveluja kehitetään ja ylläpidetään toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Sähköiset palvelut ovat tärkeä osa Museoviraston toiminnan tehostamista ja palvelujen saattamista muiden viranomaisten, tutkijoiden ja kansalaisten saataville. Kehitetään kulttuuriympäristön tilan seurantaa yhteistyössä maakuntamuseoiden ja ympäristöhallinnon kanssa. Museoviraston tehtävänä on luoda vastuualuettaan ja suojelukohteita koskeva raportointijärjestelmä poliittisen ja strategisen päätöksenteon sekä käytännön suojelutoiminnan tarpeisiin. Parannetaan kulttuuriympäristöä koskevan tiedon saatavuutta ja tietosisältöjen kehittämistä. Tutkitaan rakennusperinto.fi -palvelun laajentamista kattamaan koko kulttuuriympäristö. Portaalin rakenteen ja teknisen alustan päivitys edellyttävät lisärahoitusta. Museoalan valtakunnallisen kehittämisen tietopohjaa vahvistetaan myös tehostamalla museotoimintaa koskevien tilasto- ja seuranta-aineistojen analysointia ja saatavuutta tietoverkkojen kautta. Museotoimen tilastointia sekä tilastomateriaalin käsittelyä kehitetään niin, että tiedot saadaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti viranomaisten ja muiden toimijoiden käyttöön. Museotilastotiedon kerääminen ja jakelu verkkosovelluksen avulla parantaa tuottavuutta merkittävästi. Uusitaan viraston verkkosivut tukemaan uusien tilojen mukanaan tuomaa laajentunutta palvelutoimintaa ja vastaamaan uutta organisaatiota. Lisätään kirjaston verkkotietoaineistojen hankintaa. Sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen kehittämisen lisäys vuoden 2010 määrärahoihin on 195 000 euroa. 10

29.80. 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) Avustukset kulttuurihistoriallisten rakennusten entistämistä ja parantamista varten, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämiseen ja korjaamiseen, maailmanperintösopimuksen ja Haagin yleissopimuksen 1954 toteuttamisen edellyttämään suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan sekä muinaisjäännösten maisemanhoitotukeen ja metsänuudistustukeen. Momentille myönnetään 3 610 000 euroa. Uutena avustuksena esitetään muinaisjäännösten maisemanhoitotukea ja tukea metsänuudistamiseen laajoilla muinaisjäännösalueilla. Selvitysosa: Määrärahaa saa käyttää: Rakennussuojelulain (60/1985) nojalla suojeltujen ja muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen, kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen 2 500 000 euroa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustuksiin 360 000 euroa. Avustusten maksamiseen maailmanperintösopimuksen mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan sekä rakentamiseen liittyvien arkeologisten tutkimusten suorittamiseen, sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin yhteensä 400 000 euroa. Muinaisjäännösten maisemanhoitotukeen 250 000 euroa. Metsänuudistustukeen 100 000 euroa. Määrärahaesitys 3 610 000 euroa 11

Esityksen perustelut: Entistämisavustukset ja avustukset maailmanperintösopimuksen sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan Valtion taloudellisen tuen avulla voidaan tuloksellisesti vaikuttaa maamme arvokkaimman rakennusperinnön säilymiseen ja edistää rakennusten asianmukaista korjaamista. Museoviraston entistämisavustuksiin liittyvä asiantuntijavalvonta hyödyttää myös rakennusten omistajia. Käsityövaltaisella restauroinnilla on työllistävä vaikutus. Maailmanperintösopimuksen sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, tutkimus- ja valistustoimintaan on vuoden 2010 talousarvioesityksessä varattu 380 000 euroa. Osa tästä rahoituksesta osoitetaan maailmanperintökohteilla sijaitsevien kohteiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Museoviraston entistämisavustuksia myönnetään ensisijaisesti rakennussuojelulailla suojeltuihin kohteisiin, harkinnan mukaan muihin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin sekä autiokirkkoihin ja niihin verrattaviin kirkollisiin rakennuksiin. Museovirasto pyrkii suuntamaan avustuksensa rakennussuojelulailla suojelluille kohteille ja sellaisille kohteille, joiden kunnostus edellyttää antikvaarista asiantuntemusta. Maailmanperintösopimuksen edellyttämien toimenpiteiden (entistämisavustukset ja muu toiminta) sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaisten velvoitteiden aktiivinen toteuttaminen osana yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaa opetusministeriön hallinnonalalla (suojeltavien kohteiden turvaamisen edistäminen) edellyttää jatkossakin erillisrahoitusta. Jatketaan ohjelmallisesti kansallisesti merkittävän kulttuuriomaisuuden turvaamista. Esitys suojeltavan kulttuuriomaisuuden listauksesta valmistuu valtioneuvostolle vuonna 2012 (työ aloitettu 2010). Hanke toteutetaan yhteistyössä maakuntamuseoiden, opetusministeriön, arkistolaitoksen ja Kansalliskirjaston sekä Suomen pelastusalan keskusjärjestön kanssa. Suunnittelukaudella suojelukohteiden turvaamista toteutetaan ohjelmallisesti. 12

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustukset Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustuksiin myönnettäväksi esitetään 360 000 euroa. Muinaisjäännösten maisemanhoitotukijärjestelmä Muinaisjäännösten hoidon avulla parannetaan muinaisjäännösten säilymistä maastossa ja välitetään tietoa kulttuuriperinnöstä. Monet hoidetut kohteet voivat olla myös merkittäviä virkistys-, opetus- tai nähtävyyskohteita. Valtion taloudellinen tuki mahdollistaisi yhä useampien paikallistason toimijoiden osallistumisen muinaisjäännösten hoitoon, sillä kansalaisten aktiivisuutta rajoittavat hoidon kustannukset. Miestyövaltaisella muinaisjäännösten hoidolla on työllistävä ja paikallista elinkeinoelämää kehittävä vaikutus. Muinaisjäännösten hoidon edistämiseksi koko maassa esitetään perustettavaksi muinaisjäännösten hoitotukijärjestelmä. Maanomistaja voisi hakea korvausta maillaan olevan muinaisjäännöksen hoidosta suunnittelun ja toteuttamisen osalta. Tuettavat toimet voivat liittyä esimerkiksi muinaisjäännöksen korjaamiseen, raivaamiseen, laiduntamiseen, kävijäinfrastruktuurin rakentamiseen ja muinaisjäännöksen rakenteiden tukemiseen. Tukea myönnetään sekä itse tehtyyn työhön että ostopalvelujen kustannuksiin. Tuen avulla parannetaan erityisesti sellaisten muinaisjäännösten säilyttämistä hoidon keinoin, jotka jäävät muiden tukijärjestelmien ulkopuolelle. Lisäystä 250 000 euroa. Metsänuudistustuki Metsälaki (1996/1093) velvoittaa metsänomistajan kolmen vuoden kuluessa metsän uudistushakkuun päättymisestä perustamaan kuviolle uuden taimikon. Metsänhoitosuositusten mukaan uudistettavan alueen maanpinta tulee käsitellä koneellisesti, jotta kuviolle saadaan taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. Muinaisjäännösalueella koneellinen maanpinnan käsittely ei muinaismuistolain (295/63) mukaan ole sallittua. Lakien ristiriitaiset vaatimukset johtavat sekavaan ja kohteiden suojelun kannalta erittäin riskialttiiseen tilanteeseen. Vuosittain Museoviraston tietoon tulee useita tapauksia, joissa metsänuudistamisessa on vahingoitettu muinaisjäännöksiä. Toisaalta metsänhoitosuositusten mukaisten toimien estyessä, tilanne aiheuttaa metsänomistajille merkittävää taloudellista vahinkoa. 13

Laajojen muinaisjäännösalueiden uudistamisen tukea esitetään kohteille, joissa metsänkäsittelysuosituksista poiketen muinaisjäännösalueelle on perustettu taimikko istuttaen taimet käsin tai muinaisjäännöksestä johtuen suositusta harvempaan. Metsänomistajalle esitetään tukea kalliimman ja työvaltaisemman uudistamismenetelmän kustannuksiin ja korvausta muinaisjäännöksen perusteella evätystä metsänhoitosuositusten mukaisesta metsän kasvatuksesta. Lisäystä 100 000 euroa. 14

29.80. 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 215 000 euroa. Selvitysosa: Kaluston hankinta käsittää Museoviraston uusien toimitilojen kalustuksen, muuton aiheuttaman tietoteknisen infrastruktuurin uudistuksen, Suomen kansallismuseon ja muiden museoiden kalustuksen uusimisen ja täydentämisen, Hvitträskin ja Olavinlinnan ravintolatilojen kalusteiden ja keittiölaitteiden uusimisen, autojen ja kulkuvälineiden uusimisen ja kiinteistöjen turvajärjestelmät. Määrärahaesitys Lisäystä v. 2010 nähden 3 015 000 euroa 1 865 000 euroa Esityksen perustelut: Museoviraston uusien toimitilojen kalustus ja varustus Museovirasto ja Senaatti-kiinteistöt allekirjoittivat joulukuussa 2008 vuokrasopimuksen viraston uusista toimitiloista. Vuokrasopimukseen sisältyy Kotitalousopettajaopiston rakennus Sturenkatu 2A:ssa, Kulttuuritalon toimistosiipi, Maanalaiset kokoelma- ja arkistotilat sekä yhdyskäytävä Sturenkatu 2A:n ja Sturenkatu 4:n välillä. Vuokrattavat tilat ovat pinta-alaltaan yhteensä 9 600 m2. Rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa valmistuvat Sturenkatu 2 A ja maanalaiset kokoelma- ja arkistotilat sekä yhdyskäytävä. Näiden tilojen arvioitu valmistumisaika on vuoden 2010 lopulla ja tilojen vuokraus alkaa helmikuussa 2011. Uusien toimitilojen kalusteisiin, varusteisiin ja laitteisiin esitetään yhteensä 2 200 000 euroa. Muuton aiheuttama tietoteknisen infrastruktuurin uudistus Museoviraston muuttoon liittyy joukko tietotekniseen infrastruktuuriin liittyviä välttämättömiä muutos- ja kehitystoimia. Näitä ovat koko työasemien, oheislaitteiden ja palvelinten muutto, asiakaspalvelulaitteistojen hankinta sekä tietoliikenteen ja puheliikenteen kokonaisuudistus. Näillä ratkaisuilla luodaan pohja kaikelle Museoviraston sisäiselle ja ulkoiselle palvelutarjonnalle. Tietoteknisen infrastruktuurin uudistamiseen esitetään 150 000 euroa. 15

Suomen kansallismuseon kiinteä kalustus Perusnäyttelyt ja vaihtuvat näyttelyt Kansallismuseon 1900-luvun näyttelyosio uusitaan kokonaisuudessaan ja perusnäyttelyiden esineturvallisuutta lisätään näyttelyrakenteita uusimalla ja teknisiä turvajärjestelyjä lisäämällä. Tarve johtuu tuottavuusvähennysten takia vähenevästä vartiointihenkilökunnasta, mutta myös näyttelyrakenteiden vanhentumisesta ja kulumisesta. Lisäksi uusitaan valaistusta energiaa säästävimmillä laitteilla. (TTS 2011-2014 s. 22) Arvioitu kustannus rakenteiden osalta on vähintään 150 000 euroa ja teknisten ratkaisujen osalta n. 50 000 euroa. Auditorio Kansallismuseon peruskorjauksen yhteydessä rakennettiin museorakennukseen auditorio, jota vuokrataan tulojen saamiseksi. Vuositasolla tulot ovat noin 100 000 euroa. Auditorion 10 vuotta vanhat tekniset järjestelmät on päivitettävä ja osittain uusittava. Saavutettavuuden lisäämiseksi esiintymistasolle on päästävä myös pyörätuolilla, mikä edellyttää kalustevaraston ja auditorion välille rakennettavaa tasonostinta. Arvioitu kustannus on auditorion teknisten laitteiden osalta 30 000 euroa ja tasonostimen osalta 5 000 euroa. Pääsisäänkäynnin julistekaappi Töölönlahden alueen kehittämisen yhteydessä ja musiikkitalon valmistuttua Kansallismuseon sisääntuloaukion kehittäminen on välttämätöntä. Museon pääsisäänkäynnin viereinen huonokuntoinen julistekaappi tulee kunnostaa ja samassa yhteydessä sen varustaminen digitaalinäytöillä ajanmukaistaa museon ulkomainontaa. Arvioitu kustannus kunnostamisesta ja digitaaliseksi muuttamisesta on 50 000 euroa. Henkilökunnan työtilojen kunnostus ja parannus Kansallismuseon peruskorjauksen yhteydessä välttämättömän tavarahissin rakentaminen vähensi käytettävissä olevia työtiloja. Osa henkilökunnasta joutuu toimimaan yhteisessä arkisto- ja kirjastotilassa. Varsinkin asiakaspalvelua suorittavien työn tuloksellisuuden kannalta on tärkeää parantaa työtiloja jakamalla yhteistila lasiseinäkkeillä äänieristyksen ja työrauhan saamiseksi. Lisää työtilaa saadaan myös muuttamalla kolmannen kerroksen varastotilaa työtilaksi. (TTS 2011-2014 s.22) Arvioitu kustannus tilojen parantamiseksi lasiseinillä on 50 000 euroa ja varastotilojen muuttamiseksi toimistotiloiksi sekä tilan valmiiksi kalustamiseksi on 180 000 euroa. Suomen kansallismuseon kalustamiseen esitetään yhteensä 515 000 euroa. 16

Hvitträskin ja Olavinlinnan ravintolatilojen kalusteet ja keittiölaitteet Kalusteiden ja keittiölaitteiden uusimiseen esitetään 50 000 euroa. Autot ja kulkuvälineet Autojen ja kulkuvälineiden uusimiseen esitetään 50 000 euroa. Muita laitehankintoja; Kiinteistöjen turvajärjestelmät sekä koneet ja laitteet Kiinteistöjen turvajärjestelmiin sekä koneisiin ja laitteisiin esitetään 50 000 euroa. 17

29.80. 75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Museoviraston perusparannukset ja pienet rakennushankkeet Momentille myönnetään 4 245 000 euroa. Momentin käyttövaltuuksien tekstiä esitetään muutettavaksi siten, että sitä voidaan käyttää enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahaesitys Lisäystä v. 2010 nähden 4 245 000 euroa 2 025 000 euroa Esityksen perustelut: Valtion kiinteistöyksikkönä Museovirasto vastaa hallinnassaan olevien yli 400 kansallisesti merkittävän rakennuksen perusparannuksista ja muista pienistä rakennushankkeista. Kasaantuneen korjaustarpeen purkaminen sekä ajankohtaisten suurten restaurointihankkeiden toteuttaminen edellyttävät lisäresursseja. Toteutetaan Museoviraston vuonna 2010 laatimaa kiinteistöstrategiaa ja sen mukaista restaurointi- ja hoitotoimintaa. Museovirastolla on valtion kiinteistöyksikkönä ja restauroinnin asiantuntijana velvollisuus toimia näkyvänä keulakuvana valtion tavasta vaalia hallussaan olevaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta kansallisomaisuutta. Kulttuurihistoriallisen ja taloudellisen arvon lisäksi näillä kiinteistöillä on huomattava matkailullinen ja työllistävä merkitys. Museoviraston hallinnoima muinaisjäännös- ja kiinteistökanta muodostaa huomattavan kulttuuriperintö- ja nähtävyysverkoston. Tällä hetkellä Museovirastolla on vastuullaan 92 hallinnollista kiinteistöä, joissa on yhteensä yli 400 rakennusta. Rakennusteknisten korjausten (vesikatot, julkisivut, ikkunat, perustukset) lisäksi linnojen ja museoiden tekniset järjestelmät tarvitsevat kautta linjan peruskorjausta. Lisäksi näiden arvokohteiden turva- ja palosuojausjärjestelmät ovat puutteelliset. Useassa interiöörimuseossa ei ole tehty pintojen konservointia vuosikymmeniin. Budjettirahoituksen vajauksen lisäksi myös korjauksia teettävän henkilökunnan lukumäärä on liian pieni, ja vajausta joudutaan paikkaamaan ulkopuolisilla konsulteilla kasvavassa määrin. 18

Työministeriön investointiperusteinen rahoitus muodostaa lisäresurssin Museovirastolle, joka on oman rahoitusosuutensa avulla voinut toteuttaa useita yhteistyöhankkeita, joilla on ollut merkittäviä seurausvaikutuksia tutkimuksen ja kulttuurimatkailun aloilla. Museovirasto on myös voinut restauroida useita kohteita Rikosseuraamusviraston vankeinhoitolaitoksen rahoituksella. Linnojen korjausta, käytettävyyttä ja saavutettavuutta palvelevien kehittämistarpeiden osuus investointimomentin rahoitustarpeesta on huomattava ja aikaisempaa suurempi. Korjaustyöt ovat käynnissä kaikissa kolmessa keskiaikaisessa linnassa. Museorakennukset (Cygnaeuksen galleria, Urajärven kartano, Tamminiemi ja Kansallismuseo) edellyttävät kiireellisiä investointiluonteisia korjauksia. Kansallismuseon osuuteen kuuluvat museon peruskorjauksen ulkopuolelle jääneet ulkovaipan ja katon kunnostustyöt. Museoviraston hallussa olevista museokiinteistöistä on laadittava rakennushistoriaselvitykset tulevan pitkän aikavälin korjaushuollon pohjaksi. Seurasaaren verstasrakennuksen valmistumisen jälkeen tehdään uudelleenjärjestelyitä muissa ulkomuseon henkilökunnan käytössä olevissa rakennuksissa (entinen verstas- ja huoltorakennus sekä toimistorakennus). Museoviraston kiinteistöyksikön vuosikorjaustarpeisiin on vuodesta 2007 lähtien päätetty käyttää vähintään 400 000 euron osuus investointimomentin rahoituksesta. Suomen merimuseon museoaluksiin kuuluvan jäänmurtaja Tarmon telakointi tulee ajankohtaiseksi vuonna 2011. Investointimäärärahan tarve vuodelle 2011 on 4 245 000 euroa (budjetti 2010: 2 220 000 euroa). 19

29.80. 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 40 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/63) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korjausten maksamiseen. Määrärahaesitys Lisäystä v. 2010 nähden 40 000 euroa 23 000 euroa 20

MUISTIO 1 29.80. 55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen Kulttuuriperinnön digitointi ja tietojärjestelmien kehittäminen Museoviraston digitointistrategiassa viraston aineistot on läpikäyty ja priorisoitu. Digitointistrategian mukainen digitointiasteen nosto ja palvelujen kehittäminen on neljän vuoden hankekokonaisuus ja sen toteutuminen edellyttää erillistä hankerahoitusta. Hankekokonaisuus käynnistettiin vuonna 2008. Kulttuuriperinnön digitointi Kulttuuriperinnön digitoinnilla edistetään Museoviraston ja Suomen kansallismuseon keskeisten kokoelmien ja arkisto-aineistojen sähköistä saatavuutta ja tehostetaan kulttuuriympäristön suojeluedellytyksiä. Keskeisimpiä Museoviraston digitointihankkeita ovat kuva-arkiston kokoelmien digitointiasteen nosto, Suomen kansallismuseon kokoelmien digitointiasteen nosto sekä muun kuvakokoelma- ja asiakirjamateriaalin digitointi. Järjestelmäpalvelut kulttuuriympäristökentän toimijoille Varsinaisen digitoinnin lisäksi Museovirasto kehittää järjestelmiä, joilla se hallinnoi digitoitua ja alkujaan digitaalista aineistoa. Näillä järjestelmillä kehitetään Museoviraston omaa tiedon hallintaa ja samalla tuodaan uusia ratkaisuja museoille ja muille kulttuuriperintökentän toimijoille. Keskeisimmät järjestelmähankkeet ovat Museoviraston dokumenttien ja asianhallintajärjestelmän käytön rakentaminen, kansallinen kokoelmahallintajärjestelmän kehittäminen ja sen liittäminen Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon sekä rakennetun ympäristön inventointitietojärjestelmän kehittäminen. Järjestelmä tehdään CIDOC-CRM metatietomallin pohjalle huomioiden INSPIRE direktiivin kansalliset tarpeet. Järjestelmiä kehitettäessä huolehditaan, että ne ovat yhteentoimivia Kansallisen digitaalisen kirjasto -hankkeen (KDK) kanssa. Edellä mainittujen digitointihankkeiden ja järjestelmäpalvelujen kehittämisen jaksottuessa hankekokonaisuudessa usealle vuodelle on vuoden 2011 lisäys yhteensä 530 000 euroa. 21