Opetus ja kulttuuriministeriön ja Museoviraston välinen tulossopimus

Transkriptio

1 Opetus ja kulttuuriministeriön ja Museoviraston välinen tulossopimus

2 1. Arvot, toiminta ajatus ja visio MUSEOVIRASTON TOIMINTAA OHJAAVAT SEURAAVAT PERIAATTEET Yhteistyö ja yhteistoiminnallisuus Saavutettavuus Pitkäjänteinen vastuullisuus Toiminnan laadukkuus ja ammattitaito Ajantasaisuus ja ennakoivuus TOIMINTA AJATUS Museovirasto tunnistaa ja vaalii muuttuvaa kulttuuriperintöä. Museovirasto huolehtii kulttuuriperinnön säilymisestä sekä tuottaa ja välittää uutta tietoa kulttuuriperinnöstä kumppaniensa kanssa. Museovirasto ylläpitää yhteiskunnallista arvokeskustelua kulttuurin merkityksestä, kulttuuriperinnön tilasta ja kehittämisen suunnasta. ULKOINEN VISIO Yhteiskunnassa on halu ja kyky kulttuuriperinnön monimuotoiseen säilyttämiseen. Kulttuuriperintö on osa ihmisten hyvää arkea. Museovirasto on arvostettu vaikuttaja, esimerkillinen toimija ja luotettava yhteistyökumppani. Museoviraston korkealaatuiset palvelut tarjoavat tietoa ja kulttuurielämyksiä. SISÄINEN VISIO Museovirastossa on yhteinen ymmärrys toiminnan keskeisistä tavoitteista ja niiden vaatimista resursseista. Virasto huolehtii osaamispääomastaan ja kehittää aktiivisesti toimintaansa. Työyhteisö on moniääninen ja taitoinen ja virastoa johdetaan luovuutta edistävästi ja innostavasti. 2. Toimintaympäristön analyysi Luovuuden ja kulttuurin yhteiskunnallinen merkitys kasvaa. Kulttuuriperinnön arvo osana hyvinvointia tunnistetaan yhteiskunnassa aiempaa paremmin. Myös kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvien palveluiden kysyntä kasvaa, muun muassa kulttuurimatkailun merkitys kasvaa ja sen muoto muuttuu. Samalla erilaisten kulttuuriin liittyvien palveluiden toimittajien kirjo lisääntyy, ja uusia toimijoita tulee sekä kulttuuriperintökentälle että sen ulkopuolelle. Tämä asettaa Museovirastolle haasteita sellaisten palveluiden tuottamiselle joita pidetään kulttuuriperinnön kannalta keskeisinä ja joilla pystytään vastaamaan käyttäjien tarpeisiin. Samalla korostuu Museoviraston ohjaavan ja neuvovan roolin merkitys. Kulttuurin merkityksen kasvu tarjoaa aiempaa paremman mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnan, 1

3 kansalaisten ja palvelukäyttäjien käsitykseen kulttuuriperinnöstä ja sen saamaan arvostukseen. Kulttuurin käsitteen muuttuminen asettaa puolestaan haasteita tiedon tallennuksen ja välittämisen tehtäville. Kulttuuri moninaistuu ja monikulttuurisuus lisääntyy. Kulttuurin moninaistuminen tuo kulttuuriperinnön palveluiden käyttäjiksi uusia asiakasryhmiä ja tuo esille näiden ryhmien uudenlaisia tarpeita palveluiden sekä kulttuuriperinnön vaalimisen suhteen. Haasteita toiminnalle asettaa myös yhteiskunnan arvoilmaston muutos ja sen huomioiminen omassa toiminnassa, muun muassa sen määrittelyssä mitä on kulttuuriperintö. Kansallisen kulttuurin pirstaloituminen on pysyvä ilmiö, jonka haltuunotto on Museoviraston toiminnan kestävyyden kannalta tärkeää. Väestö keskittyy, alueet erilaistuvat. Jatkuva alueellinen erilaistuminen asettaa haasteita palveluiden sekä kulttuuriperinnön säilymisen ja saatavuuden tasapuolisuudelle. Alueellinen näkökulma päätöksenteossa vahvistuu, ja on tärkeää olla alueellisesti läsnä sekä mukana keskeisissä aluetasolla kulttuuriperinnön suojelua ohjaavissa toiminnoissa. Kulttuuripalvelujen toimintaedellytykset vaihtelevat alueellisesti, ja toimijoiden mahdollisuuksia on pyrittävä vahvistamaan. Tieto ja viestintäteknologian kehitys haastaa käytännöt ja rakenteet. Avoin ja vuorovaikutteinen verkkomaailma asettaa Museoviraston palvelut uudenlaisten haasteiden eteen. Toiminnan kannalta keskeinen kehittämishaaste on kansalaisten ja viranomaisten lisääntynyt palveluiden käyttö tietoverkkojen avulla. Tottumus sähköisiin kulttuurisisältöihin ja palveluihin muuttaa perinteisten kulttuuripalvelujen kysynnän rakennetta. Laadukkaan sisällön merkitys verkossa kasvaa sekä määrä että laadun suhteen ja tarjoaa haasteiden lisäksi mahdollisuuksia saavuttaa aiempaa suurempia ja kokonaan uusia yleisöjä. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on ratkaista digitaalisessa muodossa olevan kulttuuriperinnön pitkäaikaissäilytys. Kestääkö kehitys kulttuurisesti? Kansalaisten arvoissa tapahtuu muutoksia, ja mm. eettiset ja ekologiset kysymyksenasettelut nousevat painokkaammin yhteiskuntakeskustelun ja politiikan kohteiksi. Tässä ilmastonmuutos on keskeinen asia. Sen vaikutukset on huomioitava mm. rakennetun ja muun kulttuuriympäristön suojelussa. Myös riskeihin varautumisen tarve korostuu. Paineet Green Office tyyppiseen toimintaan kasvavat. Yhteiskunnan odotukset kulttuurisesti kestävän yhteisön rakentamisesta kasvavat ja myös Museovirastoon kohdistuu odotuksia toimista kulttuurisesti kestävän kehityksen tukemiseksi. Julkisen sektorin toimintaedellytykset ja rakenteet ovat muutoksessa. Julkisen sektorin suuret rakenteelliset muutokset muokkaavat myös Museovirastoa organisaationa sekä sen toimintaympäristöä. Kasvaviin palvelutarpeisiin on pystyttävä vastaamaan niukkenevilla resursseilla. Toiminnan on pystyttävä vastaamaan myös tuottovaatimusten kasvuun ja tehokkuuden lisäämisen tarpeeseen. Sektorien välisten esteiden vähittäinen madaltuminen ja yhteistyön kehittyminen antaa mahdollisuuksia uudenlaiseen panostukseen ja resurssien yhteiskäyttöön. 3. Viraston strategiset painopisteet osana kulttuuripolitiikan toimialan painotuksia Museoviraston strategista suunnittelua ja tulossopimusta ohjaavat hallinnonalan kulttuuripolitiikan painotukset. Näitä on esitetty muun muassa opetus ja kulttuuriministeriön strategiassa 2020, kulttuuripolitiikan strategiassa 2020, opetus ja kulttuuriministeriön toiminta ja taloussuunnitelmassa sekä toimialan talousarvioesityksessä

4 Tulossopimuskaudella Museoviraston toiminnassa huomioidaan erityisesti taide ja kulttuuripolitiikan sekä ympäristöministeriön toimialan keskeisiä vaikuttavuuden tavoitteita, joita on esitetty valtion talousarvioesityksessa Suunnittelukauden tavoitteet Kulttuurin perustan vahvistaminen Kulttuurin perustaa vahvistetaan edistämällä kulttuuriperinnön ja ympäristöjen säilymistä, kulttuurin ja tiedon saatavuutta, kulttuuriperintökasvatusta sekä kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä. Rakennetun ympäristön inventointitietokannan valmistuminen parantaa oleellisesti sekä asiakkaiden että viranomaisten tietopohjaa. Haagin sopimuksen kansalliseen toteuttamiseen liittyvä listaus kansallisesti merkittävästä kulttuuriomaisuudesta valmistuu vuoteen 2012 mennessä. Kiinteiden muinaisjäännösten suojelun tehostamisen edellytyksenä on tarkempi tieto kohteiden sijainnista ja laajuudesta. Arkeologiseen tutkimustoimintaan liittyvät laatuvaatimukset määritellään ja arvioidaan arkeologisten kenttätutkimusten laatua säännöllisesti hyväksyttyjen kriteerien pohjalta. Metsiemme kulttuuriperinnön inventointi sisältyy kansallisen metsäohjelman tavoitteisiin. Jatketaan metsien kulttuuriperintöön soveltuvien inventointimenetelmien kehittämistä. Kulttuuriperintökasvatuksella vahvistetaan kansalaisten osallisuutta kulttuuriperintöön. Suunnittelukaudella tiivistetään sekä sisäistä että muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä toiminnan vahvistamiseksi. Suomen Kansallismuseo ylläpitää Kansallismuseon lisäksi Kulttuurien museota, Suomen merimuseota, Seurasaaren ulkomuseota ja muita eri puolilla maata olevia museokohteita. Museoiden monipuolinen ja elämyksellinen näyttely ja ohjelmatoiminta syventää suomalaisten tietämystä omasta historiastaan ja kulttuuristaan, osana maailman kulttuuriperintöä. Suomen kansallismuseo kartuttaa kokoelmiaan yhteistyössä valtakunnallisten erikoismuseoiden ja maakuntamuseoiden kanssa. Tavoitteena on, että varsinkin lähimenneisyyden ja nykyajan aineellinen kulttuuriperintö ja siihen liittyvä tieto saadaan riittävän hyvin tallennetuksi. TAKO yhteistyön koordinointia jatketaan. Museovirasto jatkaa koko museokenttää koskevia kehityshankkeita museoalan toimintaedellytysten parantamiseksi yhdessä kansallisen museokentän kanssa sekä tuottaa tietoa museoalasta päätöksenteon tarpeisiin sekä suurelle yleisölle. Kauden aikana käydään loppuun korotettua valtionosuutta saavien museoiden neuvottelut museolain mukaisesta toiminnasta nelivuotiskausille sekä toteutetaan yhdessä opetus ja kulttuuriministeriön sekä muiden toimijoiden kanssa paikallismuseoiden toimintaa edistävä hanke alueellisen kulttuuriperinnön säilymisen varmistamiseksi ja paikallisen museotoiminnan kehittämiseksi. Aluetason toimintaedellytyksiä kulttuuriympäristön vaalimisessa vahvistetaan. Maakuntamuseoita tuetaan kulttuuriympäristöön liittyvissä tehtävissä yhteistyössä opetus ja kulttuuriministeriön kanssa. 3

5 Kaikkien väestöryhmien kulttuuriin osallistumismahdollisuuksien tukeminen Kaikkien väestö ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia vahvistetaan parantamalla paikallisesti ja alueellisesti kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuutta ja saavutettavuutta sekä edistämällä kulttuurisen moninaisuuden kehitystä. Tulossopimuskaudella Museoviraston toiminnassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä sekä fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta. Palvelujen saatavuuden maantieteellistä tasapuolisuutta painotetaan. Tulossopimuskaudella otetaan käyttöön kirjaston, arkistojen ja kokoelmien yhteinen asiakaspalvelukonsepti uusien toimitilojen ja organisaatiouudistuksen myötä. Asiakkaiden tiedonsaantia ja aineistojen käyttöä varten laaditaan sähköiset hakemistot sekä toimintaa yhtenäistävä palvelukonsepti, jota kehitetään asiakaspalautteen pohjalta. Tavoitteena on tarjota Museoviraston tietovarannot helposti ja esteettömästi saataville. Palvelut tuotteistetaan asiakaslähtöisesti ja niitä markkinoidaan laajemman asiakaskunnan saavuttamiseksi. Museoviraston arkistojen, kirjaston ja kokoelmien asiakaskäyntien odotetaan hieman lisääntyvän uuden palvelukonseptin myötä. Toisaalta verkkoasioinnin lisääntyminen vähentää paikalliskäyttöä pitemmällä aikavälillä. Muuttovuonna 2011 asiakaspalvelu on lähes puoli vuotta suljettu. Määrällisiä tavoitteita on ennen uuden yhteisen asiakaspalvelun käynnistymistä vaikea antaa, mutta kirjaston, arkistojen ja kokoelmien yhteisten asiakasmäärien kehitystä aletaan seurata vuodesta 2012 lähtien. Viraston asiankäsittelyä varten otetaan käyttöön Salama järjestelmä. Suomen kansallismuseo edistää suomalaisten aineellisen kulttuuriperinnön säilymistä ja vahvistaa sen merkitystä yhteiskunnassa. Näyttely ja muu yleisötoiminta sekä tietoverkoissa olevat kokoelmatiedot ja opetusaineisto lisäävät kulttuurihistoriallisesti merkittävän esineistön yleistä tuntemusta ja kiinnostusta sen säilyttämistä kohtaan. Yleisötoimintaa kehitetään asiakaslähtöisesti, huomioiden erityisesti lapset ja nuoret, sekä parantamalla museoiden henkistä ja fyysistä saavutettavuutta. Kansallismuseon palvelukykyä parannetaan ja näyttelytoimintaa kehitetään käynnistämällä uuden, maanalaisen vaihtuvien näyttelyiden tilan rakennuttaminen. Suomen kansallismuseon tulostavoitteet eivät ole jatkuvasti kasvavia. Kulttuurien museon toiminnan päättyminen Tennispalatsissa tulee tuloskauden lopulla vaikuttamaan museoiden yhteiseen kävijämäärään. Museoviraston johdolla selvitetään Suomen museoiden kokoelmahallinnan ja kokoelmahallintajärjestelmien nykytila ja kehittämistarpeet. Mikäli museosektorilta löytyy halukkuutta, siirtyä keskitettyyn yhteisesti hallinnoituun ratkaisuun, niin Museovirasto käynnistää tähän tähtäävät toimenpiteet. Museovirasto auttaa museoita niiden liittymisessä Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeen haku ja selailujärjestelmään. Museovirasto edistää yhteisten standardien, sanastojen ja luettelointimenetelmien käytön laajentamista sekä digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen ratkaisuja museosektorilla. 4

6 Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovitus sekä ympäristötietojen sähköinen saatavuus Museoviraston toiminnalla edistetään myös ympäristöministeriön pääluokkatason yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita. Museovirasto edistää hyvien asuinympäristöjen säilymistä ja vaalii niiden historiallista kerroksellisuutta sekä edistää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kulttuuriympäristöä koskevan tiedon saatavuutta edistetään kaudella aktiivisesti. Yhteistyössä ympäristö ja opetus ja kulttuuriministeriön kanssa laadittavassa kulttuuriympäristöstrategiassa määritellään yhteiskunnallisesti vaikuttavat toimintalinjat. Muutoin kulttuuriympäristöä vaalitaan kiinteiden muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman suojelun keinoin sekä panostamalla muinaisjäännösten hoitoon ja rakennusrestaurointiin. Toiminnassa keskitytään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, erityisesti vuonna 2009 vahvistetun rakennetun kulttuuriympäristö (RKY) luetteloon sisältyvien alueiden ja kohteiden turvaamiseen maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Käynnistetään valtakunnallisesti merkittävien muinaisjäännösten luettelon laatiminen. Toteutetaan Rakennettu hyvinvointi hanketta, jonka tavoitteena on tunnistaa toisen maailmansodan jälkeisen rakennetun ympäristön arvoja ja merkityksiä sekä luoda valmiuksia tämän aikakauden kulttuuriympäristöjen vaalimiseen. Museoviraston omien kohteiden osalta toteutetaan valtion ja Museoviraston kiinteistöstrategiaa. Kulttuuriympäristön tilan seurantaa kehitetään vuonna 2010 ilmestyneen raportin pohjalta ja yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Rakennusperinto.fi portaali laajennetaan koskemaan koko kulttuuriympäristöä. Kulttuuriympäristöä koskevan tiedon tuotantoa, ylläpitoa ja saatavuutta tukevia järjestelmä ylläpidetään ja kehitetään. Oman toiminnan tuloksellinen kehittäminen Tulossopimuskaudella toiminnan keskeinen on Museoviraston organisaation uudistaminen ja toiminnan kehittäminen palvelukyvyn ja tuloksellisuuden turvaamiseksi. Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden parantamisessa keskeisinä kehittämishankkeina ovat Museoviraston organisaation uudistaminen strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi aikaisempaa paremmin sekä kansallisen kulttuuriperinnön digitoinnin tehostaminen. Alkuvuonna 2011 käynnistyvä muutto uusiin toimitiloihin parantaa arkisto, kirjasto ja kokoelmapalveluiden saatavuutta ja toiminnan tuottavuutta. Avoimella, laadukkaalla ja aktiivisella viestinnällä pidetään huolta Museoviraston tunnettuudesta ja julkisuuskuvan myönteisestä kehittymisestä. Mediajulkisuuden määrä ja laatu heijastavat viraston näkyvyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä kulttuuriperinnöstä välittyviä mielikuvia. Viraston viestintästrategia päivitetään vuonna 2011 viraston kokonaisstrategian pohjalta. Tiedon kulkua edistävällä aktiivisella sisäisellä viestinnällä tuetaan viestintästrategian jalkauttamista ja viraston muutosprosesseja sekä edistetään yhteistyötä ja vuorovaikutusta osana henkilöstön hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden lisäämiseen tähtääviä toimia. 5

7 Henkilöstön hyvinvointia ja organisaation osaamista edistetään henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella, palkkausjärjestelmää kehittämällä sekä työhyvinvointihankkeita toteuttamalla. Taloudellisten voimavarojen vähentyessä olemassa olevat tulostavoitteet saavutetaan vähemmällä mutta sitäkin osaavammalla väellä. Tämän vuoksi lisäkoulutukseen ja osaamiseen suunnataan enemmän voimavaroja. Panostetaan erityisesti muutosjohtamiseen ja koulutukseen. 4. Tulostavoitteet 4.1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien määrä Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien a arvioidaan suunnittelukaudella kahdesti, vuosina 2011 ja Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien määrä* x x * Resurssit koostuvat Museoviraston budjettivaroista ml. lisäbudjetit, jaettavista avustuksista, investointimäärärahoista sekä käytettävissä olevista työllisyys ja RISE resursseista. Viraston mukanaolo politiikka ohjelmissa ja keskeisissä muissa ohjelmissa Viraston mukanaolon määrään keskeisissä ohjelmissa arvioivaan laadulliseen tavoitteeseen ei aseteta määrällistä tta, mutta a arvioidaan suunnittelukaudella kahdesti, vuosina 2011 ja Viraston mukanaolo politiikkaohjelmissa ja keskeisissä muissa ohjelmissa* x x * Keskeisillä ohjelmilla tarkoitetaan toimialan valtakunnantason, ministeriötason sekä tarvittavissa määrin maakuntatason ohjelmia, lakeja valmistelevia ryhmiä sekä EU ja EN tason komiteoita. Mukanaolo merkitsee vähintään valmistelu tai muiden työryhmien jäsenyyksiä. Museokävijöiden määrä Museoiden kävijämäärä

8 Mediaseuranta ja analyysi Museoviraston julkisuuskuvan laadun kehittymistä arvioidaan jokavuotiseen mediaseurantaan perustuvalla media analyysilla, joka toteutetaan kerran tulossopimuskauden aikana. Seurannalle ei aseteta tta, vaan mittari on laadullinen Medianäkyvyys / seurantakuukausi 441 x x x 5 Media analyysi x 4.2. Toiminnallinen tehokkuus Museoviraston tulostavoitteet talousarvioesityksessä 2011 ja vuoden 2009 tiedot Museokäynnin keskihinta, e 4,35 4,5 4,5 4,5 7 Museokäynnin keskitulo, e 2,51 2,4 2,4 2,4 8 Linnassa käynnin keskihinta, e 1,36 1,39 1,42 1,45 9 Linnassa käynnin keskitulo, e 2,15 1,98 2,08 2,12 10 Henkilötyövuodet* *Kokonaishenkilötyövuosimäärä Tulossopimuksen tulostavoitteet 11 Kirjaston asiakaspalveluun käytetty työaika (tuntia) / lainat ulkopuolisille ,061 0,060 0, Tuotokset ja laadunhallinta Museoviraston tulostavoitteet talousarvioesityksessä 2011 ja vuoden 2009 tiedot Käynnit* MV:n verkkosivuilla Lausuntojen käsittelyaika, pv Museoiden kokonaiskävijämäärä Museoiden maksavien kävijöiden osuus 58,98 % 58 % 58 % 58 % 7

9 16 Museoiden alle 18 vuotiaiden osuus 21,4 % 22 % 22 % 22 % kävijöistä 17 Linnojen kokonaiskävijämäärä Linnojen maksavien kävijöiden osuus 82 % 80 % 84 % 81 % 19 Tutkimus ja näyttelyjulkaisut, kpl Esinetietojen digitointiaste** 28,4 % 30 % 45 % 50 % *Käyntejä mitataan sivulatausten määrän (onnistuneita sivujen pyyntöjä) perusteella. ** Esine ja kuvakokoelmien saatavuusasteet perustuvat arvioon kokonaismäärästä kokoelmayksikköä ja kuvaa. Tulossopimuksen tulostavoitteet Valokuvien sähköisen luetteloinnin 3,8 % 5,4 % 6,2 % 7 % aste* 22 Sähköisesti luetteloitujen esineiden 1,4 % 7 % 15 % 18 % saatavuus internetissä % 23 Sähköisesti luetteloitujen kuvien 0,1 % 1,5 % 2,2 % 3 % saatavuus internetissä % 24 Hoidetut muinaisjäännökset, lkm Museoviraston myöntämin hoitoluvin hoidetut muinaisjäännöskohteet, lkm 26 Määräajassa annetut lausunnot, % 75,8 % 80 % 85 % 85 % 27 Käynnit** muissa verkkopalveluissa (Rakennusperinto.fi, Museoverkko, Suomen museo on line) 28 Muinaisjäännösrekisterin lataukset *** (Paikkatietoikkuna, Kulttuuriperinto.nba.fi, Kansallinen paikkatietoportaali)** 29 Muinaisjäännökseen kuuluvan 51 % 53 % 55 % 57 % rauhoitusalueen laajuutta koskevien tietojen saatavuus % muinaisjäännösten kokonaismäärästä 30 Kirjaston / tietokeskuksen kävijämäärä x x (kirjasto) 31 Asiakastyytyväisyysindeksi kirjastot Sidosryhmätyytyväisyysindeksi 2,7 * Esine ja kuvakokoelmien saatavuusasteet perustuvat arvioon kokonaismäärästä kokoelmayksikköä ja kuvaa. **Käyntejä mitataan sivulatausten määrän (onnistuneita sivujen pyyntöjä) perusteella. *** Vuonna 2009 vain 3 kk ajalta. Museoviraston palvelukykyä ja laadun kehittymistä arvioidaan tulossopimuskauden aikana laadullisella mittarilla yhteisen palvelukonseptin aikaansaamisen ja toimivuuden osalta. 8

10 luodaan 2012 arvioidaan 2013 kehitetään 33 Yhteinen palvelukonsepti x x x 4.4. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Koulutustilaisuuksiin osallistuminen 2,6 2,9 2,9 2,9 (työpäivää / htv) 35 Kokonaishenkilötyövuosien määrä Työtyytyväisyysindeksi 3,22 3,4 3,4 3,4 37 Käynnit* Museoviraston intranetissä *Käyntejä mitataan sivulatausten määrän (onnistuneita sivujen pyyntöjä) perusteella. 5. Voimavarat (vuonna 2011) Museoviraston toimintamenojen kehitys tulosalueittain vuosina ( ) 2007 (tot.) 2008 (tot.) 2009 (tot.) 2010 (budj.) 2011 (budj.) PÄÄJOHTAJA ESIKUNTATOIMINNOT KULTTUURIYMPÄRISTÖ MUSEOT JA NÄYTTELYT MUSEOTOIMEN KEHITTÄMINEN HALLINTO KIRJASTO KUVA-ARKISTO MUSEOVIRASTO YHTEENSÄ Henkilötyövuodet (vakituiset)

11 6. Voimassaolo ja seuranta (raportointi) Tämä sopimus on voimassa vuoden 2013 loppuun. Sopimuksen edellytyksenä on, ettei se ole ristiriidassa eduskunnan ja valtioneuvoston päätösten kanssa. Tämän tulossopimuksen toteutumista käsitellään keväällä 2012 ja 2013 pidettävissä opetus ja kulttuuriministeriö ja Museoviraston yhteisissä seurantakokouksissa. Helsingissä 17. päivänä joulukuuta 2010 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ MUSEOVIRASTO Riitta Kaivosoja Juhani Kostet Ylijohtaja Pääjohtaja Päivi Salonen Helena Edgren Kulttuuriasiainneuvos Ylijohtaja 10