Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/terveysvalvonta

1 22.7.2013 Itä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue AUDITOINTIRAPORTTI Dnro ISAVI/2013/05.14.08/2012 Auditoitu viranomainen Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/terveysvalvonta Osoite Pihlajavedentie 8, 57170 Savonlinna (käyntiosoite)/ PL 111, 57101 Savonlinna Auditoinnilla läsnä olleet auditoitavan viranomaisen edustajat Auditoiva aluehallintovirasto Ympäristöterveydenhuoltojaoston puheenjohtaja Matti Korhonen (17.10) Ympäristöterveydenhuoltojaoston varapuheenjohtaja Eija Stenberg (17.10) Terveysvalvonnan johtaja Sampsa Kinnunen (14.6, 19.6, 2.10 ja 17.10) Terveystarkastajat Esa Juuti (14.6, 2.10 ja 17.10), Pertti Kervinen (17.10), Kirsi Linnala (17.10), Hanne Partanen (17.10), Mervi Silvennoinen (19.6 ja 17.10) ja Elisa Toropainen (17.10) Valvontaeläinlääkäri Auli Koponen (14.6) Itä-Suomen aluehallintovirasto Auditoijat Auditointikäynnillä läsnä olleet muut viranomaisten edustajat Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anneli Liljeroos Läänineläinlääkäri Riitta Mustonen Ylitarkastaja Emilia Savolainen, Evira 19.6.2012 Auditointipäivämäärät Kohdevalvonnan auditoinnit: 14.6.2012 (kala-alan laitos), 19.6.2012 (kalakukkoleipomo) ja 2.10.2012 (lihavalmistelaitos) Yleisauditointi 17.10.2012

2 Kunnallisen elintarvikevalvonnan auditointi perustuu elintarvikelaissa aluehallintoviranomaisille asetettuun kunnallisen elintarvikevalvonnan ohjaus- ja arviointivelvoitteeseen ja sitä toteutetaan Eviran kanssa tehtyjen tulossopimusten mukaisesti. Auditoinnin tarkoitus on varmistaa, että kunnallinen elintarvikevalvonta täyttää viralliselle valvonnalle asetetut vaatimukset sekä ohjata kuntia. Auditoinnin sisältö Elintarvikevalvonnan auditointi suoritettiin Eviran ohjeistuksen 10018/2 mukaisesti käyden läpi kaikki aihealueet. Yleisauditointi suoritettiin tarkastelemalla asiakirjoja ja haastattelemalla valvontaa suorittavia viranhaltijoita. Arviointi suoritettiin seuraavien asiakirjojen osalta: - elintarvikevalvontasuunnitelma vuosille 2011-2014 ja sen päivitys 2012 - delegointipäätös - valvontakohteiden riskinarviointiperusteet - elintarvikevalvonnan maksutaksa ja sitä koskeva päätös - vuoden 2011 elintarvikevalvonnan toteutumaraportti (elintarvikelaki 23/2006 48 ja VN:n asetus 665/2006 8) ja sitä koskeva päätös - ELTU-lomakkeet 2011 - VASU -raportti 2011 - ruokamyrkytyksen selvitysraportti vuodelta 2011 - valvontayksikön omat toimenpide- ja menettelyohjeet - valmiussuunnitelma ympäristöterveyden erityistilanteita ja poikkeusoloja varten. Kohdevalvonnan auditointi tehtiin alueella toimivaan lihavalmistelaitokseen, kala-alan laitokseen ja kalakukkoleipomoon. Valvontaa arvioitiin seuraavien etukäteismateriaalina saatujen asiakirjojen osalta: - elintarvikehuoneistoa koskevat valvojan laatimat tarkastuskertomukset vuosilta 2009, 2010 ja 2011 - elintarvikehuoneiston hyväksymisasiakirjat - elintarvikehuoneiston HACCP-järjestelmää sekä näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmaa koskevat osiot. - Auditoinnilla tarkasteltiin erityisesti vuoden 2012 auditointien painopistealueita (Eviran ohje 10020/2), joita ovat: - valvontaviranomaisen valvontakirjanpito - viranomaisvalvonnan näytteenotto ja tutkimukset - toimijan omavalvontanäytteitä ja tutkimuksia koskevan valvonnan arviointi - toimijan HACCP järjestelmää koskevan valvonnan arviointi - pakkausmerkintöjen selvyyteen ja elintarvikkeen nimeen liittyvien vaatimusten valvonnan arviointi.

3 Kohdevalvonnan auditoinneissa valvojille annettiin etukäteen ohjeeksi, että he keskittyisivät tarkastuksessaan erityisesti auditoinnin painopistealueisiin: toimijan omavalvontanäytteet ja -tutkimukset, toimijan HACCP-järjestelmä sekä pakkausmerkintöjen selvyys ja elintarvikkeen nimeen liittyvät vaatimukset. Pakkausmerkintöjen tarkastelu jäi ajan puutteen vuoksi melko vähäiseksi eikä siinä toisaalta keskitytty systemaattisesti pelkästään merkintöjen selvyyteen ja elintarvikkeiden nimiin niin kuin oli tarkoitus. Kesken vuotta uusiksi painopistealueiksi nimettyjä lisäainevalvontaa ja kontaktimateriaalivalvontaa ei sisällytetty auditointiin. Haastattelun ja asiakirjojen tarkastelun yhteydessä tehdyt havainnot 1 Valvonnan suunnitelmallisuus (Kunnan valvontasuunnitelma) Havainnot: Valvontayksikkö on toimittanut aluehallintovirastolle ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman 2011-2014 (hyväksytty 10.12.2010, 32) 14.12.2010 sekä sen päivityksen 2012 (hyväksytty 19.12.2011, 48) 21.12..2011. Valvontasuunnitelmassa on ympäristöterveydenhuollon yhteinen osio sekä toimialakohtaiset osiot, mukaan lukien elintarvikevalvonta. Suunnitelmassa on huomioitu sekä ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma että valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma (EVO) ja käsitelty kaikkia vaadittuja osa-alueita. Elintarvikevalvonnan painopisteitä on nimetty kaikkiaan seitsemän: internet-sivujen kehittäminen, Risk Sheriff -ohjelman hyödyntäminen riskinarvioinnissa, elintarvikelainsäädännön muutoksiin varautuminen ja niistä tiedottaminen, laatukäsikirjan laajentaminen koko elintarvikevalvonnan kattavaksi, terveysvaaratilanteiden toimintaohjeen laatiminen ja valmiussuunnitelman päivittäminen ja viranomaisohjelman vaihtaminen (TerveKuu >>> Digian Tarkastaja-ohjelma). Suunnitelmassa varaudutaan osallistumaan EVO-hankkeisiin (mainittu nimeltä kolme hanketta) sekä seurantaohjelmiin mahdollisuuksien mukaan. Suunnitelmaan sisältyy myös omia valvontahankkeita, muun muassa alkutuotannon valvonnan pilottiprojekti sekä siivousvälineiden puhtautta selvittävä projekti. Suunnitelmassa on paikka paikoin kuvattu asioita yleisellä tasolla käyttäen voi sisältää, voi olla ja muita vastaavia ilmaisuja sen sijaan, että olisi kuvattu selvästi, miten juuri tässä valvontayksikössä toimitaan. Kaksi terveystarkastajaa on ollut päävastuussa suunnitelman päivittämisestä, muu henkilökunta on kommentoinut. Edellisen vuoden valvontatulokset pyritään huomioimaan suunnitelmaa laadittaessa. Valvontasuunnitelma on esitetty ympäristöterveydenhuoltojaostolle seikkaperäisesti, ja siitä on käyty myös keskustelua. Esittelijänä on toiminut terveysvalvonnan johtaja. Jatkossa on tarkoitus, että myös valvontasuunnitelmaa päivittäneet terveystarkastajat osallistuvat suunnitelman esittelyyn. Henkilöstö näkee valvontasuunnitelmassa vielä kehittämistarpeita: muun muassa tarkastussuunnitelma tullaan muokkaamaan Tarkastaja-ohjelman kanssa yhteensopivaksi ja näytteenottosuunnitelma tullaan laatimaan kokonaan uudelta pohjalta. Vahvuudet / hyvät käytännöt: Alkutuotannon valvonnan pilottiprojekti (toteutettu kesällä 2012). Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Valvontasuunnitelman tekstiä viedään siihen suuntaan, että kerrotaan selvemmin, miten juuri tässä valvontayksikössä toimitaan. Valvontasuunnitelmaa muotoillaan uudestaan seurantaohjelmien osalta ja poistetaan mahdollisuuksien mukaan.

4 Kohdevalvonta: Havainnot: Valvontasuunnitelma sisältää kohdetyyppikohtaisen tarkastussuunnitelman. Tarkastetuista kolmesta laitoksesta ainoastaan kalakukkoleipomolla on kohdekohtainen ja ajoitettu tarkastussuunnitelma, mutta senkään osalta ei ole erikseen suunniteltu, mitä milläkin tarkastuksella tullaan tarkastamaan. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: 2 Valvontakohdetiedot Havainnot: Valvontakohteita koskevat tiedot löytyvät koko henkilöstön käytössä olevasta Tarkastaja-ohjelmasta, joka on otettu käyttöön vuoden 2012 alussa (osin jo vuoden 2011 lopussa). Aiemmin valvontayksiköllä oli käytössään TerveKuu-ohjelma. Kaikkia valvontakohteita ei ole vielä saatu siirrettyä uuteen järjestelmään. Valvontakohteiden joukossa ei ole yhtään kontaktimateriaalialan toimijaa. Valvontakohteisiin liittyvät asiakirjat löytyvät sekä sähköisestä järjestelmästä (osa skannattuina) että paperiarkistosta. Kukin valvoja säilyttää omien kohteidensa mappeja omassa työhuoneessaan. Valvontakohteiden yhteystiedot pidetään ajan tasalla tarkistamalla ne aina tarkastusten yhteydessä, seuraamalla lehtimainontaa sekä yritysten kotisivuja. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Kohdevalvonta: Havainnot: Valvontakohteet on kirjattu sähköiseen tietojärjestelmään (Tarkastaja -ohjelma).

5 Kala-alan laitos on uudelleenhyväksytty 20.10.2010, 10. Uudelleenhyväksymishakemus on jätetty 23.2.2009, mutta hakemuksen käsittely on pitkittynyt useiden lisäselvitysten ja toiminnassa havaittujen puutteiden vuoksi. Ennen lopullista hyväksymistä tehtiin kaksi ehdollista hyväksymistä. Hyväksymispäätös sisältää osin sellaisia toimintoja, joita laitoksessa ei enää tehdä (äyriäisten savustus, hiillostus). Kalakukkoleipomo on hyväksytty lihan ja kalan käsittelyyn 22.3.2011, 2. Päätös vastaa toimintaa. Kalakukkoja valmistetaan vain osan aikaa vuodesta, yhteensä noin 600 kappaletta/vuosi. Leipomo on ollut toiminnassa vuodesta 2000 lähtien ja tuotevalikoimaan kuuluvat myös liha- ja kasvislörtsyt sekä uusimpina tuotteina munkit ja makeat piiraat. Lihavalmistelaitos on uudelleenhyväksytty 29.11.2007, 6 (lihavalmisteiden, jauhelihan ja raakalihavalmisteiden valmistus) ja laitokselle on annettu leikkaamohyväksyntä (uusina toimintoina karjalanpaistilihojen paloittelu sekä einesten valmistus) 12.11.2010, 12. Päätökset vastaavat laitoksen toimintaa ja Eviran laitosrekisterin tietoja muuten paitsi, että laitoksessa myös pakastetaan jauhelihaa, mistä toiminnasta ei ollut mainintaa päätöksessä. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Poikkeamat: Kala-alan laitoksen hakemuksen käsittely on ylittänyt EU:n lainsäädännössä esitetyn kuuden kuukauden maksimikäsittelyajan. 3 Elintarvikehuoneistojen omavalvonta Havainnot: Valvontayksikössä on panostettu omavalvonnan valvontaan. Vuoden 2011 lopussa lähes kaikissa valvontakohteissa oli hyväksytty omavalvontasuunnitelma. Valvontayksikössä on myös laadittu toimijoille ohjeita omavalvontasuunnitelman laatimiseksi sekä ohjeistettu toimijoita hyödyntämään myös Eviran ohjeita. Omavalvontasuunnitelmien päivitykset todetaan kirjaamalla asia tarkastuskertomukseen. Tarvittaessa omavalvontasuunnitelma pyydetään toimittamaan sähköisesti tarkastamista varten. Valvonnan apuna käytetään Eviran ohjeita, mutta vain laitosten valvonnassa on käytetty ABCD-lomakkeita. Täytettyjä ABCD-lomakkeita ei kuitenkaan ole säilytetty. Omavalvonnan osaalueita on tarkastettu myös projektiluonteisesti esimerkiksi keskittymällä puhtaanapito-ohjelmaan. Valvontasuunnitelmassa omavalvonnan valvontaa on kuvattu vain yleisellä tasolla. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: ABCD-lomakkeet säilytetään tarkastuskertomusten tavoin. Valvontasuunnitelmassa kuvataan tarkemmin, miten omavalvonnan valvontaa käytännössä toteutetaan.

6 Kohdevalvonta: Havainnot: Auditoinnin yhteydessä tarkastettujen kolmen laitoksen omavalvontaa oli valvottu muttei riittävän tehokkaasti. Etenkin jälkivalvonta oli hoidettu huonosti. Tähän olivat osin syynä henkilöstövaihdokset ja niihin liittyvät pitkät ajanjaksot, jolloin kala- ja liha-alan laitosten valvontaa ei oltu vastuutettu selvästi kenellekään viranhaltijalle. Kalakukkoleipomolla ei ollut edelleenkään hyväksymiskelpoista omavalvontasuunnitelmaa ja lihavalmistelaitoksella oli merkittäviä puutteita sekä omavalvontasuunnitelman sisällössä että sen toteuttamisessa. Kalalaitoksen omavalvontasuunnitelmakaan ei ollut täysin vaatimusten mukainen ja myös kriittisen hallintapisteen kirjauksissa oli puutteita. Kala-alan laitoksen omavalvontasuunnitelma on hyväksytty laitoksen hyväksymisen yhteydessä (20.10.2010). Vuonna 2011 perustarkastuksen yhteydessä valvoja oli todennut käytössä olleen saman suunnitelmaversion ja todennut sen vaatimusten mukaiseksi. Seuratun tarkastuksen yhteydessä nähty suunnitelma ei kuitenkaan täysin vastannut säädösten vaatimuksia etenkään HACCP-järjestelmän sekä näytteenoton ja tutkimusten osalta. Valvoja kehotti tarkastuskertomuksessa korjaamaan omavalvonnan puutteet kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa. Kalakukkoleipomolla ei ole asianmukaista omavalvontasuunnitelmaa. Hyväksymishakemuksen yhteydessä oli esitetty hyvin alkeellinen yhden sivun omavalvontasuunnitelma. Valvoja oli laatinut asiasta tarkastuskertomuksen sekä antanut toimijalle erillisen ohjeen kalakukkoleipomon omavalvontasuunnitelman laatimiseksi. Tarkastuskertomuksessa ei kuitenkaan oltu annettu määräaikaa, mihin mennessä toimijan tulisi esittää täydennetty, lainsäädännön vaatimuksia vastaava omavalvontasuunnitelma, eikä valvoja ollut palannut sen jälkeen asiaan. Laitos ei myöskään käytännössä juurikaan ollut toteuttanut omavalvontaa. Ainoastaan paistopadan öljynvaihtopäivämäärät oli kirjattu ylös ja kylmiön lämpötilaseurannan merkiksi OK, ei itse lämpötiloja. Seuratun tarkastuksen tarkastuskertomuksessa valvoja kehotti toimijaa päivittämään omavalvontasuunnitelmansa säädösten mukaiseksi elokuun loppuun mennessä. Laitoksen hyväksymispäätöksen valmistelussa oli hyödynnetty vanhaa pohjaa, mistä johtuen hyväksymispäätökseen oli jäänyt myös virheellinen teksti: Toimitettu omavalvontasuunnitelma täyttää elintarvikelain 19-20 :n vaatimukset, koska se ottaa huomioon ja siinä on kuvattu toiminnan kriittiset kohdat. Päätöksen Tarkastus -kohdassa oli kuitenkin viitattu 20.1.2011 tehtyyn omavalvontasuunnitelman tarkastukseen ja siitä tehtyyn tarkastuskertomukseen, jossa oli todettu, ettei omavalvontasuunnitelma vastannut maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 3/EEO/2009 asetettuja vaatimuksia. Lihavalmistelaitoksen omavalvontasuunnitelma on hyväksytty laitoksen uudelleenhyväksymisen yhteydessä (29.11.2007). Kesäkuussa 2010 aluehallintoviraston tekemässä tarkastuksessa oli todettu, etteivät laitoksen omavalvontasuunnitelma ja HACCP-järjestelmä vastanneet

7 tarkoitustaan. Puutteita oli todettu muassa vuokaavioissa, vaara-analyysissä sekä kriittisten pisteiden valinnassa. Myöhemmin samana vuonna valvoja oli kehottanut laitosta päivittämään suunnitelmansa laitoksen omaa toimintaa ja lainsäädännön vaatimuksia vastaavaksi 15.12.2010 mennessä. Jälkiseurantaa ei oltu tehty. Seuratun tarkastuksen yhteydessä valvojalle luovutettiin viimeisin, 12.1.2011 päivitetty suunnitelma tarkastusta varten. Omavalvontasuunnitelma ja sen toteutus ei vastannut kaikilta osin säädösten vaatimuksia. Tarkastuskertomuksessa valvoja kehotti korjaamaan omavalvonnan puutteet 1.1.2013 mennessä. Omavalvonnan valvonnassa käytetään Eviran sivuilta löytyvää tsekkauslistaa mutta ei ABCD-lomakkeita. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Poikkeamat: Tarkastettujen laitosten omavalvonnan valvonta on ollut puutteellista. 4 Tarkastussuunnitelma ja riskitekijöiden arviointi Havainnot: Valvontasuunnitelmaan on liitetty valvontakohdetyyppikohtainen tarkastussuunnitelma, jonka kerrottiin laaditun seuraavasti: Kukin valvoja on toimittanut valvontasuunnitelman päivityksestä vastaaville terveystarkastajille omat valvontakohdelistansa, joihin on merkitty kohdekohtaisen riskinarvioinnin (TerveKuu -ohjelman) perusteella määritellyt tarkastusmäärät ja niistä on koottu valvontasuunnitelman liitteenä oleva kohdetyyppikohtainen tarkastussuunnitelma. Valvontasuunnitelman teksti on jossain määrin ristiriitainen suullisesti kerrotun kanssa. Tekstissä on muun muassa mainittu seuraavasti: Taulukossa esitettyjen tuotannon luonteeseen ja laajuuteen perustuvien tarkastuskertojen määriä voidaan pitää keskiarvoina, joita viranomainen voi riskitekijöiden arviointiin perustuen lisätä tai vähentää korkeintaan 50 %., mistä voisi päätellä, että taulukon luvut on otettu suoraan valtakunnallisesti elintarvikevalvontaohjelmastea (EVO). Ja tarkastustiheydet ovatkin taulukossa lähes yksi yhteen EVOn suositusten kanssa. Poikkeuksena EVOn suosituksista on kuitenkin liha-alan laitos, jolle on merkitty suunnitelmassa ainoastaan 4 tarkastusta/vuosi, kun sen sijaan EVOn suositus on 11 tarkastusta. Myös vuoden 2011 toteumaraportissa on erikseen mainittu, että vuoden 2011 valvontasuunnitelman kohdetyyppikohtaiset tarkastustiheydet on määritelty Eviran antamien suositusten mukaan eivätkä ne perustu kohdekohtaiseen riskinarviointiin tai yksikön käytössä oleviin resursseihin. Ja vuoden 2012 päivityksessä tarkastustiheydet ovat täsmälleen samat kuin vuosille 2011-2014 laaditussa suunnitelmassa. Myös koko ympäristöterveydenhuoltoa koskevassa valvontasuunnitelman osiossa (kohta 3.1.3) on todettu, että valvontakohdekohtainen tarkastustiheys määräytyy keskusviranomaisten määrittelemien tarkastustiheyksien mukaisesti, koska kaikille valvontakohteille ei ole tehty kohdekohtaista riskinarviointia. Kohdekohtainen riskinarviointi on tehty noin 80 %:lle kohteista (kaikki myymälät, lähes kaikki suurtaloudet) aiemmin käytössä olleen TerveKuu - ohjelman avulla. Siinä riskinarviointi oli pitkälti Yterva-pohjainen. Laitoksille varsinaista kohdekohtaista riskinarviointia ei ole tehty. Valvojien kertoman mukaan kaikille kohteille tullaan tekemään uusi riskinarviointi Tarkastaja-ohjelman avulla, kunhan ohjelma on siltä osin valmis. Riskinarviointimenetelmä on hyvin samantyyppinen kuin TerveKuussa. Tulevaisuudessa myös RiskSheriff-ohjelmaa pyritään hyödyntämään riskinarvioinnissa.

8 Osalla tarkastajista on käytössä henkilökohtainen aikataulutettu tarkastussuunnitelma, mutta enimmäkseen tarkastussuunnitelmaa toteutetaan vuoden mittaan harkinnan mukaan. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Kaikille kohteille tehdään kohdekohtainen riskinarviointi ja laaditaan tarkastussuunnitelma niiden pohjalta. Kohdekohtaiseen riskinarviointiin pohjautuvia tarkastustiheyksiä verrataan EVOn suosituksiin sekä esitetään rinnalla myös realistinen, käytettävissä oleviin voimavaroihin perustuva suunnitelma. Näin saadaan havainnollistettua olemassa oleva resurssivaje. Kohdevalvonta: Havainnot: Tarkastussuunnitelmassa on esitetty eri laitostyypeille valvontatiheydet ja -ajat, jotka valvontasuunnitelman mukaan perustuvat EVOn suosituksiin. Laitoksille ei ole tehty kohdekohtaista riskinarviointia. Kala-alan laitokselle ei ole tehty vuoden 2007 jälkeen kirjallista riskinarviointia. Tarkastustiheys (5 kertaa/v) perustuu suoraan EVOn suosituksiin. Kerran vuodessa kerrottiin tehtävän laajempi perustarkastus. Muiden tarkastusten sisältöä ei erikseen suunnitella. Kalakukkoleipomon tarkastuskertojen määrä perustuu helposti pilaantuvia leipomotuotteita valmistavien elintarvikehuoneistojen kategoriaan. Tarkastustiheydeksi on kirjattu kolme kertaa vuodessa, mikä on EVOn mukainen suositus ko. kohderyhmälle. Kalakukkoja valmistetaan vain osan vuodesta (ei kesällä), yhteensä noin 600 kpl. Kohteelle on laadittu aikataulutettu tarkastus- ja näytteenottosuunnitelma. Lihavalmistelaitoksen osalta kohdekohtaisen riskinarvioinnin puuttumisesta on huomautettu myös 21.6.2010 aluehallintoviraston laitokseen tekemän tarkastuksen yhteydessä. Tarkastussuunnitelmaan on kirjattu vain neljä tarkastusta vuodessa, vaikka EVOn mukainen suositus on 11 krt/vuosi. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Poikkeamat: Laitoksille ei ole tehty kohdekohtaista riskinarviointia. Lihavalmistelaitoksen osalta vuosittainen tarkastuskertojen määrä on alle puolet EVOn suosituksista.

9 5 Viranomaisvalvonnan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma Havainnot: Valvontayksiköllä on kohdetyyppikohtainen näytteenottosuunnitelma, jossa on mainittu, millaisia näytteitä otetaan (puhtausnäytteet, ruokanäytteet tai yksilöity tarkemmin) sekä näytteiden kokonaismäärä kohdetyypeittäin. Laitosten osalta ko. sarakkeessa on viitattu mikrobikriteeriasetukseen, ei eritelty elintarvike- ja pintapuhtausnäytteitä. Haastatteluissa kävi ilmi, että taulukkoon on merkitty vain elintarvikenäytteet. Vain osalle kohteista on laadittu kohdekohtainen näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma, josta kohde saa tiedon etukäteen. Näytteistä tehtävät tutkimukset on esitetty perustutkimuspaketteina erillisessä liitteessä. Pakettien on kerrottu perustuvan mikrobikriteeriasetukseen (Asetus (EY) N:o 2073/2005) ja Eviran ohjeeseen 10502/1. Mikrobikriteeriasetuksen kaikkia määräyksiä ei kuitenkaan ole huomioitu. Näytteenottosuunnitelmassa ei ole huomioitu kansallisia seurantaohjelmia (mm. Salmonella). Samaan taulukkoon on koottu sekä omavalvonnan toimivuuden valvomiseksi riskiperusteisesti otettavat näytteet (toimija maksaa) että alueelliset, muiden valvontayksiköiden kanssa yhteistyössä tehtävät projektit (kartoitustutkimukset, valvontayksikkö maksaa), jolloin ei käy ilmi, minkä verran otetaan sellaisia näytteitä, joiden tutkimuskustannukset valvontayksikkö itse maksaa. Tätä ei ole kuitenkaan koettu ongelmalliseksi seuraavan vuoden tutkimusmäärärahaa arvioitaessa. Rahaa varataan edellisen vuoden toteuman mukaisesti, minkä lisäksi varataan tietty määrä rahaa ruokamyrkytysten selvittämiseen ymv. Valvontayksiköllä on yksi yhteinen tutkimusmääräraha kaikkia ympäristöterveydenhuollon tutkimuksia varten. Näytteenottosuunnitelmassa puhutaan riskiperusteisesti otettavista näytteistä. Tämän kanssa ristiriidassa on se, että kohdekohtainen näytteenottosuunnitelma on olemassa vain osalle valvontakohteita. Suunnitelmassa ei ole mainittu tarkastusten yhteydessä havaittujen epäkohtien johdosta otettavia näytteitä. Tutkimustulokset lähetetään toimijalle ja raja-arvojen ylittyessä toimijalta edellytetään korjaavia toimenpiteitä, minkä jälkeen otetaan uusintanäyte. Näytetuloksen mukana toimijalle lähetetään saatekirje, jossa todetaan, oliko tutkimustulos OK vai oliko siinä huomautettavaa sekä kerrotaan otettavasta uusintanäytteestä, mikäli tutkimustulos on ollut huono. Menettelystä ei ole mainintaa valvontasuunnitelmassa. Laboratoriotulokset tallennetaan paperiarkistoon, ja ne voidaan linkittää myös sähköiseen järjestelmään. Nykyisin laboratoriotulos saadaan laboratoriosta suoraan Tarkastaja-ohjelmaan. Valvontaprojekteihin liittyvät tutkimustulokset ovat nähtävillä valvontayksikön internet-sivuilla. Vuonna 2011 suunnitelluista näytteistä otettiin 97 %. Kaikkien kohteiden osalta otetut näytteet eivät kuitenkaan olleet suunnitelman mukaisia (ks. Kohdevalvonta). Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Näytteenoton riskiperusteisuutta konkretisoidaan laatimalla kohdekohtaiset näytteenottosuunnitelmat.

10 Myös laitoksista otettavat pintapuhtausnäytteet sisällytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaan sisällytetään myös maininta siitä, että näytteitä otetaan tarvittaessa myös tarkastusten yhteydessä havaittujen epäkohtien johdosta. Valvontasuunnitelmassa kuvataan, mihin korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään huonojen tutkimustulosten johdosta. Kohdevalvonta: Havainnot: Tarkastetuille laitoksille ei ole laadittu kohdekohtaisia näytteenottosuunnitelmia. Lihavalmistelaitoksen osalta kohdetyyppikohtainen suunnitelma tosin toimii tällaisena, koska alueella ei ole muita liha-alan laitoksia. Laitosten näytteenottosuunnitelmien on ilmoitettu perustuvan mikrobikriteeriasetukseen, mutta käytännössä sitä ei ole kuitenkaan täysimääräisesti huomioitu näytteenotossa eikä tutkimuksissa. Kala-alan laitos Kohdetyyppikohtaisen näytteenottosuunnitelman mukaan kaikista (11 kpl) kalalaitoksista otetaan yhteensä 13 näytettä ja näytteet otetaan mikrobikriteeriasetuksen mukaisesti. Osanäytteenottoa ei ole huomioitu. Pintapuhtausnäytteet eivät sisälly suunnitelmaan, mutta kalalaitoksesta oli vuonna 2011 otettu neljä pintapuhtausnäytettä Listerian varalta. Vuosina 2010 ja 2011 kohteesta oli otettu yhteensä neljä tuotenäytettä (2 kylmäsavu- ja 2 graavisuolattua kalaa), mutta tutkimustuloksia ei ollut saatavilla. Vuonna 2012 näytteitä ei oltu vielä toistaiseksi otettu. Lihavalmistelaitoksesta otetaan näytteenottosuunnitelman mukaan yhteensä neljä näytettä. Suunnitelman mukaan näytteet otetaan mikrobikriteeriasetuksen mukaisesti. Suunnitelmassa ei kuitenkaan mainita, mitä tuotteita otetaan näytteeksi. Osanäytteenottoa ei ole huomioitu. Valvoja kertoi ottavansa tuotenäytteitä tarpeen mukaan satunnaisista tuotteista. Vuosina 2011-2012 valvoja ei ollut ottanut yhtään elintarvikenäytettä. Pintapuhtausnäytteet puuttuvat suunnitelmasta. Pintapuhtausnäytteitä Listerian varalle oli otettu viimeksi loppuvuodesta 2011. Pintapuhtautta tarkastellaan tarkastusten yhteydessä UV-valon avulla. Kalakukkoleipomon osalta noudatetaan valvojan kertoman mukaan leipomoiden näytteenottosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaan leipomoista otetaan yhteensä 40 näytettä uppopaistorasvoista, täytemassasta ja valmiista tuotteista. Pintapuhtausnäytteenotto-ohjelma puuttuu. Kohteesta on otettu näytteitä uppopaistorasvasta ja täytemassasta, mutta ei tuotenäytteitä (riski on katsottu vähäiseksi). Pintapuhtautta on tutkittu luminometrillä. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Laitoksille laaditaan riskinarviointiin perustuvat kohdekohtaiset näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmat. Poikkeamat: Tarkastettujen laitosten viranomaisvalvonnan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmat eivät vastaa säädösten vaatimuksia eivätkä Eviran soveltamisohjeita.

11 6 Valvonnan toteuttaminen (tarkastuksen sisältö ja toteutus) Havainnot: Valvontasuunnitelmassa ei ole tuotu selvästi esille, miten tarkastusten sisältö kulloinkin määräytyy - on vain kuvattu yleisellä tasolla, millaisia tarkastukset voivat olla. ( voi kattaa, voi kohdistua ). On kuitenkin todettu, että kohteiden valvonta suunnitellaan niin, että toimintaan käytettävät tilat, koko toiminta sekä omavalvonta tarkastetaan vuoden tai riskinarvioinnissa määritellyn tarkastusjakson aikana. Eri kohdetyypeille on käytössä omia tarkastuslistoja. Valvojien mukaan vuoden ensimmäisellä tarkastuskäynnillä tehdään yleensä perustarkastus (käydään läpi kaikki tarkastuslistan asiat) ja muilla tarkastuskerroilla tehdään sektorikohtaisia tarkastuksia (lisätarkastukset) sen mukaan, mihin asioihin valvontaa on perustarkastuksen pohjalta syytä erityisesti kohdistaa. Valvontasuunnitelmassa perus- ja lisätarkastusta ei ole erikseen määritelty. Tarkemmat ohjeet on esitetty laadunhallinnan puolella tarkastusohjeissa. Niitä ei kuitenkaan käyty systemaattisesti läpi auditoinnin yhteydessä. Valvontasuunnitelman mukaan tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta ja suunnitelmassa on myös täsmennetty, mitä ennalta ilmoittamatta käytännössä tarkoittaa. Toisaalta laatujärjestelmässä on esitetty, että ennen tarkastusta otetaan yhteyttä toimijaan ja sovitaan tarkastusaika. Haastattelun perusteella valvontahenkilöstön toimintatavoissa vaikutti olevan eroja: pääosalla valvojista on käytäntönä, että perustarkastus sovitaan etukäteen ja muut tarkastukset tehdään ennalta ilmoittamatta, mutta yksi valvojista taas kertoi pääsääntöisesti aina sopivansa tarkastuskäynneistä. Myös tapauskohtaista harkintaa käytetään. Etenkin suuriin kohteisiin tarkastuksista ilmoitetaan usein etukäteen, jotta varmistetaan vastuullisten henkilöiden paikallaolo. Osa valvojista laittaa tarkastuskertomuksen loppuun maininnan, mikäli tarkastuksesta on ilmoitettu etukäteen. Suunnitelmallisten tarkastusten määrä on lisääntynyt henkilöstön erikoistumisen myötä. Tällä hetkellä suunnitelmalliseen valvontaan käytetään noin puolet työajasta. Viranomaisjärjestelmän vaihtoon kuluva työaika on vähentänyt huomattavasti tarkastuksiin käytettävää aikaa vuonna 2012. Tätä ei oltu osattu ennakoida riittävästi. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Huolehditaan, että valvontasuunnitelman ja laatujärjestelmän ohjeistukset eivät ole keskenään ristiriitaisia. Tarkastukset pyritään tekemään pääosin ennalta ilmoittamatta tai sopimaan tarkastuskäynnistä toimijan kanssa niin myöhäisessä vaiheessa, ettei tarkastusta voida katsoa ennalta ilmoitetuksi.

12 Kohdevalvonta: Havainnot: Kala- ja liha-alan laitosten valvoja on vaihtunut usein, minkä vuoksi niiden valvontaa ei ole pystytty tekemään suunnitelmallisesti eikä riittävästi. Vuoden 2010 loppupuolelle asti ko. laitosten valvonta on kuulunut pääosin terveysvalvonnan johtajan virassa toimineelle eläinlääkärille. Viranhaltijavaihdokseen liittyen etenkin vuoden 2011 alkupuolella laitosvalvontaa ei oltu selkeästi vastuutettu kenellekään viranhaltijalle. Vuoden 2012 alusta laitosten valvonta on kuulunut valvontaeläinlääkärille, mutta käytännössä hänelle on jäänyt hyvin vähän aikaa elintarvikevalvonnan tehtäviin, koska eläinsuojelutehtävät ovat työllistäneet häntä ennakoitua enemmän. Kala-alan laitokseen oli tehty vuonna 2011 kaksi tarkastusta, vuonna 2010 kolme tarkastusta ja vuonna 2009 yksi lääninhallituksen ja yksi kunnan tarkastus. Vuonna 2012 laitokseen oli auditointiajankohtaan mennessä tehty yksi tarkastus (vrt. Valvontasuunnitelma: viisi tarkastusta vuodessa). Auditoinnin yhteydessä tarkastuksen suorittivat yhdessä valvontaeläinlääkäri sekä terveystarkastaja, mikä teki tarkastuksesta kokonaisuudessaan hieman poukkoilevan ja vaikeutti myös sen seuraamista. Kalakukkoleipomoon oli tehty kolme tarkastusta vuonna 2010, joista yksi oli pakkausmerkintätarkastus, yksi asiakasvalitukseen liittyvä tarkastus ja yksi uusintatarkastus. Vuonna 2011 valvoja oli käynyt laitoksessa useamman kerran, mutta tarkastuskertomuksia ei ollut saatavilla kuin yhdestä omavalvontasuunnitelman tarkastuksesta. Vuonna 2012 laitosta ei vielä oltu tarkastettu yhtään kertaa. (Vrt. Valvontasuunnitelma: kolme tarkastusta vuodessa) Lihavalmistelaitokseen oli dokumenttien mukaan tehty vuonna 2010 kaksi kunnan tarkastusta sekä lisäksi yksi aluehallintoviraston tarkastus mutta vuonna 2011 ei yhtään tarkastusta. Laitos oli kuitenkin pintapuhtausnäytteenoton yhteydessä tarkastettu päällisin puolin vuonna 2011 ja valvontaeläinlääkärin toimesta vuonna 2012, mutta kummastakaan käynnistä ei oltu laadittu tarkastuskertomusta. (Vrt. Valvontasuunnitelma: neljä tarkastusta vuodessa) Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Poikkeamat: Laitoksia ei ole valvottu tarkastussuunnitelman mukaisesti. 7 Valvontakirjanpito Havainnot: Valvontasuunnitelman mukaan kaikista tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus. Tarkastaja -ohjelmassa on olemassa

13 tarkastuskertomuspohja. Käytetään myös Word-pohjaisia tarkastuskertomuksia, jotka linkitetään Tarkastaja-ohjelmaan. Valvontayksiköllä on oma yhteinen pohja. Suurtalouksia varten on olemassa erillinen tarkastuskertomuspohja. Tarkastuskertomuksissa on maininta myös tarkastuksen syystä, esimerkiksi valvontasuunnitelman mukainen tarkastus. Kaikissa tarkastuskertomuksissa ei ole erotettu riittävän selvästi omiksi kokonaisuuksikseen tarkastuksella tehtyjä havaintoja eikä niitä toimenpiteitä, joita toimijalta edellytetään. *) Osassa tarkastuskertomuksia pääpaino on toimijalle suunnatussa yleisessä ohjeistuksessa. Kaikissa tapauksissa toimijalle ei ole annettu määräaikaa, mihin mennessä epäkohdat tulee korjata. Mikäli määräaika on annettu, tehdään yleensä merkintä kalenteriin tai käytetään Tarkastaja-ohjelman hälytysjärjestelmää määräajan seuraamisessa. Tarkastuskertomuksissa ei ole tietoa siitä, onko tarkastus tehty ennalta ilmoittamatta vai ei eikä mainintaa tarkastuksen maksullisuudesta. Joissakin tarkastuskertomuksissa oli havaittavissa pientä epätarkkuutta muun muassa säädösnumeroissa. Tarkastuskertomukset tallennetaan sekä sähköiseen järjestelmään että paperiversioina kunkin kohteen omaan mappiin. Valvojat eivät kokeneet ongelmalliseksi sitä, että kohdemappeja säilytetään viidessä eri toimipisteessä. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Tarkastuskertomuspohjaan lisätään omat kohdat myös tiedolle siitä, onko tarkastus tehty ennakolta ilmoittamatta vai onko siitä sovittu etukäteen toimijan kanssa sekä tiedolle tarkastuksen maksullisuudesta. Havainnot ja toimijalta edellytetyt toimenpiteet esitetään kaikissa tarkastuskertomuksissa selvästi omina kokonaisuuksinaan erotettuna yleisestä ohjeistuksesta.*) Korjauskehotuksille annetaan aina määräaika. *) Auditointikohteen kommentti 31.5.2013: Vuonna 2012 tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä 19 kohdetta ilmoitti, että tarkastuskertomukset ovat helposti ymmärrettäviä ja 0 kohdetta ilmoitti, ettei olisi. Kohdevalvonta (mukaan lukien käynneillä seuratuista laitostarkastuksista laaditut kertomukset): Havainnot: Laitostarkastuksissa tehdyt havainnot oli pääsääntöisesti kirjattu tarkastuskertomuksiin suppeasti eikä korjattavaksi esitettyjä epäkohtia oltu eritelty riittävästi. Tämä seikka tuli esille myös seurattujen tarkastusten kertomuksissa. Merkille pantavaa oli, että kala- ja liha-alan laitosten aiemman valvojan tarkastuskertomukset olivat huomattavasti seikkaperäisempiä kuin vuosina 2011-2012 laaditut. Kala-alan laitos Nähdyissä tarkastuskertomuksissa ilmeni tarkastuksen syy, havainnot, vaaditut toimenpiteet (kehotukset) ja kuuleminen (toimijalla mahdollisuus esittää erimielisyytensä tarkastuskertomuksen havainnoista 14 päivän kuluessa) sekä luettelo sovelletusta lainsäädännöstä ilman pykäliä. Elintarvikelaista ei oltu mainittu sen muutoksia. Vain osalle korjauskehotuksista oli annettu määräaika. Vuoden 2010 keväällä valvoja oli

14 todennut, ettei laitos ollut ottanut vedestä ja jäästä omavalvontanäytteitä, muttei ollut antanut korjauskehotusta. Kahdessa peräkkäisessä tarkastuskertomuksessa oli huomautettu likaisuudesta ja kehotettu tehostamaan siivousta mutta seuraavalla kerralla tarkastuskertomuksessa ei ollut mainintaa siitä, oliko siivousta tehostettu. Seuratusta tarkastuksesta laadittuun tarkastuskertomukseen havaintoja oli kirjattu suppeasti siihen nähden, mitä kaikkia asioita tarkastuksella käytiin läpi. Kertomuksessa todettiin, ettei kalalaitoksen puhdistusohjelma ollut tehokas johtuen osittain edelleen rikkonaisista pinnoista ja ruosteisista kalusteista ja että puhdistusohjelma oli puutteellinen. Myös työskentelyhygieniassa sekä HACCP:n kriittiseksi hallintapisteeksi valitun kuumennuslämpötilan raja-arvon määrittelyssä ja kirjaamisessa todettiin olevan puutteita. Lisäksi todettiin, ettei omavalvonnan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmaa oltu toteutettu. Epäkohdat kehotettiin korjaamaan kohtuullisessa ajassa, mutta kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa. Tarkastuskertomuksessa ei oltu otettu esille esimerkiksi tarkastuksella käsiteltyä lämpömittareiden kalibrointia (ei oltu tehty) eikä sitä, että mätietiketeissä oli käytössä vääränmallinen tunnistusmerkintä. Kalakukkoleipomo Nähtyjen tarkastuskertomusten rakenne oli samanlainen kuin kala-alan laitoksen tarkastuskertomuksissa. Vain osalle korjauskehotuksista oli annettu määräaika. Tammikuun 2011 jälkeen valvoja oli kertomansa mukaan käynyt laitoksessa kahdesti, mutta hänellä ei ollut esittää ko. käynneistä tarkastuskertomuksia. Seuratussa tarkastuksessa valvoja käytti leipomoiden tarkastuslomaketta. Laatimassaan tarkastuskertomuksessa valvoja oli kirjannut havaintoja varsin suppeasti siihen nähden, mitä kaikkia asioita tarkastuksella käytiin läpi. Valvoja huomautti, ettei omavalvontasuunnitelma sisältänyt näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmaa eikä toimija ollut ottanut omavalvontanäytteitä. Toimenpiteenä valvoja kehotti toimijaa päivittämään omavalvontasuunnitelmansa ja HACCP-järjestelmän sekä lisäämään omavalvontasuunnitelmaan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelman. Lisäksi valvoja totesi, että pakkausmerkinnöissä tuli huomioida lainsäädännön vaatimukset. Epäkohtien korjaamiselle annettiin määräaika ainoastaan HACCPin osalta. Uusintatarkastus ilmoitettiin tehtäväksi lokakuussa. Lihavalmistelaitos Laitoksen aiempi valvoja oli käyttänyt tarkastuskertomuksissaan vuonna 2010 erilaista rakennetta kuin mikä valvontayksiköllä muuten oli käytössä: sivuotsaketta Havainnot ei oltu käytetty lainkaan vaan sivuotsakkeet oli laadittu tarkastetun asian mukaan (esim. lihan leikkaus, einesten valmistus) ja samassa kappaleessa käsiteltiin sekä yleistä asiaa että tarkastuksella tehtyjä havaintoja. Tarkastuskertomuksen loppupuolella oli erillisinä otsakkeina Toimenpiteet ja Kehotus. Molemmissa kohdissa edellytettiin toimijalta epäkohtien korjaamista sillä erolla, että Toimenpiteet -kohdassa ei annettu määräaikaa, kun taas Kehotus -kohdassa se oli. Seuratusta tarkastuksesta laaditussa tarkastuskertomuksessa oli ilmoitettu väärä päivämäärä (3.10.2012). Lisäksi sivuotsakkeet Havainnot ja Toimenpiteet olivat väärissä kohdin. Havaintoja oli kirjattu tarkastuskertomukseen varsin suppeasti siihen nähden, mitä kaikkia asioita tarkastuksen aikana tuli esille. Valvoja huomautti luettelomaisesti muun muassa omavalvontatutkimusten liian vähäisestä määrästä, HACCP -järjestelmän kriittisten hallintapisteiden ja työohjeiden epäselvyyksistä, elintarvikkeiden nimien ja ainesosaluetteloiden puutteista, pakkausmerkintöjen epäselvyydestä sekä puhtaanapidon laiminlyönnistä. Epäkohdat kehotettiin korjaamaan määräajassa. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Tarkastuksissa tehdyt havainnot kirjataan nykyistä seikkaperäisemmin tarkastuskertomuksiin.

15 Poikkeamat: Kaikista tarkastuksista ei oltu laadittu tarkastuskertomusta. 8 Hallinnolliset pakkokeinot ja niiden delegoinnit, rangaistusseuraamukset Havainnot: Elintarvikelain mukaiset hallinnolliset pakkokeinot on delegoitu asianmukaisesti (Ympjaos 35, 10.8.2010). Myös käytännön valmiudet pakkokeinojen käyttöön vaikuttavat olevan olemassa. Valvojat ovat tutustuneet Eviran pakkokeino-ohjeeseen. Lisäksi laatukansioon on tulossa vuoden 2012 loppuun mennessä menettelytapaohjeet pakkokeinojen käyttöön. Valvontayksiköllä ei ole nyrkkisääntöä siitä, montako kertaa sama epäkohta kehotetaan korjaamaan, ennen kuin siirrytään pakkokeinojen käyttöön. Asia harkitaan tapauskohtaisesti. Lähivuosina pakkokeinoihin ei ole turvauduttu. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Kohdevalvonta: Havainnot: Valvonnan puuttuessa kohteissa olevia epäkohtia ei ole voitu todeta, joten niiden korjaamiseksi ei ole voitu ryhtyä tarvittaviin valvontatoimenpiteisiin. Kohdevalvonnan auditointien yhteydessä havaittiin useita epäkohtia, jotka olisivat edellyttäneet hallinnollisia pakkokeinoja. Esimerkkinä oli erittäin puutteellinen, jopa olematon omavalvontasuunnitelma, kriittisten valvontapisteiden dokumentoinnin ja omavalvonnan näytteenoton laiminlyönti. Kala-alan laitokselle oli vuosien varrella annettu useita huomautuksia samoista puutteista, mutta hallinnollisia pakkokeinoja ei oltu käytetty. Kalakukkoleipomon tarkastuskertomuksista ei selkeästi käynyt ilmi, mitä puutteita oli havaittu ja mitä toimijan tuli tehdä puutteiden korjaamiseksi. Hallinnollisia pakkokeinoja ei oltu käytetty, vaikka havaitut puutteet olisivat niin edellyttäneet. Lihavalmistelaitoksen tarkastuskertomuksissa oli ainoastaan annettu kehotuksia määräaikoineen, mutta hallinnollisia pakkokeinoja ei oltu käytetty.

16 Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Poikkeamat: Tarvittavia hallinnollisia pakkokeinoja ei ole käytetty. 9 Valvonnasta perittävät maksut Havainnot: Valvontayksiköllä on voimassa oleva hyväksytty ympäristöterveydenhuollon maksutaksa (kuntayhtymähallitus 17.1.2012 6). Taksaan sisältyy laitosten hyväksymismaksut, elintarvikehuoneistoilmoitusten käsittelymaksut sekä tarkastusmaksut perus- ja lisätarkastukselle valvontakohdetyypeittäin. Sarakeotsikoinnin on kuitenkin puutteellinen, mistä syystä näyttää siltä kuin laitosten kohdallakin olisi kyse ilmoituksen käsittelymaksusta. Tarkastusmaksut perustuvat keskimääräisiin tarkastusaikoihin sisältäen myös matkaan kuluvan ajan. Vuonna 2011 suunnitelman mukaisista tarkastuksista (407) kertyi maksuja 12 282 euroa. Osasta tarkastuksia maksu jäi perimättä johtuen hankalaksi koetusta laskutusjärjestelmästä. Vuoden 2012 alusta käytäntöjä on muutettu niin, että valvoja itse lähettää laskun tarkastuskertomuksen kanssa samassa kirjekuoressa. Valvonnasta kertyvien tulojen kerrottiin ohjautuvan elintarvikevalvonnan käyttöön. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Taksan otsikointia täsmennetään laitosten osalta. (Niiden kohdalla on kyse laitoksen hyväksymisestä perittävästä maksusta - ei ilmoituksen käsittelymaksusta.) 10 Suunnitelma erityistilanteisiin varautumisesta, terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot Havainnot: Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on yhteinen poikkeusolojen varautumissuunnitelma. Yhteistä toimintaohjetta terveysvaaratilanteiden varalle ei vielä ole, vaikka sellainen oli valvontasuunnitelman mukaan tarkoitus laatia vuonna 2011. Valvontasuunnitelmassa on kuitenkin yleisesti kuvattu, miten terveysvaara- ja takaisinvetotilanteissa toimitaan. Ruokamyrkytysten selvitystyöryhmiä on kolme: 1) Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi ja Sulkava 2) Juvan kunta, 3) Puumalan kunta (Ympjaos 22, 21.9.2012). Terveysvalvonnan johtaja toimii kaikkien kolmen ryhmän koollekutsujana sekä tekee tarvittavat epäily- ja selvitysilmoitukset. Viestinnästä vastaa terveysvalvonnan johtaja elintarvikkeiden osalta ja tarttuvien tautien lääkäri potilastutkimusten

17 osalta. Vuonna 2012 ryhmät eivät ole kokoontuneet. Edellisenä vuonna Savonlinna-vetoinen ryhmä kokoontui kerran ruokamyrkytysepidemian selvittämisen yhteydessä. Ryhmien säännöllisistä kokouksista on keskusteltu, mutta niiden koolle kutsuminen on koettu haasteelliseksi etenkin vesilaitosten edustajia on vaikea saada mukaan. Puumalassa myös lääkärien resurssivaje on ollut ongelmana. Vuonna 2011 oli selvitettävänä laaja ruokamyrkytysepidemia, jonka selvittäminen hoidettiin valvontayksikön taholta ammattitaitoisesti. Humaaninäytteiden oton sen sijaan kerrottiin takkuilleen. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Selvitystyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti toimintavalmiuden ylläpitämiseksi. 11 Viestintä ja tiedotus Havainnot: Valvontayksikössä on panostettu sekä ulkoiseen että sisäiseen viestintään. Valvontayksikön mielestä sillä on riittävästi resursseja toimijoiden ohjaamiseen ja neuvomiseen. Se tapahtuu pääasiassa tarkastuskäyntien yhteydessä. Internet-sivujen päivitys on nimetty yhdeksi vuosien 2011-2014 painopisteistä. Sivuilta löytyy paljon erilaisia kuluttajille ja toimijoille suunnattuja ohjeita, tiedotteita, ilmoituslomakkeita ja myös tietoa valvontaprojekteista. Kontaktimateriaalialan toimijoillle suunnattu ohjeistus puuttuu. Myös valvontasuunnitelma liitteineen löytyy nettisivuilta. Valvontahenkilöstön tavoitettavuus on varmistettu päivystävän terveystarkastajan sekä yhteissähköpostiosoitteen avulla. Kriisiviestinnästä (esim. ruokamyrkytysepidemiat) vastaa elintarvikkeiden osalta terveysvalvonnan johtaja. Toimijoille on järjestetty jonkin verran koulutusta resurssien sallimissa puitteissa. Vuonna 2012 toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä toimijoilta tiedusteltiin, mistä asioista he haluaisivat koulutusta. Parhaillaan on suunnitteilla, että hankittaisiin siivousalan asiantuntija kertomaan siivouksesta. Toimijoiden yhteystietoja ei ole koottu valmiiksi ryhmittäin (esim. pitopalvelut), mutta valvojat katsoivat, että tarvittaessa esimerkiksi takaisinvetotilanteissa yhteys kaikkiin toimijoihin saadaan kuitenkin riittävän nopeasti esimerkiksi puhelimitse. Sisäinen viestintä: Koulutusmateriaalit kierrätetään ja ne käydään pääpiirteissään läpi kuukausipalavereissa, joiden esityslistalla on yhtenä vakioaiheena koulutustilaisuudet. Tarkastaja-ohjelman koulutuksessa käyneet ovat antaneet sisäistä koulutusta muille viranhaltijoille. Sisäistä viestintää ei ole käsitelty valvontasuunnitelman osiossa Viestintä. Vahvuudet / hyvät käytännöt: Toteutettu asiakastyytyväisyyskysely vuonna 2012.

18 Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Internet-sivuja täydennetään kontaktimateriaalialan toimijoille suunnatulla ohjeistuksella. Valvontasuunnitelman kappaleessa Viestintä kuvataan lyhyesti myös sisäistä viestintää. 12 Voimavarat ja henkilöstön osaamisen varmistaminen Havainnot: Valvontayksikön kahdeksasta terveystarkastajasta kuusi tekee elintarvikevalvontaa, mutta heistä jokaisella on myös muita ympäristöterveydenhuollon tehtäviä. Terveystarkastajien kesken on toteutettu erikoistumista tiettyihin valvontakohdetyyppeihin. Elintarvikevalvontaa (liha- ja kala-alan laitokset) on vastuutettu (30 % työajasta) myös valvontaeläinlääkärille, joka on aloittanut virassaan vuoden 2012 alussa. Elintarvikevalvontaan käytettävissä henkilöstöresursseissa on selvää vajausta. Henkilöstöllä on asiasta yksimielinen näkemys. Vain 50 % työajasta pystytään käyttämään suunnitelmalliseen valvontaan. Terveysvalvonnan johtajan arvion mukaan elintarvikevalvonta pystyttäisiin hoitamaan kunnialla, mikäli kaikki resurssit olisivat käytettävissä pelkästään elintarvikevalvontaan. Uuden valvontaeläinlääkärin viran oli tarkoitus helpottaa tilannetta, mutta näin ei kuitenkaan ole käynyt, koska eläinsuojelutapausten määrä on kasvanut niin huomattavasti. Resurssivajetta ei ole tuotu esille valvontasuunnitelmassa. Ympäristöterveydenhuollon yhteisessä osuudessa on esitetty, että suunnitelmalliseen elintarvikevalvontaan on käytettävissä sama määrä resursseja kuin mikä on riskinarviointiin pohjautuva laskennallinen tarve (529 htpv). Kokonaisuudessaan elintarvikevalvontaan on suunnitelmassa varattu 587 henkilötyöpäivää, joten vain 58 htpv jää eisuunnitelmalliseen valvontaan (neuvonta, asiakaspalvelutyö, koulutus, raportointi, hakemusten ilmoitusten käsittely, ruokamyrkytysten selvittäminen ym.). Yksittäisten viranhaltijoiden osalta ei ole eritelty, paljonko heidän on tarkoitus käyttää elintarvikevalvontaan ja paljonko muiden vastuullaan olevien tehtävien hoitoon. Vuonna 2011 elintarvikevalvontaan on kokonaisuudessaan raportoitu käytetyn 404 henkilötyöpäivää, jolla panostuksella suunnitelluista tarkastuksista saatiin toteutettua 39 %. Alkutuotannon valvonta on laitosvalvonnan ohella kärsinyt eniten resurssivajeesta. Vuonna 2011 ei tarkastettu yhtään alueen 278 maitotilasta. Henkilökunta on yleisesti ottaen ammattitaitoista ja sen täydennyskoulutuksesta on huolehdittu. Koulutuksen painopisteet ja laajuus suunnitellaan erikoistumisen mukaisesti. Täsmällisen koulutussuunnitelman tekemistä ei valvontayksikössä pidetty mahdollisena, koska monista koulutustilaisuuksista tulee tietoa vasta muutama kuukausi aiemmin. Kaikki ovat päässeet haluamiinsa ja tarpeelliseksi katsomiinsa koulutuksiin. Vuonna 2011 koulutuspäiviä kertyi kaikkiaan 48. Kouluttautumiseen käytetty aika vaihteli paljon viranhaltijoiden välillä. Kahdella Elintarvikevalvonnan uudet haasteet -kurssille osallistuneella terveystarkastajalla koulutuspäiviä oli yhteensä 16, kun sen sijaan muut terveystarkastajat käyttivät koulutukseen 2-6 päivää. Koulutuksiin osallistumiset kirjautuvat viranhaltijoittain Personec Ess -henkilöstöhallinnon ohjelmaan.

19 Kohdevalvonnan auditointien yhteydessä kävi ilmi, ettei kaikilla viranhaltijoilla ole riittävää tuntemusta valvonnassaan olevia kohteita koskevasta erityislainsäädännöstä. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Työnantaja huolehtii siitä, että kukin viranhaltija hankkii koulutusta myös siitä erityislainsäädännöstä, jota hän tarvitsee valvontakohteidensa valvonnassa. 13 Valvontasuunnitelman seuranta, toteutumisen arviointi ja raportointi Havainnot: Elintarvikevalvonnan 2011 toteumaraportti on käsitelty ympäristöterveydenhuollon jaostossa 27.1.2012 ( 1) ja toimitettu aluehallintovirastoon 27.3.2012. Valvontayksikön suunnitelmallisista tarkastuksista toteutui vuonna 2011 vain 39 % ja elintarvikehuoneistoista tarkastettiin 58 %. Maidontuotantotiloja ei tarkastettu lainkaan. Toteuma on laskettu vertaamalla toteutuneita tarkastuksia EVOssa suositeltuihin tarkastustiheyksiin. Jos toteutuneita tarkastuksia olisi verrattu kohdekohtaiseen riskinarviointiin perustuviin tarkastustiheyksiin, toteuma olisi korkeampi. Myös sillä, että nimenomaan laitosten valvonta on jäänyt hyvin vähäiseksi, on ratkaiseva vaikutus alhaiseen toteumaan, koska laitoskohteille suunnitellut tarkastusmäärät ovat kaikkein suurimpia. Pelkästään ei-laitoksille laskettuna toteumaprosentti olisi ollut huomattavasti korkeampi. Ympäristöterveydenhuoltojaostolle esitetyssä sanallisessa toteumaraportissa ei ole millään tavalla perusteltu sitä, miksi toteuma jäi niin alhaiseksi. Raportin liitteenä olevasta VASU-raportista tosin selviää, että syynä on ollut pitkäaikainen vajaus henkilöstövoimavaroissa. Valvontasuunnitelmassa (ympäristöterveydenhuollon yhteinen osio) on lueteltu, mitä kaikkia asioita suunnitelman toteutumisen arvioinnissa tarkastellaan. Toteumaraporttiin ei kuitenkaan ole sisällytetty kaikkia listassa mainittuja asioita. Muun muassa voimavarojen riittävyys suhteessa tarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan puuttuu raportista. Raportissa ei ole esitetty rinnan riskinarviointiin pohjautuvia tarkastusmääriä (tarve) ja toteutuneita tarkastusmääriä eikä siitä sen vuoksi ole konkreettisesti nähtävillä, millainen resurssivaje elintarvikevalvonnassa todellisuudessa on. Niin ikään toteumaraportista puuttuu selvitys siitä, miten valvontamaksutuloilla on parannettu valvonnan voimavaroja ja kehitetty toimintaa. Ympäristöterveydenhuoltojaoston puheenjohtajan mukaan valvontayksikössä on ajateltu, että koska alueella ei ole esiintynyt ruokamyrkytyksiä, valvontaa on toteutettu riittävän riskiperusteisesti. Valvontasuunnitelman mukaan on tarkoitus, että elintarvikevalvonta itse tekee puolivuotisseurantaa. Tämä ei kuitenkaan ole toteutunut. Yksi terveystarkastajista on tehnyt omaa henkilökohtaista seurantaa merkitsemällä suoritetut tarkastukset ja näytteenotot värikoodein laatimaansa aikataulutettuun tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmaan. Valvontayksikköön on tehty elintarvikevalvonnan auditointi edellisen kerran vuonna 2008. Kohdevalvonnan auditointeja ei silloin tehty. Entinen

20 lääninhallitus on tarkastanut kala-alan laitoksen viimeksi vuonna 2009 ja aluehallintovirasto lihavalmistelaitoksen vuonna 2010. Vuoden 2008 auditoinnin ja laitostarkastusten havainnot ovat pääsääntöisesti samoja kuin nyt tehdyt. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: Ympäristöterveydenhuoltojaostolle toimitettavassa raportissa esitetään selvästi rinnan valvontakohdetyypeittäin riskinarviointiin pohjautuvat tarkastusmäärät (tarve) sekä toteutuneet tarkastusmäärät. Aletaan tehdä myös puolivuotisseurantaa valvontasuunnitelman mukaisesti. Poikkeamat: Toteumaraportti ei täysin vastannut sisällöltään lainsäädännön vaatimuksia (valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen) eikä valvontayksikön omaa valvontasuunnitelmaa. 14 Valvonnan työvälineet Havainnot: Valvontayksiköllä on toimipisteet viidellä eri paikkakunnalla (Savonlinna, Kerimäki, Juva, Sulkava, Punkaharju). Päivittäisessä yhteydenpidossa hyödynnetään erilaisia sähköisiä viestintäkeinoja. Kerran kuukaudessa pidetään yksikkökokous. Valvonnassa käytettävät välineet ja laitteet ovat asianmukaiset. Valvojille on hankittu perinteisten lämpömittareiden ym. lisäksi myös UV-lamput pintojen puhtauden tarkkailuun. Valvontayksiköllä on käytössään laatukäsikirja ja se saanut osana koko Sosteria SHQuality Oy:n laaduntunnustuksen 29.9.2008. Elintarvikevalvonta on käynnistänyt myös sisäiset auditoinnit, joista viimeisin on toteutettu keväällä 2012. Savonlinnan toimipisteessä on käytettävissä videolaitteet, joiden välityksellä pystytään osallistumaan etäyhteyden välityksellä esimerkiksi Eviran koulutuksiin. Viranomaisjärjestelmän vaihdossa on ollut suurempi työ kuin etukäteen osattiin ennakoida. Viranomaisjärjestelmää päätettiin vaihtaa, koska TerveKuu -ohjelma ei toimi langattomassa 3G-verkossa ja valvontayksiköllä on olemassa visio, että jossain vaiheessa kaikille tarkastajille hankitaan työvälineeksi kannettavat tietokoneet. Vahvuudet / hyvät käytännöt: Sertifioitu laatujärjestelmä ja sisäiset auditoinnit. Kehittämiskohteet / kehitysehdotukset: 15 Vuoden 2012 painopisteet aluehallintoviraston toteuttamassa kunnallisen elintarvikevalvonnan auditoinnissa (rasti auditointiin sisällytetyt painopisteet ja kirjaa havainnot)