Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Suvi Laru Perheverkko laillistettu psykologi 14.3.2014 1
Tällä nettiluennolla on tarkoitus keskittyä pohtimaan naisesta äidiksi ja miehestä isäksi siirtymistä ja sen mukanaan tuomia vaiheita Pohdimme myös raskausajan vanhempien mielikuvia vauvasta ja siihen mahdollisesti liittyviä haasteita
Vanhemmuus Miehellä ja naisella erilainen kokemus mutta: Nykytutkimusten mukaan tietoisuus lapsesta ja tulevasta vanhemmuudesta syntyy sekä äidillä että isällä varhain, heti raskauden varmistumisen jälkeen
Toisaalta: Äitiys näkyy ja tuntuu naisessa jo raskauden alkuaikana Mies saattaa tuntea isyyden konkreettisesti vasta lapsen synnyttyä
Mitä on vanhemmuus raskausaikana? - ajatuksia, toiveita ja mielikuvia tulevasta vauvasta ja itsestä vanhempana - tekoja ja valintoja sekä miehellä että naisella Molemmilla oikeus ja velvollisuus olla läsnä lapsen elämässä ja arjessa, jo raskausaikana
Äitiys Tuleva äiti muodostaa raskauden edetessä yleensä voimistuvan, eri vaiheiden kautta etenevän tunnesuhteen vauvaan Fysiologia ja hormonitoiminta vaikuttavat
Isyys Isän siirtymävaihe vanhemmuuteen sijoittuu myös raskausaikaan à testosteronitaso alenee ennen lapsen syntymää ja psyykkinen kuormitus raskauden aikana Voimistuvaa kiintymystä kohtuvauvaa kohtaan eri vaiheiden kautta Isän odotusajan mielikuvien kehittyminen on erilaista kuin naisella, keholliset elementit puuttuvat
Vaihemalli vanhemmuuteen siirtymisessä (Punamäki, 2011)
Naisesta äidiksi: neljä biologispsykososiaalista vaihetta 1. Heilahdus- ja häiriövaihe: 0-12.raskausviikko - Hormonituotanto muuttuu - Tietoisuus kehon uusista tuntemuksista - Ajatukset ja huolet ruumiillisissa tuntemuksissa, ei kohtuvauvassa omana yksilönä - Tunteet, mielialat vaihtelevat - Pelko lapsen menettämisestä voi aktivoitua - Omaan lapsuuteen, vanhempiin ja aikaisempiin kiintymyssuhteisiin liittyvät muistot aktivoituvat
2. Sovittautumisvaihe: 12.-20. raskausviikko - Tärkeysjärjestys asioissa alkaa muuttua - Tutustutaan tulevaan vauvaan sydänäänten kuuntelun ja ultraäänikuvien kautta - Vauvan kasvu voimakasta erityisesti raskauden 3. ja 4. kuukaudella - Hankitaan tietoa raskaudesta ja synnytyksestä, jaetaan kokemuksia
3. Keskittymisvaihe : 20.-32.raskausviikko - Kohtuvauvan liikkeet aletaan tuntea, vauvasta tulee kokemuksena erillinen yksilö - Vauvalle puhutaan ääneen ja mielessä - Kehollisten tuntemusten kautta tutustutaan vauvan tapaan liikkua, havaitaan vauvan uni-valverytmi - Naiset kokevat voivansa yleensä hyvin tänä jaksona
4. Ennakointi- ja valmistautumisvaihe: 32. raskausviikosta syntymään - Naisen keho alkaa valmistautua synnytykseen - Äiti irrottautuu psyykkisesti lapsesta, alkaa suuntautua synnytykseen - Synnytykseen liittyy kahdenlaisia tunteita: levottomuus, toisaalta toive saada oma keho takaisin - Pelot voivat voimistua
Miehestä isäksi Miehen odotuksen vaiheet määräytyvät puolison raskauden etenemisen ja näkyvyyden mukaan 1. Entisestä erottautumisen vaihe/ tiedostusvaihe: - Kesto muutamasta tunnista viikkoihin - Tunteiden kirjo alussa voimakasta, riemusta järkytykseen - Alun voimakkaiden tunteiden jälkeen miehen kiinnostus raskautta kohtaan ei lisäänny, kuten yleensä odottavilla äideillä
2. Pysähtymisvaihe:12.-25.raskausviikot - Fyysisesti raskaus näkyvää, mikä tuo asian konkreettisesti esille arjessa - Varhaiset mielikuvat omista vanhemmista ja lapsuudesta aktivoituvat: à myönteiset muistot voivat lisätä eläytymistä ja suuntautumista isyyteen à kielteiset muistot voivat johtaa etääntymiseen perheestä
3. Keskittymis- ja paneutumisvaihe: noin 25.-30. raskausviikosta vauvan syntymään - Mies osallistuu vauvan tulemisen valmisteluihin puolison kanssa - Kiinnostus isyyttä kohtaan kasvaa - Kiintymyssuhde tulevaan vauvaan muodostuu tärkeäksi - Isyyteen siirtyminen voi näkyä ajankäytön, toveripiirin ja harrastusten muutoksina
Mies: uusi koti? työuran tavoitteissa ei esiinny muutosta Nainen: lapsen terveys ja turvallisuus oleelliset, työuran toiveet kenties häivenevät
Isyyden muutos Isien osallisuudessa vanhemmuuteensa on havaittu kahdenlaista tapaa: isyyden vahvistuminen ja oheneminen Vahvistunut isyys - isät osallistuvat odotukseen ja vauvan hoitoon - isät luovat tunnesuhteen vauvaan ja - kantavat kokonaisvaltaista vastuuta lapsen kasvusta ja kehityksestä Ohentunut isyys - miehellä vaikeus aikuistua ja löytää omia tapoja olla lapsen kanssa - isä fyysisesti läsnä, psyykkisesti etäinen
Tuki Puolison tuki synnytyksessä: - vähentää äidin pelkoja - parantaa vauvavaiheen parisuhdetta - parantaa varhaista vuorovaikutusta vauvan kanssa. Tuki puolisolle: - positiivinen vaikutus äidin imetyskokemukseen ja imetyksen kestoon - ehkäisee äidin synnytyksen jälkeistä masennusta
Kiintymyssuhde vauvaan Lapseen tutustuminen tärkeä osa sikiöaikaista kiintymyssuhdetta sekä äideillä että isillä: - Puolisot tutustuvat vauvaan koskettamalla vauvaa äidin vatsan päältä ja kuunnellen liikkeitä - Äidit tunnistavat sikiön liikkeiden perusteella vauvan mielialoja, hyvinvointia - Mielikuvilla vauvasta luodaan tunnesuhde vauvaan
Raskausajan mielikuvat Mielikuvat: kohtuvauvasta, syntyvästä vauvasta, itsestä ja puolisosta vanhempana Kohtuvauvaa koskevat mielikuvat rakentuvat kehitysprosessissa, jonka lähtökohtana aikaisemmat mielikuvat omasta itsestä ja puolisosta sekä vauvaa koskevat havainnot vauvan liikkeistä ja ultraäänikuvista Mielikuvat ja pohdinnat omasta samaa sukupuolta olevasta vanhemmasta aktivoituvat à Minkälaista huolenpitoa itse olen saanut, kun olen ollut vauva?
Mielikuvat vauvasta Kokemuksillamme vaikutus mielikuviin vauvasta: - vauvan olemassaolosta - vauvan fyysisestä läsnäolosta kohdussa - vauvan käyttäytymisestä - vuorovaikutuskyvyistä 14.3.2014
Haasteita Mielikuvien ja todellisuuden välinen vahva ristiriita: - Mielikuvien ailahtelevuus - Vaikeus sisäistää sekä negatiivisia että positiivisia asioita omiin mielikuviin
Raskausajan mielikuvien pysyvyys Lasta ja vanhemmuutta koskevat mielikuvat suhteellisen pysyviä raskausajasta synnytyksen jälkeiseen aikaan Mielikuvat ennustavat osaltaan vanhemman ja lapsen välistä suhdetta
Puolisoa koskevat mielikuvat saattavat muuttua à äidit saattavat pettyä raskausajan odotuksissa, mitkä liittyvät isän ja lapsen suhteeseen tai tasapuoliseen työnjakoon vauvan syntymän jälkeen
Kolmenkeskeinen vuorovaikutus
Kun vauva syntyy, kahden aikuisen välinen liitto muuttuu kolmenkeskiseksi vuorovaikutukseksi Vanhemman kyky pohtia etukäteen kolmenkeskistä suhdetta lapsen, puolison ja itsen välillä, voi auttaa perheeksi muotoutumisessa
Raskausajan mielikuviin vaikuttavia tekijöitä Parisuhteen laatu - Äideillä ja isillä erilainen kokemus raskauden aikana ja syntymän jälkeen à Parisuhdetyytyväisyys raskauden aikana ennustaa äitien kiintymystä kohtuvauvaan à Vauvan syntymän jälkeinen parisuhdetyytyväisyys merkityksellinen isän ja vauvan väliselle suhteelle
Oma tausta Äidin parisuhdetyytyväisyys lisää raskausajan kiintymystä vauvaan, jos suhde omiin vanhempiin on huono Isän parisuhdetyytyväisyys lisää raskausajan kiintymystä vauvaan, jos suhde omiin vanhempiin on hyvä
Sisaruksen odotus - Ison sisaruksen merkitys ja omat kokemukset - Vanhemman aikaisemmat raskaus- ja vauva-aikojen kokemukset aktivoituvat - Omat kokemukset ja mielikuvat sisarussuhteista aktivoituvat
Haasteelliset tilanteet Vanhemman mielenterveys- ja sosiaaliset ongelmat - Raskausajan ahdistusoireet ja kliinisesti diagnosoitu masennus ennustavat äidin vähäisempää kiintymystä kohtuvauvaan, isillä ko. yhteyttä ei esiinny à Vaikeuksia lisäävät idealisoituneet mielikuvat tulevasta lapsesta ja omasta äitiydestä sekä muut stressitekijät - Molempien vanhempien masennus ja parisuhdetyytymättömyys ennustavat ei-tasapainoisia mielikuvia kohtuvauvasta
Parisuhdeväkivaltakokemukset - ei-tasapainoiset kiintymyssuhdemielikuvat kohtuvauvasta Riskiraskaus - Tunnesuhteen luominen kohtuvauvaan voi vaikeutua Menetystaustaiset raskaudet - Keskenmenon kokeneilla äideillä havaittu tunnesuhteen luomisessa vauvaan hitautta, loppuraskaudessa suhteen laatu samanlainen kuin muilla äideillä à aikaisemmin saatu psyykkinen tuki auttaa
Yhteenveto Vanhemmuus on prosessi, johon aletaan kasvaa vaiheittain raskauden aikana, niin äidit kuin isätkin Roolimuutos vanhemmuuteen siirtymisessä tapahtuu hitaasti sekä naisella että miehellä Oleellista, että ei yli-idealisoida vauvaa ja itseä vanhempana vaan mielikuviin voi sisältyä keskenään ristiriitaisiakin mielikuvia ja tunteita liittyen raskauteen, vauvaan ja tulevaan vanhemmuuteen Mielikuvien epävakaus ja erityisesti negatiivinen muutos raskausajalta synnytyksen jälkeiseen aikaan voi altistaa varhaisen vuorovaikutuksen ongelmiin
Lähteet Bouchard. G. (2011). The role of psychosocial variables in prenatal attachment: An examination of moderational effects. Journal of Reproductive and Infant Psychology, 29, 197-207. Broden, M. (2008) Raskausajan mahdollisuudet. Therapeia-säätiö. Gummerus kirjapaino Oy. Erel, o. & Burman, B. (1995) Interrelatedness of marital relations and parent-child ralations: A meta-analytic review. Psychological Bulletin, 118, 108-132.OK Flykt, M. & Ahlqvist-Björkroth, S. (2013). Raskausajan mielikuvat vanhemmuuden ja lapsen kehityksen ennustajina. Psykologia 5-6/2013, 338-355. Flykt, M., Lindblom, J. Punamäki R.-L., Poikkeus ym.s (2009). Prenatal expectations in transition to parenthood: Former infertility and family dynamic considerations. journal of Family Psychology, 23, 779-128. Korja, R., Latva, R. & Lehtonen, L. (2012) The effects of preterm birth on mother-infant interaction and attachment during yhe infant s first two years. Acta Obstet Gynecol Scand, 91, 164-173. Korja R., Savonlahti, E. Haataja, L., Lapinleimu, H., Manninen, H. & Piha, J. (2009) Attachment representations in mothers of preterm infants. infant Behavior and development., 32, 305-311. Niemelä, P., Siltala, P., Tamminen, T. (2003). Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. Helsinki: WSOY. Paavilainen, R. (2003) Turvallisuutta ja varmuutta lapsen odotukseen. Tampereen yliopiston hoitotieteen laitos. Pajulo, M., Helenius, H., & Mayers, L. (2006). Prenatal views of baby and parenthood: association with sociodemographic and pregnancy factors. Infant mental Health journal, 27, 229-250. Punamäki, R.-L. (2011). Vanhemmuuteen siirtyminen: raskausajan ja ensimmäisen vuoden kiintymyssuhteet. Teoksessa: Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Sinkkonen, J. & Kalland, M. (toim.). Helsinki: WSOY. Ramchandani P., Stein A., Evans J. & O Connor, T.G. (2005). Paternal depression in the postnatal period and child development: a prospective population study. Lancet. Repokari, L., Punamäki R.-L., Unkila-Kallio, L., Vilska, Poikkeus, P., Sinkkonen J., Almqvist, F., Tiitinen, A. &Tulppala, M. (2007). Infertility treatment and marital relationship: a 1-year prospective study among successfully treated ART couples and their controls. Human Reproduction 22, 1481-1491. Sarkkinen, M. (2010) Fenomenologis-hermeneuttinen tapaustutkimus uudelleensynnyttäjän masennuskokemuksesta. Psykologian ammatillinen lisensiaattitutkimus. Turun yliopisto. Sinkkonen, J. (2011) Lapsen ja isän varhainen suhde. Teoksessa: Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Sinkkonen, J. & Kalland, M. (toim.). Helsinki: WSOY. 14.3.2014 33
Kiitos! Suvi Laru Väestöliitto, Perheverkko suvi.laru@vaestoliitto.fi 14.3.2014 34