NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMINEN TURUN SEUTUKUNNASSA -seminaari 9.1.2014
Seminaari jatkoi 7.6.2013 pidettyä paikallista seminaaria, jonka tavoitteena oli koota yhteen keskeiset toimijat, selkeyttää haasteet ja vastuut sekä sopia konkreettisista toimenpiteistä nuorisotakuun toteutumisen varmistamiseksi. 9.1.2014 järjestetyssä seminaarissa käytiin läpi tähän mennessä saavutetut tulokset sekä etsittiin vuoden 2014 keskeisiä kehittämishaasteita ja konkreettisia suunnitelmia niiden ratkaisemiseksi. Seminaarin järjesti Nuorisotakuu NYT -hanke yhteistyössä Turun kaupungin nuorisotakuun toteutumista seuraavan ohjausryhmän kanssa. 2
SISÄLTÖ Seminaariohjelma 5 Seminaarin osallistujat ja työryhmät 6 Mitä kuuluu 27+1 toimenpide-ehdotukselle? 8 Nuorisotakuun hyvät ja huonot uutiset 11 Työryhmätyöskentelyn keskeiset kysymykset 13 Videolinkit 22 Liite: Hyviä uutisia Nuorisotakuusta 24 3
4
OHJELMA Aika: 9.1.2014 klo 12-16 Paikka: Turun ammatti-instituutti, Lemminkäisenkadun koulutalon auditorio sekä kokoustilat 12:00 Seminaarin avaus Toimialajohtaja Timo Jalonen 12:15 Mitä kuuluu 27 toimenpide-ehdotukselle? Nuorisotakuun hyvät ja huonot uutiset Projektipäällikkö Matti Mäkelä 12:50 Johdatus työryhmätyöskentelyyn 13:00 Työskentelyä seuraavissa temaattisissa pienryhmissä: vieraskieliset nuoret erityistä tukea tarvitsevat nuoret nuorten osallistaminen nuorten työllistyminen ja työllistäminen palveluiden ja yhteistyön riittävyys 14:45 Kahvitauko 15:00 Työryhmätyöskentelyn tulosten esittely sekä jatkotoimista ja -yhteistyöstä sopiminen 16:00 Seminaarin päätös 5
OSALLISTUJAT JA RYHMÄJAKO 1. Vieraskieliset nuoret Kaivola Juha (pj) Turun kristillinen opisto Salonen Mika (siht.) Turun kaupungin sivistystoimiala Heikkonen Esko Turun kaupungin sivistystoimiala Heinonen Anna-Liisa Turun suomenkielinen työväenopisto Impola Vesa Turun kaupungin sivistystoimiala, aikuiskoulutus Levantovskaja Elena Turun suomenkielinen työväenopisto Luukkaa Maarit Turun kaupunki/konsernihallinto Niemi Petri Turun kaupunki/puropellon koulu Orusmaa Sanna Turun suomenkielinen työväenopisto Rinne Outi Turun kaupungin sivistystoimiala, perusopetus 2. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret Kauppila Jorma (pj) Turun kaupungin sivistystoimiala, perusopetus Parantainen Anu (siht.) Turun kaupungin sivistystoimiala Hannuksela Tommi Turun kaupungin sivistystoimiala Lemberg Mia Paimion kaupunki Mustonen Hannele Turun kaupunki/luolavuoren koulu Rouvali Päivi Turun Kaupunkilähetys ry/tuas -Nuorten tuettu asuminen 6
3. Nuorten osallistaminen Lehtiö-Vainio Annina (pj) Turun kaupunki/nuorisopalvelut Hakkarainen Heidi (siht.) Turun kaupungin sivistystoimiala Asula Tarja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Kallio Maria Turun ammatti-instituutti, aikuiskoulutus Lehtinen Päivi Turun kaupungin sivistystoimiala, aikuiskoulutus Ojanen Kalle Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen koulutus Vainio Johanna Varsinais-Suomen Yrittäjät/YES Varsinais-Suomi 4. Nuorten työllistyminen ja työllistäminen Rannikko Outi (pj) SAK Turun toimipiste Jansson Sari (siht.) Turun kaupungin sivistystoimiala Messula Jari-Pekka Varsinais-Suomen TE-toimisto Erlamo Eija Pestaa Nuori kampanja/v-s Ely Helva Mika Turun kaupungin sivistystoimiala Hernelahti Jaana Varsinais-Suomen TE-toimisto Huhtamäki Aija Turun Aikuiskoulutuskeskus Jansson Sari Turun kaupungin sivistystoimiala Katajainen Timo Liedon Kunta Laaksonen Taina Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala Puhakka Tara Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, työllistymisyksikkö Pusila Juha Varsinais-Suomen ELY-keskus Simula Merja Varsinais-Suomen ELY-keskus Sopenlehto Anna-Mari Turun kaupunki, konsernihallinto Stenfors Pekka Keski-Suomen ELY-keskus Taipale Maria Raision seudun koulutuskuntayhtymä 5. Palveluiden ja yhteistyön riittävyys Kuronen Sirpa (pj) Turun kaupunki hyvinvointitoimiala Kilpinen Jaana (siht.) Turun kaupungin sivistystoimiala Broström Kirsi Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Holmberg Rolf Turun kaupungin sivistystoimiala Myllymäki Irmeli Naantalin kaupunki Mäkelä Matti Turun kaupungin sivistystoimiala Perho Sirkka Varsinais-Suomen ELY-keskus Virtanen Antti Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 7
MITÄ KUULUU 27+1 TOIMENPIDE-EHDOTUKSELLE? Projektipäällikkö Matti Mäkelä Nuorisotakuu NYT -hanke, Turun kaupungin sivistystoimiala, projektitoimisto Hyvässä vauhdissa olevat toimenpiteet 8 1 Nivelvaiheen ja keskeyttämistilanteiden tiedonsiirron mahdollisten esteiden selvittäminen ja poistaminen 2 Tarkistetaan eri toimijoiden roolit ja vastuut sekä selkiytetään niitä tarvittaessa 3 Kehitetään edelleen toisen asteen opinnoista tiedottamista 8 Nuorten kuuleminen varmistetaan kaikilla koulutusasteilla. Otetaan käyttöön osallistavat työtavat ja hyödynnetään nuorten kehittämis-ideoita ja -toiveita sekä työpanosta erilaisissa kehittämishankkeissa 9 Toteutetaan Turku-takuu ja tarjotaan kaikille peruskoulun päättäneille nuorille jatko-opintopaikka, tarvittaessa tämä toteutetaan ns. lisäpaikkoja käyttämällä 10 Olemassa olevien verkostojen tuen ja yhteistyön lisääminen sekä niiden tavoitteellisuuden tukeminen 11 Selvitetään, millä rahoituksella työväen- tai kansanopistot voisivat tarjota erityiskursseja syrjäytymis-vaarassa oleville nuorille 12 Hankkeiden välisen yhteistyön lisääminen ja Nuorisotakuu-salkun tai yhteistyöryhmän perustaminen 13 Nivelvaihekoulutusten yhteistyön lisääminen sekä kohderyhmistä ja eri koulutusten profiileistasopiminen
15 KOHO-toiminta ulotetaan koskemaan nuoria 29. ikävuoteen saakka 16 Edellytetään kaupungin yhtiöitä ja hallintokuntia työllistämään ja tarjoamaan harjoittelupaikkoja sekä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja nuorille 17 Nuorten tuetun oppisopimuksen parissa oleville osoitetaan oppisopimuspaikka 20 Otetaan kolmas sektori ja yritykset entistä laajemmin mukaan nuorisotakuun toteuttamiseen 21 Lobbaustyö: ulotetaan nuorten tuettu oppisopimus koskemaan myös valmaa, ammattistarttia ja valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta 22 Lobbaustyö ammatillisen erityisopetuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi Bovallius-ammattiopiston Turun toimipaikassa 25 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä ja heidän tarvitsemansa palvelut polulla kohti koulutusta ja työelämää kartoitetaan Toimia vaativat toimenpide-ehdotukset 4 Uusien joustavien koulutuspolkujen sekä erilaisten oppimisympäristöjen käytön kehittäminen 5 Jokaiselle nuorelle taataan hänen tarpeitaan vastaava ohjaus ja tuki sekä perus- että toisellaasteella 6 Nuorten yhteiskuntatakuu-palveluja laajennetaan niin, että eri toimijoiden yhteistyönä nuorille voidaan riittävän ajoissa tarjota mielenterveys-, päihde- ja kuntoutuspalvelut 7 Tuetaan vanhempia niin, että he voivat osaltaan paremmin tukea nuorta hänen ura- ja muissa valinnoissaan 14 Must Win Battles -toimintamallin hyödyntäminen määriteltäessä erityisesti EU:n 2014 alkavan rakennerahastokauden painopisteitä nuorisotakuun toteuttamisessa 18 Maahanmuuttajanuorille tarjotaan riittävä kielikoulutus ja siihen liittyvä ohjaus ja tuki 19 Varmistetaan erityistukea tarvitsevien nuorten pääsy jatko-opintoihin ja tehdään yhteistyötä yritysten kanssa näiden nuorten työllistymisen edistämiseksi. 23 Kaikki toimijat sitoutuvat mahdollisuuksien mukaan edistämään Pestaa Nuori! -kampanjan onnistumista 24 Varataan rahoitusta nuorten kesätyöpaikkojen toteuttamiseen 26 Uusien ohjausmallien ja -polkujen suunnittelu pitkään syrjäytymiskierteessä olleille nuorille 27 Pyritään lobbaustoimin palauttamaan työharjoittelumahdollisuus myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneille +1 Lobbaus, että toiselta asteelta valmistuneet astuisivat ase- tai siviili-palvelukseen kesällä (nyt: tammikuussa) 9
10
NUORISOTAKUUN HYVÄT (JA HUONOT) UUTISET 1 Koulutustakuu toteutuu 2 Turun seutu toimii esimerkkinä Matalan kynnyksen ohjauspisteet Toisen asteen läpäisy Nuorten tuettu oppisopimus liikkeelle Työnhaku- ja passikoulutuksia lukiolaisille 3 Ketään ei jätetä Yli 200 ilman tutkintoa olevaa nuorta mukaan Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan Työpajoilla ennätysmäärä nuoria Pestaa Nuori -kampanjan alkamisen jälkeen pestattu 529 nuorta 4 Nuorisotakuuseen on sitouduttu ja keskeiset haasteet on selvitetty Erityisryhmien (esimerkiksi maahanmuuttaja- ja erityistukea tarvitsevat nuoret) nuoriso- ja koulutustakuun heikompi toteutuminen Koulutuksen keskeyttämiset Pitkään työelämän ulkopuolella olleiden nuorten aktivointi ja kuntouttaminen 11
12
TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN KESKEISET KYSYMYKSET Keskeiset kysymykset teemoittain ja kohderyhmittäin: 1 Mitkä toiminnot/käytännöt edistävät ja hyödyttävät nuorisotakuun toteutumista? 2 Mitkä puolestaan haittaavat/vaikeuttavat? 3 Mitä pitäisi tehdä? Työryhmät: ryhmä1, Vieraskieliset nuoret ryhmä2, Erityistä tukea tarvitsevat nuoret ryhmä 3, Nuorten osallistaminen ryhmä 4, Nuorten työllistyminen ja työllistäminen ryhmä 5, Palveluiden ja yhteistyön riittävyys 13
14
1. MITKÄ TOIMINNOT/KÄYTÄN- NÖT EDISTÄVÄT JA HYÖDYTTÄVÄT NUORISOTAKUUN TOTEUTUMISTA? valmistavat koulutukset (ml. lukioon valmistava, joka alkaa elokuussa 2014) valmistavien koulutusten ja vuoden kestävien alkeiskoulutusten alueellinen yhteinen valinta (valmistavien koulutusten osalta Turun seutukunnan yhteinen valinta poistuu kesällä 2014, kun ammattiin valmistavat koulutukset siirtyvät valtakunnalliseen sähköiseen yhteishakuun) tiedonsiirto erityisesti perusopetuksen jälkeisen koulutuksen kesken, alueellisen nivelvaihetiimin toiminta omakielinen ohjaus ja esitteet, omakielinen opetus perusopetuksessa, MATU-opetus tiedotuksen kohdalla yhteistyö yhdistysten ja yhteisöjen kanssa (ei toimi aivan täydellisesti) kulttuurinen monimuotoisuus oppilaitoksen arjessa; inkluusioajattelu ja -käytännöt koulutuksissa (ei toteudu vielä täydellisesti esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten rekrytoinnin osalta) työpaikkaohjaajille järjestetty monikulttuurisuuskoulutus perustutkinnot tulevat mukaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaan Luupin alkukartoitus (saadaan selville myös mahdolliset esteet koulutukseen siirtymiseen riittävien resurssien turvaaminen kohdentaminen mahdollisimman tehokkaasti kohdentuminen oikealle kohdejoukolle monenlainen opiskelijan tarpeista lähtevä palvelutarjonta mm. pienryhmät, integroidut ryhmät, opiskelijahuoltopalvelut, muut tukipalvelut pedagogisen kokonaiskuntoutumispalvelun juurruttaminen 15
opettajien koulutus -> aikuisen rooli kannustajana tärkeä yhteistyö eri toimijoiden välillä opiskelijakuntatoiminta erilaiset teemat kouluissa, jotka kaikille yhteisiä (esim. lempiruokaviikko, ystävänpäivä, joulujuhla) rohkeus kokeilla erilaisia juttuja nuoret ohjaavat nuoria tutorit nuorten yrittäjyys kerhotoiminta koulun ulkopuolella aloitekanavan käyttäminen kannustavat esimerkit henkilökohtaiset suhteet työelämäyhteistyö eri kouluasteilla otetaan nuorisotakuu vakavasti hyvät olemassa olevat palvelut trimmataan nuorten työnhakutaidot ja tiedot ja tarjotaan töitä räätälöidyt ratkaisut eri kohderyhmille ja yksilöllisiä ratkaisuja nuorten aktivointi oppisopimus / tuettu oppisopimus ja 2+1 malli 16 1. Kumppanuus kumppaneiden tunnistaminen, tunnustaminen ja tunteminen yhteistyön tekemisen haasteet erilaisia eri alueilla 2. Ohjaus opinto-ohjauksen laatu ja määrä tulisi varmistaa kaikilla kouluasteilla (myös muille kuin ongelmatapauksille) varmistaminen lobbauksella, että kaikilla nuorilla (myös toisen asteen tutkinnon suorittajat) olisi mahdollisuus päästä työharjoitteluun riittävien työnhakuvalmiuksien tarjoaminen syventävien opintojen tarjoaminen vastavalmistuneille olemassa olevien ohjauspalveluiden kartaston kuvaaminen tarvittava ohjaus kohtuullisessa ajassa ohjauksen ja palveluihin siirtymisen ketteryys ohjausta ja tietoa (esim. työnhakuvalmennusta) tarjolla nuorelle kun tarve ilmenee (ei voida rakentaa perusopetuksessa saadun opinto-ohjauksen varaan, kun työelämä muuttuu koko ajan) kasvokkain tapatuvan ohjauksen takaaminen yhteistyöverkoston hyödyntäminen
TE-toimiston väki jalkautuu oppilaitoksiin 3. Ennakointi ja tiedonsiirto tarvitaan tietoa kumppaneiden toiminnasta ja ajankohtaisista asioista, jotta voidaan kehittää omaa toimintaa olemassa olevan tiedon (elinkeinorakenteen muutokset, koulutuspaikkatilanne) hyödyntäminen luokanvalvojien, ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien ym. ohjaushenkilöstön vuosien varrella nuoresta keräämän tiedon hyödyntäminen tietoa tulisi jakaa säännöllisesti ja tavoitteellisesti, koska se muuttuu koko ajan 4. Kokonaisnäkemys työnjako ja vastuut 5. Palvelupaketit ja -prosessit palvelujen ja niiden tarjoajien tunnettuuden haasteet palvelukarttojen erilaisuus maakunnan eri kunnissa, haasteiden erilaisuus olemassa olevien palveluiden kuvaaminen palvelukartaksi ja sen jatkuva päivittäminen 6. Nuorten kohtaaminen Mistä nuoret tavoitetaan? Miten motivoidaan nuori hyödyntämään olemassa olevia palveluita) Kuka motivoi? 7. Johtaminen tulisi tarkastella yhteisesti kaupunkitasolla kokonaisuutena, ei yksittäisen tulosalueen näkökul-masta kaupungin palvelujen ja palveluprosessien suunnitteleminen yhteisesti (esim. väestöryhmäpohjaisesti kokonaisuutena) 8. Asenne kohdallaan 17
2. MITKÄ TOIMINNOT/KÄYTÄNNÖT HAITTAAVAT JA VAIKEUTTAVAT NUORISOTAKUUN TOTEUTUMISTA? kodin epärealistiset odotukset ja käsitykset sekä puutteelliset tiedot hajanainen tieto koulutuksista ja niihin osallistujista, opiskelijoiden rekrytoinnin vaikeudet oikea-aikaista mielenterveydellistä tukea ei ole saatavilla (tähän tullee muutoksia toisen asteen koulutuksessa, kun uusi opiskelijahuoltolaki tulee voimaan 1.8.2014) selkokielisen materiaalin puute (erityisesti ammatillisessa koulutuksessa; tähän on olemassa hankerahaa, jota ei käytetä kovin tehokkaasti) joidenkin nuorten heikko koulutustausta edelliseen liittyen nuorten koulutuspolusta puuttuu vielä palikka hitaasti etenevien nuorten kohdalla ja niiden kohdalla, joiden kielitaito ei alkeiskoulutusten jälkeen riitä jatko-opintoihin eli valmistaviin koulutuksiin kielitietoisen opetuksen puute (tämä toteutuu osittain) elokuun 2014 alusta alkava lukioon valmistavasta koulutuksesta ei saa ammatillisen peruskoulutuksen yhteishakuun samoja valintapisteitä (6), joita saa muista valmistavista koulutuksista (kyseessä asia, joka vaatii lainmuutoksen) perusopetuksen tehostetun tuen tarve ei siirry toiselle asteella. - Ammatillisen koulutuksen yleisissä ryhmissä opiskelleet keskeyttäneet erityisen tuen opiskelijat, jotka luopuvat tuen puutteen vuoksi koulutuksenjärjestäjien välisen yhteistyön ja alueellisen suunnittelun puute 18
aikuiset vähättelevät nuorten osallistumista; ei oteta todesta/ ei haluta toteuttaa ehdotuksia, jos ne eivät sovi omiin ajatuksiin ennakkoluuloisuus oustamattomuus byrokratia nykyisen mallin nuorisovaltuusto vanhempien tuki nuorille sosiaalinen rajoittuminen (vaikeuttaa esim. työnsaantia) työelämäedustajat puuttuvat keskusteluista hyviä toimintoja lopetetaan (esim. ammatti - instituutin kesätyöpajat) puuttuu yhteinen maakunnallinen strategia asiat etenevät eri tahtiin eri kunnissa, pitäydytään omissa poteroissa kokonaiskäsitys (palvelukartta) puuttuu siitä, mitä palveluja eri tahot nuorille tarjoavat tulevaisuudessa lisääntyvät haasteet tarjota kaikille opiskelijoille opiskelupaikka ja varmistaa, että he saavat tutkinnon suoritettua kun 3. sektorin toimijoilta puuttuu virallinen mandaatti, on vaikea saada asioita eteenpäin liikaa hankkeita, kokonaisuus hämärtyy haaste työelämäsuhteille, jos kaikkialta ohjataan kaikkien toimesta työharjoitteluun ja/tai -kokeiluihin lakisääteisten hyvinvointipalveluiden laajasta kirjosta ei saada kaikkea hyötyä irti organisaatiomuutokset oman talousarvion seuraaminen vie huomion kokonaisuuden näkemiseltä 19
3. MITÄ PITÄISI TEHDÄ? kodille kohdistettu neuvonta, omat vanhempainillat (kokeiltu eri tavoin perusopetuksessa ja ammatillisen peruskoulutuksen markkinoinnissa; perusopetuksessa toimii, ammatillisella puolella ei) alueellinen koulutuskalenteri (sis. myös työvoimakoulutukset.tämä on aikoinaan toiminut Aboavita-projektissa 2000-luvun alussa) sähköinen henkilökohtaisen seurannan järjestelmä, jotta tiedettäisiin, missä kukakin nuori opiskelee yhteistyön tiivistäminen oppilaitosten ja hyvinvointitoimialan välillä, tuen tarkempi ja tarkoituksenmukaisempi kohdentaminen jatketaan kansanopistojen ja kansalaisopistojen kielitaidon kehittämiseen tarkoitettujen koulutusten rahoitusmahdollisuuksien selvittämistä (esim. oppilaitosten yhteistyössä järjestämät koulutukset) 20 yhteistyö perusasteen toisen asteen ja muitten palveluntarjoajien kanssa alueellinen ammatillisen koulutuksen järjestäjien suunnitelmallinen yhteistyö ammatillisen erityisopetuksen järjestämiseksi pienryhmäopetusta lisää myös muihin oppilaitoksiin kuin Bovalliukseen monenlainen opiskelijan tarpeista lähtevä palvelutarjonta mm. pienryhmät, integroidut ryhmät, opiskelijahuoltopalvelut, muut tukipalvelut vastuutahon määrittäminen pedagogisen kokonaiskuntoutumispalvelun järjestäminen arvokeskustelu kunta/kaupunki vastuu työllistämisessä - kaupungin osakeyhtiöt - yhteistyö muiden viranomaisten kanssa
- yhteistyö yksityisten yritysten kanssa 3+1 tarve 184 + entiset + muut kunnat asennekeskustelu suunnitelmallinen alueellinen yhteistyö ammatillisen erityisopetuksen järjestämiseksi vastuu työllistämisestä jo olemassa olevien mallien hyödyntäminen ja läpinäkyväksi tekeminen vanhempien mukaan ottaminen kansalaistaitojen opettaminen osaksi arkea (esim. vaikuttaminen) johdon tuki; konkreettiset lupaukset aikuisten läsnäolo arjessa ja nuoren todellinen kohtaaminen uudet yhteistyömuodot ja yhteistyön tekeminen työn moraalin nostaminen nostetaan esille olemassa olevat toiminnot pidetään nuoret työkykyisinä taantuman ajan kirkastaa perustoimintaa ja -tehtävää mitä ja miksi ollaan olemassa keskittyä omiin vahvuuksiin kumppaneiden tunnistaminen, tunnustaminen ja tunteminen säännöllinen, tavoitteellinen yhteistyö (esim. kumppanuusohjelmat, palveluprosessien ja -polkujen kuvaaminen, palvelukarttojen päivittäminen) myönteinen asenne yhdessä tekemiseen palvelukartaston tekeminen, vastuiden selkiyttäminen oikeaa ohjausta oikeaan aikaan yhteinen tavoitetila: asiakkaan ei tarvitse tietää, mitä palveluja ko. yksikössä tai yhteistyöverkostossa on tarjolla, vaan palveluohjausta tarjoavan henkilön tulee tietää ja osata ohjata asiakas oikean palvelun piiriin 21
VIDEOLINKIT Video 1: Seminaarin avaus: Timo Jalonen 22
Video 2: Puheenjohtajien yhteenveto työryhmätyöskentelystä Video 3: Puheenjohtajien hissipuheet: Mitä pitäisi tehdä? 23
LIITE: HYVIÄ UUTISIA NUORISOTAKUUSTA Matti Mäkelä Artikkeli on aiemmin julkaistu Turkupostissa joulukuussa 2013 Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva nuorisotakuu on kuluvan vuoden aikana saanut paljon kritiikkiä osakseen, sen onnistumisen edellytyksiä on epäilty ja saavutettuja tuloksia on kuvailtu laihoiksi. Haasteista huolimatta eteenpäin on menty. Tässä nuorisotakuun pieniä ja isoja hyviä uutisia Turusta: 24 Koulutustakuu toteutuu Vielä kymmenen vuotta sitten yli kuusi prosenttia turkulaisista nuorista jäi peruskoulun jälkeen koulutuksen ulkopuolelle. Tänä vuonna enää alle kaksi prosenttia, ja heistäkin lähes kaikille löydettiin muu paikka vaikkapa nuorten työpajatoiminnasta. Turku toimii esimerkkinä Työsarkaa riittää Aurajoen rannoillakin, mutta muuhun Suomeen verrattuna esimerkiksi ammatillinen koulutus tuottaa täällä tehokkaasti uusia ammattilaisia: Turun ammatti-instituutin läpäisyaste on koko kuluvan vuosikymmenen ollut yli kymmenen prosenttiyksikköä valtakunnallisten keskiarvojen yläpuolella, hehkuttaa tulosaluejohtaja Hannu Immonen. Myös nuorten ohjauksessa Turku näyttää esimerkkiä: Matalan kynnyksen ohjauspaikkoja tarvitaan kaikkialle Suomeen. Turussa Ohjaamo on toiminut jo vuodesta 2004 ja saavuttanut erinomaisia tuloksia, muistuttaa opetusneuvos Elise Virnes opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Nuorten tuettu oppisopimus liikkeelle Oppisopimuspaikkojen löytäminen nuorille on pitkään ollut vaikeaa. Nyt valtion lisärahoitus ja tuki yrityksille näyttäisi vihdoin purevan. Monityönantajamalli ja hyvä yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa ovat antaneet 12 nuoren ryhmälle mahdollisuuden opiskella lähihoitajan perustutkinnon oppisopimuksella. Seuraavaksi lähdemme laajentamaan mallia muille aloille, summaa Turun oppisopimustoimiston johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto.
Ketään ei jätetä Nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta yli 200 ilman tutkintoa olevaa 20-29-vuotiasta turkulaista nuorta on päässyt mukaan ammatilliseen koulutukseen. Turun ammatti-instituutin ohjaava opettaja Maria Kallio muistuttaa, että kyseessä eivät ole pelkät luvut: Opiskelijoiden iloiset ilmeet ja kommentit opiskelun tärkeydestä ovat myös ehdottoman positiivisia asioita. Samoilla linjoilla on Aija Huhtamäki, kollega Turun AKK:sta: Joukossa on todellisia helmiä, jotka on pelastettu syrjäytymiseltä, heillä on takana aika rankkojakin kokemuksia. Turun työväenopisto on puolestaan aloittanut KOKO-hankkeellaan toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden maahanmuuttajanuorten kouluttamisen. Syksyllä aloittaneen ryhmän lisäksi tammikuussa aloittaa kaksi uutta. Turun kaupungin nuorten työpajat kantavat nekin kortensa kekoon. Toiminnassa oli lokakuun loppuun mennessä ollut mukana peräti 224 nuorta, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Näistä 99 oli työkokeilussa. Pestejä nuorille Pestaa Nuori -kampanja alkoi Varsinais-Suomessa 18.4. Sen jälkeen nuoria on pestattu työhön yhteensä 529. Työnhakutaitoja lukiolaisille Lukiolaisten työnhakukurssit on selkeästi positiivinen juttu. Samoin heille tarjottavat esimerkiksi kesätyön saantia helpottavat hygienia- ja työturvallisuuspassikoulutukset, iloitsee VaSiTe-hankkeen projektikoordinaattori Sari Jansson. Haasteet selvitetty Vihollisen tunteminen on puoli voittoa. Isoja kantoja kaskessa ovat esimerkiksi erityis- ja vieraskielisten nuorten suurempi syrjäytymisriski sekä pitkään työn ja koulutuksen ulkopuolella olleiden nuorten aktivointi. Nuorisotakuuseen sitouduttu Hallituksen lisäksi myös Turun kaupunki on sitoutunut nuorisotakuun toteuttamiseen. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell asetti keväällä ohjausryhmän seuraamaan nuorisotakuun toteutumista ja Turulla oli myös aktiivinen rooli Itämeren kaupunkien laatiessa omaa ohjelmaansa nuorten työllistymisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuorisotakuu takaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Koulutustakuu takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuu on osa nuorisotakuuta. Lisätietoja: www.nuorisotakuu.fi ja www.koulutustakuu.fi. 25