1 Ralf Lindberg LAUSUNTO 11.1.2015 Asia: Espoon sairaalan työmaan kosteudenhallinta Tiivistelmä Espoon sairaalan uudisrakennushankkeessa kosteudenhallintaan on päätetty kiinnittää erityistä huomiota. Tätä varten tunnettu rakennesuunnittelija on laatinut kosteudenhallintasuunnitelman, jossa on kartoitettu perusteellisesti kosteuteen liittyvät riskit. Rakenteiden ja talotekniikan kosteustekniset toimivuudet on varmistettu monin eri tarkasteluin. Tarkastelut kattavat rakentamisen siten, että työmaata varten on erikseen esitetty huomioon otettavat vaatimukset, ratkaisut ja toimenpiteet. Rakenteiden kuivumisaika-arviot on myös esitetty. Lisäksi on esitetty perusteellisesti olosuhteiden hallinta työmaalla, kosteudenmittaussuunnitelma ja käytön aikainen kosteudenhallinta. Kokonaisuutena voidaan todeta, että valitut rakennetyypit ja rakenneratkaisut ovat sellaiset, että niiden hyvästä kosteusteknisestä toimivuudesta on paljon kokemusta. Kosteudenhallintasuunnitelmaa on täydennetty erittäin kokeneen asiantuntijajoukon laatimalla sääsuojausohjelmalla ja sääsuojasuunnitelmalla. Näissä kosteudenhallintakysymykset on viety pidemmälle käytännön ratkaisuiksi siten, että rakenteet eivät tarpeettomasti kastu kuljetuksen, varastoinnin ja asentamisen aikana. Sääsuojaus on suunniteltu yhdessä työmaan kanssa. Keskeinen osa työmaan kosteudenhallintaa ovat kosteusmittaukset kriittisistä kohdista siten, että rakenteet ovat riittävän kuivat ennen seuraavien työvaiheiden aloittamista. Kosteusmittauksia varten on laadittu erillinen kosteudenmittaussuunnitelma. Tällainen mittava huomion kiinnittäminen kosteudenhallintaan on Suomessa poikkeuksellista ja edistyksellistä. Lopputulos tulee olemaan kosteustekniseltä toiminnaltaan merkittävästi parempi kuin tavanomainen kohde, jossa kosteuskysymyksiin ei ole kiinnitetty erityistä huomiota. Toisaalta suomalainen ilmasto on erityisen ankara. Tästä seuraa, että täydellinen kastumisen estäminen ei ole mahdollista, mikä on myös todettavissa työmaalla. Rungot on rakennettava ennen sääsuojan asentamista. Asentaminen vie myös aikansa, joten on selvää, että rakenteiden kastuminen on aina jossain määrin mahdollista. Tulos on tavanomaista parempi, mutta erittäin tärkeää on saada kokemuksia siten, että jatkossa pystytään saamaan aikaan myös kosteudenhallinnassa entistä parempia tuloksia. Työmaalla on tehty myös tilaajan asiantuntijan toimesta havaintoja rakentamisen aikaisista kosteuskysymyksistä. Niiden perusteella on annettu suosituksia tilanteen parantamiseksi. Havainnot ovat arvokkaita, mutta niitä pitäisi verrata
2 tehtyihin kosteudenhallintasuunnitelmiin sekä työmaan tekemiin toimenpiteisiin, jotta voitaisiin arvioida, kuinka merkittäviä tai vakavia yksittäiset puutteet ovat. Havaintojen prosessointi työmaan kanssa olisi ollut hyödyllistä ennen lopullisten päätelmien tekemistä. Työmaa on useita kertoja tarjoutunut arvioimaan tehtyjä havaintoja. Tämän puuttuessa sinänsä arvokkaat selvitykset ovat aiheuttaneet ilmapiirin tarpeetonta kärjistymistä työmaalla. Kohteen urakkaohjelmassa on edellytetty sääsuojan käyttöä. Todetaan, että sääsuojan saa poistaa, vasta kun vesikatto ja julkisivutyöt ovat valmiit sekä niihin liittyvät saumaukset ja pellitykset ovat valmiit. Yläpohjan rakentaminen sääsuojan alla siten, että eristeet eivät kastu on erinomainen asia. Sääsuojaa ei tarvita sen jälkeen, koska seinärakenteiden kastuminen voidaan estää muutenkin kuten työmaalla on tehty. Esimerkiksi seinien saumaus kannattaa tehdä vasta myöhemmin, koska seinärakenteisiin väistämättä jäänyt ylimääräinen kosteus voi kuivua tehokkaasti. Taustaa Rakennusurakoitsija Lujatalo Oy on pyytänyt minua tutustumaan Espoon sairaalan uudisrakennushankkeen kosteudenhallintaan. Sekä kosteudenhallinnan suunnitelmiin että toteutukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tämä lausunto on yhteenveto tehdyistä havainnoista. Olen saanut Lujatalo Oy:ltä aineistoa koskien kosteudenhallintaa ja siitä seurannutta kirjeenvaihtoa tilaajan ja urakoitsijan välillä. Tämän lisäksi olen tutustunut työmaahan ja käynyt keskusteluja työmaan edustajien kanssa. Espoon sairaalan kosteudenhallinnasta on myös valaiseva artikkeli betoni 4/2014 - lehdessä. Kosteusongelmia ja niihin liittyviä sisäilmaongelmia käsitellään Suomessa julkisuudessa jatkuvasti. Asian käsittely alkoi noin 20 vuotta sitten. Sen jälkeen on Suomessa laadittu erittäin suuri joukko erilaisia tutkimuksia ja raportteja, annettu koulutusta suurelle joukolle asiantuntijoita ja muutoinkin panostettu erittäin paljon. Näillä on pyritty auttamaan ongelmien ratkaisussa. Tällä hetkellä on vaikea arvioida onko tilanne parempi kuin 20 vuotta sitten. Tutkimus on löytänyt uusia ongelmia nopeammin kuin entisiä on pystytty ratkaisemaan. Valmiissa rakennuksissa sisäilmaongelmat liittyvät varsin usein ilmanvaihtojärjestelmiin. Usein ne on todettu heikosti toimiviksi ja varsin usein on todettu, että niiden käytössä ja huollossa on puutteita. Tuloksena on usein suuria hallitsemattomia paine-eroja, joiden seurauksena ilmavuotokohdista virtaa ilmaa kuljettaen sisäilmahaittaa aiheuttavia hajuja ja haitta-aineita. Rakenteiden rakennusaikaiseen kastumiseen liittyvät ongelmat ovat liittyneet useimmiten heikosti tuulettuvien yläpohjien eristeiden kastumiseen. Rakentamisen aikainen sääsuojaus auttaa erityisesti välttämään yläpohjaeristeiden rakennusaikaisen kastumisen.
3 Suomessa käytetyt seinärakenteet ovat rakennusfysikaalisilta perusratkaisuiltaan yleensä toimivia. Rakenteet ovat yleensä pitkällä aikavälillä kuivuvia, mikä on useissa selvityksissä myös todettu. Ongelmat ovat liittyneet yleensä valmistusvirheisiin ja heikosti toimiviin yksityiskohtiin, joiden seurauksena julkisivujen vauriot ovat kehittyneet. Tiiviiden pinnoitteiden käytöstä kuivumista edellyttävien betonirakenteiden yhteydessä on aiheutunut paljon ongelmia Suomessa. Ne havaittiin, kun työturvallisuussyistä ryhdyttiin käyttämään vesiliukoisia liimoja. Betonin kuivaaminen on osoittautunut vaativaksi ja vaikeasti hallittavaksi tehtäväksi. Monissa tapauksissa on myös havaittu, että rakennuksen virheellisen käytön seurauksena sisäilmaongelmat ovat saattaneet kehittyä. Ylläpidon ja huollon puute on myös ollut keskeinen tekijä ongelmien taustalla olemassa olevissa rakennuksissa. Myös siivouksessa käytetyn veden on todettu aiheuttaneen kosteusongelmia. Vielä on todettava, että suomalainen ilmasto on verrattain ankara mikrobikasvuston näkökulmasta. Kesällä on usein lämpimiä ja kosteita jaksoja, jolloin kasvustoa syntyy, jopa sisätiloihin. Ankara talvi edellyttää rakenneratkaisuilta, että kosteutta ei haitallisessa määrin saa kulkeutua vaipan rakenteisiin. Yhteisvaikutus on sellainen, että vaipan rakenteiden ulko-osissa ja maaperässä rakennuksen alla tapahtuu väistämättä mikrobikasvua pitkällä aikavälillä. Suomessa on aika yleisesti ollut sellainen käsitys, että rakenteissa ei saisi tapahtua mikrobikasvua. Tämä on Suomen olosuhteissa mahdotonta. Kosteudenhallintasuunnitelma Finnmap Consulting (diplomi-insinööri Jyri Nieminen) on laatinut kohteelle kosteudenhallintasuunnitelman. Tekijä on tunnettu rakennusfysiikan kokenut asiantuntija. Yleensä kosteudenhallintasuunnitelman laatii urakoitsija ja sen tarkastaa rakennesuunnittelija. Tässä tapauksessa on toimittu toisin. Asiantuntija on laatinut suunnitelman, joka on ollut lähtökohtana työmaan kosteudenhallintatoimenpiteille. Tästä näkökulmasta Espoon sairaalan kohde on edistyksellinen esimerkkikohde. Kosteudenhallintasuunnitelmaan liittyy kriittisten kohtien tunnistaminen, rakenneratkaisujen valinta siten, että niillä on myös kykyä toimia vikatilanteissa. Rakenneratkaisut ja tärkeimmät liitokset on myös analysoitu etukäteen teoreettisesti. Suunnitelmassa on arvioitu kosteusriskit. Huomioon on otettu ilmastolliset tekijät, rakentamisen aikaiset riskit ja rakennusosakohtaiset riskit sekä rakennetyyppien, detaljien että liitosten osalta. Hyvää on myös, että talotekniikan toimivuuteen liittyviä riskejä käsitellään rakennesuunnittelijan toimesta. Tarkastelu on laaja ja monipuolinen Suomessa yleensä tehtyihin verrattuna. On selvää, että kokemusten karttuessa havaitaan puutteita ja lähestymistapaa voidaan edelleen kehittää.
4 Kosteusriskit on suunnitelmassa kartoitettu myös työmaan näkökulmasta. Kaikkiin rakennusvaiheisiin on yhdessä työmaan kanssa kirjattu työmaalla huomioon otettavat vaatimukset sekä sovitut ratkaisut ja toimenpiteet. Kartoitus on erittäin hyvä ja kattava. Se on ollut erinomainen lähtökohta työmaan kosteudenhallintatoimenpiteiden kannalta. Kriittisten rakenneosien kuivumisaika-arviot ja niihin liittyvät vaatimukset sekä toimenpiteet on esitetty. Rakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa on arvioitu myös teoreettisesti. Suunnitelman tärkeä osa on myös työmaan olosuhteiden hallinta. Sen pohjalta on tehty suuri joukko käytännön ratkaisuja kuljetuksia varten, varastoinnista sekä suojauksista. Sisätilojen kuivaus on myös käsitelty. Kosteudenmittaussuunnitelman periaatteet on myös käsitelty. Seurannan periaate sisältää lähtömittaukset sekä seurannan. Kosteusmittaukset edellyttävät asiantuntemusta ja mittalaitteiden erityisen hyvää hallintaa. Tätä on suunnitelmassa myös korostettu. Käytön aikaisen kosteudenhallinta on suunnitelmassa otettu myös huomioon. Sääsuojaohjelma ja sääsuojasuunnitelma Kosteudenhallintasuunnitelman käytännön toteutusta varten on laadittu sääsuojaohjelma ja sääsuojasuunnitelma. Työ on tehty työryhmässä, jota johti Harri Jansalo. Työryhmän työhön otti osaa myös Jyri Nieminen ja useita työmaan edustajia. Käytännön kosteudenhallinta työmaalla on siten asiantuntijajoukon laatima. Sekin on poikkeuksellista suomalaisessa rakentamisessa. Kosteudenhallintasuunnitelman perusteella kehitettiin työmaalle joukko kosteudenhallintatoimenpiteitä. Nämä koskivat kuljetuksia, varastointia ja sekä asennusaikaista suojausta. Runkovaiheessa tehtiin heti asennuksen jälkeen kriittisten kohtien suojaus sekä rakennettiin erillinen vedenpoistojärjestelmä. Tärkeä osa kosteudenhallintaa on valita rakenneratkaisut, jotka ovat kosteusteknisesti toimivia ja sietävät myös pieniä vikoja. Espoon sairaalassa on rakenteiden valinnat tehty tästä lähtökohdasta. Sääsuojien rakentamisesta ja vaiheistuksesta on tehty myös suunnitelma. Työmaatoteutus on edennyt tämän suunnitelman pohjalta. Kosteudenmittaussuunnitelma Kosteudenhallintaan oleellisesti liittyvä seuranta on tehty erillisen mittaussuunnitelman perusteella. Ulkopuolinen taho mittaa kriittisten kohtien kosteudet. Työmaan kosteudenhallinta perustuu siihen, että alkuarvojen mittausten jälkeen kosteuksia seurataan useissa vaiheissa. Mittausjaksot ovat lyhyitä verrattuna
5 yleisesti Suomessa käytettyihin. Rakentaminen voi jatkua vasta, kun raja-arvot täyttyvät. Eräänlainen liikennevalojärjestelmä on kehitetty helpottamaan mittaustulosten tulkintaa. Muun muassa julkisivut ovat rakennusfysiikan näkökulmasta kuivuvia. Tämä on voitu myös seurantamittauksissa todeta. Esimerkiksi valittu yläpohjarakenne on heikosti kuivuva. Eristystyöt ja vedeneriste asennetaan tällaiseen riskialttiiseen rakenteeseen sääsuojassa. Tällainen lähestymistapa on mielestäni oikea, kun pohditaan rakentamisen kuivaketjua tulevaisuudessa. On myös muistettava, että rakentamista joudutaan tekemään ankarissa olosuhteissa. Jonkin asteinen rakenteiden kastuminen on väistämätöntä. Kosteudenhallinnan tavoitteena on, että tilanne ei kehity ongelmalliseksi. Työmaatoteutus Työmaatoteutus on perustunut tehtyihin suunnitelmiin. Idea on, että runkovaihe mukaan lukien seinäelementtien asentaminen on tehty ilman sääsuojaa. Rakenneratkaisut on valittu kosteusteknisesti toimiviksi ja myös kuivuviksi. Seinäelementit on kuljetuksen ja asennuksen ajaksi erikseen kriittisistä kohdistaan suojattu. Suojaus on toteutettu järkevästi pyrkien välttämään kastumista. Seinäelementeissä muun muassa eristeiden yläpinnat ja ulkonurkan on suojattu. Elementtien pystysauma on käytännön syistä suojaamaton siinä tapauksessa, että toisen elementin vastaava kohta liittyy siihen. On arvioitu, että eristeen pinta on niin vähän aikaa sateelle altis, että kastumisriski on pieni. Eristevalinnoilla on myös pyritty vaikuttamaan kastumisesta aiheutuvan riskin pienenemiseen. Seinäelementtien asennuksen yhteydessä välipohjan ja seinän liitoskohta on suojattu sadeveden vaikutukselta. Lisäksi on rakennettu tilapäinen vedenpoistojärjestelmä, jolla holveille kulkeutunut vesi johdetaan hallitusti pois. Tilaajan asiantuntija on tehnyt kohteesta joukon havaintoraportteja, joissa on valokuvin esitetty kastuneita kohtia rakenteissa ja erilaisia puutteita suojauksissa. Olen tutustunut laadittuihin raportteihin ja niissä esitettyihin suosituksiin. Havainnot sinänsä ovat oikeita ja myös arvokkaita, mutta rakentaja on monissa kohdin voinut osoittaa havainnot joko väärin tulkituiksi tai muutoin merkitykseltään vähäisiksi. Eräissä raporteissa on kuvattu pysäköintitalon rakenteista löytynyttä vettä. On selvää, että sellaisen rakenteen kastumisesta ei ole kovin vakavia seurauksia. Työmaa on ehdottanut, että kaikki sairaalan tilanteeseen perehtyneet kosteudenhallinnan asiantuntijat yhdessä arvioisivat havaintoja. Tällöin voitaisiin välttää tilanteen tarpeeton kärjistyminen. Kohteen urakkaohjelmassa on edellytetty sääsuojan käyttöä. Todetaan, että sääsuojan saa poistaa, vasta kun vesikatto ja julkisivutyöt ovat valmiit sekä niihin liittyvät saumaukset ja pellitykset ovat valmiit.
6 Yläpohjan rakentaminen sääsuojan alla siten, että eristeet eivät kastu on erinomainen asia. Vedeneristeiden asennuksen jälkeen sääsuojaa ei tarvita, koska seinärakenteiden kastuminen voidaan estää muutenkin kuten työmaalla on tehty. Esimerkiksi seinien saumaus kannattaa tehdä vasta myöhemmin, koska seinärakenteisiin väistämättä jäänyt ylimääräinen kosteus voi kuivua tehokkaasti. Sääsuoja on poistettava ennen räystäiden viimeistelyä myös työturvallisuuden näkökulmasta. Sääsuojan rakentamisessa on keskeinen tavoite, että suojan poiston jälkeen rakenteet eivät kastu. Yhteenveto Espoon sairaalan uudisrakennushankkeessa kosteudenhallintaan on päätetty kiinnittää erityistä huomiota. Kohde on tässä mielessä edistyksellinen ja hyvä esimerkki Suomessa, kun pyritään aiempaa parempaan rakentamisen kosteudenhallintaan. Kohteeseen on asiantuntijan laatima kosteudenhallintasuunnitelma, jossa on kartoitettu kosteuteen liittyvät riskit. Rakenteiden ja talotekniikan kosteustekniset toimivuudet on varmistettu monin eri tarkasteluin. Tarkastelut kattavat rakentamisen siten, että työmaata varten on erikseen esitetty huomioon otettavat vaatimukset, ratkaisut ja toimenpiteet. Rakenteiden kuivumisaika-arviot on myös esitetty. Lisäksi on esitetty perusteellisesti olosuhteiden hallinta työmaalla, kosteudenmittaussuunnitelma ja käytön aikainen kosteudenhallinta. Kokonaisuutena voidaan todeta, että valitut rakennetyypit ja rakenneratkaisut ovat sellaiset, että niiden hyvästä kosteusteknisestä toimivuudesta on paljon kokemusta. Kosteudenhallintasuunnitelmaa on täydennetty kokeneen asiantuntijajoukon laatimalla sääsuojausohjelmalla ja sääsuojasuunnitelmalla. Näissä kosteudenhallintakysymykset on viety pidemmälle käytännön ratkaisuiksi siten, että rakenteet eivät tarpeettomasti kastu kuljetuksen, varastoinnin ja asentamisen aikana. Sääsuojaus on suunniteltu yhdessä työmaan kanssa. Keskeinen osa työmaan kosteudenhallintaa ovat kosteusmittaukset kriittisistä kohdista siten, että rakenteet ovat riittävän kuivat ennen seuraavien työvaiheiden aloittamista. Kosteusmittauksia varten on laadittu erillinen kosteudenmittaussuunnitelma. Tällainen mittava huomion kiinnittäminen kosteudenhallintaan on Suomessa poikkeuksellista ja edistyksellistä. Lopputulos tulee olemaan kosteustekniseltä toiminnaltaan merkittävästi parempi kuin tavanomainen kohde, jossa kosteuskysymyksiin ei ole kiinnitetty erityistä huomiota. Toisaalta suomalainen ilmasto on erityisen ankara. Tästä seuraa, että täydellinen kastumisen estäminen ei ole mahdollista, mikä on myös todettavissa työmaalla. Rungot on rakennettava ennen sääsuojan asentamista. Asentaminen vie myös aikansa, joten on selvää, että rakenteiden kastuminen on aina jossain määrin mahdollista. Tulos on tavanomaista parempi, mutta erittäin tärkeää on saada kokemuksia siten, että jatkossa pystytään saamaan aikaan myös kosteudenhallinnassa entistä parempia tuloksia.
7 Työmaalla on tehty myös tilaajan asiantuntijan toimesta havaintoja rakentamisen aikaisista kosteuskysymyksistä. Niiden perusteella on annettu suosituksia tilanteen parantamiseksi. Havainnot ovat arvokkaita, mutta niitä pitäisi verrata tehtyihin kosteudenhallintasuunnitelmiin sekä työmaan tekemiin toimenpiteisiin, jotta voitaisiin arvioida, kuinka merkittäviä tai vakavia yksittäiset puutteet ovat. Havaintojen prosessointi työmaan kanssa olisi ollut hyödyllistä ennen lopullisten päätelmien tekemistä. Työmaa on useita kertoja tarjoutunut arvioimaan tehtyjä havaintoja. Tämän puuttuessa sinänsä arvokkaat selvitykset ovat aiheuttaneet ilmapiirin tarpeetonta kärjistymistä työmaalla. Kohteen urakkaohjelmassa on edellytetty sääsuojan käyttöä. Todetaan, että sääsuojan saa poistaa, vasta kun vesikatto ja julkisivutyöt ovat valmiit sekä niihin liittyvät saumaukset ja pellitykset ovat valmiit. Yläpohjan rakentaminen sääsuojan alla siten, että eristeet eivät kastu on erinomainen asia. Sääsuojaa ei tarvita sen jälkeen, koska seinärakenteiden kastuminen voidaan estää muutenkin kuten työmaalla on tehty. Esimerkiksi seinien saumaus kannattaa tehdä vasta myöhemmin, koska seinärakenteisiin väistämättä jäänyt ylimääräinen kosteus voi kuivua tehokkaasti. Rakentaja on SR toteutustavassa suuressa vastuussa lopputuloksesta, mikä on myös otettava huomioon. Rakentamisen aikana väistämättä syntyvät puutteet on tunnistettava ja korjattava pikaisesti rakentamisen jälkeen, jotta rakennuksen pitkä elinkaari olisi mahdollinen. Ylläpidon ja huollon merkitys on aina keskeinen. Kohteen suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut mukana joukko tunnettuja kosteudenhallinnan asiantuntijoita. Heitä on Suomessa vähän verrattuna haasteisiin. Olisi erittäin hyödyllistä saada heidän kokemuksensa ja näkemyksensä edistämään suomalaisen rakennustyömaan kosteudenhallintaa. Tämän hankkeen kohdalla tilanne on tarpeettomasti kärjistynyt ja aiheuttanut aivan liikaa ylimääräistä työtä työmaaorganisaatiolle. Yhteistyöllä tulos olisi paljon positiivisempi ja auttaisi haasteiden oikean kaltaisessa ratkaisemisessa. Rakentamisen kuivaketjusta puhutaan nykyisin paljon Suomessa. Paljon hyvää on saatu aikaan, mutta on todettava, että tilanne on monissa tapauksissa johtanut siihen, että työmaalla havaittua vettä lähes kammoksutaan. Vettä ei tule pelätä, sitä tulee hallita kuten termi kosteudenhallinta hyvin kuvaakin. On muistettava, että vettä tarvitaan ja tullaan jatkossakin tarvitsemaan melkoisia määriä.. Ralf Lindberg, tekniikan tohtori talonrakennustekniikan professori