Turun kaupunkistrategian seuranta Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA
Hyvinvointia ja aktiivisuutta kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus + Väestöryhmittäiset hyvinvointierot Kulttuurin harrastaminen Yksinäisyyden kokeminen Liikunnan harrastaminen Koettu terveys Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus Koettu elämänlaatu Nuorisotyöttömien osuus Masentuneisuus Rikollisuuden väheneminen Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus Kotona asuvat yli 75-vuotiaat Liikenneturvallisuus Kelan sairastavuusindeksi Alueiden eriytyminen Pitkäaikaistyöttömien osuus Työttömyysaste Pienituloisten osuus = indikaattorin muutos edelliseen mittauspisteeseen verrattuna Lastensuojelun kustannukset Työmarkkinatuen kuntaosuus - Kilpailukyvyn ja kestävän kasvun indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA
Kilpailukykyä ja kestävää kasvua kuvaavat indikaattorit Klikkaamalla indikaattorin nimeä pääset porautumaan syvemmälle tietoihin Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina Meriteollisuuden liikevaihto Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Työpaikkaomavaraisuus Korkeakoulujen hakijamäärät + Muuttoliike Satamien matkustajaliikenne Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta Laaja asuinkuntaindeksi Alueellinen BKT/asukas Joukkoliikenteen matkat /asukas Kouluikäisten määrä Lentoasemien rahtimäärät Väestönkasvu Rautateiden henkilöliikenne Satamien tavaraliikenne Lentoasemien matkustajamäärät Asukastiheys Aloittaneet-lopettaneet yritykset netto Vapaa-ajan asuntojen määrä Alle kouluikäisten määrä 1 hengen asuntokuntien osuus Taloudellinen huoltosuhde KV kongressien määrä ja osallistujat Työllisyysaste Väestön koulutustasoindeksi Hotelliyöpymiset Työikäisten määrä Väestöllinen huoltosuhde Toimialojen henkilöstömäärät Työpaikkojen määrä Ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen osuus Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle Työttömyysaste Rautateiden tavaraliikenne T&K menot - = indikaattorin muutos edelliseen mittauspisteeseen verrattuna Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden indikaattorit KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA
Terveytensä vähintään hyväksi kokevien turkulaisten osuus on hieman kasvanut 2010-2014 62,4 62,2 60,8 Maaria-Paattinen 58,4 47,5 Pansio-Jyrkkälä 48,3 64,4 Länsikeskus 60,5 62,2 Runosmäki-Raunistula 54,3 67,7 Nummi-Halinen 61,8 58,6 Varissuo-Lauste 53 63,7 Skanssi-Uittamo 66,8 67,2 Hirvensalo-Kakskerta 69,8 69,2 Keskusta 67,9 % 0 20 40 60 80 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 100 2013-2015* 50 62 68,1 72,7 66,4 65,6 62,6 68,5 0 % Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Koettu terveys on Turussa kehittynyt hieman parempaan suuntaan ollen hieman parempi kuin maassa keskimäärin. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna koettu terveys on Turussa huonommalla tasolla. Turun suuralueiden vertailussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2010 verrattuna. Parhaimmaksi terveys koetaan Keskustan, Hirvensalo-Kakskerran sekä Nummi-Halisen suuralueilla. Pansio-Jyrkkälän suuralueella koettu terveys on selkeäsi huonompi verrattuna muihin suuralueisiin. Koettu terveys (terveytensä hyväksi tai erinomaiseksi kokevien osuus)
Sairastavuus on Turussa laskussa 110 105 100 95 90 85 80 75 70 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Oulu Tampere Helsinki Vantaa Espoo Lähde: Sotkanet Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien välisistä eroista voidaan poistaa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvat erot vakioimalla indeksiluvut iän ja sukupuolen mukaan. Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi
Turussa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on hieman laskenut Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 6,7 7,7 5,8 7,1 10,6 10,8 12 10,4 11,9 10,6 11,3 10,6 11 10,3 9,5 11,1 13,5 13,6 15 14,9 0 2 4 6 8 10 12 14 16 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 15 10 5 0 9,1 10,6 2013-2015* 8,3 9,4 10,1 10,9 10 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Turussa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on hieman maan keskiarvoa korkeampi. Koko Suomeen ja muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Turussa koetaan enemmän yksinäisyyttä. Koko maan keskiarvo on noussut vuodesta 2010, kun taas Turussa kehitys on ollut päinvastaista. Vuonna 2014 eniten yksinäisiä oli keskustan alueella. Suurin negatiivinen muutos on tapahtunut Skanssi-Uittamon asukkaiden osalta ja positiivisin kehitys on Maaria-Paattisilla ja Nummi- Halisissa. Yksinäisyyden kokeminen (ATH)
Turussa esiintyy koko maata enemmän masennusta Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 5,7 7,3 11,5 12,8 11,5 10,3 10,8 9,9 9,5 10 10,3 12,2 12,2 12,3 15 16 15,2 18,1 18 15,9 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 15 10 5 0 9,3 10,5 2013-2015* 8 9,9 10,4 11,2 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu 8,4 Lähde: *= kaupunkien Alueellinen vertailuaineistossa terveys ja hyvinvointi tiedot kerätty kysely 2013-2015 ATH Turussa itsensä masentuneeksi kokevien osuus on koko maan ja muiden suurten kaupunkien keskiarvoa korkeampi. Masentuneeksi itsensä tuntevien osuus on kuitenkin laskenut vuoteen 2010 verrattuna. Suuralueista Varissuo- Lausteella ja Pansio- Jyrkkälässä masentuneiksi kokevien osuus on korkeinta. Runosmäki-Raunistulassa kehitys on ollut positiivisinta verrattuna vuoden 2010 tuloksiin. Masentuneisuus (ATH)
Turussa liikuntaa harrastetaan maan keskitasoa enemmän Runosmäki-Raunistula 25 20 15 10 5 0 Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat (%) 16,4 Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 7,9% 8,3% 17,6% 16,6% 17,3% 20,5% 19,2% 2013-2015* 20,3 18,4 17,5 22,2% 22,0% 23,7% 0,0% 5,0% 10,0% 15,0% 20,0% 25,0% 2014 22,5 18,9 20,5 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Turussa noin joka viides harrastaa liikuntaa suositusten mukaisesti. Kuuden suurimman kaupungin joukossa turkulaiset liikkuvat neljänneksi eniten. Aluekohtaisessa vertailussa Maaria-Paattisilla ja Pansio- Jyrkkälässä harrastetaan liikuntaa huomattavasti vähemmän muuhun kaupunkiin verrattuna. Liikunnan harrastaminen (ATH)
Turussa kulttuuripalvelujen käyttö on hieman laskenut Kulttuuripalvelujen käyttö 35 30 25 20 15 30,9 26,9 25 24,4 21,8 23,1 10 15,9 13,3 5 11 7,7 0 Vähän Melko vähän Keskimäärin Paljon Erittäin paljon 2010 2014 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Vähän = Muutaman kerran vuodessa yhtä palvelua käyttävä Melko vähän = Kuukaudessa 1-2 palvelua käyttävä Keskimäärin = Useamman kerran kuukaudessa muutamaa palvelua käyttävä Paljon = Viikoittain useaa palvelua käyttävä Erittäin paljon = Useamman kerran viikossa useita palveluja käyttävä laisten kulttuuripalvelujen käyttö on hieman laskenut vuodesta 2010. laisista n. 45 prosenttia käyttää useamman kerran kuukaudessa jotain kulttuuripalveluja. Summamuuttujassa on huomioitu seuraavat palvelut: Museo, taidenäyttely, Kirjasto, Elokuvateatteri, Liikunta/urheilutapahtuma, Teatteri, tanssi, sirkus tai muu esitettävä taide, Klassisen tai konserttimusiikin konsertti, Kevyt musiikki/rock-konsertti, Muu kulttuurita-pahtuma. Kulttuurin harrastaminen (ATH)
laisten elämänlaatu on parantunut Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus 2014 (%) 2010 2014 Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 41,5 46 51,8 53,9 54,8 55,2 55,7 52,6 58,3 56,8 62,5 0 10 20 30 40 50 60 70 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH 80 60 40 20 0 2013-2015* 54 56 60,8 54,6 53,6 52,4 56,8 Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu *= kaupunkien vertailuaineistossa tiedot kerätty 2013-2015 Turussa koettu elämänlaatu on noussut vuoteen 2010 verrattuna. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna elämänlaatu Turussa koetaan hieman matalammaksi. Suuralueittain haastavin tilanne koetun elämänlaadun osalta on Pansio-Jyrkkälän ja Varissuo-Lausteen suuralueilla. Korkeimmaksi elämänlaatu koetaan Hirvensalo- Kakskerran, Länsikeskuksen ja Keskustan suuralueilla. Koettu elämänlaatu (ATH)
Työttömyys jakautuu kaupungin sisällä epätasaisemmin vuonna 2013 kuin vuonna 2000 Seuraava Varissuo Lauste Pansio It. Halinen Pansio Länt. Härkämäki-Jyrkkälä Asuin-Runosmäki Asuin-Perno Harittu Paaskunta Länsi-Maaria-Jäkärlä Mäntymäki Kohmo Iso-Heikkilä Länt. Ilpoinen Länsinummi Itäranta Kurala Länsiranta Ruohonpää Länt. Nummenmäki Nättinummi Luolavuori Länt. Vasaramäki Pääskyvuori Haarla Pohjola Verkatehdas VI Samppalinna III Rauhankatu VII Martti IV Port Arthur Uittamo Kärsämäki Et. Ursininkatu Pohj. Luolavuori It. Vartiovuori II Itäharju Kauppatori VI Moisio-Kanervamäki Sirkkala I Yo-kylä 0 5 10 15 20 25 30 35 Tarkastelussa mukana yli sadan työttömän pienalueet 2013 2000 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Vuoden 2013 lopussa korkeimman työttömyysasteen pienalueet Turussa olivat Varissuo, Lauste, Pansio It., Halinen, Pansio Länt. ja Härkämäki-Jyrkkälä. Vuonna 2000 järjestys oli Lauste, Pansio It., Varissuo, Halinen, Härkämäki-Jyrkkälä ja Paaskunta. Lauste oli vuonna 2000 ainoa pienalue Turussa, jonka työttömyysaste oli yli kaksinkertainen koko kaupungin työttömyysasteeseen verrattuna. Vuoden 2013 lopussa tällaisia olivat lisäksi Varissuo ja Pansio It. Yli sadan työttömän pienalueiden vuoden 2000 korkeimman (Varissuo) ja matalimman (Moisio- Kanervamäki) työttömyysasteiden erotus oli 20 prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 Varissuon ja Yo-kylän työttömyysasteiden erotus oli 25 prosenttiyksikköä. Alueiden eriytyminen: Työttömyysaste Turun pienalueilla
Muunkieliset keskittyvät Turussa voimakkaasti muutamille alueille Seuraava Varissuo Lauste Halinen Pansio It. Vaala Pansio Länt. Yo-kylä Kohmo Asuin-Perno Härkämäki-Jyrkkälä Asuin-Runosmäki Harittu Asuin-Räntämäki Paaskunta Länsi-Maaria-Jäkärlä Haarla Pääskyvuori Yliopisto I Länsinummi Ilpoinen Itäharju Itäranta Kurala Kauppatori VI Verkatehdas VI Ursininkatu Pohj. Nättinummi Sirkkala I Moisio-Kanervamäki Rauhankatu VII Vartiovuori II Uittamo Martti IV Vasaramäki 0 10 20 30 40 50 2015 2005 43,9 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2015 lopussa korkeimman muunkielisosuuden pienalueet Turussa olivat Varissuo, Lauste, Halinen, Pansio It., Vaala, Pansio Länt. ja Yo-kylä. Vuonna 2005 järjestys oli kolmen kärjen osalta sama. Varissuolla muunkielisten suhteellinen osuus on maan lähiöiden korkein. Koko Turun muunkielisten osuus oli 5,6 % vuonna 2005 ja 10,1 % vuonna 2015. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia puhui Turussa vuoden 2015 lopussa 18794 henkeä. Vuoden 2016 alun ennakkotietojen mukaan muunkielisten määrä voi vuoden loppuun mennessä ylittää 20 000 henkeä. Kaavion palkkien järjestys on vuoden 2015 tilanteen mukainen. Mukana 2015 ne pienalueet, joissa oli vähintään sata muunkielistä asukasta. Alueiden eriytyminen: Muunkielisten osuudet väestöstä Turun pienalueilla
Asuinalueensa turvalliseksi kokevien osuus on noussut Asuinalueensa turvalliseksi kokevien osuus % Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä Länsikeskus Runosmäki-Raunistula Nummi-Halinen Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo Hirvensalo-Kakskerta Keskusta 0 20 40 60 80 100 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH laiset kokevat asuinalueensa yleisesti erittäin turvalliseksi ja kokemus on muuttunut hivenen positiivisemmaksi vuosien 2010 ja 2014 välisenä aikana. Asuinalueen turvallisuuden osalta merkittävin positiivinen muutos on tapahtunut Varissuo- Lausteella. Heikoin tilanne turvallisuuden kokemisen osalta on Pansio- Jyrkkälän suuralueella. FCG:n vuonna 2015 tekemässä asukaskyselyssä turvallisuuden tunne oli Turussa edelleen parantunut. Alueiden eriytyminen: Asuinalueiden turvallisuus
Koetun elämänlaadun ja terveyden osalta heikoin tilanne on iäkkäillä, yksinasuvilla ja yksinhuoltajilla Seuraava Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+ 55-74 20-54 Nainen Mies Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+ 55-74 20-54 Nainen Mies Hyvä tai erinomainen elämänlaatu % 0 20 40 60 80 100 2014 2010 Koettu terveys (Hyvä tai melko hyvä terveydentila) Väestöryhmittäisessä hyvinvointitarkastelussa elämänlaatu on parantunut voimakkaimmin yksinhuoltajilla. Kaikkiaan yksin asuvien ja myös yksinhuoltajien elämänlaatu on kuitenkin heikohko. Vain iäkkäimpien elämänlaatu on heikompi. Koetun terveyden osalta heikoin tilanne on yli 75-vuotiailla, mutta melkein kaikilla väestöryhmillä koettu terveys on parantunut vuodesta 2010. Korkeasti koulutettujen ja kahden aikuisen lapsiperheiden koettu terveys ja elämänlaatu koetaan parhaimmaksi. 0 20 40 60 80 2014 2010 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Väestöryhmittäiset hyvinvointierot
Pariskunnat ja kahden aikuisen lapsiperheet kokevat vähiten masennusta ja yksinäisyyttä Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+ 55-74 20-54 Nainen Mies Korkea koulutustaso Keskitaso koulutustaso Matala koulutustaso Yksinhuoltaja Pariskunta, lapsia Pariskunta, ei lapsia Yksin asuvat, ei lapsia 75+v 55-74 v 20-54 v Nainen Mies Masennus (osuus, joilla itseraportoitua masennusta) 0 5 10 15 20 25 2014 2010 Yksinäisyys (Osuus, jotka tuntevat itsensä toistuvasti yksinäiseksi) Masennus on yleisintä yksinhuoltajilla ja yksin asuvilla, vaikkakin trendi on ollut laskeva verrattaessa vuosia 2010 ja 2014. Kaikissa väestöryhmissä tilanne masennuksen kokemisen kanssa on parantunut vuodesta 2010. Yksinäisyyttä koetaan erityisesti yksinhuoltajissa ja yksinasuvissa. Erot muihin ryhmiin ovat suuria. Paras tilanne yksinäisyyden ja masennuksen kokemisen kohdalla on pariskunnilla ja pariskunnilla, joilla on lapsia. Myös koulutustaso korreloi masennuksen kokemisen kanssa. 0 5 10 15 20 25 2010 2014 Lähde: Alueellinen terveys ja hyvinvointi kysely ATH Väestöryhmittäiset hyvinvointierot
Turussa pienituloisten osuus on vertailukaupunkien suurin Kunnan yleinen pienituloisuusaste 25 20 15 10 5 Tampere Oulu Helsinki Vantaa Espoo 0 2010 2011 2012 2013 2014 Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisia ovat ne, jotka ansaitsevat alle 60% suomalaisten mediaanitulosta. Turussa pienituloisuusaste oli koko jaksolla korkein verrattuna muihin suurimpiin kaupunkeihin. Kunnan yleinen pienituloisuusaste
1000 asukasta kohti Liikenteessä loukkaantuneiden määrä oli 2015 korkea, mutta kuolonuhreilta vältyttiin 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Koko maa Oulu Vantaa Helsinki Tampere Espoo 0,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus Tieliikenteen turvallisuus on parantunut kaikissa vertailukaupungeissa vuoden 2010 jälkeen. Turussa laskeva kehitys on pysähtynyt vuoden 2012 jälkeen ja vuonna 2015 loukkaantuneiden määrä kasvoi hieman (+2). Loukkaantuneiden määrä oli Turussa väkilukuun suhteutettuna vertailukaupunkien korkein vuonna 2015 Kehitys oli Turussa kuitenkin kuolonuhrien määrällä mitattuna myönteistä, sillä vuonna 2015 tieliikenteessä ei ollut kuolonuhreja, mitä ei ole tapahtunut kertaakaan vuoden 1945 jälkeen (ensimmäinen vuosi, jolta tietoja käytettävissä). Verrokkikaupungeissa kuolonuhrien määrä oli v. 2015: Helsinki 12, Tampere 7, Oulu 5, Espoo 4 ja Vantaa 2. Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 1000 asukasta kohti
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on laskussa 16 14 12 10 8 6 4 2 Helsinki Vantaa Tampere Koko maa Oulu Espoo 0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on vertailukaupungeissa trendinomaisesti laskenut jaksolla 2011-2014. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan, mikä heikentää alueiden keskuskaupunkien asemaa. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 1000 asukasta kohti
Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli Turussa vuonna 2014 vertailukaupunkien matalin 93 92 % 91 90 89 88 87 86 Espoo Tampere Vantaa Koko maa Helsinki Oulu 85 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Sotkanet Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna 2014 vertailukaupunkien korkein Espoossa ja matalin Turussa. Erot kaupunkien välillä ovat kuitenkin pieniä. Turussa osuus nousi huomattavasti vuosina 2010-2013 mutta kääntyi laskuun vuonna 2014. Ennakkoarvioiden mukaan osuus nousi Turussa vuoden 2015 aikana. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä
Turussa työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on verraten korkea 9 % 8 7 6 5 4 Oulu Koko maa Tampere Helsinki Vantaa Espoo 3 2010 2011 2012 2013 Lähde: Sotkanet Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 25-64-vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä oli vuonna 2013 korkein Oulussa ja toiseksi korkein Turussa. Osuus laski jaksolla 2010-2013 kaikissa vertailukaupungeissa. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
Turussa toimeentulotuen piirissä olevien henkilöiden määrä on laskussa 12 11 10 10,8 10,3 9,8 Vantaa 9 Helsinki % 8 7 6 7,4 7,3 7,2 6,9 Tampere Espoo Koko maa Oulu 5 4 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Sotkanet Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden henkilöiden osuus kuntalaisista oli vuonna 2014 korkein Vantaalla, Helsingissä ja Tampereella sekä matalin Oulussa, Turussa ja Espoossa. Ero korkeimman ja matalimman osuuden kaupunkien välillä oli varsin suuri, eikä selity esim. niiden työttömyysasteella. oli vuonna 2014 vertailukaupunkien ainoa, jossa osuus pysyi ennallaan, kun se muualla nousi. Toimeentulotukea saaneiden osuus laski vuosina 2010-2014 ainoastaan Turussa. Toimeentulotuen piirissä olevat henkilöt, % asukkaista
Turussa lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus on laskenut 14 12 10 8 % 6 4 Vantaa Tampere Helsinki Oulu Koko maa Espoo 2 0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Sotkanet Lastensuojelun avohuoltotoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujaksolla korkein Vantaalla ja matalin Espoossa. Turussa osuus oli vertailukaupunkien toiseksi matalin vuonna 2014 ja trendinomaisessa laskussa vuosina 2010-2014. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 - vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
Lastensuojelun kustannukset ovat Turussa korkeat Lastensuojelun kustannukset suhteessa 0-20 -vuotiaiden kokonaismäärään 1400 1200 1000 800 600 400 Helsinki Vantaa Tampere Espoo Oulu 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Kuusikkokunnat.fi Kustannukset on laskettu jakamalla lastensuojelun kokonaiskustannukset kaikkien 0-20 -vuotiaiden määrällä. Turussa kustannukset ovat selvästi korkeammat kuin muissa suurissa kaupungeissa. Ennakkoarvioiden mukaan lastensuojelun kustannusten kasvu pysähtyi ja kääntyi hienoiseen laskuun vuoden 2015 aikana. Tarkat luvut saadaan kevään 2016 aikana. Lastensuojelun kustannukset
Turun nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä laski vuonna 2015 20 18 16 14 12 10 8 Oulu Tampere Espoo Vantaa Helsinki 6 2010 2011 2012 2013 2014 2015 12/2015 Lähde: Tilastokeskus Turussa nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä laski vuodesta 2014. Muissa kaupungeissa osuus säilyi ennallaan tai nousi. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 2006-2014
Turun pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on kääntynyt nousuun 40 35 30 25 20 Helsinki Espoo Vantaa Tampere 15 Oulu 10 2010 2011 2012 2013 2014 2015 12/2015 Lähde: Tilastokeskus Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli vuoden 2015 lopussa nousussa kaikissa suurissa kaupungeissa. Helsingissä ja Espoossa kasvu on ollut nopeinta. Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) kaikista työttömistä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 2010-2015
Työmarkkinatuen kuntaosuus on nopeassa kasvussa 30 25 20 M 15 10 5 0 24 15 13 11 7 6 7 8 8 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Turun kaupunki Kunta maksoi 500 päivän työttömyyden jälkeen 50 % työmarkkinatuen kustannuksista vuosina 2006-2014. Lainsäädäntöä muutettiin niin, että vuodesta 2015 lähtien kunta maksaa 50 % kustannuksista 300 päivän työttömyyden jälkeen. Lisäksi kunnan maksuosuus on 70 % kustannuksista yli 1000 työttömyyspäivän jälkeen. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus nousi 24 miljoonaan euroon vuonna 2015. Turun kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus (M )
Turussa koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on laskenut 20 18 16 14 % 12 10 8 6 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vantaa Helsinki Espoo Tampere Oulu Lähde: Sotkanet Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuus oli koko jaksolla korkein pääkaupunkiseudun vertailukaupungeissa ja alhaisin Tampereella ja Oulussa. Vuoden 2015 osalta Turun kaikkien yläkoulujen oppilaista 41,5 % sai jatkokoulutuspaikan ammatillisessa peruskoulutuksessa, 53,5 % lukioissa, 2,7 % nivelvaihekoulutuksessa ja 1,5 % muussa mm. oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa tai kuntoutuksessa. Vain kahdeksalle oppilaalle ei osoitettu jatkokoulutuspaikkaa tai he eivät ottaneet vastaan saamaansa koulupaikkaa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
Turun väestönkasvu on nopeutunut 20 15 10 5 Vantaa Espoo Helsinki Oulu Tampere 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-5 Lähde: Tilastokeskus Turun väestönkasvun ero muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna on kaventunut. oli Vantaan kanssa ainoa suuri kaupunki, jonka väestökasvu nopeutui vuonna 2015. Väestönkasvu kuudessa suurimmassa kaupungissa 2006-2015, (promillea)
Turun asukastiheys on hieman kasvanut kymmenen vuoden aikana Maapinta-ala km² Asukasta / km² 2005 2015 2005 2015 KOKO MAA 304 112 303 900 17 18 Espoo 312 312 743 864 Helsinki 186 214 3 010 2 933 Oulu 3 028 3 032 57 65 Tampere 523 525 390 429 246 246 712 757 Vantaa 241 238 779 900 Erot asukastiheydessä kaupunkien välillä ovat suuria. Luvuissa on käytetty vuoden 2015 aluerajoja. Lähde: Tilastokeskus Asukastiheys
Turussa 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä on vertailuryhmässä suhteellisesti suurin ja alle 15-vuotiaiden ikäryhmä pienin 2005 2015 100 % 90 % 9,5 13,9 11,0 15,1 16,9 9,9 100 % 90 % 13,9 16,6 14,4 18,4 20,1 14,8 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 50 % 40 % 70,1 71,9 69,1 70,3 69,6 70,8 60 % 50 % 40 % 66,6 69,4 66,4 67,9 67,0 67,1 30 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10,7 10,2 10,3 7,7 7,9 7,3 9,7 6,6 9,7 6,6 6,2 9,0 Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 20 % 10 % 0 % 10,1 9,9 9,4 6,8 6,6 6,4 9,4 7,2 9,3 7,0 6,5 8,7 Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 0-6 7-14 15-64 65- Lähde: Tilastokeskus 0-6 7-14 15-64 65- Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen huoltosuhde (alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrä sataa työikäistä kohti): Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa 2005 42,6 39,2 44,7 42,2 43,7 41,2 2015 50,2 44,0 50,6 47,2 49,2 49,0 Asukasrakenteen kehitys ikäryhmittäin
un muutti kuntien välisessä muuttoliikkeessä Helsingin ja Vantaan jälkeen eniten ihmisiä Seuraava Kuntien välinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus 5000 4000 3000 2000 1000 0-1000 -2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015* Helsinki -1406-142 -659 1044 1703 1076 1643 3173 4086 3645 3542 Vantaa -173 457 468 128-203 -110 281-316 -495-110 1275-386 17-671 -333-168 402 540 813 994 852 1206 Espoo 1321-18 -418-51 -503 243 690 582 22 1061 1176 Tampere 466 869 312 398 816 534 735 969 1690 1488 924 Oulu 640-134 106 670 423 787 679 687 852 582 545 Helsinki Vantaa Espoo Tampere Oulu *=Ennakkotieto un on vuonna 2015 muuttanut kuntien välisessä muuttoliikkeessä Helsingin ja Vantaan jälkeen kolmanneksi eniten ihmisiä. Turun muuttovoitto on trendinomaisesti noussut vuodesta 2010 lähtien. Kuntien välinen muuttoliike
Turun nettomuutto on selkeästi kahtia jakautunutta Seuraava 5000 4000 3000 3487 4049 2000 1000 0-1000 -2000 Kolmen vuoden 2012-2014 nettomuutto summattuna 221 105 130 75 141 56 67 58 48-111 -282-710 -999-1362 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - Lähde: Tilastokeskus un muuttaa paljon opiskelijoita, joista osa muuttaa valmistuttuaan kaupungista perheineen työpaikka- ja/tai asuntosyistä. Vastoin ehkä yleistäkin luuloa yli 65-vuotiaat muuttajat eivät juuri kasvata Turun väkilukua. sai muuttovoittoa ikäluokista 15-24 ja yli 40-vuotiasta. Muuttotappiota tuli ikäluokissa 0-9 ja 25-39. Muuttoliike ikäluokittain
Turun tulomuuttajien tulokertymät ovat pienemmät kuin lähtömuuttajien, mutta trendi on positiivinen 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0-20 000 000 Lähde: Tilastokeskus Luvut on saatu vähentämällä tulomuuttajien tulokertymistä lähtömuuttajien tulokertymät. Oulun luvut 2009-2011 eivät ole vertailukelpoisia muiden kanssa kuntaliitosten vuoksi. Tiedot koskevat kuntien välistä muuttoa. -40 000 000-60 000 000-80 000 000 2009 2010 2011 2012 2013 Helsinki Oulu Tampere Vantaa Espoo Lähde: Tilastokeskus 2013 Tulomuuttajien tulokertymä, Lähtömuuttajien tulokertymä, Erotus, Espoo 355 756 400 397 075 000-41 318 600 Helsinki 698 461 500 657 544 600 40 916 900 Oulu 137 503 700 146 558 400-9 054 700 Tampere 240 295 800 251 051 500-10 755 700 189 561 000 199 901 400-10 340 400 Vantaa 281 798 600 302 200 200-20 401 600 Nettomuutto 10 suurimmassa kaupungissa muuttajien tulokertymien mukaan
Turussa on maan korkein yhden hengen asuntokuntien suhteellinen osuus 55 Yhden hengen asuntokuntien osuus 2007-2014 Yhden hengen asuntokuntien osuus 2014 51,0 50 Tampere 48,8 45 Tampere Helsinki Oulu Helsinki Oulu 48,4 42,7 40 Koko maa Vantaa Koko maa 41,9 35 Espoo Vantaa 38,3 Espoo 35,6 30 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus 0 20 40 60 Lähde: Tilastokeskus Helsingissä yhden hengen asuntokuntien osuus alkoi laskea vuodesta 2008 alkaen. Turussa osuus oli korkeimmillaan vuonna 2012, jonka jälkeen osuus kääntyi hienoiseen laskuun. Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista kuudessa suurimmassa kaupungissa
Turussa vapaa-ajan asuntojen määrä on pienessä kasvussa Oulu 4 342 Tampere 3 356 2 494 Espoo 1 628 Vantaa 686 Helsinki 404 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 Lähde: Tilastokeskus 2010 2013 2014 Koko maa 489 232 498 694 500 422 Oulu 4 443 4 365 4 342 Tampere 3 605 3 350 3 356 2 426 2 433 2 494 Espoo 1 615 1 622 1 628 Vantaa 771 683 686 Helsinki 447 410 404 Vapaa-ajan asuntojen määrä kuuden suurimman kaupungin alueella
Turun väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2015 kuuden suurimman kaupungin kolmanneksi korkein 0,60 0,55 Koko maa Oulu 0,50 Espoo 0,45 Vantaa Tampere 0,40 Helsinki 0,35 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64- vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64-vuotias) kohti. Demografinen huoltosuhde
Turun taloudellinen huoltosuhde on ollut koko tarkastelujakson ajan kuuden suurimman kaupungin toiseksi korkein 1,55 1,45 1,35 1,25 1,15 1,05 0,95 Oulu Koko maa Tampere Espoo Helsinki Vantaa 0,85 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Taloudellinen huoltosuhde kuvaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Pääkaupunkiseudulla taloudellinen huoltosuhde on selvästi vertailukaupunkien paras. Taloudellinen huoltosuhde
Turun työttömyysaste on kehittynyt samansuuntaisesti muiden suurten kaupunkien kanssa 20 18 16 14 12 10 8 17,7 17,2 16,8 12,3 11,9 10,4 Tampere Oulu Helsinki Vantaa Espoo 6 4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 12/2015 Lähde: Tilastokeskus Tampereen, Turun ja Oulun työttömyysasteet liikkuvat samansuuntaisesti. Helsingin ja Vantaan kuvaajat seurailevat toisiaan ja Espoon on selkeästi alhaisin. Vuoden 2015 osalta Turun työttömien osuus nousi osin sen takia, koska TE-toimiston työllistämiseen tarkoitetut määrärahat loppuivat jo ennen vuoden puoltaväliä. Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 2010-2015, %
Turun työttömyysaste on kehittynyt samansuuntaisesti muiden suurten kaupunkien kanssa 20 18 16 14 12 10 8 17,7 17,2 16,8 12,3 11,9 10,4 Tampere Oulu Helsinki Vantaa Espoo 6 4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 12/2015 Lähde: Tilastokeskus Tampereen, Turun ja Oulun työttömyysasteet liikkuvat samansuuntaisesti. Helsingin ja Vantaan kuvaajat seurailevat toisiaan ja Espoon on selkeästi alhaisin. Vuoden 2015 osalta Turun työttömien osuus nousi osin sen takia, koska TE-toimiston työllistämiseen tarkoitetut määrärahat loppuivat jo ennen vuoden puoltaväliä. Työttömyysaste kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoden lopussa 2010-2015, %
Turun työpaikkaomavaraisuus on Helsingin jälkeen toiseksi korkein 140 130 120 110 100 90 Helsinki Tampere Vantaa Oulu Espoo Turussa työssä käyvät (työpaikat 95201 kpl) työnantajasektorin mukaan 2013 Yksityinen sektori Kunta Valtio Yrittäjät Valtioenemmistöinen Oy Tuntematon 80 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus Miehet 0 25 000 50 000 75 000 Naiset Lähde: Tilastokeskus Keskuskuntien työpaikkaomavaraisuus on korkeampi kuin ympäryskuntien (vrt. Helsinki, Espoo, Vantaa). Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Työpaikkaomavaraisuus kuudessa suurimmassa kaupungissa
Turun työpaikkojen määrän suhteellinen muutos oli koko maan ja Helsingin tasolla 115 110 Indeksi 2005=100 Vantaa Espoo Oulu 105 100 Tampere Helsinki Koko maa Työpaikkojen lkm 2013 Koko maa 2 301 751 Espoo 120 247 Helsinki 381 942 Oulu 84 078 Tampere 116 750 95 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus 95 201 Vantaa 106 420 Lähde: Tilastokeskus Kaikissa tarkastelukaupungeissa näkyy vuoden jyrkän 2009 BKT:n laskun vaikutus. Työpaikkojen määrä kasvoi selvästi nopeimmin Vantaalla ja Espoossa, joten Helsingin seutukunnan työpaikkakasvu painottui 2000-luvulla keskuskaupungin ulkopuolelle. Oulussa ja Tampereella muutosvauhti oli vertailukaupunkien keskitasoa. Työpaikat suurimmissa kaupungeissa ja koko maassa
18-64 vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä 2007 ja 2014, % Työllisyysaste on laskenut kaikissa tarkastelun kaupungeissa vuodesta 2007 vuoteen 2014 90 80 70 73,4 73,2 69,5 67,9 63,8 63,3 63,1 60 50 40 30 20 10 0 Espoo Vantaa Helsinki Koko maa Tampere Oulu 2007 2014 Lähde: Tilastokeskus
Turun seutukunnan asema asukaskohtaisessa BKT-vertailussa on parantunut 150 140 Indeksi koko maa =100 130 120 110 100 90 80 70 60 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Helsingin sk Turun sk Tampereen sk Oulun sk Kuopion sk Kouvolan sk Jyväskylän sk Lahden sk Lähde: Tilastokeskus 2000-luvulla teollisuuden rakennemuutoksista kärsineiden Kouvolan ja Oulun seutukuntien asema on selvästi heikentynyt. Vertailuseutukunnista Kuopion seutukunta on trendinomaisesti parantanut asemaansa. Vuoden 2013 tiedoissa Turun seutukunnan BKT/asukas oli vertailuseutukuntien toiseksi paras Helsingin seutukunnan jälkeen. Kaupunkiseutujen BKT/as. 2000-2013
Muiden palveluiden ja rakentamisen yritysten liikevaihdot ovat olleet kasvussa vuonna 2015 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 Lähde: Tilastokeskus 60 50 C Teollisuus Meriteollisuus-yritysryhmä F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Meriteollisuuden ohella myös rakentamisen toimialan liikevaihto on kääntynyt nousuun. Meyer Turun telakka kuuluu tässä aineistossa Teollisuuteen. Liikevaihdon kehitys toimialoittain
Toimialojen henkilöstömäärät ovat pysyneet vuosina 2012-2015 lähellä vuoden 2010 tasoa 170 160 Lähde: Tilastokeskus 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 C Teollisuus Meriteollisuus-yritysryhmä F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muiden palveluiden henkilöstömäärä on kasvanut kymmenisen prosenttia vuodesta 2010. Muut toimialat ovat kutakuinkin lähtötasolla. Meyer Turun telakka kuuluu tässä aineistossa Teollisuuteen. Henkilöstömäärien kehitys toimialoittain
Tutkimus- ja kehittämismenot ovat Turussa suurten kaupunkiseutujen pienimmät % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Helsingin sk Tampereen sk Oulun sk Turun sk Salon sk 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Lähde: Tilastokeskus Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K-toiminta) on Suomessa voimakkaasti keskittynyt Helsingin seutukuntaan, jonka osuus koko maan menoista on ollut tarkastelujakson alussa 40-44 %. Turun seutukunnan osuus on ollut tarkastelujaksolla vakaa, mitä selittää T&K-toiminnan painottuminen IT-alojen sijasta muille toimialoille kuten lääke- ja bioaloille sekä korkeakoulusektorille Turun seutukunnassa merkillepantavaa on, että yritysten osuus T&K-menoista on selvästi pienempi kuin muissa suurissa seutukunnissa: Helsingin sk 66,7 %, Tampereen sk 75,7%, Oulun sk 76,7%, Turun sk 51,3% ja Salon sk 99,9 %. T&K-menot seutukunnittain, osuus koko maasta, %
Turussa yrityksiä aloitti vuonna 2014 hieman enemmän kuin lopetti 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Espoo 419 734 488 439 375-70 Helsinki 971 2147 1342 1055 1009-546 Oulu 234 350 231 363 74-28 Tampere 289 504 430 356 167-3 273 384 437 157 65 8 Vantaa 239 534 265 260 191 46 Espoo Helsinki Oulu Tampere Vantaa Lähde: Tilastokeskus Kaikissa suurissa kaupungeissa määrät ovat selkeässä laskussa vuoteen 2010 verrattuna. Yritystoimipaikkojen määrä vuonna 2014 oli Turussa 11399. oli suurista kunnista Vantaan ohella ainoa, jossa yrityksiä aloitti enemmän kuin lopetti. Aloittaneet lopettaneet yritykset, netto
Espoo ja Helsinki ovat valtakunnallisesti omaa luokkaansa korkeimman koulutusasteen kaupunkeina 25 20 15 Espoo Helsinki Tampere Oulu 10 5 Koko maa Vantaa 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Espoo ja Helsinki ovat selkeästi omaa luokkaansa ylemmän koulutusasteen ja tutkijakoulutusasteen osuuksista väestössä. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli Turussa Espoon ja Helsingin jälkeen vertailukaupunkien kolmanneksi korkein. Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä
Turun yliopisto oli maan toiseksi suosituin yliopisto kevään 2015 yhteishaussa 2011 2012 2013 2014 2015 Turun yliopisto 8,1 8,3 8,9 8,6 7,9 Åbo akademi.... 3,9 3,7 3,5 Turun ammattikorkeakoulu 5,1 5,2 5,8.... Vuoden 2015 yhteishaussa haettiin ensimmäistä kertaa sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin. Kevään 2015 yhteishaussa Turun yliopisto oli ensisijaisissa hakemuksissa maan toiseksi suosituin yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen ja kolmanneksi suosituin oli Tampereen yliopisto. Turun AMK oli maan kolmanneksi suosituin ammattikorkeakoulu Metropolia AMK:n ja Tampereen AMK:n jälkeen. Korkeakoulujen hakijamäärät/aloituspaikka
Kaupunkien ja koko maan koulutustaso on kasvanut melko tasaisesti 500 450 400 350 300 Espoo Helsinki Oulu Tampere KOKO MAA Vantaa 250 200 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 347 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 3,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Vantaan koulutustaso on laskenut koko maan tason alapuolelle. Väestön koulutustasoindeksi
Kolmannes TY:ssa ja ÅA:ssa tutkinnon suorittaneista työllistyi un 58,1 Muut alueet 62,0 32,0 27,5 ÅA 1) TY 7,7 Muu Varsinais-Suomi 5,1 2,2 Muu Turun seutukunta 5,4 0 20 40 60 80 1) Åbo akademista Turusta valmistuneet Lähde: ao. oppilaitokset Turun yliopistossa (TY) ja Åbo akademissa (ÅA) vuonna 2014 tutkinnon suorittaneista vajaa kolmasosa työllistyi valmistumisvuotta seuraavana syksynä un. Turun osuus oli molemmissa yliopistoissa laskussa vuosina 2011-2013 valmistuneisiin verrattuna Turun ammattikorkeakoulussa vuosina 2010 2012 tutkinnon suorittaneista työllistyi Turun seutukunnassa 48,6 %, muualla Varsinais-Suomessa 10,6 % ja muualla maassa 40,8 % valmistuneista. Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen alueelle
t CO2-ekv per asukas Turussa kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet tavoitetta nopeammin 9,0 Turun asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt CO2-raportti 1990-2014 (ennakko), normeerattu 8,0 7,0 6,0 5,0 2020 tavoite -30 % vuodesta 1990 4,0 3,0 2,0 1,0 hiilivaraston muutos per asukas 2040 tavoite hiilineutraalius 0,0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Lähde: CO2-raportti; Turun kaupunki on strategiassaan asettanut tavoitteen, jonka mukaan kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Päästöt ovat viime vuosina laskeneet selvästi ja vuodelle 2020 asetettu tavoite (-30 % vuoden 1990 tasosta, Kv 26.10.2009 239) tullaan nykykehityksellä saavuttamaan etuajassa. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen
Turussa uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta on suurista kaupungeista kolmanneksi korkein Oulu 35 31 1) Tampere 26 Vantaa 14 Helsinki 5 Espoo 1 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % 1) Turun arvo on vuodelta 2015. Muilta kunnilta arvoa ei ole vielä saatavilla ja ne ovat vuodelta 2014. Lähde: ao. yhtiöt On huomionarvoista, että kaikissa kolmessa pääkaupunkiseudun vertailukaupungissa osuus oli edelleen vuonna 2014 alhainen, 1 14 %, vaikka alue on maamme vaurain osa ja ympäristöasioita periaatteessa koskeva keskustelu on vilkasta Tilanne muuttuu nopeasti tehtyjen investointien tuloksena. Esim. Vantaalla otettiin loppuvuonna 2014 käyttöön iso jätteenpolttolaitos, joka tulee nostamaan uusiutuvien osuutta. Turun seudun energiatuotanto Oy:n rakenteilla oleva Naantalin monipolttoainevoimalaitos puolestaan nostaa osuutta laitoksen osakaskunnissa vuoden 2017 syksystä alkaen. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta
Turussa päästöttömien liikkumismuotojen osuus on kuuden suurimman kaupungin korkein Helsinki Tampere Oulu Espoo Vantaa Osuus matkaluvusta, % 0 10 20 30 40 50 60 70 jalankulku polkupyörä joukkoliikenne Lähde: Valtakunnallinen joukkoliikennetutkimus 2011 Turun kaupungin tavoitteena on kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista yli 66 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Päästöttömien kulkumuotojen (jalankulun ja pyöräilyn) yhteisosuus oli Turussa kaupunkien korkein. Indikaattorin taustalla oleva joukkoliikennetutkimus päivitetään viiden vuoden välein ja seuraavan tutkimuksen odotetaan ilmestyvän vuonna 2016. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista liikkumismuodoista
Joukkoliikenteen matkojen määrä asukasta kohti laski Turussa hieman vuonna 2015 118 116 114 112 20,4 114,2 21,0 116,7 21,0 115,5 20,0 20,2 25,0 20,0 15,0 110 10,0 108 106 108,8 108,5 5,0 104 2011 2012 2013 2014 2015* 0,0 Joukkoliikenteen matkat Turussa, milj. (oikea) Joukkoliikenteen matkat/asukas Turussa, kpl (vasen) Lähde: Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko päättivät, että alueella aloitetaan kuntarajoista riippumaton seudullinen joukkoliikenne (Föli) 1.7.2014 alkaen. Seudullisen joukkoliikenteen matkoja oli vuonna 2015 kokonaisuudessaan 24,4 milj. ja matkoja Turussa 20,2 milj. vuonna 2015 joukkoliikenteen matkojen määrä nousi Turussa hivenen, mutta matkojen määrä asukasta kohti hieman laski. Joukkoliikenteen matkat /asukas
Yöpymisten lukumäärä kymmenessä suurimmassa majoituskaupungissa vuosina 2014 ja 2015 Turussa ulkomaisten yöpymisten väheneminen painoi kokonaisyöpymiset laskuun vuonna 2015 Helsinki 4,9 % Tampere 6,3 % Vantaa Oulu Kuopio Kuusamo Rovaniemi Jyväskylä Espoo 4,5 % -1,6 % 0,9 % -2,1 % -1,2 % -0,2 % -3,2 % 7,3 % Vuoden 2015 palkin päässä yöpymisten muutos vuodesta 2014, % 0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000 2015 2014 Lähde: Tilastokeskus: Majoitustilastot Ulkomaiset yöpymiset vähenivät koko maassa edellisvuodesta 206 336. Suomalaiset yöpymiset lisääntyivät 170 537 eli kokonaisyöpymiset vähenivät 35 799. Turussa yöpymisiä oli viime vuonna 11 962 vähemmän kuin vuonna 2014.
Turun lentoaseman matkustajamäärät kääntyivät nousuun 1 200 000 1 000 000 800 000 Lähde: Finavia Oulu Turun lentoaseman matkustajamäärät kääntyivät vuonna 2015 4,8 %:n nousuun. Tampereen matkustajamäärät ovat olleet jyrkässä laskussa vuoden 2011 jälkeen. 600 000 Rovaniemi 400 000 Tampere 200 000 Vaasa 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 357 259 377 554 454 948 324 667 297 858 312 105 Tampere 617 713 657 630 570 739 466 671 412 609 357 082 Oulu 700 576 973 924 1 078 533 877 080 960 547 982 723 Rovaniemi 309 821 396 825 403 892 427 367 444 561 478 347 Vaasa 288 142 338 499 374 141 319 315 325 886 282 437 Kaikkiaan matkustajia oli Turussa 312 105, joista kotimaan matkustajia reilut 100 000. Laskeutumisissa oli Helsinki-Vantaan ja Oulun jälkeen kolmanneksi vilkkain lentoasema. Koko Suomen tasolla matkustajamäärät nousivat ensimmäisen kerran yli 20 miljoonan matkustajan. Lentoasemien matkustajamäärät
Turun lentoaseman rahtimäärät nousivat vuonna 2015 Tonnia 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Turun lentoaseman rahtimäärät 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: 2015Finavia 7 061 7 853 8 012 5 342 3 059 4 290 Helsinki-Vantaa 158 149 170 408 192 204 190 175 189 357 177 415 Tampere 669 542 401 371 220 209 Oulu 1 922 2 112 2 043 1 879 1 712 1 632 Rovaniemi 174 174 144 246 105 185 Vaasa 26 16 15 14 19 11 Kuopio 39 32 110 31 20 16 Turun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain rahtimäärillä mitattuna. Rahtimäärät kääntyivät vuonna 2013 laskuun DHL:n lopetettua toimintansa Turun lentoasemalla. Vuoden 2015 aikana rahtimäärät kääntyivät Turussa nousuun. Lähde:Finavia Lentoasemien rahtimäärät
on toiseksi vilkkain matkustajaliikenteen satama 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 Helsinki Maarianhamina Eckerö 2 000 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Suomen satamaliitto Suomen ulkomaan meriliikenteen tärkeimmät matkustajasatamat ovat Helsinki ja ; muiden satamien matkustajaliikenne on vähäistä. Helsingin sataman matkustajavirrasta Virolla on hallitseva osuus. Turun sataman ulkomaan matkustajaliikenne suuntautuu lähes pelkästään Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Satamien matkustajamäärät
Suomen satamien tavaraliikenteen määrät ovat pysyneet ennallaan Satamien tavaraliikenne (tonnia) 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 2011 2012 2013 2014 Sköldvik 22 155 149 23 206 980 23 121 131 22 432 023 HaminaKotka 16 123 079 14 523 041 14 009 520 13 438 790 Helsinki 11 226 644 10 832 441 10 541 914 10 830 126 ja Naantali 10 766 529 9 189 590 9 659 472 9 219 901 Kokkola 7 919 376 7 406 829 7 840 444 8 568 965 Naantali 8 006 547 6 663 949 7 046 740 6 663 616 Hanko 3 863 274 3 233 693 3 555 910 3 740 130 2 759 982 2 525 641 2 612 732 2 556 285 Lähde: Suomen satamaliitto Satamien tavaraliikenne
Rantarata on maan kolmanneksi liikennöidyin henkilöliikenteen rataosuus Suomen henkilöliikenteen (kaukoliikenteen) liikennöidyimmät rataosuudet ovat yhteydet Helsingistä Tampereen kautta Pohjanmaalle, Helsingistä Lahden kautta Luumäelle ja Helsingistä un. Maan poikittaiset, muut kuin Helsingin kautta kulkevat liikenneyhteydet, ovat suhteellisesti heikot. Kun liikennemäärissä huomioidaan myös rautateiden lähiliikenne, pääkaupunkiseudun asema korostuu entisestään. Rautateiden henkilöliikenne
Rautateiden tavaraliikenne on Varsinais- Suomessa vähäistä Suomen rautateiden tavaraliikenteen suurimmat volyymit ovat Kotkan- Haminan-(Lahden)-Kouvolan- Venäjän rajan sekä Kokkolan-Oulun- Vartiuksen välisillä rataosuuksilla. Varsinais-Suomessa on mainittavaa tavaraliikennettä vain Uusikaupunki- -Toijala osuuksilla. Rantaradan tavaraliikenne kärsii mm. yksiraiteisuuden aiheuttamasta kapasiteetin puutteesta. Rautateiden tavaraliikenne
Yrittäjien näkemyksen mukaan suurten kaupunkien elinkeinopolitiikassa ei ole suuria eroja Suomen yrittäjät järjestö toteutti kuntien elinkeinopoliittista imagoa luotaavan kyselyn jäsenilleen v. 2014. Suurimpien kaupunkien saamien arvosanojen hajonta oli melko vähäistä (0,8 yksikköä). Suurimpien seutukuntien keskuskaupungit sijoittuivat tuloksissa huonommin kuin niiden kehyskunnat. sijoittui vertailuryhmänsä keskivaiheille. Lähde: Suomen yrittäjät Vuoden 2012 kyselyyn nähden Turun sijoitus suurimpien kaupunkien ryhmässä nousi viisi sijaa. Turun naapurikuntien parasta palautetta sai Kaarina (pistemäärä 7,9). Yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta
on mielikuvakyselyn mukaan kaupungeista toiseksi suosituin asuinpaikka Sijoitus Kunta Yleisarvosana 2016 Yleisarvosana 2014 1. Tampere 8,07 7,78 2. 7,73 7,28 3. Jyväskylä 7,64 7,32 4. Kuopio 7,50 7,06 5. Helsinki 7,42 7,35 6. Oulu 7,40 7,02 7. Naantali 7,30 6,79 8. Espoo 7,25 7,07 9. Hämeenlinna 7,22 6,92 10. Porvoo 7,22 6,83 Taloustutkimuksen vuonna 2016 tekemän kyselyn perusteella suomalaiset arvioivat Turun kokonaismielikuvaltaan maan toiseksi parhaaksi asuinpaikaksi. Turun saama yleisarvosana nousi kuudesta parhaimmin sijoittuneesta kunnasta eniten verrattuna vuoteen 2014. Kaikki suurimmat kaupungit sijoittuivat vastaajien mielikuvissa selvästi tutkittujen kaupunkien keskiarvoa paremmin. Kaikkien tutkittujen kuntien keskiarvo 6,88 6,50 Lähde: Taloustutkimus Suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina 2016
laisten mielikuvat kunnallisista palveluista ovat parantuneet 2000-luvulla FCG:n toteuttaman vuoden 2015 asukaskyselyn mukaan turkulaisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin on noussut vuoteen 2012 verrattuna. laisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin oli vuonna 2015 2000-luvulla järjestettyjen kyselyjen korkein. Lähde: FCG Laaja asuinkuntaindeksi, 54 kunnallista palvelua
Turun kansainvälisten kongressien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana Kongressien määrä Lähde: Finland Convention Bureau Osallistujien määrä Lähde: Finland Convention Bureau 350 45000 300 310 40000 40642 250 200 Helsinki Espoo Tampere 35000 30000 25000 Helsinki Tampere Espoo 150 100 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 93 76 60 22 Oulu 20000 15000 10000 5000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 7492 7116 6808 2708 Oulu Turun kansainvälisten kongressien määrä on 2010-luvulla vaihdellut vuosittain 36:n ja 68:n välillä ja niihin osallistuneiden määrä 3000:n ja 8600:n välillä. Finland Convention Bureaun Delegaattitutkimus 2013 mukaan kongressivieraat toivat vuonna 2013 un kuusi miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus oli sata henkilötyövuotta. Kansainväliset kongressit ja niihin osallistujat