Älä itke, äitiä hävettää Psykologinen kontrolli kasvatuksessa Kaisa Aunola Jyväskylän yliopisto
Psykologinen kontrolli?
Älä itke äitiä hävettää! Ymmärrätkö ollenkaan, miten paljon joudun kärsimään sinun takiasi? Sinusta ei sitten ole mihinkään. Sinun takiasi olen raatanut ja uhrautunut Et sinä voi noin ajatella! Katsoisit mallia naapurin Matista hän ei ikinä kiukuttele. Lopeta tuo kiukkuaminen ihmiset luulevat että en osaa kasvattaa lastani.??? Will I Ever Be Good Enough???? Älä selitä! Kyllä minä tiedän mitä sinä ajattelit. Et sinä voi tuosta loukkaantua. Sinun tulisi arvostaa sitä kuinka hyvin sinun asiasi ovat. En ota sinua syliini ennen kuin rauhoitut! Voi kun olisit niin kuin veljesi. Aina sinua saa hävetä! Sinulla ei ole mitään syytä näyttää nyrpeää naamaa. Toisin oli silloin kun minä olin nuori Jos sinä olet tuota mieltä, niin turha kuvitella että haluan olla täällä kanssasi. Mitä sinä itket ei tuo sattunut. Et sinä edes tiedä miltä oikea kipu tuntuu. Siskosi hoitaisi tämän asian kyllä paremmin.
Ei saa lyödä Tiinaa. Tiinaan sattuu ja Tiinalle tulee paha mieli. Ei saa lyödä Tiinaa. Äitiä hävettää / Äidille tulee paha mieli. Mitä huonosta käytöksestä seuraa? Lapsi oppii ettei saa lyödä. Samalla hän oppii, miksi ei saa lyödä.
Brian Barber (1996): Psykologinen kontrolli on vanhemman toimintaa, joka on tunkeilevaa ja manipuloi lapsen ajatuksia ja tunteita käyttäen lapsen kiintymyssuhdetta vanhempaan hyväksi.
KASVATUSTYYLIT (Baumrind, 1989; Maccoby & Martin, 1983) Lämpimyys Salliva Auktoritatiivinen - lapsikeskeisyys - lapsikeskeisyys - emotionaalinen lämpö - emotionaalinen lämpö - rajattomuus - selkeät rajat ja valvonta - sitoutuneisuus lämpöä mutta ei rajoja lämpöä ja rajoja Kontrolloivuus Laiminlyövä Autoritaarinen - rajattomuus - rajoittava kontrolli - välinpitämättömyys - aikuiskeskeisyys - sitoutumattomuus - emotionaalinen viileys ei lämpöä eikä rajoja rajoja mutta ei lämpöä
Baumrind (1966, s.903): There may be good reasons for parents concerned with their children s freedom to use direct methods of influence which include cognitive appeal and power, rather than indirect methods such as nurturance withdrawal or guilt induction. (ks. myös Schaeffer, 1965 => Control by guilt ) Myöhemmin Baumrind kuvasi manipuloinnin kontrollointimenetelmänä nimenomaan sallivien vanhempien ominaisuudeksi.
Psykologinen vs. behavioraalinen kontrolli Behavioraalinen kontrolli * ero kontrolliyritysten kohdentamisessa? (Barber, 1996) pyrkimys lapsen toiminnan / käyttäytymisen säätelyyn taustalla vanhemman aktiivinen pyrkimys sosiaalistaa lastaan esim. toiminnan valvonta, rajojen asettaminen Psykologinen kontrolli pyrkimys lapsen psykologisen todellisuuden kontrollointiin taustalla vanhemman tarve suojella omaa asemaansa ja psykologista valtaa lapsi-vanhempi suhteessa esim. syyllistäminen, rakkauden epääminen, manipulointi, mitätöinti
Psykologisen kontrollin muotoja esim. Syyllistäminen (guilt-induction) lapsen painostaminen tottelevaisuuteen lapsen syyllisyyden tunteisiin vetoamalla; ahdistuksen tunteen herättäminen tottelevaisuuden ja vanhempien ajatusten mukaisen toiminnan lisäämiseksi Ehdollinen hyväksyntä (contingent love / love withdrawal) vanhempien huomion, huolenpidon ja kiinnostuksen riippuvuus siitä, missä määrin lapsi noudattaa vanhempiensa toiveita Yksilön persoonaan kohdistuva kritiikki ja vertailu (excessive criticism; personal attack) lapsen painostaminen tietynlaiseen käyttäytymiseen vertaamalla häntä muihin; suuttumuksen kohdistaminen lapsen persoonaan ja sisäiseen maailmaan lapsen käytöksen sijaan Lapsen näkökulman huomiotta jättäminen tai mitätöinti (invalidating feelings, constraint of expression) lapsen spontaanien ajatusten ja tunteiden ilmaisun rajoittaminen ja mitätöinti
Yhteistä näille psykologisen kontrollin eri muodoille on lapsen psykologiseen kokemukseen - ja tätä kautta minäkuvaan ja identiteettiin puuttuminen: Psykologista kontrollia käyttävä vanhempi kohdistaa lapseensa sosiaalisen paineen ajatella ja tuntea vanhemman toivomalla tavalla Ts. vanhempi ei ole vastaanottavainen lapsen emotionaalisille ja psykologisille itsemääräytyvyyden tarpeille Toiminnan ohjaajaksi pelko vanhemman hyväksynnän menettämisestä ja/tai pyrkimys lunastaa vanhemman hyväksyntä Barber & Xia, 2013
Mitä siitä seuraa?
Tutkimuksissa havaittu: Vanhemman psykologinen kontrolli yhteydessä lapsen - heikkoon itsetuntoon - lisääntyneeseen masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen, häpeän ja syyllisyyden tunteisiin, jne. - sosiaaliseen vetäytymiseen - käytösongelmiin - heikkoon koulusuoriutumiseen - identiteetin kehityksen ongelmiin Yhteys löydetty lapsen iästä, sukupuolesta, kulttuurista ja mittaustavasta riippumatta (ks. Katsaus, Barber, 1996; Barber ym., 2005; Soenens & Vansteenkiste, 2010) Uusimpien tutkimusten mukaan lapset, joiden vanhemmat käyttävät paljon psykologista kontrollia, käyttävät kaverisuhteissaan myös itse psykologista kontrollia (Nelson ym., 2013)
Joitakin viitteitä myös on, että psykologisen kontrollin kielteiset seuraukset korostuvat psykologisesti kontrolloivan vanhemmuuden yhdistyessä lämpimään ja positiivisia tunteita osoittavaan vanhemmuuteen (Aunola & Nurmi, 2004, 2005; Barber, Stolz, & Olsen, 2005; Kanat- Maymon & Assor, 2009; Wouters ym., 2013)
JEPS-tutkimus (Nurmi & Aunola, 1999-2009; N = n. 207) Osoitan lapselleni usein, että rakastan häntä. Osoitan lapselleni tunteitani halaamalla ja pitämällä häntä sylissäni. (1) lämpimyys (2) behavioraalinen kontrolli ( rajat ) Perheessämme on selkeät säännöt. Kun olen suuttunut lapselleni, näytän sen myös. (3) psykologinen kontrolli ( syyllistäminen ) Lapseni tulee tietää, miten paljon uhraudun hänen vuokseen. Annan lapseni nähdä kuinka pettynyt ja häpeissäni olen, jos hän käyttäytyy huonosti.
Masennustyyppinen oirehdinta Aunola, K., & Nurmi, J.-E. (2005). The role of parenting styles in children's problem behavior. Child Development, 76, 1144-1159. 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4! paljon lämpöä, paljon syyllistämistä vähän lämpöä, vähän syyllistämistä paljon lämpöä, vähän syyllistämistä vähän lämpöä, paljon syyllistämistä 0,2 0 eskarisyksy eppusyksy eskarikevät eppukevät toppusyksy toppukevät Vastaava tulos löydettiin myös ennustettaessa käytösongelmien kehitystä ensimmäisten kouluvuosien aikana.
Matematiikan taito 70 65 60! 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 Paljon lämpöä / vähän syyllistämistä Paljon lämpöä / paljon syyllistämistä Vähän lämpöä / vähän syyllistämistä Vähän lämpöä / paljon syyllistämistä 5 syksy kevät syksy kevät syksy kevät Esiopetus 1. luokka 2. luokka Aunola, K., & Nurmi, J. -E. (2004). Maternal affection moderates the impact of psychological control on a child's mathematical performance. Developmental Psychology, 40, 965-978.
Esikouluvuosi 1. luokka Syksy Kevät Syksy Kevät.09.25.09.25.09.25.09.25 Ts5_1 Ts10_1 Ts5_2 Ts10_2 Ts5_3 Ts10_3 Ts5_4 Ts10_4.95.86.95.86.95.86.95.86.15 ns Ahdistuneisuus Ahdistuneisuus.12 ns Ahdistuneisuus.33*** Ahdistuneisuus Psykologinen kontrolli (A).23***.24** Lämpimyys (B) A X B Psykologinen kontrolli yhdessä lämpimyyden kanssa selitti myös lasten ahdistuneisuutta. Tytöillä syyllistävän kasvatuksen vaikutus matematiikan taitoihin välittyi täysin ahdistuneisuuden kautta.
Äidin ristiriitainen kasvatustapa, jota luonnehti yhtäältä myönteisten tunteiden osoitus, toisaalta lasta syyllistävä asennoituminen, ennusti lapsen vaikeuksia matematiikan oppimisessa, masennustyyppistä oirehdintaa koululuokassa, tutkimustilanteissa näkyvää ahdistuneisuutta ja ongelmia kaverisuhteissa. Äidin selkeä rajojen asettaminen (behavioraalinen kontrolli) ehkäisi ulkoista ongelmakäyttäytymistä mutta vain mikäli äiti ei samanaikaisesti ollut kasvatuksessaan lasta syyllistävä.
Mekanismeja? Kontrollin muoto, jossa lämpimyys ja syyllistäminen yhdistyvät, ylläpitää lapsen psykologista riippuvuutta vanhemmastaan ja tämän hyväksynnästä Kaksoisviesti vanhemman hyväksynnästä Affektiivisessa ja lämpimässä ilmapiirissä lapsi avoimempi / herkempi vanhemman viesteille (Darling & Steinberg,1993)
Miksi vanhemmat käyttävät psykologista kontrollia?
Tutkimuksissa havaittu, että psykologisen kontrollin käytölle altistavia tekijöitä ovat Masentuneisuus ja uupumus (Cummings & Davies, 1999; Cummings ym., 2005; Laukkanen ym., 2014; Aunola ym., painossa) Heikko itsetunto (Laukkanen, Ojansuu ym., 2014) Perfektionismi (Soenens ym., 2005, 2010) Herkkyys loukkaantua helposti ja tuomitseva asennoituminen lapsen kielteisiin tunteisiin (Walling, Mills, & Freeman, 2007) Lapsen haastava temperamentti (Laukkanen ym., 2014) => Vanhempi, joka kokee syystä tai toisesta itsensä voimattomaksi ja/tai keinottomaksi lapsen haastavan käyttäytymisen edessä riskissä käyttää psykologista kontrollia?
Tutkimuksissa havaittu, että masentuneet vanhemmat näkevät lapsensa muita negatiivisemmassa valossa (Cummings & Davies, 1994) ja kokevat, ettei heillä ole keinoja ja/tai resursseja käsitellä lapsen negatiivista käyttäytymistä (Dix, 1991) psykologiseen kontrolliin turvautuminen?
Aunola, K., Ruusunen, A.-K., Viljaranta, J., & Nurmi, J.-E. (painossa). Parental affection and psychological control as mediators between parents depressive symptoms and child distress. Journal of Family Issues. Äidin masentuneisuuden yhteys lapsen oireiluun: r =.52, p <.001 Selitysosuus 28% Isän masentuneisuuden yhteys lapsen oireiluun: r =.22, p <.01 Selitysosuus 5%
.23** tytöt Äidin masentuneisuus Psykologinen kontrolli R 2 =.05 Lapsen ahdistuneisuus R 2 =.58 Äidin arvio Isän arvio Lämpimyys R 2 =.08 Opettajan arvio Äidin masentuneisuuden ja vanhemmuuden yhteys lapsen ahdistuneisuuteen. (***p <.001, ** p <.01, * p <.05) Aunola, K., Ruusunen, A.-K., Viljaranta, J., & Nurmi, J.-E. (painossa). Parental affection and psychological control as mediators between parents depressive symptoms and child distress. Journal of Family Issues.
Isän arvio Isän masentuneisuus Psykologinen kontrolli R 2 =.05 Lapsen ahdistuneisuus R 2 =.58 Äidin arvio Opettajan arvio Lämpimyys Isän masentuneisuuden ja kasvatustyylien yhteys lapsen ahdistuneisuuteen. (***p <.001, ** p <.01, * p <.05) Aunola, K., Ruusunen, A.-K., Viljaranta, J., & Nurmi, J.-E. (painossa). Parental affection and psychological control as mediators between parents depressive symptoms and child distress. Journal of Family Issues.
Mitä enemmän äidit ja isät raportoivat masennustyyppistä oirehdintaa, sitä enemmän myös lapsilla esiintyi koulussa ja kotona vastaavia oireita. Vanhempien masentuneisuuden yhteys lasten oirehdintaan välittyi erityisesti vanhempien arjessa käyttämän psykologisen kontrollin kautta: - mitä masentuneempi vanhempi, sitä enemmän hän käytti kasvatuksessaan psykologista kontrollia ja sitä enemmän myös lapsi oirehti (näkyen negatiivisina tunteina)
Myös lapsen ominaisuudet vaikuttavat. Esim. Laukkanen, Ojansuu ym. (2014): Laukkanen, J., Ojansuu, U., Tolvanen, A., Alatupa, S., & Aunola, K. (2014). Child s difficult temperament and mothers parenting styles. Journal of Child and Family Studies, 23(2), 312-323.
Toiset vanhemmat käyttävät enemmän psykologista kontrollia kuin toiset. Mutta käyttävätkö vanhemmat psykologista kontrollia joka päivä yhtä paljon vai onko tässä vaihtelua päivästä tai tilanteesta toiseen?
VALO-tutkimus (Aunola, Viljaranta, & Nurmi; N = 166 ensimmäisen luokan oppilasta opettajineen ja vanhempineen) 1. kohortti 2006 2006 2007 2. kohortti 2007 2007 2008 3. kohortti 2008 2008 2009 syyskuu syyskuu huhtikuu 1. Päivittäinen vuorovaikutus (viikon periodi) - vanhemmat (7 pv) xxxxxxx xxxxxxx - opettajat (5 pv) xxxxx xxxxx 2. Lasten tutkimus X X 3. Taustatietojen keruu X (mm. vanhempien / opettajien koulutustausta, kasvatustavoitteet, lapsen temperamentti ja kognitiiviset valmiudet)
Tulokset Yksilöiden välisen vaihtelun osuus kokonaisvaihtelusta (ICC; intraclass correlation): Missä määrin psykologinen kontrolli vaihtelee yksilöstä toiseen ja missä määrin taas pikemminkin päivästä toiseen? ICC Psykologinen kontrolli / äidit Psykologinen kontrolli / isät Lämpimyys / äidit Lämpimyys / isät.42.43.58.56 Psykologisessa kontrollissa enemmän yksilön sisäistä (päivien välistä) kuin yksilöiden välistä vaihtelua. Lämpimyydessä enemmän yksilöiden välistä kuin yksilön sisäistä vaihtelua.
Esimerkki vanhemmuuden laadun päivittäisestä vaihtelusta: 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Mon Tue Wed Thu Fri Sat Sun Äidin lämpimyys keskimäärin (yli päivien) Psych. Psykologinen Control kontrolli / (Äiti nro 1) Mother 1 affection Lämpimyys / Mother (Äiti nro 1 1) Äidin käyttämä psykologinen kontrolli keskimäärin (yli päivien)
Miksi toisina päivinä käytetään enemmän psykologista kontrollia kuin toisina? => HUOM! TÄHÄN LIITTYVÄT DIAT POISTETTU, KOSKA TUTKIMUSTA EI OLE VIELÄ JULKAISTU.
Mitä siitä arkeen seuraa?
Päivittäinen dynamiikka vanhemmuuden laadun ja lapsen negatiivisten tunteiden välillä? YKSILÖN SISÄINEN VAIHTELU (päivien välinen) t-1 t Lapsen negatiiviset tunteet Lapsen negatiiviset tunteet Psykologinen kontrolli/ Lämpimyys Psykologinen kontrolli/ Lämpimyys YKSILÖIDEN VÄLINEN VAIHTELU Lapsen negatiiviset tunteet Psykologinen kontrolli/ Lämpimyys Aunola, K., Tolvanen, A., Viljaranta, J., & Nurmi, J.-E. (2013). Psychological control in daily parent child interactions increases children s negative emotions. Journal of Family Psychology, 27(3), 453-462
Aunola, K., Tolvanen, A., Viljaranta, J., & Nurmi, J.-E. (2013). Psychological control in daily parent child interactions increases children s negative emotions. Journal of Family Psychology, 27(3), 453-462 WITHIN-PERSON LEVEL Mothers reports Fathers reports.56.55 t-1 t Child s negative emotions -.08*** -.07* Child s negative emotions.53***.59* **.06*.53.52 Mothers reports Fathers reports Psychological control.06*** Psychological control Äidit BETWEEN-PERSON LEVEL Child s negative emotions.78.70 Mothers report Fathers report.68*** Psychological control
WITHIN-PERSON LEVEL t-1 t Mothers reports Fathers reports.53.57 Childs negative emotions -.25*** -.17*** Child s negative emotions.49.53 Mothers reports Fathers reports.43***.46***.27*** Psychological control.04 Psychological control Isät BETWEEN-PERSON LEVEL Child s negative emotions.76.77 Mothers reports Fathers reports.77*** Psychological control
Vaikuttaako psykologinen kontrolli kaikkiin samalla tavoin?
Vanhempien käyttämä psykologinen kontrolli vaikuttaa tutkimusten mukaan yhtälailla kielteisesti tyttöihin ja poikiin Koulukontekstissa saatu viitteitä siitä, että tytöt olisivat poikia alttiimpia opettajan käyttämän psykologisen kontrollin kielteisille vaikutuksille (Viljaranta, Aunola, Mullola, Hirvonen, Pakarinen, & Nurmi, under revision) Temperamentin merkitys?
Zarra-Nezhad, M., Kiuru, N., Aunola, K., Zarra-Nezhad, M., Ahonen, T., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., & Nurmi, J.-E. (in press). Social withdrawal in children moderates the association between parenting styles and the children s own socio-emotional development. Journal of Child Psychology and Psychiatry.
Take Home Message...
Terve itsetietoisuus ja itseilmaisu vaativat kehittyäkseen paitsi läheisen suhteen vanhempaan myös kokemuksen siitä, että on vapaa ilmaisemaan itseään, ajatuksiaan ja tunteitaan ilman hylätyksi ja torjutuksi tulemisen pelkoa. (B. Barber)
Vain vanhempi, joka itse voi hyvin, kykenee tarjoamaan lapselleen emotionaalisesti lämpimän ja tukevan kasvuympäristön. Mietittäessä keinoja lasten kehityksen tukemiseksi mietittävä keinoja vanhempien hyvinvoinnin tukemiseksi
Kiitos!