Työllistymisen, työllistämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin haasteet kuntien työllisyyspalveluissa

Samankaltaiset tiedostot
Työllisyyspalvelujen toimintakykymittari ja vaikuttavuuden arviointi

Tavoitteita ja välituloksia

Kuntaliiton toimintakykymittarit lastensuojelun ja työllisyyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina

Kuntatalo, sali B 4.10 (osoite Toinen linja 14, Helsinki)

Vaikuttavuuden arviointia lastensuojelun toimintakykymittarilla Kuntamarkkinat Projektitutkija Elina Aaltio

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Työ- ja toimintakyvyn muutos työllisyyden kuntakokeiluhankkeissa

Työllisyyspalvelujen toimintakykymittarin

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Kuntaliitto yhteistyön tukena

LASTENSUOJELUN VAIKUTTAVUUS näkyväksi toimintakykymittarilla

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Lastensuojelun toimintakykymittari osana lastensuojelutarpeen selvitystä ja vaikuttavuuden arviointia

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

HEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Osatyökykyisille tie työelämään

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

TE-palvelut ja validointi

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät

Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn arviointi- ja ohjauskäytäntö / Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

KUNTASEMINAARI palvelujohtaja Jaana Hokkanen

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

KOHTAANTO AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät Tarja Naskila ja Piia Järvenpää-Kansikas Hämeenlinna

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa

Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Hankinnoilla työllistämisen malli Tampereella

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys

Työllisyyspalvelut murroksessa

Vaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö. Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Manner-Suomen ESR ohjelma

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Pirjo Oksanen

Kasvupalvelupilotit ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistyminen Elisabet Heinonen

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI

Palkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin koulutus. Kajaani

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kannustimet ja sanktiot työttömyysturvassa. Heikki Ervasti Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Kannattava työllistäminen -projekti Työllisyystoimien taloudellisten seurausten arviointi

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

Työllistymistä y edistävä toiminta

open hanke

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Manner-Suomen ESR ohjelma

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys tutkimus

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Vantaan työllisyyspalveluiden esittely. Timo Saari Työllisyyspalveluiden johtaja

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)

Transkriptio:

Työllistymisen, työllistämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin haasteet kuntien työllisyyspalveluissa Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi 050 562 9852 Tavoitteena työtä ja hyvinvointia miten arvioida työllisyystoimien vaikutuksia 6.2.2015 Joensuun Tiedepuisto

Mitä työllistyminen edellyttää? Riittävää toimintakykyä Riittävää työkykyä» Ammatilliset valmiudet» Yleiset työelämätaidot» Motivaatio» Subjektiivinen kokemus siitä, että kykenee töihin Työvoiman kysyntää» Yritysten luomia työpaikkoja» Julkisen sektorin luomia työpaikkoja 2

Työvoiman kysyntä riippuu talouden suhdanteista, teknologisesta kehityksestä ja harjoitetusta finanssipolitiikasta Jos yrityksen tuotteille/palveluille ei ole riittävää kysyntää, yrityksillä ei motivaatiota työllistää Julkisen sektorin työpaikkoja pyritään vähentämään ja määrä suhteessa väestöön laskenutkin jo 1990-luvulta lähtien 3

Työttömyyskeskustelun noidankehä LOMAUTAMME SINUT TALOUDELLISISTA SYISTÄ. SINUA EI VOIDA PALKATA UUDELLEEN ENNEN KUIN ALAT KULUTTAA. MUTTA ÄLÄ TEE SITÄ ENNEN KUIN OLET MAKSANUT LAINASI JA KERÄNNYT UUDET SÄÄSTÖT. TULET OLEMAAN TYÖTTÖMÄNÄ KAUAN, SILLÄ TÄMÄ ON TYÖTÖNTÄ ELPYMISTÄ. EN YMMÄRRÄ KUINKA MINÄ SHHH! YLLÄTÄ MEIDÄT! TARVITSEN TERVEYDEN- HUOLTOA. SE EI OLE YLLÄTYS. Tom Toles Washington Post 13.9.2009

Taloustieteen piirissä eri käsityksiä siitä, onko työttömyyden syynä riittämätön kysyntä vai tarjonta, ja siitä, miten uusia työpaikkoja luodaan. On joka tapauksessa selvää, että työllisyyspalvelujen onnistuminen työllistämisessä on kytköksissä työvoiman kysyntätekijöihin.

Kuntien haasteet työllistäjinä ja työllisyyspalveluiden tarjoajina Kuntien heikko taloustilanne pitkittynyt Kunnat joutuneet irtisanomaan ja lomauttamaan henkilöstöä» Lisää itsessään työttömyyttä, mutta samalla vaikeuttaa muusta syystä työttömiksi joutuneiden työllistämistä palkkatuella tai työkokeiluun Kun työttömyys yleisesti kasvaa ja pitkittyy» kuntien vastuulla olevien työttömien töihinpääsy hankaloituu: työttömyyden pitkittyminen keskimäärin i) alentaa työ- ja toimintakykyä ja ii) vähentää työnantajien halukkuutta työllistää Jos TE-palveluissa kiire, se näkyy myös kunnissa» työttömiä ei ehditä ohjata aktiivitoimenpiteisiin työttömyyden alkupäässä, tai ei tiedetä mitä aktiivipalveluja kunnat tuottavat 6

Työllisyyspalvelujen vaikuttavuus vaikuttavuus = tavoitellut positiiviset vaikutukset asiakkaassa Vaikka työttömiä ei onnistuttaisi työllistämään, kuntien työllisyyspalveluissa voidaan silti» Parantaa työttömän työkykyä valmiuksia, motivaatiota ja työkykyisyyden kokemusta» Parantaa työttömän toimintakykyä terveyttä ja elämänhallintaa 7

Työllisyyspalvelujen toimintakykymittari Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämisprojekti työllisyystoimien vaikuttavuudesta 2013-2015 8

Miksi mitataan toimintakykyä? Kunta on useiden lakien nojalla vastuussa kuntalaisten hyvinvoinnista. Vaikeasti työllistyvien työllisyyspalveluissa on useimmiten kyse tilanteista, joissa hyvinvointi on tilapäisesti tai kroonistuneesti kärsinyt, koska elämäntilanteen kuormitus on ylittänyt omatoimiseen selviytymiseen käytettävissä olevat voimavarat. Tavoitellaan tilannetta, jossa asiakkaan toimintakyky on palautunut sille tasolle, ettei hän ole akuutisti palvelun tarpeessa. 9

Miksei työkykyä? työkyky on yksilön ominaisuuksien ja tietyn työtehtävän ja työyhteisön vaatimusten suhde Tai työmarkkinakelpoisuutta? työmarkkinakelpoisuus on yksilön ominaisuuksien ja työmarkkinoiden vaatimusten suhde» Sama koulutus, terveys ja osaaminen voi jossain riittää, toisaalla ei» Loogisesti: sama työllisyyspalvelu olisi jossain vaikuttavaa, toisaalla ei, jos mittarina työmarkkinakelpoisuus 10

Työllisyyspalvelujen toimintakykymittari -lomake Lomakkeeseen on sisällytetty TOIMIA-suositusten mukaisia toimintakykymittareita ja -kysymyksiä, joiden on arvioitu soveltuvan itsearviointitiedon tuottamiseen» Työkykypistemäärä (Ilmarinen 1985)» Mielialaa mittaava MHI-5 (Hays, Sheborne & Mazel 1995)» AUDIT (alkoholin riskikäyttö)» koherenssin tunne (Antonovsky 1987)» kognitiivinen toimintakyky Hyödynnetty muissa yhteyksissä käytettyjä kysymyspatteristoja soveltuvin osin» Työllistymisusko (Kirves ym. 2011, Kinnunen ym. 2011)» DUDIT (huumausaineiden riskikäyttö, yhdistettiin AUDIT-kysymyksiin)» Uhkapelaamista mittaava BBGS-seula (Gebauer ym. 2010)» Nettiriippuvuutta kartoittavia kysymyksiä (Youngin 1998 pohjalta) Lisäksi tätä mittaristoa varten muotoiltuja kysymyksiä teoreettisen viitekehyksen, hypoteesien sekä ohjausryhmän ja pilottikuntien asiantuntemuksen pohjalta» Työllistymismotivaatio» Päivittäisten asioiden hoito, sis. työnhakutaidot» Tekijät, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti työllistymismotivaatioon ja työnhakuun (mm. sosiaalisten tilanteiden pelko, hankala perhetilanne, työllistymishalu, kiusaamiskokemukset, velkaantuneisuus)» Voimavarat (mm. sosiaalisen tuen saatavuus, luottavainen elämänasenne, luottamus palveluihin) 11

Otteita lomakkeesta 12 10.2.2015 Elina Aaltio projektitutkija

Toimintakykymittari asiakkaiden palvelutarpeen ja palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa Kysymyksistä muokattu 16 työ- ja toimintakyvyn osatekijöitä kuvaavaa summamuuttujaa Summamuuttujat on skaalattu saman pituisiksi asteikolle 0-100, jotta niitä voidaan tarkastella rinnakkain Kunkin muuttujan saama arvo kuvaa prosenttiosuutta kyseisen muuttujan maksimipistemäärästä (100 p.) 13

% maksimipistemäärästä Havainnekuva toimintakykyprofiilista 2. mittauksen jälkeen Asiakkaan toimintakykyprofiili 1/14 11/14 (kuvitteellinen) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Toimintakyvyn osatekijät 14

% maksimipisteistä Miksi toimintakyvyn kokonaisvaltainen tarkastelu on tärkeää? 100 90 80 70 60 50 75 Muuttujien keskiarvot psyykkisesti kuormittuneiden ja ei-kuormittuneiden ryhmissä 66 53 51 70 56 89 73 75 48 80 58 71 50 40 30 20 10 0 15 9 3 5 14 7 ei merkittävää kuormitusta merkittävästi kuormittunut Erojen tilastollinen merkitsevyys: *** p < 0,001 15

% maksimipistemäärästä Havainnekuva makrotason tarkastelusta kahden tiedonkeruun jälkeen 90 Työllistymismotivaatio vastaajien keskiarvot kunnittain 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 Kunta 5 Kunta 6 Kunta 7 Kunta 8 Kunta 9 Kunta 10 Kaikki Miksi onnistuttu? 16 1/14 11/14 Miksi ei ole onnistuttu?

TUTKIMUSASETELMA (Selittävät muuttujat) (Kontrolloitava muuttuja) Yhteiskunnalliset tekijät (esim. työvoiman kysyntä) Toimintakyky P1 Erilaisia palveluita ja palvelumalleja P2 P3 Yhteiskunnalliset tekijät Toimintakyky Yksilölliset tekijät Mittauksen kohde (Selitettävä muuttuja) Yksilölliset tekijät (Kontrolloitava muuttuja) T T+1 17 Aika

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet Kontrolloitava palveluprosessin ulkoiset positiiviset ja negatiiviset tilanteeseen vaikuttaneet tekijät Yleisin kritiikki vaikuttavuuden tutkimista kohtaan koskee koeasetelmaa» onko osallistujat satunnaistettu ja dataa myös vertailuryhmästä?... mutta yhtä suurena ongelmana voisi pitää sopivan tulosmuuttujan puutetta» Olemassa oleva rekisteritieto ei kerro paljonkaan ihmisten hyvinvoinnista ja toimintakyvystä Kun sopivat tulosmuuttujat on pystytty määrittelemään ja operationalisoimaan, on vielä onnistuttava keräämään vertailukelpoinen data riittävän isosta joukosta eri työllisyyspalvelujen asiakkaita» Tiedonkeruu edellyttää aikaa, henkilöresursseja, motivointia, toimivaa tiedonkeruujärjestelmää, kouluttamista ym. 18

Pohdintaa Vaikuttavuuden arviointi voi pitkällä tähtäimellä tuottaa säästöjä, mutta vaikuttavuuden arviointivälineiden kehittäminen ja implementointi aiheuttaa lyhyellä tähtäimellä lisäkustannuksia Jos vaikuttavuustietoa kerätään osana asiakasprosessia, mittarin hyödytettävä myös työntekijää ja asiakasta (osuvampi palveluohjaus, dialogin väline) muutoin tuloksellisuustiedon keruu voi huonontaa tuloksellisuutta Vaikka vaikuttavuudesta ei aina voisikaan sanoa mitään varmaa, työntekijää kiinnostaa joka tapauksessa se, onko asiakkaan tilanne parantunut 19

Työllisyyspalvelujen toimintakykymittarin väliraportti ja lisätietoa projektin sivuilla http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/tuottavuus/vaik uttavuus/tyovoimapalvelujen_vaikuttavuusmittari/sivut/default.aspx Loppuraportti ilmestyy keväällä 2015. Suomen Kuntaliiton työpoliittinen ohjelma http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2014/12/20141204tyollisyys/k untaliiton%20ty%c3%b6poliittinen%20ohjelma%2020141120.pdf 20